LEMPÄÄLÄN KUNNAN ENERGIATEHOKKUUTTA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2016 Päivitys 10.12.2012: Henkilötiedot päivitetty, liiteosiossa teknisen toimen osuutta päivitetty. 25.2.2011
Sisällysluettelo ALKUSANAT 2 JOHDANTO 3 1. SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 3 2. SOPIMUKSEN JA TOIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS 8 3. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE 9 4. KUNNAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 9 4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet 10 4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet 10 4.3 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus 12 4.4 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen 13 4.5 Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö 14 4.6 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut 14 4.7 Uudet toimintamallit 15 4.8 Koulutus ja tiedotus 16 4.9 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto 16 5 ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTOINTI 17 LIITTEET: LIITE 1 Tilatoimen tavoitteita ja toimia energiatehokkuuden parantamiseksi LIITE 2 Vesihuoltolaitoksen tavoitteita ja toimia energiatehokkuuden parantamiseksi LIITE 3 Katuvalaistuksen nykytila ja energiansäästötoimenpiteet LIITE 4 Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan energiatehokkuustavoitteet ja -toimet LIITE 5 Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteet ja toimet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi LIITE 6 Sivistystoimen tavoitteet ja toimet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi LIITE 7 Yleishallinnon tavoitteet ja toimet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi LIITE 8 Ajoneuvojen, työkoneiden ja liikkumisen energiatehokkuuden parantaminen LIITE 9 Lomake Toiminta energiatehokkuuden lisäämiseksi vuonna 2010 Toimenpideajatuksia energian kulutuksen vähentämiseksi Lempäälän kunnan kiinteistöissä 1
Alkusanat Lempäälän kunta on aloittanut pitkäjänteisen työn energiankäytön tehostamiseksi. Energiankäytön tehostaminen on osa kestävän kehityksen työtä ja sitä tukevat myös seudulliset, kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ja strategiat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Erityisesti julkiselle hallinnolle on haluttu näissä strategioissa antaa rooli esimerkillisestä toiminnasta. Lempäälän kunta on osaltaan täyttämässä tätä tehtävää. Tämä toimintasuunnitelma on tehty energiansäästötyön työkaluksi kunnan työntekijöiden ja päättäjien käyttöön. Tarkoituksena on, että toimintasuunnitelma on aktiivisessa käytössä ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Toimintasuunnitelmaa myös päivitetään tarvittaessa, vähintään vuosittain. Energiatehokkuussopimuksen kautta energiansäästötyö käsitetään laajemmin kuin perinteinen omien kiinteistöjen osalta tehtävät energiansäästötoimet. Energiatehokkuutta voidaan parantaa kaikkialla, missä energiaa käytetään, niin kiinteistöissä, hankinnoissa kuin toimintatavoissakin. Tulevaan energiankäyttöön voidaan paljon vaikuttaa myös esimerkiksi maankäytön ja kaavoituksen ratkaisuissa. Energiatehokkuuden parantamiseen pääseminen edellyttää laaja sitoutumista niin kunnan työntekijöiltä kuin päättäjiltäkin. Täytyy muistaa, että energiansäästötyön ainoa päämäärä ei ole ilmastonmuutoksen hillintä, vaan energiatehokkuuden lisääminen on osa kunnan toiminnan tehostamista. Päämääränä on myös tehdä päätöksiä ja hankintoja, jotka pidemmällä ajalla säästävät kunnan kustannuksia. Tähän päästään, kun kaikessa toiminnassa otetaan huomioon hankintojen ja päätösten elinkaaren aikainen energiankäyttö sekä kustannukset, jotka muodostuvat käytöstä ja ylläpidosta. Jotta kokonaisvaltainen energiankäytön tehostamistoiminta voisi toteutua, se edellyttää aktiivista käytännön toimintaa sekä yhteistyötä eri hallinnonkuntien välillä. Jo toimintasuunnitelman tekovaihe on osoittanut, että kunnan sisältä löytyy valtavasti innostusta ja tahtoa tehdä energiansäästötyötä. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä ylletään parhaimpiin tuloksiin ja näin menetellen on luvatut tavoitteet mahdollisia toteuttaa. 2
