Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 1 11396-2014 (235) Ympäristölupapäätös Rudus Oy Turun paalutehdas, Aviatie 6 Ympäristönsuojelu Tiina Liira ja Fredrik Klingstedt, 25.3.2015: 1. Asia Rudus Oy Turun Paalutehdas on jättänyt Turun kaupungin ympäristönsuojeluun ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisen lupahakemuksen (ympäristölupahakemus) koskien betoniaseman ja paalutehtaan olemassa olevaa toimintaa. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 10.11.2009 myöntänyt Rudus Betonituote Oy:lle määräaikaisen luvan (31.12.2014 asti) nykyiselle toiminnalle. 2. Luvan hakija Rudus Oy, PL 49, 00441 Helsinki Y-tunnus: 1628390-6 3. Toiminnan sijainti Osoite: Aviatie 6, 20360 Turku (ent. Soralantie 2) Kiinteistöt: 853-89-1-1 ja 853-458-16-2 4. Luvan hakemisen peruste Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain liitteen 1, taulukko 2 kohdan 8 g mukaan (kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas). 5. Toimivaltainen lupaviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 :n, kohdan 7 b perusteella. Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on delegoinut ympäristönsuojelujohtajalle päätösvallan ratkaista ympäristönsuojelulain 27 :n mukaiset ympäristöluvat. 6. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 10.11.2014, jolloin asia on tullut vireille. Lupahakemusta on täydennetty 10.11., 20.11., 28.11. ja 11.12.2014 sekä 22.1. ja 28.2.2015. 7. Alueen kaavoitus ja toimintaa koskevat luvat Alueella on voimassa 12.6.2006 hyväksytty ja 5.1.2008 lainvoimaiseksi tullut asemakaava. Hakemuksen mukainen alue on asemakaavassa osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi. Toiminnalle on 10.11.2009 ( 562) myönnetty määräaikainen ympäristölupa.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 2 Turun kaupunki on tehnyt alueista vuokrasopimuksen, joka päättyy 31.12.2017. 8. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Rudus Oy Turun paalutehdas toimii pääosin kiinteistöllä 853-89-1-1 (37.376 m 2 ). Kiinteistöstä 853-458-16-2 on vuokrattu 76 m 2 :ä ja sillä sijaitsee tehtaan sähkökeskus. Muuta toimintaa kiinteistöllä ei ole. Kiinteistöt omistaa Turun kaupunki. Alue on ennen 1960-lukua ollut Puolustusvoimien ampumaratana ja 1960-luvulla alueella toimi asfalttiasema. Alueen läheisyydessä pohjoispuolella on Lentokentän pohjavesialue ja länsipuolella Pomponrahkan luonnonsuojelualue, joka on 135 hehtaarin laajuinen suoalue. Lähin asuntoalue sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä, vilkkaasti liikennöidyn Ohitustien eteläpuolella. 9. Hakemuksen mukainen toiminta Toiminnan kuvaus Kyseessä on betoniasema ja paalutehdas, jossa teräsvahvisteisia betonipaaluja on valmistettu vuodesta 1975 lähtien. Paaluja käytetään rakennusten perustuksissa. Turun Paalutehtaalla toimitaan pääasiassa yhdessä vuorossa viitenä päivänä viikossa kello 7.00-15.30. Työntekijöitä tehtaalla on työtilanteen mukaan noin 10. Betonia tuotetaan noin 15.000 m 3 vuodessa. Betoni valmistetaan sekoittamalla punnitut raaka-aineet betonimyllyssä. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan valukoneeseen. Tämän jälkeen betonimassa lasketaan muottiöljyllä sumutettuihin ja valmiiksi raudoitettuihin muotteihin. Betonin valu suoritetaan hydraulisesti toimivilla valukoneilla. Pukkinostureita käytetään materiaalien ja paalujen siirtoihin ja nostoihin. Raudoitukset tehdään raudoitushallissa. Paalumuotit sijaitsevat ulkona. Muottien bruttopituus on yhteensä 5.120 metriä. Muottien alla on sähkölämmityslaitteisto ja sen vierellä sähkö- ja vesipisteet. Betonimassa levitetään muotteihin valukoneella. Massaa lasketaan muotteihin siten, että muotti täyttyy yläpintaan saakka. Kun valu on edennyt paalujen toiseen päähän, suoritetaan lisätasaus lapiolla. Tiivistys tehdään valukoneen sauvatäryllä tai käsitäryillä. Massan levityksen ja tiivistyksen edettyä 1-2 betonikuorman verran tehdään pintatärytys tärypalkilla. Lopuksi paaluihin asennetaan nostolenkit ja kiinnitetään tarvittavat merkinnät. Valun jälkeen paaluja voidaan hoitaa kastelemalla liian nopean kuivumisen estämiseksi, peittämällä liialta sateelta tai lämmittämällä kylmällä ilmalla. Kun betoni on kovettunut, paalut irrotetaan muoteista ja siirretään pihan laidalle varastoon odottamaan myyntiä. Muotit puhdistetaan edellisen valmistuserän purkamisen jälkeen betonijätteestä ja muusta roskasta. Paalujen päätypalat ja raudoitukset asennetaan muotteihin, muotit öljytään ja valu aloitetaan alusta. Käytetyt raaka-aineet ja niiden säilytys Betonin valmistukseen käytetään vuosittain kiviainesta keskimäärin 28.000 tonnia, sementtiä 4.000 tonnia ja lisäainetta 90 tonnia. Vettä kulutetaan beto-
