RAAHEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto 10.12.2012 21 Voimaantulo: Tämä sääntö tulee voimaan 1.1.2013 muutoin, paitsi toimielinten kokoonpanon osalta heti valtuuston hyväksyttyä sen. 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään Raahen kaupungin päätöksenteosta ja organisaation toiminnasta. Hallintosäännön ohella kunnan toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisesti: - valtuuston työjärjestys - tarkastussääntö - Raahen seutukunnan seutulautakunnan johtosääntö - Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtosääntö. 2 LUKU Hallinto-organisaatio 2 Toimielimet ja henkilöstö 3 Toiminnan tuloksellisuus Kaupungin organisaation muodostavat ja sen toiminnasta vastaavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta, hallintolautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, opetuslautakunta, nuorisolautakunta, kulttuurilautakunta, liikuntalautakunta, maaseutu- ja aluelautakunta, seutulautakunta, aluelautakunta ja sataman johtokunta sekä kaupungin palkattu henkilöstö. Kaupunginvaltuustosta, keskusvaalilautakunnasta ja vaalilautakunnista on säädetty erikseen. Kaupungin tavoitteet, perustehtävä, avaintulokset ja tulostavoitteet määritellään taloussuunnitelmassa, talousarviossa ja käyttösuunnitelmissa. Toiminnan tuloksellisuutta valvotaan säännöllisesti koko organisaatiossa. Sisäinen raportointi järjestetään kattavasti kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamista valvoo tarkastuslautakunta. Toimintakertomuksessa esitetään edellisen vuoden toiminnan tuloksellisuus. 4 Viranhaltijan ohjeistaminen ja esimiehen ratkaisuvalta Kaupunginhallitus, lautakunta tai esimies voivat antaa viranhaltijoille yleisiä ohjeita näille delegoidun päätösvallan käyttämisestä. Mikäli viranhaltija ja hänen sijaisekseen määrätty viranhaltija ovat molemmat estyneitä tai esteellisiä käsittelemään viranhaltijalle delegoitua asiaa, ratkaisun tekee asiassa viranhaltijan esimies. 2 5 Asian esittely Lautakunnan, sen jaoston ja johtokunnan esittelijänä toimii lautakunnan määräämä viranhaltija. Esittelystä kaupunginhallituksessa säädetään erikseen. Mikäli esittelevä viranhaltija on estynyt tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty viranhaltija. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. 6 Vastuunjako Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat kaupungin ja kaupunkikonsernin yleisjohtamisesta. Kaupunginjohtajan sijaisena toimii apulaiskaupunginjohtaja. Kaupunginjohdon yhteistoiminnan kehittämiseksi ja tiedon kulun parantamiseksi on kaupungin johtoryhmä, johon kuuluvat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri, kaupunginlakimies, talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, palvelukeskusten johtajat, kehittämiskeskuksen johtaja, kaavoituspäällikkö ja kaupungin henkilöstön edustaja sekä muut kaupunginjohtajan nimeämät henkilöt. Kaupunginjohtaja voi kutsua johtoryhmään myös muita asiantuntijoita. Palvelukeskuksen johtaja ja tulosalueiden esimiehet muodostavat palvelukeskuksen johtoryhmän. Johtoryhmän tehtävänä on työskentelyn yhteensovittaminen, palvelusektorinsa kehittäminen ja tuloksellisuudesta huolehtiminen. Palvelukeskuksen johtaja voi kutsua palvelukeskuksen johtoryhmään myös muita asiantuntijoita. Kaupungin varsinainen palvelutoiminta jaetaan päävastuualueittain keskushallintoon ja neljään palvelukeskukseen. Palvelukeskusten toimialat ovat hallintopalvelut, tekniset palvelut, liikelaitokset ja sivistyspalvelut.
Kaupunginhallitus määrää palvelukeskuksen johtajan ja hänen sijaisensa johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevista viranhaltijoista määräämäkseen ajaksi. Kaupunginjohtaja päättää palvelukeskuksen johtajan esityksen saatuaan palvelukeskuksen jakamisesta tulosalueisiin ja siitä kuka toimii tulosalueen esimiehenä päätöksessä määrätyn ajan. Palvelukeskuksen johtaja päättää palvelukeskuksen sisäisestä työvoiman käytöstä sekä palvelukeskuksen tulosalueiden jakamisesta tulosyksiköihin ja näiden esimiehistä määräajaksi. 3 3 LUKU Kaupunginhallitus 7 Kaupunginhallituksen toimiala 8 Kokoonpano ja toimikausi 9 Kaupunginhallituksen tehtävät Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksessa on yksitoista (11) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Toimikauden pituudesta päättää kaupunginvaltuusto erikseen. Kaupunginvaltuusto määrää varsinaisista jäsenistä kaupunginhallituksen toimikaudeksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä I varapuheenjohtajan. Kaupunginhallitus voi asettaa jaostoja, johon kaupunginhallitus valitsee toimikaudekseen viisi varsinaista jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Enemmistön jäsenistä tulee olla kaupunginhallituksen jäseniä ja varajäseniä. Kaupunginhallitus nimeää valituista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan jaoston toimikaudeksi, määrittelee jaoston tehtävät ja esittelijän. Kaupunginhallituksen toimivallasta ja yleisistä tehtävistä säädetään kuntalaissa. Sen lisäksi kaupunginhallituksen tehtävänä on 1) tehdä kaikilla kunnallisen toiminnan aloilla aloitteita ja esityksiä, jotka se katsoo tarpeellisiksi ja kaupungin etujen mukaisiksi; 2) ohjata ja valvoa kaupunkisuunnittelua;