Johdanto Kuntien energiatehokkuussopimuksella on työ- ja elinkeinoministeriö kunnan kanssa sopinut yhteistoiminnasta sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotka ovat Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisia. Suomen energia- ja ilmastostrategian yksi keskeinen kulmakivi on Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteen täyttäminen. Energiantuotannon ja käytön tehokkuuteen ja energiansäästöön sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat myös mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa. Suomi osana Euroopan yhteisöä on sitoutunut näitä velvoitteita noudattamaan. Energiansäästöön liittyen keskeisin on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista. Siinä asetetaan jäsenvaltioille ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästötavoite jaksolla 2008-2016. Tämä direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita lisäksi varmistamaan, että julkisella sektorilla on esimerkillinen rooli toimeenpanoon liittyen. Energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annetun direktiivin jälkeen on tavoitteita vielä nostettu. Euroopan unionin ilmastotavoitteiden ja niihin liittyvien Suomen kansallisten tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2020 mennessä energiatehokkuutta lisätään keskimäärin 20 prosentilla peruskehitykseen verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Ja uusiutuvan energian osuus nostetaan EU:ssa 20 prosenttiin ja Suomessa 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Myös nämä tavoitteet kannattaa pitää mielessä energiansäästötoimia suunnitellessa. 1. Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet Lempäälän kunta on solminut energiatehokkuussopimuksen Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa 22.12.2009. Sopimuksen mukaisesti kunta laatii vuoden kuluessa liittymisestään toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kunnan energiankäytön tehostamiseksi. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa on käsitelty energiatehokkuuden ohjausryhmässä vuoden 2010 aikana kahden eri kokoontumisen aikana. Toimintasuunnitelma kiertää eri hallintokunnissa ennen kuin asia käsitellään helmikuussa 2011 teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilöksi on nimetty LVI-insinööri Päivi Liejumäki Teknisestä toimesta. Sopimusmenettelyn toteutuksesta vastaa kunnanhallituksen 10.5.2010 nimeämä energiatehokkuuden ohjausryhmä. Energiatehokkuuden ohjausryhmässä on edustettuina kunnan eri hallinnonalat, kunnan kokonaan omistama vuokrataloyhtiö Sirkkavuori Oy sekä luottamushenkilöitä alla olevan kokoonpanon mukaisesti. Ohjausryhmän jäsenet ovat vastuussa oman hallinnonalansa osalta toimintasuunnitelman mukaisen toiminnan resursoinnista ja toteutuksesta sekä raportoinnista. 3
Energiatehokkuuden ohjausryhmän kokoonpano: Jaakko Hupanen Raimo Nieminen Nina Lehtinen Kari Auvinen Kari Löytty Ilari Rasimus Tiia Levonmaa Arimo Heino Kari Tolonen Saana Raatikainen Paula Länsirinne Panu Pirhonen Päivi Liejumäki Toimialajohtaja, Tekninen toimi, ohjausryhmän puheenjohtaja Toimialajohtaja, Sosiaali- ja terveystoimi Toimialajohtaja, Sivistystoimi Toimialajohtaja, Yleishallinto Toimitusjohtaja, Lempäälän Kehitys Oy Kaavoituspäällikkö Ympäristöpäällikkö Toimitusjohtaja, Sirkkavuori Oy Kunnanvaltuutettu Kunnanvaltuutettu Kunnanvaltuutettu Kunnanhallituksen varajäsen LVI-insinööri, KETS- yhdyshenkilö Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, jolloin myös toimintasuunnitelmaa tarvittaessa tarkastetaan. Toimintasuunnitelman välitavoitteiden toteutuminen raportoidaan vuosittain kunnanhallitukselle sekä Työ- ja elinkeinoministeriölle. Hallinnonaloittain toimivat lisäksi energiatehokkuustyöryhmät, jotka vastaavat oman toimialansa käytännön toimien toteutuksesta. 4
Teknisen toimen energiatehokkuustyöryhmä Jaakko Hupanen Risto Hämäläinen Timo Nevala Lasse Sampakoski Mervi Järvinen Päivi Liejumäki Toimialajohtaja, tekninen toimi, työryhmän puheenjohtaja Johtava rakennustarkastaja Suunnittelupäällikkö, yhdyskuntatekniikka Vesihuoltoinsinööri, vesihuoltolaitos Tilapalvelupäällikkö, toimitilapalvelu LVI-insinööri, KETS-yhdyshenkilö, työryhmän koollekutsuja Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä toimiin hallintokuntansa energiatehokkuustyöryhmänä Raimo Nieminen Hanna Karojärvi Tarja Marjamäki Tarja Holttinen Kristiina Kalliovalkama Sari Tommola Sisko Vesander Tuula Salminen Toimialajohtaja, Sosiaali- ja terveystoimi Vanhustyönjohtaja Ylilääkäri Päivähoidon johtaja Vammaistyönjohtaja Hoitotyön johtaja Sosiaalityön johtaja Suunnittelija, Sosiaali- ja terveystoimi 5
Sivistystoimen energiatehokkuustyöryhmä Nina Lehtinen Häkli Erkki Reini Raili Torppa Talvikki Alanen Aila Savolainen Katja Kinnunen Anu Aalto Minna Anttila Raisa Sinisalo Markku Päivi Liejumäki Toimialajohtaja, Sivistystoimi Vapaa-aikajohtaja, nuorisopalvelut Rehtori, Lempäälä-opisto, 31.12.2012 asti Kulttuurikoordinaattori Sivistystoimen talouspäällikkö Kirjastotoimenjohtaja Opettaja, Hakkarin koulu Rehtori, Lastusten koulu Osastosihteeri Suunnittelija, opetuspalvelut ja yleishallinto LVI-insinööri, KETS-yhdyshenkilö Yleishallinnon johtoryhmä toimiin hallintokuntansa energiatehokkuustyöryhmänä Kari Auvinen Terttu Kärki Riitta Valkeejärvi Topi Tolvanen Annika Enqvist Liisa Haikka Markku Vuorinen Timo Perälampi Toimialajohtaja, Yleishallinto Taloussuunnittelupäällikkö Hallintopäällikkö, toimistopalveluyksikön esimies Henkilöstöpäällikkö Siivouspäällikkö, huoltopalveluyksikkö Ruokapalvelupäällikkö Monitoimikeskuksen johtaja Maaseutupäällikkö 6