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 3 nin valmistukseen 2.000 m 3 ja pesuihin ja muuhun käyttöön 1.000 m 3. Muottien voiteluun käytetään biohajoavaa muottiöljyä 10 m 3 vuodessa. Lisäksi käytetään terästä, hakoja, nostolenkkejä, kärkiä ja jatkoksia yhteensä 1.300 tonnia vuodessa. Tontilla käsitellään tai säilytetään koneisiin, laitteisiin ja erilaisiin huoltoihin käytettäviä öljyjä, voiteluaineita ja kemikaaleja yhteensä noin 2.000 litraa vuodessa. Näistä aineista onkäyttöturvallisuustiedot ja niistä pidetään varastokirjanpitoa. Käytetyistä ja varastoitavista kemikaaleista on luettelo lupahakemuksen liitteessä. Lisä- (huokostin ja notkistin), voitelu- ja polttoaineet varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta maaperään. Kaikki polttoneste- ja kemikaalisäiliöt on varustettu valuma-altailla. Tehtaalla on öljynimeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Betonin valmistuksessa käytettävä kiviaines varastoidaan kahdessa 17 m 3 :n maataskussa. Aineksen kuljetukseen käytetään katettua hihnakuljetinta. Sementille on kaksi 60 m 3 :n siiloa, jotka on varustettu pölysuodattimin ja ylitäytönestimillä. Siilot täytetään paineilman avulla. Energiankulutus Lämmitysöljyä toiminnassa kuluu noin 25 m 3 vuodessa ja se varastoidaan 10 m 3 :n maanpäällisessä suoja-altaalla varustetussa säiliössä. Työkoneita varten on 2,9 m 3 :n varoaltaallinen dieselöljysäiliö. Betonin valmistamisen vaatima energiamäärä vaihtelee vuodenajan mukaan. Kiinteistöllä on kiviaineksen sulatukseen ja lämmitykseen sekä veden lämmitykseen käytettävä 1 MW:n höyrynkehitin. Laitoksen sähköenergian kokonaiskulutus vuosittain on enimmillään noin 500 MWh. Toiminnan aiheuttamat päästöt, melu ja tärinä Molemmat sementtisiilot on varustettu pölynsuodattimin, jotka tärytetään puhtaiksi päivittäin. Suodattimet vaihdetaan kahden vuoden välein tai tarvittaessa useammin. Piha-alueella melua syntyy paalujen tiivistykseen käytettävästä sauvatäryttimestä, joka on toiminnassa noin 2-3 tuntia päivässä. Maataskutärytin on käytössä noin tunnin päivässä. Betoniauto kuljettaa betonia tehdasalueella noin 30 kuormaa päivässä. Valmiita tuotteita ja valupaikalla tarvittavia tavaroita kuljettava traktori on ajossa koko päivän. Valmiita tuotteita lähtee noin viisi kuormaa päivässä. Terästä tuodaan noin neljä kuormaa viikossa ja muottiöljyä ja kemikaaleja kuukausittain. Liikennettä tehtaan pihassa aiheuttaa myös kunnossapito, kuten lumen auraus. Syntyvät jätteet ja jätevedet Sekajätettä syntyy vuosittain noin 6.000 kiloa. Tehtaalla on kaksi sekajätteen keräysastiaa. Pienempi tyhjennetään kahdesti kuukaudessa ja siihen kerätään toimistosta ja sosiaalitiloista syntyvä polttokelpoinen jäte. Sekajätelavalle kerätään tuotannosta syntyvä sekajäte ja se tyhjennetään 2-4 kertaa vuodes-
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 4 sa tuotantotilanteen mukaan. Suurin osa tuotannossa syntyvästä jätteestä (lähinnä erilaisia pakkausmateriaaleja) on polttokelpoista. Lavan jäte lajitellaan rakennusjätteen laittelulaitoksella. Sekajäte toimitetaan lavoilla Ekopartnerit Oy:lle. Tehtaalla syntyvä pakkausmuovi- paperi-, kartonki-, metalli- ja puujäte toimitetaan hyötykäyttöön. Vaarallisia jätteitä, kuten jäteöljyjä ja loisteputkia syntyy vuosittain 200 kiloa. Vaaralliset jätteet varastoidaan lukittavassa kontissa, ja ne toimitetaan vähintään kerran vuodessa vastaanottopaikkaan. Betonijätettä syntyy vuosittain noin 300 tonnia. Tästä määrästä 12-20 tonnia on pesuvesistä saostettua kiintoainesta eli betonilietettä ja loput kiinteää betonijätettä, kuten ylimääräistä betonimassaa tai epäonnistuneita tai rikkoutuneita tuotteita. Betonijäte toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja voidaan käyttää kierrätyskiviaineksen raaka-aineena. Kiinteän betonijätteen vastaanottajana on toiminut Kivikolmio Oy ja pesualtaiden pohjalle saostunut kiintoaines on toimitettu Topinojan jätekeskukseen. Jatkossa valmista betonimassaa voidaan valaa myös niin kutsutuiksi peruspalkeiksi silloin, kun jostain syystä betonimassaa valmistetaan enemmän