3) valmistella hallintokuntien esitysten pohjalta ehdotukset kuntasuunnitelmaksi ja talousarvioksi sekä muiksi kaupungin kehittämissuunnitelmiksi; 4) johtaa yleiskaavoitustyötä ja siihen liittyvää liikennesuunnittelua; 5) huolehtia kaupungin hallinnon yleisestä kehittämisestä sekä valvoa, että lautakunnat, johtokunnat, toimikunnat, palvelukeskukset ja laitokset toimivat tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti kaupunginvaltuuston asettamien tulostavoitteiden mukaisesti ja kaupungin etuja silmälläpitäen; 6) hoitaa kaupungin omaisuutta siltä osin kuin tehtävä lain tai voimassa olevien määräysten mukaan ei kuulu jollekin muulle toimielimelle; 7) esittää vuosittain viimeistään huhtikuun loppuun mennessä luettelo edellisen kalenterivuoden loppuun tehdyistä kaupunginvaltuuston päätettävistä kunnan jäsenten aloitteista; 8) asunto-olojen kehittämiseen liittyvien lakien mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät: 9) huolehtia kaupungin omistamien osakeyhtiöiden, osuusyhtiöiden, liikelaitosten ja muiden vastaavien tulosyksiköiden toiminnallisten tavoitteiden ja tuottotavoitteiden valmistelusta sekä näiden toimintojen organisointimuodon kehittämisestä ja edistää konsernin johdon ja hallintokuntien keskinäistä yhteistyötä. 4 10 Muut tehtävät Sen lisäksi, mitä kaupunginhallituksen päätettäväksi on muualla säädetty tai määrätty, kaupunginhallitus ratkaisee myös asiat, jotka koskevat: 1) kiinteän omaisuuden ostamista, myymistä ja vaihtamista, mikäli kaupan arvo on alle 200 000 euroa, tai saanto perustuu pakkolunastukseen tai pakkohuutokauppaan; 2) kaupungin rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustusten tai hankesuunnitelmien hyväksymistä, mikäli hankkeen arvo ei ylitä kaupunginvaltuuston vahvistamaa enimmäismäärää; 3) hyväksyttyihin luonnospiirustuksiin tai hankesuunnitelmiin perustuvia rakennusten ja edellisissä kohdissa tarkoitettuja rakenteiden ja laitteiden pääpiirustusten hyväksymistä; 4) asemakaavan muutoksen hyväksymistä niiden asemakaavamuutosten osalta, joita ei ole pidettävä olennaisina;
5) maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetun kehotuksen antamista maanomistajalle rakentaa rakentamaton tontti ja niiden lunastamista; 6) yleisten määräysten antamista kaupungin huoneistojen ja alueiden luovuttamisesta tilapäiskäyttöön; 7) helpotuksen tai vapautuksen myöntämistä yksittäistapauksissa kaupungille tulevan julkisoikeudellisen maksun tai saatavan suorittamisesta, milloin se lain tai niiden määräysten mukaan, joihin maksu tai saatava perustuu on sallittu; 8) helpotuksen tai vapautuksen myöntämistä yksittäistapauksissa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamista; 9) kaupungin vakuutuksia; 10) asiakirjoista meneviä lunastuksia; 11) vahingonkorvauksen myöntämistä tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi; 12) selityksen antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen; 13) kiinteän omaisuuden sekä huoneistojen vuokralle antamista ja ottamista, jollei tehtävää ole tässä hallintosäännössä annettu jollekin muulle toimielimelle tai viranhaltijalle; 14) ehdokkaiden nimeämistä yhteisöjen hallintoelimiin ja niiden tilintarkastajiksi silloin, kun kaupungilla asianomaisten säännösten tai sopimusten mukaan on siihen oikeus; 15) sovinnon tai akordin tekemistä; 16) etuostolain mukaan kaupungille kuuluvia asioita niissä tapauksissa, jossa kaupungilla on lain tarkoittama etuosto-oikeus; 17) lainan ottamista ja maksuvalmiuden säätelyä ja suojaamistoimenpiteitä koskevia tarkempia ohjeita; 18) lykkäyksen myöntämistä rakennuspaikkojen ja muiden alueiden myynti- tai vuokraehtojen mukaisen rakentamis- tai muun velvoitteen täyttämistä; 19) rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen määräämistä sekä pidentämistä alueelle, jolla on vireillä asema- tai yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen; 5
6 20) osakeyhtiön perustamista, yhtiöjärjestyksen hyväksymistä ja muita perustamiseen liittyviä asioita, kun kaupunginvaltuusto on varannut määrärahan yhtiön osakepääomaksi; 21) kaavoituskatsausta; 22) kunnan kaavoitusohjelmaa ja kaavoituksen aloittamista (yhdyskuntakehityksen keskeisistä tavoitteista päättää kuitenkin kaupunginvaltuusto); 23) asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannusten perimistä; 24) asemakaavan ajanmukaisuutta; 25) rantayleiskaavan laatimiskustannusten perimistä (periaatteet, tapa ja aika); 26) erillisen tonttijaon laatimista, muuttamista ja hyväksymistä; 27) maanomistajalle maksettavaksi määrättävää katualueen korvausta; 28) kehittämisalueeksi nimeämistä; 29) suunnittelutarveratkaisua; 30) poikkeamispäätöstä; 31) valituksen tekemistä hallinto-oikeuden päätöksestä, ellei laista muuta johdu; 32) valittamista alueellisen ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksestä; 33) valituksen tekemistä erillisestä tonttijaosta; 34) suostumusta lohkomiseen rakennuspaikaksi tarkoitetun määräalan alueella, jolla rakennuskielto asemakaavan laatimista varten; 35) suostumusta lohkomiseen rakennuspaikaksi tarkoitetun määräalan rantavyöhykkeellä tai ranta-alueen suunnittelutarvealueella; 36) viranhaltijain ja työntekijäin määrittelyä johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa olevaksi; 37) henkilöstöpoliittisen ohjelman hyväksymistä kuntasuunnitelmassa tai kaupunginvaltuuston muutoin hyväksymien periaatelinjojen mukaisesti;