Kunnanhallitus TEM/Motiva -raportointi vuosittain - toimintasuunnitelma ja sen toteutuminen. Energiatehokkuuden ohjausryhmä Teknisen toimen energiatehokkuustyöryhmä Sosiaali- ja terveystoimen energiatehokkuustyöryhmä Sivistystoimen energiatehokkuustyöryhmä Yleishallinnon energiatehokkuustyöryhmä Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma kytkeytyy seuraaviin Lempäälän kunnan omiin ja Tampereen seutukunnallisiin ohjelmiin ja hankkeisiin: Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli 2030. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MALi) 2011-2012 Tampereen kaupunkiseudun Tase-kehittämisohjelma, jossa esitetään liikenteen kaupunkiverkoston toteuttamisohjelma vuoteen 2030. Kestävän kehityksen työryhmä on raportoinut Lempäälän kunnan kestävän kehityksen tilasta vuodesta 2004 lähtien joka toinen vuosi. Kunnanvaltuusto on 23.6.2010 päättänyt, että Lempäälän kunnassa otetaan käyttöön kestävän kehityksen toimintamalli, jolla toteutetaan Aalborgin sitoumusten toteuttamista. TOIMINTASUUNNITEL MA sisältää toimialakohtaiset tavoitteet ja toimet. Toimintasuunnitelma a päivitetään vuosittain. 7
Talousarvion yhteydessä esitetään kestävän kehityksen toimia ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätösten yhteydessä. Ilmankos-projekti on Tampereen seudulla toteutettava ilmastonmuutoksen hillinnän ja yhteisöllisyyden projekti, johon myös Lempäälän kunta osallistuu. 2. Sopimuksen ja toimintasuunnitelman kattavuus Energiatehokkuussopimus ja toimintasuunnitelma kattavat kunnan suoranaisen energiankäytön, joka pitää sisällään Kunnan hallinnassa olevien rakennusten energiankäytön - kunnan omassa käytössä ja omistuksessa olevat rakennukset, myös asuinrakennukset - kunnan ulos vuokratut tilat silloin, kun kunta maksaa energiankulutuksen ja hoitaa energiankulutuksen seurannan Sopimus kattaa kaiken kunnan oman energiankäytön sekä energiankäytön, joka on seurausta kunnan toimenpiteistä. - Nk. kylmänä kunnalle vuokratut tilat silloin, kun kunta maksaa ja seuraa itse energiankulutustaan (esim. sähkö). - Tilat, jotka kunta itse vuokraa itselleen, kuuluu sopimuksen piiriin. Katu- ja ulkovalaistuksen energiankäyttö Vesihuollon energiankäyttö. Jätehuolto on järjestetty Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimesta, eikä siten kuulu tämän sopimuksen piiriin. Katualueiden ja muiden yleisten alueiden, esim. liikuntareittien, käytön ja ylläpidon energiankulutuksen Liikenteen ja kuljetuksen energiankäytön siltä osin, kun ne eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Joukkoliikenteellä on olemassa omat erilliset sopimukset ja toimintasuunnitelmat. Kunnan täysin omistamien yhtiöiden energiankäyttö, mikäli yhtiöt eivät kuulu jonkin muun sopimuksen piiriin. Lempäälän osalta Sirkkavuori Oy on sopimuksessa mukana. Lempäälän Lämpö on solminut oman energia-alan energiatehokkuussopimuksen valtion kanssa, eikä siten kuulu tämän sopimuksen piiriin. Lisäksi voidaan kunnan hyväksi laskea energiansäästö, joka on seurausta kunnan toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kunnan omaa toimintaa. Tällöin säästö ei voi kuulua muihin sopimusaloihin. Tällaisista säästöistä voidaan esimerkkinä 8
mainita maankäytön suunnittelu ja kaavojen energiataloudellisuus, omakotirakentajille annettava koulutus matalaenergiarakentamisesta. Kunta voi myös tukea taloudellisesti kuntalaisille neuvoa antavia tahoja, esimerkiksi energiatoimistoja. Näiden vaikutusta energiatehokkuuteen on kuitenkin vaikea mitata. 3. Energiatehokkuussopimuksen tavoite Kunnan allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästö jaksolla 2008-2016. Kunnan energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 2,3 GWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiansäästön kokonaistavoite on laskettu kunnan vuoden 2005 sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutuksesta. Tässä sopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta. Energiansäästöksi luetaan lisäksi myös ns. laskennallisia säästöjä. Laskennallisilla säästöillä tarkoitetaan sellaisen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Laskennallisesta säästöstä esimerkkinä voidaan mainita energialuokiteltu kodinkone, joka yleensä hankitaan luokaa A. Hankitaan energiatehokkuuden kannalta parempi A++-luokan laite. Tällöin voidaan laskennallinen säästö laskea kulutustietojen perusteella. Toinen esimerkki laskennallisesta säästöstä on uudisrakennus, joka toteutetaan matalaenergiaratkaisuna. Säästö voidaan tällöin laskea esimerkiksi energiaselvityksen laskelman avulla vertaamalla sitä rakennusmääräysten mukaisten vertailuarvojen mukaan laskettuun kulutukseen. Huomioitavaa on, että tavoitteen laskennassa käytettyjä tilastotietoja ei korjata rakenteellisten, ilmastollisten tai muiden tekijöiden vaikutusten osalta. Lempäälän kunta on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista, Esimerkillisellä toiminnalla kunta voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. 4. Kunnan toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet Merkittävin ero aiempiin energiasopimuksiin on se, että energiatehokkuussopimuksessa vastuu energiansäästöstä on selkeästi kaikilla hallintokunnilla. ENERGIANSÄÄSTÖN KOKONAISTAVOITE on 2,3 GWh vuoden 2016 loppuun mennessä. 2,3 GWh vastaa 100 sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräistä sähkönkulutusta. 9