kuin tuotanto voi hyödyntää. Peruspalkkeja voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, esimerkiksi painoina. Asfaltoidulla osalla piha-aluetta hulevedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta avo-ojaan. Päällystetyllä ja erottimeen viemäröidyllä alueella sijaitsee myös työkoneiden tankkauspiste. Muu osa alueesta on viemäröimätöntä ja pintavedet imeytyvät maahan. Piha-alueen öljynerotin tarkastetaan kahdesti vuodessa. Betonimyllyn ja betoniauton pesupaikka on käytössä päivittäin. Pesualtaaseen jäävät pesukivet. Sen jälkeen pesuvesi kulkeutuu betoniseen saostuspesään, jonne varsinainen kiintoaines saostuu. Saostuspesä tyhjennetään 3-4 kertaa vuodessa. Pesuvesi kulkeutuu edelleen putkea pitkin kivipesään, joka kerää hienoaineksen. Kivipesän kivet vaihdetaan tarvittaessa. Lopuksi vedet johdetaan öljynerottimen kautta putkella avo-ojaan, joka tarvittaessa ruopataan puhtaaksi betonilietteestä. Pesuveden ph on mitattu ojaan johtavan putken päästä kesällä 2014 ja se oli 12,5. Pesuvesi kulkeutuu ojassa noin 150 metriä tehdasalueen sivulla ennen ojan haarautumista Pomponrahkalle menevään ojaan. Vedenkäyttö pesupaikalla on tuotantopäivinä noin 2.000 litraa, määrä sisältää betonimyllyn pesuvedet ja pesupaikalla tapahtuvan betoniauton kuupan pesuun käytetyn veden. Kiinteistöä ei ole liitetty Turun kaupungin jätevesiverkostoon, vaan saniteettivedet johdetaan hälyttimellä varustettuun umpisäiliöön. Säiliö tyhjennetään keskimäärin kerran kuukaudessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Betonituotealalle ei ole laadittu varsinaisia BAT-asiakirjoja. Rudus Oy:n kaikilla tehtailla on kuitenkin kiinnitetty erityistä huomiota ympäristöhaittojen vähentämiseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen. Tehtaan käytössä oleva tekniikka edustaa normaalia käyttökelpoista tekniikkaa. Arvio toimintaan liittyvistä haitoista ja riskeistä sekä toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Betonipaalujen valmistuksen riskit liittyvät lähinnä pölyämiseen ja käsiteltäviin öljyihin. Siiloissa on suodattimet, joita tärytetään puhtaiksi päivittäin. Suodat-
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 5 timet vaihdetaan parin vuoden välein tai tarvittaessa useammin. Ylitäytön torjunnassa apuna on ylitäytönestin. Normaalista poikkeavat toiminnat merkitään käyttöpäiväkirjaan. Piha-alueen pölyämistä vähennetään asfaltoidulla alueella lakaisemalla ja päällystämättömällä alueella suolaamalla. Suolaa käytetään noin 200-300 kiloa vuodessa kesän kuivuuden mukaan. Työkoneiden dieselöljylle on vuonna 2008 uusittu, kooltaan 2.9 m 3 :n säiliö, joka on allastettu ja lukittu. Säiliö sijaitsee asfaltoidulla alueella, joka on varustettu öljynerottimella. Polttoöljy varastoidaan 10 m 3 :n allastetussa säiliössä, jonka suoja-allas on korjattu ja tarkastettu vuonna 2007. Molemmissa säiliöissä on ylitäytönestin. Tehtaalla on öljynimeytysainetta pienten polttonestevuotojen varalta. Kaikki polttoneste- ja kemikaalisäiliöt on varustettu valuma-altailla. Käytetyistä kemikaaleista on saatavissa käyttöturvatiedot ja niistä pidetään varastokirjanpitoa. Alueen pohjaveden laatua tarkkaillaan kiinteistöllä sijaitsevasta kaivosta ja pesupaikalta maastoon johdettavaa vettä pesupaikalta otetuista näytteistä vuosittain. Rengaskaivon vesinäytteestä tutkitaan Escherichia coli, enterokokit, fluoridi, nitraattityppi, nitraatti, nitriittityppi, nitriitti, kloridi, rauta, COD(Mn)- arvo, koliformiset bakteerit, ph, haju, ulkonäkö ja öljyhiilivetyindeksi. Vesi on täyttänyt STM:n asetuksen 401/2001 laatuvaatimukset ja -suositukset. Viimeisessä tutkimuksessa joulukuussa 2014 vedestä löytyi koliformisia bakteereja, mikä viittaa siihen, että kaivoon pääsee pintavesiä. Pesupaikan vesinäytteet otetaan saostuskaivon ja kivipesän jälkeisestä purkuputkesta tai putken yhteydessä olevasta saostusaltaasta. Vesinäytteestä tutkitaan öljyhiilivetyindeksit, ph ja kiintoaine. Tehtaan työntekijät on perehdytetty öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan ja he ovat suorittaneet ympäristöturvallisuuskortti-koulutuksen ja siihen liittyvän kirjallisen kokeen sekä öljyntorjuntaharjoituksen. Tehtaalla on ympäristöohje, joka sisältää mm. toimintaohjeet vahinkotilanteissa. Lisäksi tehtaalle on laadittu pelastussuunnitelma, joka on lupahakemuksen liitteenä. Tehtaalla on sertifioitu ISO 14.001:2004 ympäristöjärjestelmä. Viimeisin auditointi on ollut lokakuussa 2014. 10. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu internetissä ja Turun kaupungin ilmoitustaululla 5.12.2014-7.1.2015. Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto kolmelle naapurikiinteistöjen omistajalle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Finavia Oyj toteaa muistutuksessaan, että toiminnan suunnittelussa ja toiminnassa on huomioitava alueen sijainti Turun lentoaseman läheisyydessä. Alue sijaitsee lentoaseman eteläpuolella lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä asematasosta. Eri materiaalien purku- ja lastaustoiminta sekä käsittely ja varastointi on tehtävä siten, että
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 6 tuulen mukana ei kulkeudu pölyä, josta voi olla haittaa tai vaaraa lentoliikenteelle. Finavia Oyj edellyttää, että lentoaseman läheisyyteen sijoittuva toiminta ei millään tavalla vaaranna lentoturvallisuutta. Toiminta tulee voida keskeyttää, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavaa pölyämistä torjuntatoimenpiteistä huolimatta ilmenee (Ilmailulaki 864/2014, 159 ). Finavia Oyj edellyttää, että luvan hakijan on ilmoitettava tehtaan yhteystiedot Turun lentoaseman lennonjohtoon poikkeustilanteiden varalta. Lausunnot Ympäristönsuojelu pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksiköltä ja Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollolta sekä Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta. Turun kaupungin kaavoitusyksikkö katsoo, että vaikka haettu toiminta ei ole asemakaavan mukaista, voidaan toiminnalle myöntää ympäristölupa määräajaksi Kiinteistöliikelaitoksen jatkaman maanvuokrasopimuksen mukaan eli 31.12.2017 asti. Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausunnossa todetaan, että tärkeimpänä terveyshaittana toiminnasta voidaan pitää melua ja pölysäästöjä. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu melua eikä pölysäästöjä. Turun ympäristöterveydenhuoltoon ei ole tullut valituksia toiminnasta. Toiminta on järjestettävä niin, että melutaso asutuksen läheisyydessä ei ylitä ohjearvoja klo 7-22 55 db(a) (L Aeq ) ja että pölypäästöistä ei aiheudu terveyshaittaa. Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausunnon mukaan ympäristölupahakemuksessa esitetyt kemikaalimäärät (sementti 120 t ja polttoaine 12,9 t sekä betonin lisäaineet, muottiöljy ja muut kemikaalit) edellyttävät toiminnanharjoittajaa tekemään kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaisen ilmoituksen kemikaalien vähäisestä varastoinnista ja käytöstä pelastusviranomaiselle. Pelastuslaitoksen pelastusviranomaisella ei ole tiedossa, että toiminnanharjoittaja olisi toteuttanut kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaista ilmoitusvelvollisuuttaan. Tontin ja kiinteistön omistajaa sekä toiminnanharjoittajaa koskee pelastuslain mukainen huolellisuusvelvollisuus ja pelastussuunnitelmavelvollisuus. Yrityksen pelastussuunnitelma tulee pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan liittää ympäristölupahakemuksen liitteeksi. Natura 2000 -arvioinnin tarpeen arviointi Turun kaupungin ympäristönsuojelun luonnonsuojeluasiantuntija on laatinut arvion Natura 2000-arvioinnin tarpeesta. Arvioinnissa todetaan seuraavaa: Pomponrahka kuuluu Suomen Natura 2000 -verkostoon valtioneuvoston 20.8.1998 ja 22.1.2004 tekemien päätösten mukaan. Pomponrahkan Naturaalueeseen sisältyy 21.11.1983 perustettu Pomponrahkan luonnonsuojelualue ja pääosa valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvista Pomponrahkan ja Isosuon alueista (valtioneuvoston 26.3.1981 vahvistama). Pääosa Natura-alueen suojelusta tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain 24 :n mukaisena rauhoituspäätöksenä. Pomponrahkan Natura-alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon luontotyyppikohteena (SCI-alue) eli alueen suojelun perusteena ovat alueella sijaitsevat luon-