38) ratkaisuvallan siirtämistä ja edelleen siirtämistä kunnan muulle viranomaiselle tai viranhaltijalle. 11 Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten tehtävät Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään: Seurata lautakuntien, johtokuntien ja niiden jaostojen, toimikuntien, sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijain päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyä tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian ottamiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja muun jäsenen tulee erityisesti seurata sen lautakunnan toimintaa, johon kaupunginhallitus on valinnut hänet edustajakseen. Edustajan tulee myös pyydettäessä antaa kaupunginhallitukselle, sen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle tietoja lautakunnan sekä sen alaisen viraston tai laitoksen toimialaan kuuluvista asioista. 7 4 LUKU Kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja 12 Kelpoisuus Kaupunginjohtajaksi ja apulaiskaupunginjohtajaksi valittavilta vaaditaan yliopistossa suoritettu soveltuva korkeakoulututkinto sekä kokemusta kunnallishallintoon kuuluvissa tehtävissä taikka käytännössä hankittu hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon ja -talouteen. 13 Valintamenettely Kaupunginjohtajan vaalin toimittamisesta säädetään kuntalaissa. Apulaiskaupunginjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan tehtävistä määrätään kaupunginvaltuuston hyväksymässä työjärjestyksessä. Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan poissa ollessa, esteellisyyden sattuessa tai viran ollessa avoinna, hoitaa virantoimituksessa oleva kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja toisen tehtävät. Kaupunginvaltuusto voi kuitenkin milloin virka on avoinna tai poissaolo kestää kahta kuukautta pitemmän ajan, ottaa virkaan väliaikaisen hoitajan. Jos sekä kaupunginjohtaja että apulaiskaupunginjohtaja ovat molemmat tilapäisesti samanaikaisesti poissa tai esteellisiä, heidän tehtävänsä hoidetaan kaupunginhallituksen määräämällä tavalla.
8 14 Kaupunginjohtajan tehtävät 15 Muut kaupunginjohtajan tehtävät Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa säädetään, ja huomioon ottaen soveltuvin osin mitä 15 ja 17 :ssä sekä erikseen hyväksytyssä työjärjestyksessä on määrätty: 1) johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa kaupunginhallituksen alaisena ja tehdä kaupunginhallitukselle tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä; 2) valvoa kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua; 3) olla läsnä tai huolehtia siitä, että kaupungin edustaja on läsnä kaupungin edustustilaisuuksissa sekä edustaa tai määrätä joku muu edustamaan kaupunginhallitusta kokouksissa ja neuvotteluissa, jollei kaupunginhallitus toisin päätä ja jollei toisin ole määrätty, sekä 4) seurata niiden kuntayhtymien toimintaa, jossa kaupunki on mukana sekä valmistella kaupunginhallituksen käsittelyä varten kaupungin edustajille annettavat tarvittavat ohjeet kannan ottamiseksi yhtymäkokouksissa ja yhtymän toimielimissä käsiteltäviin kysymyksiin. Kaupunginjohtajan tulee 1) esitellä kaupunginhallituksessa päätettävät asiat sekä pitää huolta, että esiteltävät asiat huolellisesti valmistellaan; 2) huolehtia, että kaupunginhallituksen päätökset pannaan täytäntöön; 3) seurata lautakuntien, virastojen ja laitosten toimintaa sekä tehdä kaupunginhallitukselle tarpeelliseksi katsomiaan toiminnan kehittämistä tarkoittavia esityksiä. Apulaiskaupunginjohtajan tulee 1) johtaa omalla toimialallaan kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua ja tässä tarkoituksessa ohjata toimialansa toimielinten, virastojen ja laitosten toimintaa; 2) seurata vahvistetun tehtäväjaon mukaan lautakuntien, virastojen, laitosten ja yhtiöiden toimintaa sekä tehdä tarpeelliseksi katsomiaan toiminnan kehittämistä tarkoittavia esityksiä.
16 Ratkaisuvalta Kaupunginjohtajalla, hänen määräämällään apulaiskaupunginjohtajalla tai viranhaltijalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asiat, jotka koskevat: 1) kaupungin edustustilaisuuksien järjestämistä ja vieraanvaraisuuden osoittamista, kaupungin edustajan nimeämistä näihin tilaisuuksiin sekä niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymistä, ellei kaupunginhallitus ole erikoistapauksessa toisin päättänyt; 2) talousarvio- ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista sekä niitä koskevien velkakirjojen ja kuntatodistusohjelmien hyväksymistä; 3) lausuntojen ja vastineiden antamista kotikunta-asioissa; 4) kannatusilmoitusten antamista sekä lahjoitusten tekemistä tavanomaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin; 5) käteiskassavarojen myöntämistä kaupungin virastoille ja laitoksille; 6) sijoitussuunnitelman hyväksymistä ja muiden tarpeellisten ohjeiden antamista kaupungin rahavarojen sijoittamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien sijoitusohjeiden mukaisesti; 7) apulaiskaupunginjohtajaa, palvelukeskusten johtajia ja toimialajohtajia koskevaa henkilöstöhallintoa palkkausta lukuunottamatta; 8) juhlaliputuksen järjestämistä; 9) kaupungin tiedotusaineiston jakoa; 10) kaupunginhallituksen käyttöön varattujen määrärahojen käyttämistä kaupunginhallituksen päättämissä rajoissa; 11) lainojen siirtoa ja kaupungin saatavien kiinnitysvakuuksien etuoikeusjärjestyksen muuttamista; 12) kaupunginhallituksen hyväksymissä rajoissa akordi- ja muita siihen verrattavia sopimuksia; 13) kaupungin omaisuuden vakuuttamisen yleisiä perusteita; 14) vapautuksen myöntämistä a) kunnallisveron b) sairausvakuutusmaksun c) kansaneläkevakuutusmaksun sekä 9