Energiatehokkuuden ja energiansäästön yleiset tavoitteet tullaan sopimuskaudella kohdentamaan myös suoraan hallintokunnille. Hallintokuntien vastuulla on omien säästötavoitteidensa täsmentäminen ja tarvittavien toimenpiteiden määrittäminen annettujen ohjeiden mukaan. Niiden vastuulla on sisäinen tiedottaminen ja vuosiraportoinnissa tarvittavan tiedon toimittaminen yhdyshenkilölle. Energiatehokkuussopimuksesta raportoidaan vuosittain Motivaan. Hallintokuntien energiansäästöryhmät ovat työstäneet omat toimensa tämän toimintasuunnitelman liiteosioon. 4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet Lempäälän kunta on sopimukseen liittyessään asentanut energiansäästön välitavoitteiksi 0,5 GWh vuoden 2010 loppuun mennessä 1,5 GWh vuoden 2013 loppuun mennessä Ja sopimuskauden tavoite on 2,3 GWh vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiansäästötoimissa huomioidaan Euroopan unionin kaavailut energiatehokkuuden parantamiseksi 20 % vuoteen 2020 mennessä. Joka Lempäälän kunnassa tarkoittaa 5,1 GWh:n energiansäästöä. Merkittävin ero aiempiin energiasopimuksiin on se, että energiatehokkuussopimuksessa vastuu energiansäästöstä on selkeästi kaikilla hallintokunnilla. Energiansäästön varhaistoimiin voidaan laskea vuoden 1991 jälkeen tehdyt energiansäästötoimet, joiden vaikutuksen pysyvyys on vielä sopimuskaudella voimassa. Tällaisia varhaistoimia ovat esimerkiksi katselmointien perusteella toteutetut pitkäikäisimmät toimet, jotka ovat usein isoja rakenteellisia korjauksia (lisäeristäminen, ikkunoiden uusiminen). Varhaistoimien laskemisessa ei oteta huomioon lyhytkestoisesti vaikuttavia toimia, kuten esim. ilmanvaihdon säätöjä. Varhaistoimien laskentaperusteet ohjeistetaan ministeriön toimesta ja niitä vielä täsmennetään. Lempäälän kunta esittää vuosiraportoinnissaan 2010 arvion vuosina 1991-2009 toteuttamillaan energiansäästötoimillaan 31.12.2009 saavutetusta tasosta sekä arvion vaikutusten pysyvyydestä sopimuskaudella vuoteen 2016 mennessä. Tässä tarkastelussa keskitymme sellaisiin säästötoimiin, jotka ovat pitkäikäisiä ja siten voimassa vielä sopimuskauden lopussa. Vuonna 2011 vuosiraportoinnissa esitetään tarkennetut laskelmat niistä varhaistoimien säästöistä, jotka sisällytetään lopulliseen varhaistoimien luetteloon. Varhaistoimista esitetään mitä on tehty ja milloin ja se, mistä tieto on peräisin. 4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Kunnan hankinnat koostuvat erilaisista tuotteista ja palveluista sekä rakennusurakoista. 10
Ensimmäinen askel energiatehokkuuden huomioimisessa on arvioida hankinnan todellinen tarve ja käyttötarkoitus. Joissain tapauksissa toimintoja järkiperäistämällä hankintaa ei tarvita lainkaan tai se tarvitaan pienemmässä laajuudessa. Hankinnoissa tehtävät valinnat vaikuttavat merkittävästi useiden tuotteiden ja palveluiden elinaikanaan käyttämän energian ja tuottamiensa kasvihuonekaasujen määriin. Toisaalta energiatehokas hankinta on myös kustannustehokas, kun tarkastellaan elinkaaren aikaisia kustannuksia. Siksi hankintoja tehdessä tarkastellaan tuotteen tai palvelun elinkaaren aikaisia kokonaiskustannuksia ja energiankäyttöä. Hankinnan kohteen energiatehokkuuden määrittely ja arviointi vaativat erityistä osaamista sekä toimialasta että hankintalain asettamista vaatimuksista. Tämän osaamisen kehittäminen on haaste Lempäälän kunnassa. Toisaalta kehittämällä tätä osaamista, kunta säästää pitkällä tähtäimellä myös kustannuksissa. Hankittavat koneet, laitteet ja rakennukset mitoitetaan tarkoituksenmukaisesti ja tarvelähtöisesti. Asennusten, käytön, huollon ja ylläpidon tulee olla tarkoituksenmukaista ja edistää energiatehokkuutta. Energiatehokkuuden edistämisessä otetaan aina huomioon turvallisuus ja terveys, eikä valintoja tehdä sisäilmaolosuhteita, tai muuta terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavaa asiaa, vaarantaen. ENERGIATEHOKAS HANKINTA: 1. Arvioidaan tarvitaanko hankintaa lainkaan, ja jos tarvitaan, missä laajuudessa. 2. Valinnassa kiinnitetään huomiota koko elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen ja kustannuksiin. Tavaroiden ja palveluiden toimituksiin vaaditaan liitettäväksi riittävä ohjeistus ja neuvonta sekä tarvittaessa myös koulutusta, jotta varmistutaan tuotteiden energiatehokkuusominaisuuksien hyödyntämisestä. Kunnan hankinnoista osa tehdään hankintayhteistyössä Tampereen kehyskuntien yhteisen hankintatoimiston KuHan kautta. Lempäälän kunnan tulee omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että näiden hankintojen energiatehokkuus tulee nostaa yhdeksi kriteeriksi hankinnoissa. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet sisällytetään osaksi kunnan hankintaohjeistusta ja hankintahenkilöstöä opastetaan niiden käyttöön. Hankintaohjeiston ajan tasalla pidosta vastaa talousjohtaja Kari Auvinen. Hankittaessa uutta teknologiaa, joka liittyy energiatehokkuuteen tai uusiutuvien energialähteiden käyttöön, voidaan kunnassa hyödyntää ELY-keskuksesta haettavia tukia. (Energiansäästöinvestointeihin tuki on vuonna 2012 enintään 20 %, ESCO-rahoituksella 25 %) 11
Yhtenä toimenpiteenä on luoda järjestelmä, millä raportoidaan hankinnoilla saavutettuja säästöjä. Raportoinnissa seurataan energiansäästön lisäksi elinkaarimallilla laskettuja taloudellisia vaikutuksia. Energiatehokkuuden huomioonottamiseksi hankinnoissa käytetään esim. seuraavia ohjeita ja työkaluja: - Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta. Päivitetty versio löytyy esim. Motivan sivuilta www.motiva.fi. - Kuljetuspalvelusopimukset: Liikenne- ja viestintäministeriön ohje ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden kuljetusten hankintaan (löytyy www.motiva.fi). Tarjouspyynnöissä käytetään pakollisia vaatimuksia tai vertailukriteerejä. Näissä sopimuksissa voidaan määritellä kaluston ikään, energiatehokkuuteen ja päästönormeihin liittyviä kriteereitä. Toisaalta voimme vaatia kuljettajilta taloudellisen ajon kurssia jne. Kuljetuspalvelun tuottajan sitoutuminen energiatehokkuuteen voidaan todentaa myös esimerkiksi heidän liittymisellään omiin energiatehokkuussopimusjärjestelmiinsä. Kuljetuspalvelusopimuksia kunnalla on esimerkiksi koulukuljetuksista ja muista tilausajoista ja ateriakuljetuksista. - Toimiston koneet ja laitteet. Suurimmat suhteelliset energiatehostamismahdollisuudet liittyvät ATK- ja toimistolaitteisiin, joissa säästöpotentiaalia on jopa 60 % nykytasoon verrattuna. Hankinnassa otetaan soveltuvin osin käyttöön Energy Star kriteerejä esimerkiksi tietokoneiden, avlaitteiden ja kopiokoneiden hankinnassa. Motivan sivuilta IT-laitteiden hankintaohjeistus ja laskentatyökalu sekä tarjouspyyntömalleja työasemien ja kuvantamislaitteiden hankintaan. - Valaistus. Sisävalaistuksen osuus on koulu- ja toimistorakennuksen sähkönkäytöstä tyypillisesti 20-40 %. Lisäksi paljon sähköä kuluu myös ulkovalaistukseen. Energiatehokas valaistus pitää sisällään tarpeenmukaisen käytön ja ohjauksen sekä itse valonlähteen tehokkuuden. Valaistuksen energiatehokkuuteen apua löytyy esim. Motivan sivuilta. - Ajoneuvot ja työkoneet. Moottoriajoneuvojen hankinnassa on hyvä kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen sekä ympäristö- että taloudellisista syistä. Energiatehokas auto vastaa käyttö- ja kuljetustarvetta sekä kuluttaa vähän polttoainetta. Tapauskohtaisesti voidaan harkita vaihtoehtoisia moottoritekniikoita (sähkö, hybridi, maakaasu). Ominaisuuksien lisäksi kiinnitetään huomiota kuljettajien koulutukseen, kaluston huoltoon sekä kuljetusten järjestämiseen tarkoituksenmukaisesti. Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta (www.ake.fi) löytyy tietokanta, jota kannattaa hyödyntää ajoneuvohankintojen yhteydessä. Sivustolta löytyy tiedot ajoneuvojen päästö- ja energiankulutuksesta. 4.3 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus Kunta kehittää suunnittelun ohjausta niin, että valinnoissa otetaan huomioon investointikustannusten lisäksi myös rakennuksen tulevat energia- ja muut käyttökustannukset. 12
Toimenpiteinä Kunnan omassa rakentamisessa/rakennuttamisessa otetaan huomioon energiatehokkaat ratkaisut. Uudisrakennus- ja korjausrakennuskohteissa ohjeistetaan suunnittelu ja rakentamisen valvonta niin, että tekniset valinnat perustuvat mahdollisimman suuressa määrin elinkaariedullisuuteen ja energiatehokkuuteen. Suunnitteluvaiheessa teetetään elinkaarikustannus- ja energiavertailut. Kaavoitus- ja liikennesuunnittelulla Suunnitteluvaiheen ratkaisulla päätetään suuresta osasta käytön aikaisista kustannuksista. Siksi on tärkeää panostaa suunnitteluun, hankesuunnitteluun ja suunnittelun ohjaukseen. pyritään vaikuttamaan kunnan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen. Pienrakentajien neuvontapalvelua kehitetään seudullisesti. 4.4 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Lempäälän kunta toteuttaa suunnitelmallisesti energiakatselmuksia rakennusten ja muun toiminnan energiansäästömahdollisuuksien selvittämiseksi. Energiakatselmusten päämääränä on selvittää taloudellisesti kannattavat toimenpiteet energian säästämiseksi. Määrällisiä tavoitteita: 80 % (rakennustilavuudella mitattuna) kunnan rakennuksista on tehty energiakatselmus vuoden 2013 loppuun mennessä. Jos kulutusseurantatietojen perusteella havaitaan normaalista poikkeava energiankulutuksen muutos, jota ei voida selittää rakennuksen käytössä tapahtuneilla muutoksilla, tehdään seurantakatselmus. Käyttöönottokatselmus tehdään pinta-alaltaan yli 1000 m 2 uusissa tai laajasti peruskorjatuissa rakennuksissa taikka rakennuksen käyttötarkoituksen oleellisesti muuttuessa. Selvitetään mahdollisuutta tehdä energiankäyttöä kuvaava todistus rakennukselle energiakatselmuksen yhteydessä. Ulkovalaistuksen, kuljetusten, keittiötoiminnan, vesihuollon ja muun energiankäytön osalta tehdään selvitys energiansäästömahdollisuuksien kartoittamiseksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Näissä selvityksissä on tarkoitus keskittyä energiankäytön ja säästön kannalta merkityksellisiin kohteisiin. Toteutetaan energiakatselmuksissa todettuja toimenpiteitä, jotka ovat rakennuksen nykyinen ja tuleva käyttö ENERGIAKATSELMU KSILLA etsitään säästökohteet. Taloudellisesti kannattavat energiansäästökohte et toteutetaan. 13
huomioon ottaen tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Periaatteena: o Ns. nollainvestoinnit ja investoinnit, joiden takaisinmaksuaika on alle yhden vuoden, toteutetaan heti. o Alle kolmen vuoden takaisinmaksuajalla olevat pienemmät investoinnit toteutetaan vuoden sisällä. o Alle viiden vuoden takaisinmaksuajan investoinnit pyritään toteuttamaan erillisinä, ellei lähitulevaisuudessa ole tiedossa suurempia remontteja, jonka yhteydessä investointi voidaan toteuttaa. o Yli viiden vuoden takaisinmaksuajan investoinnit toteutetaan pääosin peruskorjausten ja remonttien yhteydessä. o Takaisinmaksuajoissa otetaan huomioon investointeihin saatava tuki. Tarkempi energiakatselmusten ja energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamissuunnitelma esitetään liitteissä. 4.5 Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö Energiakatselmuksissa todettujen energiansäästökohteiden toteuttaminen voidaan tehdä budjettirahoituksella tai käyttämällä säästötakuu- ja/tai muita rahoitusmenettelyjä, joilla hankkeita voidaan tehdä kokonaan tai osittain muusta investointibudjetista riippumattomasti. Tarkoituksena on, että budjettirahoituksen puute ei estä kannattavien energiansäästöhankkeiden toteuttamista. ESCO-palveluun (ESCO = energy service company) sisältyy säästön todentaminen. Investointikohteen energiankulutuksen tarkalla seurannalla pyritään varmistamaan säästöjen synty ja pysyvyys. ESCO-palveluja käytettäessä energiatuki on suurempi kuin tavanomaisessa investoinnissa. Hankkiakseen osaamisen ESCO-palvelujen käyttämiseksi Lempäälän kunta nimeää henkilön, joka toimii ESCO-yhdyshenkilönä. ESCO-yhdyshenkilö selvittää ESCO-palvelun yleiset periaatteet ja toimintatavat sekä mahdollisuudet ja käytettävyys kunnan energian käytön tehostamishankkeissa ja korjausrakentamisprojekteissa. ESCO-yhdyshenkilö varmistaa, että kunnan energiayhdyshenkilöt ja rakentamisprojektien päätöksentekijät ovat tietoisia ko. palveluista. Kunta selvittää mahdolliset ESCO-palvelun käyttöä rajoittavat esteet kunnan omissa hallintoja päätöksentekoprosesseissa ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että mahdolliset esteet näiden palveluiden käyttöönottamisessa saadaan poistettua. Lisätietoa ESCO-toiminnasta löytyy esimerkiksi Motivan sivuilta (www.motiva.fi). 4.6 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Kulutusseuranta on kulutusten kirjaamisen lisäksi tietojen analysointia ja vertaamista aiempiin kulutuksiin vuodenajat huomioiden. 14
Kulutusseurannan tarkoituksena on energiatehokkuuden hyvän tason ylläpitäminen ja tarpeettoman energiankulutuksen välttäminen. Tavoitteena on vähintään 80 % rakennusten energiankäytöstä on kuukausitasoisessa seurannassa vuoteen 2013 mennessä vähintään 90 % kunnan koko energiankäytöstä on vuositason seurannassa vuoteen 2013 mennessä tuntiseurannan lisäämisen mahdollisuuksia selvitetään luodaan käytännöt kulutuksen muutoksiin reagoimiseksi Kulutuksenseuranta tulee olla aktiivista ja tavoitteellista. Kulutustietoja seurataan rakennuskohtaisesti, jotta voidaan seurata energiansäästötoimien vaikutusta kulutukseen ja tiedottaa tästä käyttäjille. Lisäksi tutkitaan myös mahdollisuutta mittarointeja lisäämällä seurata erikseen eri toimintojen käyttämää energiaa. Tällaisesta esimerkkinä voidaan mainita vaikka keittiön energian- ja vedenkäyttö tai sähkölämmityskohteissa lämmitykseen kuluvan sähkön erikseen mittaaminen. Kulutusseurantaa pyritään kehittämään tuntimittauksen suuntaan, jolloin päästään helpommin kiinni vikatilanteisiin. Seurantajärjestelmään voidaan luoda hälytysjärjestelmiä. Rakennusten lisäksi kulutusseurantaa kehitetään vesihuollossa sekä ulko- ja tievalaistuksen osalta. 4.7 Uudet toimintamallit Lempäälän kunnan tavoitteena on energiansäästöä edistävien uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Tällaisia toimintamalleja voidaan kehittää suunnittelemalla ja ottamalla käyttöön esimerkiksi tietotekniikan energiatehokkaaseen käytön ohjeistus, toimistolaitteiden, valaistuksen tai keittiölaitteiden energiatehokkaan käytön ohjeistus, kuljetusten tehostaminen/yhdistäminen, Matkustusohjeessa kannustetaan pyöräilyyn, kävelyyn ja julkisen liikenteen käyttöön sekä kimppakyytien järjestämiseen niin työmatkoilla kuin työhön liittyvillä matkoilla. Liikkumiseen voi vaikuttaa myös perimällä autopaikoista kustannuksia vastaava korvaus. Toisaalta huolehditaan riittävistä ja turvallisista polkupyöräparkeista. Kiinteistöhuollon huoltokirjat muutetaan sähköisiksi ja otetaan Toimintatapoja muuttamalla voidaan saada pienillä panostuksilla suuria säästöjä. aktiiviseen käyttöön. Kiinnitetään huomiota erilaisten lämmitysten, sulatusten ja valaistusten käyttöön. Tärkeää on myös parantaa hallintokuntien välistä toimintatapoja. Kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja. 15
4.8 Koulutus ja tiedotus Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti koulutus- ja tiedotustoiminnan tavoitteina on, että 1. henkilöstöllä on omiin tehtäviinsä ja toimintaansa liittyen tarpeelliset tiedot ja valmiudet energian tehokkaaseen käyttöön ja energiansäästöön. 2. kunnan esimerkillinen toiminta energiansäästössä ja energiatehokkuutta koskevissa asioissa tiedotetaan aktiivisesti sekä organisaation sisällä että organisaatiosta ulospäin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön sisältyvät asiat liitetään henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksiin sekä kasvatus- ja opetustoimintaan. Energiatehokkuussopimuksesta ja sen toimeenpanosta viestitään henkilöstölle ja luottamusmiehille. Eri tahoja kannustetaan keskinäiseen tiedonvaihtoon. Toimitaan yhteistyössä tiedotusvälineiden sekä Kunnan rooli on olla esimerkillinen energian käytön tehostamisessa ja energian säästämisessä. energiansäästön että uusiutuvien energianlähteiden edistämisestä vastaavien organisaatioiden kanssa. Järjestää näyttelyjä ja tapahtumia yhdessä muiden tahojen kanssa tiedon välittämiseksi kansalaisille ja yhteisöille. Energiatehokkuutta osoittavat todistukset asetetaan näkyville niissä rakennuksissa, joihin sellainen on laadittu ja joissa todistuksen esillepano on esimerkillisen toiminnan osoittamiseksi tarkoituksenmukaista. Energiansäästötoiminta tarvitsee säännöllistä motivointia ja kiinnostuksen ylläpitämistä. Jokainen toimiala tilastoi järjestetyt koulutukset, tapahtumat ja tiedotuksen, esimerkiksi paikallislehtien jutut aiheesta. Toimet kerätään vuosittaiseen raportointiin. Lempäälän kunta toimii aktiivisesti seudullisessa yhteistyössä energiansäästöasioissa muiden Tampereen seudun kuntien kanssa. Yhteistyö on alan ihmisten yhteisiä tapaamisia ja hyvien käytäntöjen jakamista muiden kuntien kanssa. Kunnat voivat myös yhteisesti järjestää esimerkiksi neuvontapalveluita ja energiansäästötapahtumia. 4.9 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Lempäälän kunta edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä kunnan alueella ja erityisesti omassa toiminnassaan. Lempäälän kunta kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet uusiutuvan energian katselmuksella koko kunnan alueella tai tarkoituksenmukaisella osa-alueella vuoteen 2013 mennessä. 16
Uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevia investointimahdollisuuksia selvitetään energiakatselmointien yhteydessä. Sähkö- ja öljylämmitteisissä kohteissa, joita ei voida liittää kaasuverkostoon eikä kaukolämpöön, selvitetään mahdollisuutta mm. hyödyntää lämpöpumppuja ja kotimaista energiaa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi hajaasutusalueenkoulut ja päiväkodit. Selvitetään mahdollisuudet osallistua pilotti- tai kehityshankkeisiin, jotka liittyvät uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuden parantamiseen. 5 Energiatehokkuuden raportointi Lempäälän kunta raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaan. Ensimmäisen kerran raportointi tehdään huhtikuussa 2011. Raportoinnin vastuuhenkilönä on energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilö. Raportointiin osallistuvat kaikki hallintokunnat. Energiatehokkuuden toimenpiteistä kerätään tietoa hallintokunnittain käyttäen apuna sivistystoimen energiansäästöryhmän kehittelemää lomaketta, joka löytyy tämän toimintasuunnitelman liiteosiosta. Energiankulutustietoja ja saavutettuja säästöjä esitellään vuosittain kunnanhallitukselle. Lisäksi Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti sisältää energia- ja päästötietoja. Kestävän kehityksen raportin osana raportoidaan tarkemmin myös energiansäästötyöstä. Energiankulutustietoja tulee myös käsitellä energiatehokkuuden ohjausryhmässä säännöllisin väliajoin. Raportoinnin yhteydessä seurataan myös budjetin toteutumista ja laaditaan budjetit seuraavalle toimintavuodelle hallintokunnittain. 17
Tilatoimen tavoitteita ja toimia energiatehokkuuden parantamiseksi LIITE 1 KIINTEISTÖT Kiinteistöjen energiankulutukseen vaikutetaan kaikilla hallinnonaloilla. Teknisellä toimella ja Sirkkavuoressa on vastuu tehdä uudet rakennukset energiatehokkaiksi, tehdä perusparannuksien yhteydessä energiaremontit ja huoltaa kiinteistöt ja laitteet niin, ettei energiaa kuluteta turhaan. Kaikki kunnassa ovat vastuussa siitä, että kiinteistöjä ja laitteita käytetään energiatehokkaasti: lämpötiloja ei nosteta liian korkeiksi, lämpötila mitataan keskeltä huonetta. valot ja laitteet sammutetaan, kun niitä ei käytetä, ovia ja ikkunoita ei pidetä turhaan auki, ilmoitetaan huoltomiehelle vioista kuten vuotavista vesikalusteista ja esimerkiksi huonoista ikkunatiivisteistä jne. KULUTUSSEURANTA Kiinteistöjen kulutusseuranta on hyvällä tasolla. Tavoitteena on, että 80 % kiinteistökannasta tilavuudella mitattuna on kuukausittaisessa kulutusseurannassa vuoteen 2013 mennessä. Kiinteistöjä Enerkey -kulutusseurannassa oli 2010 syyskuussa 51 kpl, yhteensä 323987 m 3. Näistä kohteista sähkön osalta 26 kohdetta on tuntitason seurannassa. Tammikuussa 2012 kohteita 53 kpl (355 690 m 3 ), näistä 30 kiinteistöä on sähkön osalta tuntitason seurannassa. ENERGIATEHOKKUUDEN SEURANTA Energiatehokkuutta kiinteistöjen osalta seurataan ominaiskulutusten perusteella. Kulutuksia seurataan aktiivisesti ja muutoksiin etsitään syyt. Energiatehokkuuden seurantaa tekevät huoltohenkilöstö aina kirjatessaan kulutuslukemia sekä systemaattisia läpikäyntejä tekee LVI-insinööri kausittain. Kulutusseurantajärjestelmän ilmoittaessa kulutuksen muutoksista selvitetään syyt välittömästi. UUSIUTUVAT POLTTOAINEET Öljylämmitteisten kiinteistöjen osalta etsitään ratkaisua muuttaa lämmöntuotantoa uusiutuvaksi esim. lämpöyrittäjätoiminnan kautta. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöä tarkastellaan uusiutuvien kuntakatselmuksessa, mikä tullaan tekemään seudullisesti vuoden 2013 loppuun mennessä. ENERGIAKATSELMUKSET Alkuperäinen tavoite on tehdä 80 % rakennuksista (tilavuudella mitattuna) energiakatselmus vuoden 2013 loppuun mennessä. Näissä luvuissa ei ole mukana Sirkkavuoren asuinrakennuksia. Aikatavoitetta muutetaan alkuperäisestä johtuen kahden suuren kohteen, terveyskeskuksen ja Lempoisten koulun, meneillään olevasta ja suunnitteilla olevasta laajennuksesta ja peruskorjauksesta. Nämä kohteet tullaan katselmoimaan takuuaikana. Näiden kohteiden katselmukset voidaan tehdä Tapre-hankkeen puitteissa kehitettävän käyttöönottokatselmoinnin mukaisesti. Vuosittaiset tavoitteet: 2010 38 230 m3 3 kpl, toteutunut suunnitellusti 2011 104 162 m3 7 kpl, toteutunut suunnitellusti 2012 n. 45 000 m3, toteutunut 50 434 m3, 6 katselmusta (5 kohdetta), 2013 8 390 m3, 2 kpl 2015 29 800 m3 Terveyskeskus käyttöönottokatselmus 2016 57 500 m3 Lempoisten koulun käyttöönottokatselmus YHTEENSÄ n. 290 000 m3 (Huom. 50 000 m3 enemmän kuin alkuperäisessä suunnitelmassa.) 18
Vuonna 2010 on tehty energiakatselmukset kolmeen kohteeseen: Kohde Tilavuus m3 Mansikkamäen ja Mansikkamutkan päiväkoti 3 646 Ilmanvaihtosaneeraus Mansikkamäen pk:ssa ESCOhankkeena katselmuksen pohjalta. Kuljun koulu (pääkoulu + puukoulu) 29 695 Katselmuksen mukaisesti öljylämmityksestä kaukolämpöön siirtyminen vuonna 2010. Katselmuksen mukaisesti suunnitellaan ikkunoiden uusinta puukoululla 2012-13? Kuljun tiilikoulu 4 889 Katselmuksen mukaisesti öljylämmityksestä kaukolämpöön siirtyminen vuonna 2010. Kirjaston ilmanvaihtoremontti energian säästämiseksi vuonna 2011 ESCO-hankkeena. YHTEENSÄ VUONNA 2010 38 230 Vuonna 2011 aikana tehdyt energiakatselmukset 4-5 vanhaan kohteeseen ja lisäksi käyttöönottokatselmukset ennen takuuajan päätymistä tarvittaviin kohteisiin. Suunnitelmissa seuraavat: Kohde Tilavuus m3 Leikkiniityn päiväkoti 4 217 Käyttöönottokatselmus tehdään kevättalvella 2011. Suuri lämmönkulutus (noin 67 kwh/m3/vuosi). Lämpö maakaasulla. Karhumäen päiväkoti 990 Käyttöönottokatselmus tehdään mahdollisimman pian. Suuri sähkönkulutus (noin 100 kwh/m3/vuosi). Sähkölämmityskohde ilmalämpöpumpulla Kuljun terveysasema 7 000 Suurin ominaislämmönkulutus, ilmanvaihtosaneeraus tulossa. Kanavan koulu 21 870 IV ilman LTO:ta, vanhat koneet. Hakkarin koulu 23 110 IV ilman LTO:ta, kattoremontti tulossa. Mainiemi I ja II 7 580 Kunnan keskusvirastot. Suuri kulutus. IV ilman LTO:a. Sääksjärven koulu 41225 Suurin kiinteistö, sähkön kulutus keskimääräistä suurempaa. YHTEENSÄ VUONNA 2011 105 992 Vuonna 2012 tehdyt energiakatselmukset ja käyttöönottokatselmukset: Kohde Tilavuus m3 Moision koulun laajennus 9 125 Käyttöönottokatselmus tehdään kevättalvella 2012, noin 1,5 vuotta käyttöönotosta. Moision koulu 8 170 Katselmoidaan laajennuksen yhteydessä. Kuokkalan koulu 10 017 Päiväkoti Kuusimäki 2 470 Päiväkoti Pihlajamäki 2 042 Himminkoto 17 300 YHTEENSÄ VUONNA 2012 50 434 YHTEENSÄ v. 2012 loppuun men. 194 656 19