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 7 todirektiivin (92/43/ETY) liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit. Alueen luontotyypit ovat keidassuot (7110), letot (7230), kasvipeitteiset silikaattikalliot (8220), boreaaliset luonnonmetsät (9010) ja puustoiset suot (91D0). Suojelun perusteena alueella olevat luontodirektiivin liitteen II lajit ovat liito-orava ja kiiltosirppisammal. Pomponrahkan suoalueen luontoa uhkaavat ojitukset ja ravinteisuuden lisääntyminen, joiden seurauksena suo on metsittymässä. Myös liikenteen melu aiheuttaa häiriötä alueella. Pomponrahkan lähialueille tehtävien asemakaavojen ja lentoaseman ympäristöluvan valmistelun taustatyönä on tehty lukuisia selvityksiä alueen pohjavesistä ja vesitaseesta. Selvitykset osoittavat, että suolle tulevat pohja- ja pintavedet ovat vähentyneet. Suoalueen vesitaseen hallinta on ensisijainen toimenpide suoluonnon ominaispiirteiden säilyttämisen turvaamisessa ja alueen ennallistamisessa. Hankkeen vaikutukset Pomponrahkan Natura-alueeseen Pölyäminen Pölystä kärsii lähinnä Rudus Oy:n tontin lähialueen kasvillisuus, sillä puusto ja muu kasvillisuus sitoo pölyä kauemmas mentäessä. Pomponrahkan Naturaalueella mahdollinen haitta kohdistuu noin hehtaarin alueelle ja pölyn määrä on säätiloista riippuvaa. Poikkeuksellisissakaan tilanteissa pölyämisen ei voida katsoa aiheuttavan merkittävää haittaa Pomponrahkan Natura-alueen luontoarvoihin. Öljyt ja kemikaalit Öljyn, sementin lisäaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyn ei voida katsoa vaikuttavan Pomponrahkan Natura-alueen luontoarvoihin. Mahdolliset onnettomuustilanteet huomioon ottaen käytettyjen kemikaalien määrät ovat pieniä ja kulkeutumisreitit Pomponrahkan alueelle suhteellisen pitkät. Melu ja tärinä Pomponrahkan Natura-alueelta ei ole tehty toimintaa koskevia melumittauksia tai -mallinnusta. Tehtyjen tieliikenne- ja lentomeluselvitysten perusteella voidaan todeta, että Ohitustien liikenteen melutaso ylittää luonnonsuojelualueelle annetut valtioneuvoston päätöksen (933/1992) mukaiset ohjearvot (45 db päivällä ja 40 db yöllä). Pahin melunlähde Pomponrahkan Natura-alueen eteläosassa on Ohitustien liikenne. Rudus Oy:n toiminnasta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa ja sen vaikutus peittyy tieliikenteen aiheuttamaan meluun. Paalutehtaan melu kuormittaa Pomponrahkan Natura-aluetta arviolta viiden hehtaarin alueella (alle neljä prosenttia Natura-alueen kokonaispinta-alasta), eikä paalutehtaan melun aiheuttamaa haittaa voi pitää luontoarvojen kannalta merkittävänä. Päästöt pinta- ja pohjavesiin Pomponrahkan Natura-alueen vesitaloutta ja suoluontoa on tutkittu viime vuosina runsaasti. Tutkimukset ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että alueelle purkautuvat pinta- ja pohjavedet ja niiden määrissä tapahtuneet muutokset ovat ratkaisevassa asemassa suoluontotyyppien suojelun turvaamisessa.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 8 Rudus Oy:n kiinteistöä ei ole liitetty Turun kaupungin jätevesiverkostoon. Jätevesien kulkeutuminen Pomponrahkan Natura-alueelle pinta- tai pohjavetenä aiheuttaa merkittävimmän uhkan Natura-alueen luontoarvoille. Pomponrahkan Natura-luontotyyppi keidassuo on niukkaravinteinen suo, joka saa ravinteensa pääasiassa sadevedestä. Alueelle tulevien pintavesien laatu on keskeinen tekijä keidassuon luontotyypin säilymiselle. Ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti jätevedet eivät kulkeudu suoraan avo-ojia pitkin suolle. Saniteettivedet johdetaan umpisäiliöön. Emäksiset betonimyllyn ja -autojen pesuvedet (noin kuutio päivässä) käsitellään saostuspesässä, sen jälkeen kivipesässä ja lopuksi öljynerottimessa ennen niiden johtamista putkella avo-ojaan. Purkautuva vesi on emäksistä ja kesän 2014 mittauksessa sen ph-arvo oli 12,5. Piha-alueesta on päällystetty noin neljäsosa. Päällystetyllä alueella sijaitsee myös työkoneiden tankkauspiste. Tältä alueelta sadevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta avo-ojaan. Muu osa tontista on päällystämätöntä ja pintavedet imeytyvät maahan. Ympäristölupahakemuksessa esitetyn menettelyn voidaan katsoa olevan riittävä sadeveden käsittelyn osalta. Piha-alueelta kertyvät sadevedet voivat olla lievästi emäksisiä, mutta sadevesien muodostuminen ja määrä huomioon ottaen niillä ei voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta Pomponrahkan Natura-alueen luontoarvoihin. Maaperän ja maaperän läpi suotautuneen veden likaantuneisuutta valvotaan tehtaalla olevan entisen juomavesikaivon vettä analysoimalla. Kaivo sijaitsee keskeisesti tehdasalueella, joten veden voidaan olettaa ilmentävän hyvin myös mahdollisesti pohjavesiin päätyvän veden laatua. Näytteitä otetaan vuosittain. Näytteistä analysoidaan juomakelpoisuus ja mahdolliset kemikaalit sekä öljyt. Vuonna 2014 otetussa