10 d) muun julkisoikeudellisen maksun suorittamisesta, milloin se lain tai asetuksen mukaan on mahdollista eikä päätösvalta kuulu muulle kaupungin viranomaiselle; 15) kaupungin vaakunan ja pöytästandardin hankkimista ja luovuttamista; 16) merkkipäivä- tms. lahjojen hankkimista ja luovuttamista sekä enintään 1 000 euron rahalahjan antamista; 17) tiedotus-, neuvottelu- ja koulutustilaisuuksien järjestämistä; 18) henkilöstön sivutoimilupia, sivutoimi-ilmoituksia ja sivutoimen kieltämistä; 19) irtaimen omaisuuden hankkimista, myymistä, vaihtamista, poistamista ja leasing-, käyttö- ja palvelusopimusten tekemistä; 20) lykkäyksen myöntämistä kaupungin saatavalle ja sille määrätylle viivästyskorolle; 21) vapautuksen myöntämistä enintään 2 000 euron suuruisen kaupungin saatavan ja sille määrätyn viivästyskoron suorittamisesta; 22) toimivaltansa siirtoa ja sen edelleen siirtoa. Apulaiskaupunginjohtajalla tai hänen määräämällä viranhaltijalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asiat, jotka koskevat: 1) pakkohuutokaupalla myytävästä kiinteistöstä tarjottavan kauppahinnan enimmäismäärän hyväksymistä; 2) valtion perinnön vastaanottamista kaupungille, jäämistön hoidosta tehdyn tilityksen hyväksymistä ja pesän varojen sijoittamista; 3) tiedotus-, neuvottelu- ja koulutustilaisuuksien järjestämistä toimialallaan; 4) kiinteän omaisuuden ostamista, myymistä ja vaihtamista, mikäli kaupan arvo on enintään 30 000 euroa; 5) kaupungin omistamien tai hallitsemien rakennusten vuokraamista; 6) kaupungin omistamien ja hallitsemien teollisuustilojen vuokraamista;
7) irtaimen omaisuuden hankkimista, myymistä, vaihtamista, poistamista ja leasing-, käyttö- ja palvelusopimusten tekemistä toimialallaan; 8) toimivaltansa siirtoa ja sen edelleen siirtoa. 11 17 Muu ratkaisuvalta Kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajalla on oikeus toimialallaan kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asiat, jotka koskevat: 1) kaupunginhallitukselle saapuneiden ilmoitusluonteisten asioiden tiedoksiantoa kaupungin viranomaisille sekä tähän liittyviä muita täytäntöönpanotoimenpiteitä ja 2) sellaisten kaupunginhallitukselta pyydettyjen tietojen ja selvitysten antamista, jolla ei ole yleisempää merkitystä. Kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja voi saattaa asian, joka hänellä on oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. 5 LUKU Kaupunginhallituksen alaiset virat, virastot ja toimikunnat 18 Yleistä Kaupungin viranhaltijat, virastot ja laitokset ovat välittömästi kaupunginhallituksen alaiset, mikäli laista tai ohje- tai johtosäännöstä ei muuta johdu. 19 Toimikunnan ohjeistus Kaupunginhallituksen yleisenä valmistelu- ja toimeenpanoelimenä toimii keskushallinto. Keskushallinto hoitaa myös kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen sihteeri- ja kansliatehtävät. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan ohella ovat kaupunginsihteeri, kaupunginlakimies ja henkilöstöpäällikkö oikeutetut kaupungin puolesta vastaanottamaan haasteita ja muita tiedonantoja. Asettaessaan toimikunnan kaupunginhallituksen on määriteltävä toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä päätettävä siitä, onko toimikunta tilapäinen vai pysyväisluontoinen. Kaupunginhallituksen on tarvittaessa päätettävä myös ratkaisuvallan antamisesta toimikunnalle tämän johtosäännön suoman päätösvallan rajoissa tai tehtävä tätä koskeva ehdotus kaupunginvaltuustolle. Asiat käsitellään toimikunnissa tehtävään määrättyjen viranhaltijoiden esittelystä, mikäli niin toimikuntaa asetettaessa määrätään.
12 6 LUKU Toimielimiä koskevat erityismääräykset ja kokoonpano 20 Toimielimiä koskevat erityismääräykset Kukin toimielin päättää käyttösuunnitelmassa talousarvioon varattujen määrärahojen tarkemmasta jaosta toimintayksiköille siltä osin kuin kaupunginvaltuusto ei ole määritellyt niiden käyttötarkoitusta. Kukin toimielin toimii toimialueensa erityislakien mukaisena toimielimenä ja huolehtii laillisuudesta ja päättää näissä erityislaissa kaupungille määrätyistä tehtävistä, ellei toisin ole määrätty. Useammalle lautakunnalle kuuluvan asian tai epäselvän päävastuualuejaon ratkaisee kaupunginhallitus. Useammalle eri päävastuualueen viranhaltijalle kuuluvan asian sekä useammalle saman päävastuualueen viranhaltijalle kuuluvan asian ratkaisee lähin yhteinen esimies. Sen lisäksi: 21 Toimielinten kokoonpano Opetuslautakunta toimii esikouluopetusta ja varhaiskasvatusta koskevien lakien mukaisena toimielimenä. Opetuslautakunnalla on kokonaisvastuu opetuksen järjestämisestä. Nuorisolautakunta toimii myös raittiustyölain mukaisena raittiuslautakuntana. Ympäristölautakunta toimii myös rakennusvalvontaviranomaisena, ympäristönsuojelu- ja ympäristölupaviranomaisena, maa-aineslupaja valvontaviranomaisena sekä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisena valvontaviranomaisena. Tekninen lautakunta toimii myös tielautakuntana ja jätehuoltoviranomaisena. Sataman johtokunta toimii kaupungin satamaviranomaisena. Edellä mainittujen lautakuntien lisäksi kaupungissa on kuntalain 71 :n mukainen tarkastuslautakunta. Liikuntalautakunnassa, nuorisolautakunnassa, kulttuurilautakunnassa, hallintolautakunnassa ja aluelautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnassa, sataman johtokunnassa, maaseutu- ja aluelautakunnassa sekä ympäristölautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.
Opetuslautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa on yksitoista (11) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Opetuslautakunnassa on lisäksi yksi edustaja kustakin sopijakunnasta, joka on hyväksynyt kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä laaditun erillisen sopimuksen. Tällaisella jäsenellä on lautakunnan kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus ainoastaan opistoa koskevissa asioissa. Keskusvaalilautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä. 22 Lautakunnan ja muun toimielimen yleiset tehtävät Toimielin: 1) valmistelee alaisensa toiminnan osalta strategisen suunnitelman, joka esitetään valtuuston hyväksyttäväksi; 2) hyväksyy alaisensa toiminnan osalta toimintasuunnitelmat ja asettaa tavoitteet sekä niiden arviointikriteerit; 3) vahvistaa toiminnassa noudatettavat perusteet ja yleisohjeet; 4) määrittelee alaisensa toiminnan toimintapolitiikan; 5) valvoo suunnitelmien ja tavoitteiden toteutumista; 6) valmistelee alaisensa toiminnan osalta talousarvion ja -suunnitelman sekä seuraa talousarvion toteutumista ja tekee tarvittaessa muutosesitykset talousarvioon; 7) hyväksyy alaisensa toiminnan osalta sopimukset ja avustukset; 8) vahvistaa toiminta-alueensa maksut; 9) päättää alaisensa toiminnan osalta irtaimen omaisuuden ostamisesta ja myynnistä, leasingsopimuksista sekä urakka- ja palvelusopimuksista yhteistyössä hankintatoimen kanssa ellei muuta ole säädetty; 10) päättää ratkaisuvaltansa siirtämisestä ja sen edelleen siirtämisestä alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle, ellei jäljempänä toisin säädetä. Siirretystä toimivallasta on palvelukeskuksen johtajan pidettävä erillistä luetteloa; 11) voi asettaa toimikunnan toimialalleen määrätyn tehtävän hoitamista varten; 12) päättää muut toimialaansa kuuluvat asiat. 13
14 23 Hallintolautakunnan erityisratkaisuvalta Hallintolautakunta päättää: 24 Opetuslautakunnan erityisratkaisuvalta 1) kaupungin viranhaltijan ja työntekijän palkkauksen yleisperusteista voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaan; 2) virka- ja työehtosopimusten soveltamista koskevista asioista, kun ne sopimuksessa määrätyissä rajoissa on jätetty kunnan harkintaan ja paikallisesti neuvoteltavaksi; 3) suositussopimusten voimaansaattamisesta; 4) työmarkkinalaitoksen suostumuksella tehtävästä palkkaus- tai muusta sopimuksesta; 5) työpaikkaruokailusta ja henkilöstöpalveluista perittävistä maksuista; 6) muun kuin virka- ja työehtosopimuksen mukaisen palkallisen virkavapauden tai työloman myöntämisestä yli viisi päivää kestäväksi ajaksi, ellei muutoin ole toisin määrätty; 7) virka- ja työehtosopimuksen soveltamisesta annettavista ohjeista ja määräyksistä; 8) joukkoliikenne- ja tilausliikenneasiat; 9) tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät asiat. Opetuslautakunta päättää 1) niistä asioista ja tehtävistä, jotka toimialaan liittyvällä lainsäädännöllä on määrätty kunnan päätettäväksi. Koulujen perustamisesta ja lakkauttamisesta päätetään kaupunginvaltuustossa; 2) esiopetuksen opetussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteella lukuvuosisuunnitelmien hyväksymisestä sekä varhaiskasvatuksesta koko kunnan osalta; 3) vakinaisen opettajan valinnasta. 25 Ympäristölautakunnan erityisratkaisuvalta Ympäristölautakunta päättää: 1) kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle säädetyistä tehtävistä; 2) kunnan ympäristölautakunnalle säädetyistä tehtävistä;
26 Teknisen lautakunnan erityisratkaisuvalta 3) lainsäädännön mukaiset tarpeelliset luvat maa-ainesten ottamiselle sekä kaivamis- ja louhimistöille, jota päätösvaltaa ei voi delegoida; 4) tarpeelliset luvat tasoittamis- tai täyttämistöille sekä puiden kaatamiselle tai muulle näihin verrattavalle toimenpiteelle, ellei ratkaisuvaltaa ole siirretty viranhaltijalle; 5) luonnonmuistomerkkien rauhoittamisesta; 6) luonnonsuojelualueista annettavista lausunnoista. Tekninen lautakunta päättää: 1) asemakaavan ja tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien alueiden, rakennusten ja laitteiden ostamisesta, myymisestä ja lunastamisesta, mikäli omaisuuden tai korvauksen arvo ei ylitä kaupunginvaltuuston vahvistamaa rajaa, ja ellei asiasta päättäminen kuulu viranhaltijoille; 2) rakennuslainsäädännöllä järjestetyn rakennustontin tai rakennuspaikan myymisestä ja vuokralle antamisesta, jos kaupunginvaltuusto on vahvistanut myymisessä tai vuokraamisessa noudatettavat yleiset perusteet tai sitä ei ole annettu viranhaltijan tehtäväksi; 3) kunnallisteknisistä tuotteista ja palveluista sekä varaston toiminnasta; 4) toimitilojen ja muun rakennusomaisuuden ylläpidosta sekä leirintäalueesta; 5) kaupungin omistuksessa olevien rakennusten purkamisesta ellei muuta ole säädetty tai määrätty; 6) luonnonvarojen ja metsätaloustuotteiden myynnistä; 7) kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi menevien asemakaavojen valmistelusta ja nähtäväksi panosta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti; 8) liikennejärjestelyistä ja liikennemerkkien ja muiden liikenteen ohjaamiseksi tarkoitettujen laitteiden asettamisesta; 9) yksityisteiden kunnossapitoon ja rakentamiseen myönnettävistä avustuksista; 10) kiinteistörekisterin pitäjästä. 15
16 27 Sataman johtokunnan erityisratkaisuvalta Sataman johtokunta päättää: 1) hallinnassaan olevien alueiden ja tilojen vuokraamisesta; 2) helpotuksen myöntämisestä maksuihin; 3) satamatoimintoihin kuuluvien esisuunnitelmien, hankesuunnitelmien, luonnos- ja pääpiirustusten hyväksymisestä; 4) satamatoimintojen hankinnoista, urakkasopimuksista ja rakennuttamissopimuksista sekä palvelu- ja käyttösopimuksista; 5) satamatoimintojen kunnallisteknisistä tuotteista ja palveluista; 6) hallinnassaan olevien toimitilojen ja muun rakennusomaisuuden ylläpidosta. 28 Maaseutu- ja aluelautakunnan erityisratkaisuvalta Maaseutu- ja aluelautakunta päättää: 1) maaseudun ja kylien sekä kaupunginosien kehittämiseen varattujen määrärahojen jaosta; 2) monijäsenisen maaseutuelinkeinoviranomaisen ratkaistavaksi määrätyistä asioista. Muilta osin maaseutuelinkeinoviranomaisena toimii maaseutuasiamiehet. 29 Aluelautakunnan erityisratkaisuvalta (Vihannin alue) 1) Seurata ja arvioida yhdistymissopimuksen toteutumista; 2) seurata, antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä palveluiden toimivuutta, saatavuutta ja palveluiden laatua koskevista kysymyksistä ja ympäristön kehittämistä koskevista asioista; 3) tehdä aloitteita ja esityksiä alueen kehittämishankkeista; 4) tehdä esityksiä alueen infrahankkeista; 5) jakaa yhdistysten ja järjestöjen avustukset; 6) järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia; 7) järjestää vihantilaisten tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia vähintään kaksi kertaa vuodessa, kuitenkin aina ennen merkittävää päätöstä;
8) toteuttaa yhdistymissopimuksen mukaan rahoitettavat investointikohteet Vihannin alueella. 17 7 LUKU Kaupungin henkilöstö 30 Palvelukeskuksen johtajan tehtävät: Palvelukeskuksen johtaja: 31 Palvelukeskuksen johtajan ratkaisuvalta 1) vastaa palvelukeskuksen strategisen ja toiminnallisen suunnittelun johtamisesta; 2) vastaa palvelukeskuksen operatiivisesta johtamisesta sekä sen toiminnasta ja taloudesta; 3) vastaa alaisensa henkilöstön sitouttamisesta palvelukeskuksen toiminta-ajatukseen ja päämäärien mukaiseen toimintaan; 4) vastaa voimavarojen keskittämisestä tavoitteiden kannalta olennaisiin tehtäviin; 5) vastaa palvelukeskuksen organisaatiorakenteen ja henkilöstöresurssien jatkuvasta kehittämisestä; 6) vastaa palvelukeskuksensa organisaatiokulttuurin kehittämisestä; 7) käy tulosalueiden johtajien kanssa kehittämiskeskustelut vähintään kerran vuodessa. Palvelukeskuksen johtaja ja keskushallinnon osalta kaupunginjohtaja päättää: 1) tositteiden ja laskujen hyväksymisestä palvelukeskuksessaan. Kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajalla on kuitenkin oikeus hyväksyä kaupungin kaikki laskut; 2) toimielimen hallintaan kuuluvien alueiden ja tilojen sekä niihin kuuluvien laitteiden tilapäisestä (enintään 1 vuosi) käytöstä; 3) alaisensa toiminnan osalta irtaimen omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, leasingsopimuksista sekä urakka- ja palvelusopimuksista yhteistyössä hankintatoimen kanssa, kun sopimuksen arvo on investointien osalta enintään 150 000 euroa ja irtaimen osalta enintään 50 000 euroa; 4) alaisensa toiminnan osalta käytetyn irtaimiston poistamisesta ja poistetun irtaimiston myynnistä tai muusta luovuttamisesta;
18 32 Luvun määräysten soveltaminen 5) toimialansa osalta kaupungin saatavien ja kaupungille tulevien suoritusten vakuuksien hyväksymisestä, valvomisesta, muuttamisesta ja vapauttamisesta; 6) palvelukeskuksen lupa- ja rahoitushakemusten laatimisesta; 7) valtionosuus- ja muiden viranomaisten edellyttämien selvitysten ja tilastotietojen laatimisesta; 8) toimivaltansa siirtämisestä ja sen edelleen siirtämisestä. Niissä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää hallintolautakunta, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. 33 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Kaupunginvaltuusto päättää uusien virkojen perustamisesta sekä niiden virkojen lakkauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta työsopimussuhteeksi, joiden vakinaisesta täyttämisestä se päättää. Muiden virkojen ja toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää kaupunginhallitus. 34 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon kaupunginvaltuusto valitsee viranhaltijan, julistaa haettavaksi kaupunginhallitus. Viran haettavaksi julistamisen edellytyksenä on, että noudatetaan asiassa kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Monijäsenisen toimielimen täytettävän viran osalta haettavaksi julistamisen voi tehdä myös asianomainen esittelijä. 35 Henkilöstön kelpoisuusehdot Virat julistetaan julkisesti haettavaksi, kun päätös täyttämisestä on tehty. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti.