näytteessä kaivovesi oli juomakelpoista. Betonituotteiden valmistuksessa ja käsittelyssä syntyvien vesien purkaminen avo-ojaan, josta vedet päätyvät Pomponrahkan suoalueelle on mahdollista edellyttäen, että ne saostetaan riittävästi ja johdetaan öljynerottimen kautta. Avo-ojaan purkautuvan veden laatua tulee tarkkailla ja huolehtia siitä, että ojaveteen purkautuvan jäteveden emäksisyys ei aiheuta haittoja luonnolle. Yhteenveto Määräaikainen ympäristölupa, joka on voimassa vuoden 2017 loppuun, asti voidaan myöntää ilman luonnonsuojelulain 65 :ssä mainittua Naturaarviointia. Ympäristöluvan mukaisen toiminnan ei voida katsoa todennäköisesti merkittävästi heikentävän niitä Pomponrahkan Natura-alueen luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 -verkostoon. Pomponrahkan suuntaan vesiä johtavaan avo-ojaan pääsevän jäteveden laatua tulee kuitenkin tarkkailla ja tutkia mahdollisuutta jätevesipäästön vähentämiseen esim. pesuveden kierrätyksellä. Hakijan vastine annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Kaavoituksen lausunnon mukaan toiminnalle on mahdollista myöntää ympäristölupa kiinteistön maanvuokrasopimuksen mukaisesti 31.12.2017 saakka, vaikka haettu toiminta ei ole asemakaavan mukaista.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 9 Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausunnon mukaan tehtaan toiminnasta ei ole valitettu. Hakijan mukaan tehtaan toiminta voidaan järjestää niin, ettei melu- tai pölyhaittaa aiheudu. Varsinais-Suomen pelastuslaitos edellyttää lausunnossaan, että tehtaan on toimitettava kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukainen kemikaali-ilmoitus kemikaalien vähäisestä varastoinnista. Ilmoitus toimitetaan pelastuslaitokselle maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Tehtaan pelastussuunnitelma liitetään ympäristölupahakemuksen liitteeksi. Se toimitetaan sähköpostilla suoraan viranomaiselle. Suomen Kovabetoni Oy:llä ei ollut mitään huomautettavaa Rudus Oy:n betonituotetehtaan toiminnasta. Finavia Oyj:n muistutuksessa edellytetään, että tehtaan toiminta ei saa vaarantaa lentoturvallisuutta. Tehtaan prosessi on varustettu pölysuodattimin ja suodattimien kunnosta huolehditaan säännöllisesti. Tehtaan toiminta ja raakaaineiden toimitukset keskeytetään välittömästi, mikäli niistä voi aiheutua pölyn leviämistä ympäristöön. Tehtaan henkilökunta on tietoinen sekä lentoaseman läheisyydestä että lennonjohdon yhteyshenkilön yhteystiedoista. Tarkastukset Hakemuksen kohteena olevalle alueelle tehtiin tarkastus 22.11.2013. Tarkastuksella pyydettiin toiminnanharjoittajaa toimittamaan ympäristönsuojeluun uusi ympäristölupahakemus vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi pyydettiin toiminnanharjoittajaa siivoamaan kiinteistöä käytöstä poistetuista materiaaleista ja ylijäämäbetonista vuoden 2013 loppuun mennessä. Päätös Päätän myöntää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Rudus Oy Turun paalutehtaalle kiinteistöille 853-89-1-1 ja 853-458-16-2, osoitteessa Aviatie 6 (ent. Soralantie 2). Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi Jätteet ja kemikaalit 1. Laitoksen toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyneet jätteet on kerättävä toisistaan erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyneet jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi, käsiteltäviksi tai loppusijoitettavaksi paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn oikeuttava lupa. 2. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista laitosalueelle. Mikäli laitosalueella varastoidaan kovettunutta jäämäbetonia, tulee se riittävän usein, mutta vähintään kerran vuodessa toimittaa asianmukaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. 3. Vaarallisten jätteiden ja kemikaalien varastointi ja säilytys tulee järjestää siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen, rakennusten rakenteisiin tai muuhun ympäristöön on estetty. Kemikaaliluetteloa on päivitettävä säännölli-
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 10 sesti ja siinä on ilmoitettava myös toimipisteessä säilytettävien kemikaalien määrät. Vaaralliset jätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä erillään toisistaan lukitussa tilassa tai siten, etteivät asiattomat saa niitä haltuunsa. Vaarallisten jätteiden ja kemikaalien varastotiloissa on oltava nestetiivis pinnoite ja tilat on varustettava riittävin ruojarakentein, esimerkiksi kynnyksin tai valuma-altain. Varastotiloissa ja lastauspaikoilla on oltava imeytysainetta ja työkaluja mahdollisten vuotojen korjaamiseksi. Vuotaneet aineet tulee kerätä talteen viipymättä ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. 4. Vaarallisia jätteitä ei saa säilyttää laitosalueella 12 kuukautta pidempään ja niistä on pidettävä kirjaa. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Polttonestesäiliöt ja öljynerottimet 5. Polttonestesäiliöt on tarkastettava annetun kuntoluokan tai vähintään 10 vuoden väliajoin. Tarkastuspöytäkirja on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. 6. Öljynerotuskaivot tulee tarkastaa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjentää tarvittaessa. Erottimien toiminnasta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Öljynerotuskaivojen tyhjennyksistä, huolloista ja tarkastuksista sekä öljynerotuskaivojen ja polttonestesäiliöiden hälyttimien huolloista ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Erottimiin kertyneet öljyiset lietteet tulee toimittaa kyseisen jätteen käsittelyluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Jätevesien käsittely 7. Betonimyllyn ja betoniauton pesupaikkaan liittyvän saostus- ja kivipesän toimintakunnosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Saostuspesään kertynyt jäämäbetoni tulee poistaa tarvittaessa ja toimittaa hyötykäyttöön. Tarvittaessa avo-oja on puhdistettava siihen kertyneestä lietteestä. 8. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa 31.12.2017 jälkeen, on toiminnanharjoittajan toimitettava ympäristönsuojeluun 31.12.2016 mennessä hyväksyttäväksi suunnitelma betonimyllyn ja betoniautojen pesuvesien käsittelyn järjestämisestä ja tehostamisesta siten, että toiminnasta ei 31.12.2017 jälkeen aiheudu emäksisiä ja kiintoainespitoisia jätevesipäästöjä ojaveteen. Päästöt ilmaan 9. Laitosalueelta, varastoalueilta, kuljetusreiteiltä tai muusta toiminnasta ei saa aiheutua sellaista pölyämistä, josta voi aiheutua terveydellistä haittaa tai viihtyisyyden vähentymistä laitoksen ympäristössä taikka haittaa läheisen lentoaseman toiminnalle. Pölyäminen on estettävä soveltuvin keinoin ja tarvittaessa tehtaan toiminta tulee pölyhaitan minimoimiseksi keskeyttää.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 11 10. Sementtisiilojen suodattimien toimintakunnosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. 11. Toiminta on järjestettävä niin, että melutaso asutuksen läheisyydessä ei ylitä ohjearvoa 55 db (A) (L Aeq ) klo 07-22. Paras käyttökelpoinen tekniikka 12. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hyödynnettävä sitä mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan siten, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pieniä. Tarkkailu- ja valvontamääräykset 13. Rudus Oy Turun paalutehtaan on ilmoitettava Finavia Oyj:n Turun lentoaseman lennonjohtoon paalutehtaan yhteystiedot ja -henkilö. 14. Alueen pohjavettä on tutkittava kahdesti vuodessa alueella sijaitsevasta kaivosta. Vedestä on analysoitava Escherichia coli, varmistetut enterokokit, fluoridi, nitraattityppi, nitraatti, nitriittityppi, nitriitti, kloridi, rauta, COD, koliformiset bakteerit, ph, haju, ulkonäkö ja öljyhiilivetyindeksi. 15. Betonimyllyn ja betoniauton pesupaikassa syntyvien jätevesien purkukohdasta on mitattava kerran vuodessa öljyhiilivedet, kiintoaines ja pesuveden ph pesutapahtuman aikana. Tulosten perusteella Turun kaupungin ympäristönsuojelu voi määrätä pesuvesien käsittelystä. 16. Luvanhaltijan on pidettävä kirjanpitoa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden määrät laitoksella käytettävien polttonesteiden ja kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät toiminnassa syntyvien jätteiden lajit ja määrät sekä jätteiden toimituspaikat havaitut toiminnan häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet, jotka ovat lisänneet päästöjä ympäristöön tai joista on voinut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. tontilla sijaitsevasta kaivosta ja ojasta otettavien vesinäytteiden analyysitulokset Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17. Ympäristöonnettomuuksista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin haitan ehkäisemiseksi. Toiminnan lopettaminen 18. Toiminnan loppuessa on toiminnasta johtuva kiinteistön maaperän pilaantuminen