19 36 Virkavapaus ja työloma Virkavapauden tai työloman myöntää 20 :ssä mainituin poikkeuksin sama viranomainen, joka suorittaa henkilövalinnan. Kaupunginvaltuuston valitseman viranhaltijan virkavapauden myöntää kaupunginhallitus. 37 Palvelussuhteen päättyminen, lomauttaminen ja osa-aikaistaminen 38 Ratkaisuvalta henkilövalinnoissa Palvelussuhteen päättymisestä, lomauttamisesta ja osaaikaistamisesta päättää sama viranomainen, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Eron myöntämisestä monijäsenisen toimielimen puolesta voi päättää sen esittelijä. Kaupunginvaltuuston valitseman viranhaltijan lomauttamisesta ja osaaikaistamisesta päättää kaupunginhallitus. Osa-aikaistamisesta monijäsenisen toimielimen puolesta voi päättää sen esittelijä silloin, kun osa-aikaistaminen tapahtuu viranhaltijan/ työntekijän aloitteesta. Kaupunginvaltuusto päättää: kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan, kaupunginsihteerin, kaupunginlakimiehen, opetustoimenjohtajan, teknisentoimen johtajan ja satamajohtajan valinnasta. Kaupunginhallitus päättää: keskushallinnon johtavassa ja/tai itsenäisessä asemassa olevan henkilöstön valinnasta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen valitseman viranhaltijan sijaisesta. Lautakunta päättää: alaisensa johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevan henkilön valinnasta. Kaupunginjohtaja tai hänen estyneenä ollessa apulaiskaupunginjohtaja päättää: keskushallinnon muun kuin edellä mainitun henkilöstön valinnasta sekä tämän johtosäännön mukaisen päätösvallan siirtämisestä kaupungin muulle viranhaltijalle.
20 Palvelukeskuksen johtaja: valitsee vakinaiset henkilöt, ellei muuta ole määrätty; päättää palvelukeskuksen henkilöstön sijaisjärjestelyistä; valitsee alle kahdentoista (12) kuukauden ajaksi valittavan väliaikaisen tai tilapäisen henkilön, ellei toisin ole määrätty. Tulosalueen esimies valitsee: alle kuuden (6) kuukauden ajaksi valittavan henkilön, ellei toisin ole määrätty. Tulosyksikön esimies valitsee: alle kolmen (3) kuukauden ajaksi valittavan alaisensa henkilön, ellei toisin ole määrätty. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa henkilön palvelussuhteeseen. 39 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen 40 Ratkaisuvalta palkka-asioissa Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää hallintolautakunta tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Kaupunginhallitus päättää: kaupunginvaltuuston valitseman henkilöstön sekä palvelukeskusten johtajien palkasta. Kaupunginjohtaja päättää: muiden kuin kaupunginhallituksen päätettävien, suoraan alaisenaan toimivan henkilön palkasta henkilöstöpäällikön esittelystä. Palvelukeskuksen johtaja päättää: kaupunginvaltuuston valitseman alaisensa vakinaisen henkilön ja enintään kahdentoista (12) kuukauden ajaksi valitun henkilön palkasta henkilöstöpäällikön esittelystä.
21 Tulosalueen esimies päättää: alle kuuden (6) kuukauden ajaksi valitun henkilön palkasta henkilöstöpäällikön esittelystä. 41 Viranhaltijoiden muu ratkaisuvalta Tulosyksikön esimies päättää: alle kolmen (3) kuukauden ajaksi valitun alaisensa henkilön palkkauksesta henkilöstöpäällikön esittelystä. Palvelukeskuksen johtaja päättää: tulosalueiden esimiesten vuosiloman sekä sellaisen virkavapauden myöntämisestä, jonka saamiseen henkilöllä on lainsäädännön tai virka-/työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus; muun virkavapauden myöntämisestä tulosalueen esimiehelle enintään vuodeksi kerrallaan, ellei harkittavaksi tule palkan määrä; tulosalueiden esimiesten koulutuksesta sekä antaa virkamatkamääräyksen tulosalueen esimiehille; tulosalueen esimiesten terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä työterveyshuoltolaissa säädetyin edellytyksin; tulosalueen esimiestä koskevan todistuksen, selvityksen tai lausunnon antamisesta työnantajan nimissä; tulosalueen esimiehen virkasuhteeseen liittyvistä asioista, joista ei ole säädöksiä muualla (esim. oman auton käyttöoikeus); palvelukeskuksen sisäisestä henkilöstön käytöstä; palvelukeskuksen toimialueen kehittämistoiminnasta ja sisäisten työryhmien perustamisesta; päätösvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. Tulosalueen esimies päättää palvelukeskuksen johtajan ohjeiden mukaisesti: alaisensa henkilön vuosiloman sekä sellaisen virkavapauden ja työloman myöntämisestä, jonka saamiseen henkilöllä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus;
22 muun virkavapauden tai työloman myöntämisestä alaiselleen henkilölle enintään vuodeksi kerrallaan, ellei harkittavaksi tule palkan määrä; alaisensa henkilön koulutuksesta sekä antaa virkamatkamääräyksen alaiselleen henkilölle; määräyksen antamisesta tarvittaessa alaisensa henkilön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon; alaisensa henkilön terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä työterveyshuoltolaissa säädetyin edellytyksin; alaistaan henkilöä koskevan todistuksen, selvityksen tai lausunnon antamisesta työnantajan nimissä; alaisensa henkilön virka- tai työsuhteeseen liittyvistä asioista, joista ei ole säädöksiä muualla (esim. oman auton käyttöoikeus); päätösvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. Tulosyksikön esimies päättää palvelukeskuksen johtajan ohjeiden mukaisesti: alaisensa henkilön vuosiloman sekä virkavapauden ja työloman myöntämisestä enintään kuuden (6) kuukauden ajaksi, ellei harkittavaksi tule palkan määrä; alaisensa henkilön koulutuksesta sekä antaa virkamatkamääräyksen alaiselleen henkilölle; määräyksen antamisesta tarvittaessa alaisensa henkilön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon; alaisensa henkilön terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä työterveyshuoltolaissa säädetyin edellytyksin; alaistaan henkilöä koskevan todistuksen, selvityksen tai lausunnon antamisesta työnantajan nimissä; alaisensa henkilön virka- ja työsuhteeseen liittyvistä asioista, joista ei ole säädöksiä muualla (esim. oman auton käyttöoikeus); päätösvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. Päätöksenteossa on noudatettava kaupunginhallituksen ja hallintolautakunnan antamia määräyksiä.
42 Toimenkuvauksen sisältö Kaupunginjohtajalla on oikeus perustellusta syystä myöntää palkallista virkavapautta ja työloma enintään viisi (5) päivää vuodessa. Toimenkuvauksissa määritellään henkilön asema kaupungin organisaatiossa ja hänen tehtävänsä. Toimenkuvien tarkistus tehdään aina tehtävämuutosten ja henkilömuutosten yhteydessä. Toimenkuvan valmistelee lähin esimies yhteistyössä ao. henkilön kanssa. 23 8 LUKU Kokousmenettely 43 Määräysten soveltaminen 44 Kokousaika ja paikka 45 Kokouksen koollekutsuminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. 46 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 47 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä
48 Kokouksen pitäminen 49 Kokouksen johtaminen 50 Tilapäinen puheenjohtaja 51 Läsnäolo toimielimen kokouksissa asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: 24 kaupunginhallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajalla koulutuslautakunnan, teknisen lautakunnan, ympäristölautakunnan, nuorisolautakunnan, kulttuurilautakunnan ja liikuntalautakunnan kokouksessa kahdella nuorisovaltuuston nimeämällä nuorisovaltuuston jäsenellä. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Kaupunginhallitus vahvistaa nuorisovaltuuston kokoonpanon vuosittain kalenterivuoden alussa. Kun nuorisovaltuuston kokoonpano on vahvistettu, on nuorisovaltuusto oikeutettu nimeämään edellä mainittuihin kuuteen lautakuntaan edustajansa. Nimeäminen tapahtuu aina kalenterivuodeksi kerrallaan. Lautakunta toimittaa asialistansa nuorisovaltuuston nimeämälle kahdelle edustajalle. Mikäli kokouk-
sissa käsitellään salaisina pidettäviä asioita, nuorisovaltuuston edustaja poistetaan kokoussalista näiden asioiden käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä. 52 Kaupunginhallituksen edustus lautakunnissa ja muissa toimielimissä Kaupunginhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginhallituksen varajäsen, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja. Hallituksen edustajaksi nimetyn luottamushenkilön tulee olla vaalikelpoinen kyseisen lautakunnan jäseneksi. 25 53 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. 54 Esteellisyyden toteaminen 55 Äänestys ja vaalit Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijästä määrätään johtosäännössä, tai ellei sitä ole, toimielimen erillisellä päätöksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 56 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävillä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.
Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1. Järjestäytymistietoina - toimielimen nimi - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Asian käsittelytietoina - asiaotsikko - selostus asiasta - päätösehdotus - esteellisyys - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu - äänestykset; äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos - vaalit; vaalitapa ja vaalin tulos - päätöksen toteaminen - eriävä mielipide 3. Laillisuustietoina - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus - puheenjohtajan allekirjoitus - pöytäkirjanpitäjän varmennus - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta - merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on maininta valitusviranomaisesta, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla maininta, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 57 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja. 26
58 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. Kaupungin viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. 27 9 LUKU Kaupungin talous 59 Talousarvion täytäntöönpano 60 Talousarvion muutokset 61 Käyttöomaisuuden myynti 62 Poistosuunnitelman hyväksyminen Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti kaupunginhallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnistä kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä.
28 63 Rahatoimen hoitaminen 64 Maksujen määrääminen 65 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimintavaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteista ja linjauksista sekä edellyttää, että kaupungin/kaupunkikonsernin toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla on operatiivinen vastuu sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet antaa kaupunginhallitus. Kaupungin keskushallinnon tehtävänä on koordinoida ja kehittää kaupungin ja kaupunkikonsernin riskienhallintaa. Kaupunginhallituksen alaiset toimielimet ja johtavat viranhaltijat vastaavat omalla tehtäväalueellaan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä ja asianmukaisesta toimivuudesta sekä merkittävimpien riskien raportoinnista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimielinten on sisällytettävä vuosittain toimintakertomukseensa arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan selontekoa varten.
29 10 LUKU Muut määräykset 66 Tiedottaminen Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kaupungin tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kaupungin viranhaltijoista. 67 Kaupungin asukkaiden aloitteet Kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kaupungin toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kahden kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 68 Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja ja varmentaa apulaiskaupunginjohtaja ellei ole allekirjoittajana, kaupunginsihteeri, kaupunginlakimies, asianomaisen palvelukeskuksen johtaja tai vastuualueen esimies, jollei kaupunginhallitus ole valtuuttanut muita henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja ja varmentaa apulaiskaupunginjohtaja ellei ole allekirjoittajana, kaupunginsihteeri, kaupunginlakimies, asianomaisen palvelukeskuksen johtaja tai kaupungin keskushallinnon muu viranhaltija. Kaupungin muun toimielimen päätökseen perustuvat asiakirjat voi edellisten lisäksi allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja tai esittelijä. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Viranhaltijan johtosäännössä delegoidun päätösvallan nojalla tekemään päätökseen perustuvat asiakirjat voi edellisten lisäksi allekirjoittaa päätöksentekijä. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.