ja puhdistustarve arvioitava ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. Lisäksi alue on siivottava toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 12 Lupaharkinnan perustelut Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää toiminta ympäristönsuojeluja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit. Lupaharkinnassa on huomioitu toiminnan mahdollinen vaikutus lähellä sijaitsevaan Natura-alueeseen. Ympäristöluvan mukaisen toiminnan ei ole katsottu merkittävästi heikentävän Natura-alueen luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Toiminta on asemakaavan vastaista, mutta toiminnalle voidaan myöntää Turun kaupungin kaavoitusyksikön lausunnon mukaisesti määräaikainen ympäristölupa. Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausunto on huomioitu päätöksen määräyksissä 9,10 ja 11. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut tekevänsä kemikaali-ilmoituksen, joka toimitetaan Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle (Anssi Ylhä, Kyynäräkatu 2, 20780 Kaarina tai sähköisesti anssi.ylha@turku.fi) vuoden 2015 loppuun mennessä. Finavia Oyj:n muistutus on huomioitu määräyksissä 9, 10 ja 13. Lupamääräysten perustelut Jätteiden asianmukaisen käsittelyn, varastoinnin ja edelleen toimittamisen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Kemikaaleja koskevat määräykset on annettu maaperän ja edelleen pohja- ja pintavesien suojelemiseksi sekä kemikaaleja koskevan lainsäädännön toteuttamiseksi. (Määräykset 1-4) Polttonestesäiliöiden tarkastuksella varmistetaan säiliön moitteeton kunto ja vähennetään mahdollisista säiliövuodoista aiheutuvaa maaperän pilaantumisriskiä. Öljynerotuskaivojen säännöllisillä tyhjennyksillä ja toimintakunnosta huolehtimisella varmistetaan erotuskaivojen moitteeton toiminta. (Määräykset 5-6) Huolehtimalla pesupaikan yhteydessä olevien saostusjärjestelmän toimintakunnosta estetään betonilietteen pääsyä avo-ojaan. Tarkkailutulosten ja tarkastusten perusteella toiminta-alueen vieressä olevaan ojaan purkautuu saostusjärjestelmästä huolimatta kiintoainespitoista ja emäksistä jätevettä. Tästä syystä toiminnanharjoittajalle on annettu määräys suunnitella ja järjestää pesutoiminta siten, ettei kyseisiä päästöjä ojaan synny vuoden 2017 jälkeen. Määräaikaa voidaan pitää kohtuullisena (Määräykset 7-8) Ilma- ja melupäästöjä koskevat määräykset on annettu lähinnä sementin ja kiviainesten käsittelystä, kuljetuksesta ja prosessoinnista ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Lisäksi on huomioitu lentokentän läheisyys (Määräykset 9-11) Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan on huolehdittava ja varmistuttava siitä, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 12)
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 13 Tarkkailua ja valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Alueella sijaitsevan kaivon vettä analysoimalla voidaan seurata laitoksen toiminnan vaikutusta alueen pohjeveden laatuun. Betonimyllyn ja -auton pesuvesien mittauksilla saadaan tietoa pesuvesien mahdollisista vaikutuksista Pomponrahkan suoalueeseen ja varmistetaan, että pesuvesistä ei aiheudu merkittävää haitta vesistölle tai ympäristölle. Poikkeustapauksista, kuten ympäristön pilaantumisen vaaraa lisäävistä onnettomuuksista, on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. (Määräykset 13-17) Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä toiminnasta aiheutuneen maaperän pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioimisesta. (Määräys 18) Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Ilmailulaki 864/2014 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa 31.12.2017 asti. Luvan voimassaoloaikaa on mahdollista jatkaa, mikäli kuusi kuukautta ennen määräajan päättymistä haetaan uutta lupaa. Asetuksen noudattaminen Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. Ilmoitus toiminnan muutoksista ja luvanhaltijan vaihtumisesta Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista.
Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 14 Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen maksu 3.330 euroa. Olli-Pekka Mäki vt. ympäristönsuojelujohtaja Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Jakelu tied Finavia Oyj ao Rudus Oy tied Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat tied Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta