1. TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS

TOIMINTAKERTOMUS 2010 1

2 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS...3 1 johdon katsaus... 3 2 vaikuttavuus... 5 2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 5 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 9 3.1 Toiminnan tuottavuus... 9 3.2 Toiminnan taloudellisuus... 9 3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus (liite 4)... 10 4 TUOTOKSET JA LAADUN HALLINTA... 13 4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 13 4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 14 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 15 Henkilöstömäärä, henkilöstörakenne ja henkilöstökulut...15 Henkilöstön lukumäärä v. 2008 2010...15 Henkilötyövuosien määrä v. 2008 2010...15 Vakinaiset ja määräaikaiset v. 2008 2010...15 Osa-aikaiset ja kokoaikaiset v. 2008 2010...16 Keski-ikä toiminnoittain (miehet/naiset) v. 2008 2010...16 Työvoimakustannukset v. 2008 2010...16 Työhyvinvointi...17 Työterveyshuollon kustannukset v. 2008 2010...17 Työtyytyväisyys v. 2006, 2008 ja 2010...18 Vaihtuvuus v. 2008 2010...18 Osaaminen...19 Koulutustaso v. 2008 2010...19 Koulutuspäivät v. 2008 2010...20 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 22 6.1 Rahoituksen rakenne... 22 6.2 Talousarvion toteutuminen... 22 6.3 Tuotto- ja kululaskelma (Liite 1)... 22 6.4 Tase (Liite 2)... 22 7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 23 ALLEKIRJOITUKSET...24 Toimintakertomuksen liitteet: Liite 1, Tuotto- ja kululaskelma Liite 2, Tase Liite 3, Psyykkisen tilan arviointi ns. GAS-asteikko Liite 4, Kustannusvastaavuuslaskelma, maksullinen toiminta Liite 5, Kustannusvastaavuuslaskelma, maksuton toiminta Liite 6, Vanhan Vaasan sairaalan julkaisutoiminta

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS Vuoden 2010 ajan Vanhan Vaasan sairaalan toiminta on jatkunut vakaana. Tulosjohdon määrittäminen THL:n alaisuuteen on merkittävästi parantanut henkilöstön kokemaa turvallisuutta työnsä jatkuvuudesta. Sairaalan palvelujen kysyntä on ollut tasaista, mutta jonkin verran ennakoitua vähäisempää. Ainoastaan mielentilatutkimuksiin on ollut tarjolla aikaisempaa enemmän tutkittavia henkilöitä. Tämä lisääntynyt kysyntä lienee väliaikaista ja johtunee pääkaupunkiseudun tilapäisistä vaikeuksista tehdä mielentilatutkimuksia. Tutkittavat ovat sikälikin poikenneet tavanomaisista sairaalassa tutkituista henkilöistä, että tänä vuonna tutkittavista on jäänyt vain n. 21 % jatkohoitoon. Tavallisena tutkimusvuonna jopa yli 30 % tutkittavista määrätään hoitoon Vanhan Vaasan sairaalaan. Naistutkittavien määrä on lisääntynyt sairaalan pitkäaikaisstrategian mukaisesti. Sairaalan on tarkoitus hyödyntää erityisosaamistaan naisten väkivaltaisuuden tutkimuksessa ja hoidossa ja tarjota samalla aikaisempaa kattavampi hoitoketju myös naispotilaille. Jonotusajat sairaalaan ovat lyhentyneet, mutta edelleen potilaat ja tutkittavat joutuvat odottamaan joitakin viikkoja sairaalaan pääsyä. Tämä jonotusaika ei välttämättä ole ongelma, sillä joskus on hyväkin, että lähettävä taho tutkii perusteellisesti omat resurssinsa ennen kuin päätyy lähettämään potilaan jatkohoitoon valtion mielisairaalaan. Tarvittaessa sairaala on ottanut yksittäisiä potilaita vastaan jopa päivystysluontoisesti. Psykiatrisen hoidon vaikuttavuuteen ei ole käytössä yleisesti sovittuja mittareita. Yhdessä Niuvanniemen sairaalan kanssa tehty kriminaalipotilaiden seurantatutkimus, ns. After-care -tutkimus, on osoittanut tutkimusryhmän potilaiden selvinneen avohoidossa siten, että kukaan ei ole uusinut henkirikosta, vaikka seuranta-aika ylittää monen potilaan kohdalla kymmenen vuotta. Tämä tulos kannustaa kehittämään maahamme velvoitteista avohoitojärjestelmää. Niuvanniemen sairaalan kanssa on jatkettu ns. benchmarking -toimintaa molempien sairaaloiden hoito- ja johtamiskäytäntöjen kehittämiseksi. Tässä yhteydessä mm. pyritään parantamaan GAF-arvojen luotettavuutta mittarina ja koulutuksen jälkeen sairaalan kaikkien potilaiden GAF-arviot tarkastetaan v. 2011 aikana. Lisäksi sairaalassa on vuonna 2010 ryhdytty systemaattisesti käyttämään ns. START-mittaria hoitosuunnitelmien tarkastamisen yhteydessä. Jatkossa START voi antaa hyödyllistä tietoa potilaiden väkivaltaisuudesta. Myös erilaisten hoitoisuusluokitusten kehittämistä on seurattu. Lisäksi sairaalan johto on käynyt alustavia neuvotteluja Skotlannin oikeuspsykiatrisen yksikön johdon kanssa yhteisestä benchmarking -toiminnasta. Sairaalassa on edelleen panostettu voimakkaasti koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Psykologi Alice Keski-Valkama julkaisi sairaalassa tehdyn väitöskirjatyönsä, jossa tutkittiin psykiatristen potilaiden eristämistä. Keski-Valkaman työ on herättänyt laajaa keskustelua ja osaltaan se on todennäköisesti vaikuttanut useisiin maassamme käynnistettyihin projekteihin, joiden tarkoitus on parantaa psykiatristen potilaiden asemaa. Lisäksi vuonna 2010 useat sairaalan tutkimusprojektit ovat edenneet, muutama lisäjulkaisuja on hyväksytty ja uusia julkaisuja on lähetetty arvioitaviksi tieteellisiin julkaisusarjoihin. Sairaalassa myös on jatkettu oikeuspsykiatrian erikoislääkäreiden koulutusta Turun yliopiston koulutusohjelman mukaisesti. Tätä toimintakertomusta kirjoitettaessa sairaalassa on neljä lääkäriä oikeuspsykiatrian erikoistumiskoulutuksessa ja kaksi oikeuspsykiatrian erikoislääkäriä on jatkanut erikoislääkärikoulutusta psykiatrian erikoisalalla yhteistyössä Helsingin yliopiston Vaasan yksikön kanssa.

4 Sairaalan A-rakennuksen kosteusvaurion vuoksi tehty saneerausprojekti valmistui alkutalvella 2010. Alun perin oli tarkoitus, että sairaala lisää paikkalukuaan alkuvuodesta kymmenellä. Tähän työhön tarvittavien virkojen lisääminen varmistui kuitenkin sen verran myöhään, että lisäpaikkojen ottamista käyttöön jouduttiin lykkäämään. Kysynnän perusteella päätettiin, että osastojen määrää ei lisätä, vaikka sairaalan paikkaluku hiukan suurenikin. Laajempaa tilankäyttösuunnitelmaa tehdään yhdessä Senaatti-kiinteistöjen edustajien kanssa. Sairaalassa uusittiin kevään aikana kahden vuoden välein toteutettavaksi suunniteltu työtyytyväisyyskysely. Henkilökunnan palaute sairaalan johdolle on pitkälti vastaavanlainen kuin aikaisemmillakin tutkimuskerroilla. Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että henkilökunta on tyytyväisempää työhönsä kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Osaltaan tätä johtopäätöstä tukee tuore kokemus siitä, että myös kuluvan vuoden aikana sairaalassa avoimiin olleisiin pääasiassa hoitohenkilökunnan virkoihin on ollut riittävästi päteviä hakijoita. Sairaalan edustajat osallistuivat v. 2010 aikana yhdessä Niuvanniemen sairaalan edustajien kanssa THL:n johtamaan potilastietojärjestelmän kehitystyöhön. Työ perusteella on laadittu suunnitelma kehittää valtion sairaaloiden potilastietojärjestelmää yhtenä kokonaisuutena, sen sijaan, että molemmat sairaalat tekisivät kehitystyötä vain omien tarpeidensa mukaan. Tämä yhteistyö parantanee työn laatua ja tuonee jatkossa kustannussäästöjä.

5 2 VAIKUTTAVUUS 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Vuonna 2010 on tulossopimuksen mukaisesti vaikuttavuuden mittareina käytetty Väkivaltatapahtumia (SOAS) Potilaiden toimintakykyä (GAF) Eristysten ja muiden pakkokeinojen määrää Hoitojaksojen pituutta Väkivaltatapahtumat statuksittain v. 2008 2010 Ta- Ei Henkilövahingot Esinevahingot Status pah- tu- seurauksia kielellinen/ Fyysinen väkivalta Korjattavissa Korjaus- mien lkm lkm henkinen väkivalta lievä kohtalainekelvoton MTT 2 1 1 kriminaalipotilaat 6 1 3 2 3 vaikeahoitoiset 249 88 8 88 67 15 4 toteuma v. 2010 257 90 11 90 71 15 4 MTT 3 1 1 1 kriminaalipotilaat 20 8 2 8 2 1 vaikeahoitoiset 297 62 12 145 63 25 13 toteuma v. 2009 320 70 15 153 66 25 15 MTT 2 1 1 kriminaalipotilaat 26 4 5 6 10 vaikeahoitoiset 276 80 29 123 48 22 10 toteuma v.2008 304 84 35 129 59 22 10 Sairaalassa on jatkettu hoitohenkilöstön vuorovaikutukseen perustuvaa ongelmallisten tilanteiden hallintakoulutusta. Lisäksi Turun yliopiston järjestämään Levottomien ja aggressiivisten potilaiden hoito -täydennyskoulutuskurssiin verkossa (epsychnurse.net, 5 op) osallistui 14 hoitajaa. Väkivaltatapahtumien määrä on edellisestä vuodesta selvästi vähentynyt. Valtaosa tapahtumista on edelleen vaikeahoitoisten potilaiden aiheuttamia. Vakavilta väkivaltavahingoilta on vältytty.

6 Potilaiden toimintakyky nykytilanne ja tulotilanne 2010 Tasomääritys (tarkemmat määritykset liitteessä 3) GAF-asteikko Kriminaalipotilaat Vaikeahoitoiset potilaat Potilaat yhteensä lkm % lkm % lkm % 01 10 Tarvitsee jatkuvaa valvontaa 0 0 4 7,3 4 2,9 11 20 Tarvitsee valvontaa 14 16,7 13 23,6 27 19,4 21 30 Toimintakyvytön lähes kaikilla elämän alueilla 29 34,5 19 34,6 48 34,5 31 40 Huomattavaa toiminnan tason huonontumista 20 23,8 15 27,3 35 25,2 41 50 Vakavia oireita 15 17,9 1 1,8 16 11,5 51 60 Kohtalaisia oireita 2 2,4 2 3,6 4 2,9 61 100 Lievistä oireista oireettomuuteen 1 1,2 0 0 1 0,7 Ei arviota 3 3,6 1 1,8 4 2,9 Yhteensä 84 100 55 100 139 100 Nykytilan GAF-arvioinnin keskiarvo Tulotilanteen GAF-arvioinnin keskiarvo 31,5 25,3 29,0 21,1 17,6 19,7 Poikkileikkaustiedot antavat vain niukalti vaikuttavuutta mittaavaa tietoa verrattuna yksittäisen potilaan seurantatietoihin. Kriminaali- ja vaikeahoitoisten potilaiden hoidon vaikuttavuutta mitataan myös potilaittain vertaamalla tulo- ja lähtövaiheen toimintakykyä GAF-asteikolla. Toimintakykyarvio tehdään jokaiselle potilaalle vähintään kuuden kuukauden välein. Toimintakyky on hoidon aikana selkeästi parantunut valtaosalla potilaista. Potilaista 16:lla on toimintakyky laskenut verrattuna tulotilanteeseen. Heistä kymmenen on kriminaalipotilaita ja kuusi vaikeahoitoisia. Sairaalassa on kertomusvuonna panostettu mittarin reliabiliteettiin kertaamalla lääkäreiden ja psykologien kanssa arvioinnin perusperiaatteet. Tämän jälkeen kaikki nykytilan arvioinnit on tarkistettu. Toimintakyvyn lasku saattaa siis osittain aiheutua siitä, että lähtötilanteen arviointikriteerit poikkeavat uuden arvioinnin kriteereistä. Kaikki tarkistukset eivät kuitenkaan vielä näy potilastietojärjestelmässä, jonne ne siirtyvät vasta seuraavan hoitosuunnitelman kirjaamisen yhteydessä. Niuvanniemen sairaalan kanssa on sovittu potilaiden toimintakyvyn ristiinarvioinnista vuoden 2011 aikana siten, että Niuvanniemen sairaalan hoitajat käyvät arvioimassa otoksen Vanhan Vaasan sairaalan potilaista ja Vanhan Vaasan hoitajat puolestaan otoksen Niuvanniemen sairaalan potilaista. Myös toimintakyvyn tilastointia pyritään kehittämään paremmin muutoksia kuvaavaksi.

7 Pakkotoimet vuosina 2008 2010 Vuodesta 2009 alkaen pakkotoimien kirjaamiskäytäntöä on muutettu. Aikaisemmin eristykset kirjattiin kokoaikaiseksi eristykseksi, vaikka potilas saattoi olla eristyksessä vain yöaikaan. Nyt eristämisestä kirjataan vain todellinen eristettynä oloaika. Kirjaamiskäytännön muutoksella on ollut selvä vaikutus siihen, että tapahtumien määrä on lisääntynyt ja eristysten kesto vähentynyt. Lisäksi vuoden 2010 alusta on kaikki aiemmin huonevalvontaan kirjatut tapahtumat kirjattu huone-eristykseksi. Kertomusvuonna tapahtumien lukumäärä kokonaisuudessaan on hieman vähentynyt, vaikka pakkotoimia tarvitsevien potilaiden lukumäärä on lisääntynyt. Pakkotoimien keskimääräinen kesto on pysynyt lähes ennallaan. Moniammatillinen työryhmä on pohtinut pakkotoimien käyttöä, minkä perusteella aiempia käytäntöjä on muutettu. Hoidon suunnittelu on aikaisempaa yksilöllisempää myös pakkotoimien käytössä. Käyttöön on otettu ns. psykiatrinen hoitotahto-käytäntö. Potilaan kanssa keskustellaan siitä, miten hän haluaisi toimittavan, mikäli pakkotoimia näyttäisi olevan tarpeen käyttää. Myös pakkotoimien käytön jälkeen potilaan kanssa läpikäydään tapahtuma mahdollisuuksien mukaan. Uudisrakennuksen myötä ovat eristystilat ajanmukaisine seurantalaitteineen sekä turvallisine kalusteineen mahdollistaneet eristystilanteissa toimimisen mahdollisimman hyvin ihmisarvoa kunnioittaen. Uudisrakennuksessa kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Väljyys on selvästi myötävaikuttanut eristämisen tarpeen vähenemiseen. Keskimääräiset hoitoajat vuosina 2008 2010 v.2008 v.2009 v.2010 Päättyneet hoitojaksot lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika Kriminaalipotilaat* 8 6v 7kk 13pv 8 7v 16pv 11 5v 9kk 26pv Kaikki kriminaalipotilaat 10 4v 5kk 4pv 10 5v 1kk 15pv 18 3v 2kk 4pv Vaikeahoitoiset 4 5v 7kk 8pv 4 7v 10kk 22pv 8 5v 3kk 7pv Mielentilatutkittavat 20 61pv 21 63pv 38 57pv *sisältää vain vähintään vuoden kestäneet hoitojaksot Valmiita luotettavia oikeuspsykiatrisen hoidon vaikuttavuusmittareita ei ole olemassa. Hoitoajat sairaalassa ovat pitkiä verrattuna tavanomaisiin psykiatrisiin sairaaloihin, mutta kansainvälisesti verrattuna joissakin länsimaissa etenkin henkirikoksiin syyllistyneiden psyykkisesti sairaiden henkilöiden hoitoajat ovat vielä merkittävästi pidempiä. Kansainvälistä vertailua vaikeuttavat kansallisten järjestelmien suuret lainsäädännölliset erot. Suomessa ns. kriminaalipotilaat ovat puhtaasti terveydenhuoltojärjestelmän alaisissa laitoksissa. Monissa

8 muissa maissa on ratkaistu hoito-ongelmia osin vankeinhoitojärjestelmän ja osin terveydenhuoltojärjestelmän menetelmillä. Järjestelmät ovat niin erilaisia, ettei edes Euroopan unionin sisällä ole mahdollista luotettavasti vertailla hoitotuloksia. Epäsuorasti hoidon tuloksia voi mitata selvittämällä kriminaalipotilaiden uusinta-rikollisuutta. Tästä on maassamme saatu hyviä tuloksia v. 1998 aloitetusta ns. After care -tutkimukseen osallistuneista kriminaalipotilaista. Vuonna 2006 päättyneen 5-vuotisseurantajakson ajalta kerättyjen tietojen mukaan ei ole tullut esille vakavia väkivaltarikosten uusiutumisia. Tutkimus jatkuu ja tietoa kerätään 10-vuotisseurantajaksolta.

9 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 Toiminnan tuottavuus Maksullinen toiminta Sairaalan tuottavuutta mitataan tuotettujen suoritteiden ja henkilötyövuosien suhteella. Tuottavuus = Suoritteiden määrä Henkilötyövuodet Tuottavuus v. 2008 2010 Vuosi Suoritteet Henkilötyövuodet Tuottavuus tavoite vrk/htv Tuottavuus toteuma vrk/htv Muutos ed. vuoteen 2008 49 600 235,5 207,86 210,62-2,64 % 2009 49 665 243,4 205,35 204,05-3,12 % 2010 50 285 250,6 203,45 200,66-1,66 % Kysynnän määrä oli pienempi kuin tavoite, ja samoin henkilötyövuosien määrä alitti tavoitteen (-10,4 htv). Tuottavuus heikkeni edellisestä vuodesta hieman ja jäi alle vuoden 2010 tavoitteen (-1,37 %). Uudisrakennuksen käyttöönoton myötä myös osastojen lukumäärä lisääntyi, mikä aiheutti kertomusvuonna hoitohenkilöstön määrän kasvun (+9,2 htv). Muiden toimintojen henkilötyövuodet puolestaan vähenivät (-2 htv). Hoitopäivien määrä edelliseen vuoteen verrattuna on lisääntynyt, vaikkakin jäi 5,3 % (= 2815 hoitopäivää) tavoitteesta. Tavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt 8 potilaan lisäystä. 3.2 Toiminnan taloudellisuus Maksullinen toiminta Yksikkökustannukset on laskettu käyttäen kaavaa maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset/suoritteiden määrä, jossa Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät/v Taloudellisuus = Kokonaiskustannukset Suoritteiden määrä Taloudellisuus v. 2008 2010 Vuosi Kokonaiskustannukset Suoritteet Taloudellisuustavoite /vrk Taloudellisuus toteuma /vrk Muutos ed. vuoteen 2008 14 059 928 49 600 292,84 283,47 6,49 % 2009 15 746 495 49 665 309,94 317,05 11,85 % 2010 16 700 527 50 285 333,65 332,12 4,75 %

10 Kokonaiskustannuksien nousu aiheutuu pääosin palkka- ja vuokrakustannusten noususta. Uudisrakennuksen valmistuminen kaksinkertaisti vuokrakulut 1.5.2009 alkaen, mikä näkyy vielä kuluvana vuonna yli 18 %:n vuokrakustannusten nousuna. Henkilöstökulut lisääntyivät yhteensä 7,8 %, josta henkilötyövuosien lisääntymisen osuus oli runsaat 3 prosenttiyksikköä ja loput palkankorotusten vaikutusta. 3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus (liite 4) Yksikkökustannusten kehitys v. 2005 2010 Vuosi Hoito- ja tutkimuspäivät /päivä Muutos % Nykyarvo * Nykyarvon muutos % 2005 47500 253,10 293,93 2006 48921 245,66-2,94 275,11-6,40 2007 49495 266,19 8,36 288,64 4,92 2008 49600 283,47 6,49 291,59 1,02 2009 49665 317,05 11,85 322,98 10,77 2010 50285 332,12 4,75 332,12 2,83 *käytetty julkisten menojen kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksiä Hoito- ja tutkimuspäivät 50500 50000 49500 49000 48500 48000 47500 47000 2005 2006 2007 2008 2009 2010

11 Vuosi Hoito- ja tutkimuspäivät /päivä Muutos % Nykyarvo * Nykyarvon muutos % 2005 47500 253,10 293,93 2006 48921 245,66-2,94 275,11-6,40 2007 49495 266,19 8,36 288,64 4,92 2008 49600 283,47 6,49 291,59 1,02 2009 49665 317,05 11,85 322,98 10,77 2010 50285 332,12 4,75 332,12 2,83 *käytetty julkisten menojen kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksiä Hoito- ja tutkimuspäivät 50500 50000 49500 49000 48500 48000 47500 47000 2005 2006 2007 2008 2009 2010

12 Yksikkökustannusten nykyarvon kehitys 350,00 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sairaalan toiminta on pääosin maksullista toimintaa. Maksullisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista on 98,5 %. Tuotot olivat n. 11 000 euroa suuremmat kuin kokonaiskustannukset. Sekä tuotot että kustannukset alittivat tavoitteen 5,7 %. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 ) TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot tuotot yhteensä KUSTANNUKSET - maksullisen toiminnan myyntituotot - maksullisen toiminnan muut tuotot maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat - henkilöstökustannukset - vuokrat - palvelujen ostot - muut erilliskustannukset erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset - poistot - korot osuus THL:n kustannuksista osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ(+)/ALIJÄÄMÄ(-) 2009 toteuma 2010 tavoite 2010 toteuma 2008 toteuma Muutos- % 13 930 15 353 17 558 16 440 7,1 154 263 163 272 3,2 14 084 15 616 17 721 16 711 7,0 1 039 1 237 1 300 1 172-5,3 10 876 11 700 13 268 12 610 7,8 814 1 261 1 450 1 492 18,4 999 1 183 1 290 1 062-10,2 217 213 215 208-2,5 13 945 15 594 17 523 16 544 6,1 139 22 198 167 660,5 89 123 145 124 0,8 17 21 19 10-53,1 9 9 30 23 170,6 115 152 194 157 3,0 14 060 15 746 17 717 16 700 6,1 24-130 4 11-108,1 Kustannusvastaavuus % 100,17 99,17 100,02 100,06 0,90

13 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Maksuttoman toiminnan tuotot ja kustannukset v. 2008 2010 Vuosi Budjettirahoitus EVOrahoitus EVO-pisteet (kolmen vuoden keskiarvo) Maksuttoman toiminnan kok.kustannukset Muutos ed.vuoteen % 2008 308 300 33 591 5,8 386 593 58,84 2009 244 000 35 386 7,5 293 733-24,02 2010 109 200 33 021 7,3 249 538-15,05 Maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteenä 5. Maksuttoman toiminnan kustannukset muodostuvat kokonaan tieteellisen tutkimuksen kustannuksista. Tieteellinen tutkimus rahoitettiin pääosin budjettivaroin, jonka lisäksi saatiin tutkimuspisteiden mukaista EVO-rahoitusta 33 021. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä 244 000, joten vuodelle 2011 saatiin siirtymään koko kuluvan vuoden määräraha 109 200. Tieteellinen tutkimus v. 2008 2010 Tutkimusprojektit Kustannukset 2008 Kustannukset 2009 Kustannukset 2010 Muutos % After care-projekti 47 199 14 702 30 307 106,15 Naisten väkivaltaisuuden erityispiirteet 77 578 11 646 16 326 40,18 Eristämisen käyttö psykiatriassa 87 172 95 910 53 146-44,59 Psykopatiahanke 41 816 41 546-0,64 Filicidit 42 676 36 744-13,90 EviPRG 2 454 1 194-51,35 Painonhallinta- projekti 1 038 Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito 26 789 27 498 32 307 17,49 Unen muutokset väkivaltaisilla naisilla 9 435 Muu tutkimus 134 486 57 031 37 968-33,43 Tutkimus yhteensä 383 697 293 733 249 538-15,05 Yksityiskohtainen julkaisuluettelo sairaalan tieteellisestä tutkimustyöstä on toimintakertomuksen liitteenä 6.

14 4 TUOTOKSET JA LAADUN HALLINTA 4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Käyttöasteella kuvataan todellisen potilasmäärän suhdetta sairaalan potilaspaikkojen kokonaismäärään. Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Kapasiteetti = sairaansijojen kokonaismäärä x kalenteripäivät Käyttöaste = Suoritteiden määrä Kapasiteetti Käyttöaste v. 2008 2010 Vuosi Suoritteet toteuma Kapasiteetti Käyttöaste tavoite % Käyttöaste toteuma % Muutos ed.vuoteen 2008 49 600 53 655 88,71 92,44 0,21 % 2009 49 665 54 725 91,18 90,75-1,83 % 2010 50 285 55 480 90,28 90,64-0,12 % Suoritteiden määrä alitti tavoitteen 2815 hoitopäivällä. Käyttöastetavoite asetettiin yhdeksän osaston mallin ja 162 potilaspaikan mukaisesti. Kysynnän kasvu ei riittänyt yhdeksännen osaston avaamiseen, joten potilaspaikkojen määrä jäi 152:een. Käyttöastetoteuma on laskettu 152 potilaspaikan kapasiteetin mukaisesti. Laskutetut suoritteet v. 2008 2010 v.2008 v.2009 v.2010 toteuma % toteuma % tavoite toteuma % Mielentilatutkittavat vrk 1 298 2,6 1 315 2,6 1 150 2 249 4,5 Uudet vaikeahoitoiset vrk 1 479 3,0 709 1,4 2 000 2 496 5,0 Erittäin vaikeahoitoiset vrk 2 600 5,2 2 903 5,8 2 700 2 745 5,5 Muut vaikeahoitoiset 0,0 14 108 28,4 15 000 13 028 25,9 Kuntoutusosasto vrk 4 360 8,8 4 105 8,3 4 450 4 212 8,4 Kriminaalipotilaat 0,0 26 525 53,4 27 800 25 555 50,8

15 Kriminaalipotilaat + muut vaikeahoitoiset vrk 39 863 80,3 0,0 Hoitopäivät yhteensä (vrk) 49 600 100 49 665 100 53 100 50 285 100 Mielentilalausunnot (kpl) 20 21 20 38 Mielentilatutkimusten määrä kertomusvuonna oli erittäin suuri. Tutkittavia oli tarjolla poikkeuksellisen paljon, ja lääkäritilanne oli hyvä. Potilasvaihtuvuus oli aikaisempiin seurantajakson vuosiin verrattuna lähes kaksinkertainen. Vaikeahoitoisten potilaiden osuus lisääntyi hieman. Tehdyt mielentilatutkimukset v. 2008 2010 Mielentilatutkimukset 2008 2009 2010 Lukumäärä 20 21 38 Keskimääräinen tutkimusaika päivinä 61 63 57 4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukykyä on pyritty mittaamaan odotusaikoina ja toteutuneina keskimääräisinä hoitoaikoina. Mielentilatutkimuksien odotusajat, samoin kuin mielentilatutkimusten määrät, ovat riippuvaisia tutkivien lääkärien määrästä. Lääkäritilanne on ollut hyvä, ja odotusajat on kyetty pitämään tarkoituksenmukaisina. Systemaattisia asiakaskyselyjä ei kertomusvuonna ole tehty. Keskimääräiset hoitoajat v. 2008 2010 v.2008 v.2009 v.2010 Päättyneet hoitojaksot lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika Kriminaalipotilaat * 8 6v 7kk 13pv 8 7v 16pv 11 5v 9kk 26pv Kaikki kriminaalipotilaat 10 4v 5kk 4pv 10 5v 1kk 15pv 18 3v 2kk 4pv Vaikeahoitoiset 4 5v 7kk 8pv 6 7v 10kk 22pv 8 5v 3kk 7pv Mielentilatutkittavat 20 61pv 21 63pv 38 57pv Keskimääräinen odotusaika mielentilatutkimukseen 56 pv 59 pv 42 pv * sisältää vain vähintään vuoden kestäneet hoitojaksot

16 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstömäärä, henkilöstörakenne ja henkilöstökulut Henkilöstön lukumäärä v. 2008 2010 Vuosi Lukumäärä 31.12. muutos ed. vuoteen % 2008 254 2,8 2009 268 5,5 2010 265-1,1 Henkilötyövuosien määrä v. 2008 2010 Vuosi htv tavoite htv toteuma muutos ed. vuoteen % 2008 229 235,5 2,9 2009 243 243,4 3,4 2010 261 250,6 3,0 Vakinaiset ja määräaikaiset v. 2008 2010 Naiset Miehet yht lkm % lkm % lkm % 31.12.2008 Vakinaiset 107 61,8 66 38,2 172 68,1 Määräaikaiset 58 71,6 23 28,4 82 31,9 yhteensä 165 65,0 89 35,0 254 100 31.12.2009 Vakinaiset 106 62,0 65 38,0 171 63,8 Määräaikaiset 66 68,0 31 32,0 97 36,2 yhteensä 172 64,2 96 35,8 268 100 31.12.2010 Vakinaiset 123 65,1 66 34,9 189 71,3 Määräaikaiset 44 57,9 32 42,1 76 28,7 yhteensä 167 63,0 98 37,0 265 100 Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on vähentynyt edellisvuodesta (36,2 % => 28,7 %) hoitohenkilöstön virkojen vakinaistamisen myötä. Naisten osuus määräaikaisista on koko seurantakaudella pienentynyt (71,6 % =>57,9 %). Valtaosa määräaikaisista palvelussuhteista on sijaisuuksia. Kertomusvuonna on ollut myös joitakin erikoistumisesta ja harjoittelusta aiheutuvia määräaikaisuuksia.

17 Osa-aikaiset ja kokoaikaiset v. 2008 2010 31.12.2008 31.12.2009 31.12.10 lkm % lkm % lkm % Kokoaikaiset 236 92,9 244 91,0 235 88,7 Osa-aikaiset 18 7,1 24 9,0 30 11,3 Yht. 254 100 268 100 265 100 Työt hoidetaan edelleen pääasiassa kokoaikaisin palvelussuhtein. Osa-aikaisuudet muodostuvat osa-aikaeläkkeistä ja osittaisista hoitovapaista. Keski-ikä toiminnoittain (miehet/naiset) v. 2008 2010 Henkilöstö Naiset Keski-ikä % naiset miehet yhteensä 31.12.2008 hallinto 77,5 44,5 41,9 43,9 huolto 90,5 47,1 48,0 47,1 sairaanhoito 59,8 41,1 40,0 40,7 terapiat 57,1 37,4 50,2 42,9 yhteensä 65,0 42,3 41,1 41,9 31.12.2009 hallinto 75,6 45,3 43,5 44,9 huolto 92,6 45,3 49,0 45,6 sairaanhoito 59,0 40,6 39,8 40,3 terapiat 52,9 36,4 48,9 42,3 yhteensä 64,2 41,9 41,1 41,6 31.12.2010 hallinto 80,0 46,2 43,5 45,6 huolto 90,9 48,9 50,0 46,7 sairaanhoito 58,2 40,3 40,8 40,5 terapiat 50,0 36,8 46,8 41,8 yhteensä 63,3 42,1 41,7 42,0 48 46 44 42 40 38 hallinto huolto s airaanhoito te rapiat 36 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 Työvoimakustannukset v. 2008 2010

18 Vuosi henkilöstökulut yht. (maksull.+maksuton) Muutos ed.vuoteen % osuus kokonaiskust. % Ulkopuolinen koulutus Osuus henkilöstökuluista % 2008 11 221 617 10,08 7782,00 189 437 1,69 2009 11 964 201 6,62 74,59 199 524 1,67 2010 12 826 694 7,21 0,76 162 325 1,27 Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta v. 2009 oli 77,5 % (v. 2008, 78,3 %). Vastaavat tehdyn työajan palkat (sis. sivukulut) v. 2009 olivat 7 785 803 (v. 2008, 7 459 433 ). Vuoden 2010 tiedot ovat saatavissa vasta maaliskuussa. Työhyvinvointi Työterveyshuollon kustannukset v. 2008 2010 Vuosi Käyntien lkm /v /htv Muutos-% 2008 1 066 111 613 475-1,2 2009 1 159 145 908 599 26,1 2010 1 116 141 290 564-5,8 Työntekijöiden työterveyshuollossa käyntien määrä ja kustannukset ovat laskeneet samassa suhteessa. Kustannukset / htv ovat hieman pienentyneet. Työterveyshuollon palvelut on kilpailutettu vuoden 2009 lopussa. Työterveyshuollon palvelujen toimittaja pysyi samana (Suomen Terveystalo Oy). Sairauspoissaolot v. 2007 2010 Sairauspoissaolot / htv ovat kääntyneet laskuun. Suurimmat sairauspoissaolot olivat edelleen sairaala-apulaisten ryhmässä, jonka työhyvinvoinnin edistämiseen on erityisesti panostettu usean vuoden ajan yhdessä työterveyshuollon kanssa tukemalla ryhmätoimintana mm. tupakoinnin vähentämistä ja omaehtoisen liikunnan aktivointia. Koko sairaalassa on kertomusvuonna myös tehostettu varhaisen puuttumisen mallin hyödyntämistä. Tapaturmapoissaolot v. 2007 2010 Vuosi pv/htv Työpäiviä yhteensä Henkilöiden lkm 1 pv Tapauksien lkm/kesto 2 3 4 10 11 60 pv pv pv yli 61 pv 2007 87 0,4 15 5 9 2008 111 0,5 7 1 3 6 2 2009 226 0,9 17 4 2 7 4 2010 37 0,2 10 3 3 5 6

19 Tapaturmapoissaolojen määrä v. 2010 oli koko seurantakauden pienin, ja valtaosa tapaturmista oli erilaisissa työtilanteissa sattuneita pieniä vahinkoja. Terveysprosentti v. 2007 2010 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 Henkilötyövuodet 228,8 235,5 243 250,6 Ilman poissaoloja olevien lkm 124 130 122 133 Ilman poissaoloja olevien prosenttiosuus Työtyytyväisyys v. 2006, 2008 ja 2010 54,2 55,2 50,2 53,1 Työtyytyväisyyttä mitataan VMBaro-työtyyväisyysindeksillä, jonka arvojen vaihteluväli on 1 5 (1 = erittäin tyytymätön, 2 = tyytymätön, 3 = ei tyytymätön eikä tyytyväinen, 4 = tyytyväinen ja 5 = erittäin tyytyväinen) VVS 2010 VVS 2008 VVS 2006 VALTIO 2010 1.Johtaminen 3,85 3,72 3,57 3,29 2.Työn sisältö ja haasteellisuus 3,81 3,72 3,68 3,67 3.Palkkaus 2,99 2,85 2,55 2,66 4.Kehittymisen tuki 3,53 3,16 3,17 3,20 5.Työilmapiiri ja yhteistyö 3,97 3,92 3,85 3,62 6.Työolot 3,69 3,51 3,42 3,46 7.Tiedon kulku 3,17 3,34 3,34 3,01 8.Työnantajakuva 3,28 3,21 3,21 3,13 Yhteensä 3,58 3,46 3,37 3,28 Halukkuus henkilöstökiertoon 41,3 % 46,9 % 42,1 % Aikomus vaihtaa työpaikkaa (osuus vastaajista) 10,1 % 15,0 % 20,0 % Vastausprosentti 45,4 70,2 67 Työtyytyväisyys mitataan kahden vuoden välein. Työtyytyväisyys on säilynyt edelleen hyvällä tasolla. Vastausprosentti on aiemmasta romahtanut. Kysely toteutettiin kaikille henkilöstöryhmille sähköisenä. Tekniikka toimi ajoittain hitaasti, mikä hankaloitti vastaamista. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset on käyty läpi yksiköittäin. Myös työhyvinvointiryhmä on hyödyntänyt kyselyn tuloksia kokoamalla yksiköittäin kehittämisideat tiedon kulun parantamiseksi ja toteuttamiseksi. Vaihtuvuus v. 2008 2010 Lähtövaihtuvuus % Tulovaihtuvuus % henkilöstömäärä 31.12.07 247 247 toinen työnantaja 6 2,4 13 5,3

20 eläkkeelle/eläkkeeltä 2 0,8 0 0 muut 21 8,5 19 7,7 v. 2008 yhteensä 29 11,7 32 13,0 henkilöstömäärä 31.12.08 254 254 toinen työnantaja 10 3,9 30 11,8 eläkkeelle/eläkkeeltä 5 2,0 1 0,4 muut 12 4,7 8 3,1 v. 2009 yhteensä 27 10,6 39 15,4 henkilöstömäärä 31.12.09 268 268 toinen työnantaja 17 6,3 5 1,9 eläkkeelle/eläkkeeltä 1 0,4 4 1,5 muut 5 1,9 20 7,5 v. 2010 yhteensä 23 8,6 29 10,8 Vaihtuvuusprosentit lasketaan työpaikkaa vaihtaneiden, muusta syystä eronneiden ja palvelukseen tulleiden henkilöiden osuutena edellisen vuoden lopun henkilöstön lukumäärästä. Vaihtuvuuteen ei lasketa lyhytaikaisia alle kolmen kuukauden palvelussuhteita. Osaaminen Koulutustaso v. 2008 2010 mies % nainen % yhteensä 31.12.2008 Perusaste (1,5) 2 2,2 16 9,8 18 Keskiaste (3,5) 41 45,6 64 39,0 105 Alin korkea-aste (5) 19 21,1 36 21,9 55 Alempi korkeakouluaste (6) 21 23,3 30 18,3 51 Ylempi korkeakouluaste (7) 5 5,6 16 9,8 22

21 Tutkijakoulutusaste (8) 2 2,2 2 1,2 3 Yhteensä 90 100 164 100 254 Koulutustasoindeksi 4,7 4,5 4,5 31.12.2009 Perusaste (1,5) 2 2,1 18 10,2 20 Keskiaste (3,5) 52 53,6 73 41,5 125 Alin korkea-aste (5) 17 17,5 35 19,9 52 Alempi korkeakouluaste (6) 18 18,5 32 18,2 50 Ylempi korkeakouluaste (7) 6 6,2 16 9,1 23 Tutkijakoulutusaste (8) 2 2,1 2 1,1 4 Yhteensä 97 100 176 100 273 Koulutustasoindeksi 4,5 4,4 4,4 31.12.2010 Perusaste (1,5) 2 2,0 10 6,0 12 Keskiaste (3,5) 53 54,1 70 41,9 123 Alin korkea-aste (5) 17 17,3 35 21,0 52 Alempi korkeakouluaste (6) 19 19,4 33 19,8 52 Ylempi korkeakouluaste (7) 6 6,1 17 10,2 23 Tutkijakoulutusaste (8) 1 1,0 2 1,2 3 Yhteensä 98 100 167 100 265 Koulutustasoindeksi 4,4 4,6 4,5 60 50 40 30 20 10 0 mies % 2008 nainen % 2008 mies % 2009 nainen % 2009 mies % 2010 nainen % 2010 Perusaste (1,5) Keskiaste (3,5) Alin korkea-aste (5) Alempi korkeakouluaste (6) Ylempi korkeakouluaste (7) Tutkijakoulutusaste (8) Koulutusaste on luokiteltu Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Eri koulutustasoille on määritelty indeksi 1,5:stä 8:aan. Kunkin koulutustason henkilölukumäärä kerrotaan ko. tason indeksillä ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi yhteissumma jaetaan kokonaishenkilömäärällä ja saadaan koko henkilöstön koulutustasoindeksi. Koulutustaso on pysynyt seurantajaksolla lähes ennallaan. Koulutuspäivät v. 2008 2010 Koko hlöstö Sisäinen koulutus Ulkoinen koulutus Yhteensä lkm hlöitä päiviä hlöitä päiviä päiviä % v.2008 Hallinto (11 14) 41 37 149,4 33 359,1 508,5 38,2 Huolto (21 25) 21 14 16,3 5 12,8 29,1 2,2 Sairaanhoito (31 515) 178 149 488,6 73 219,7 708,3 53,2

22 Terapiatoiminnot (5141 5149) 14 13 44,9 12 41,4 86,3 6,5 Yhteensä 254 213 699,2 123 633,0 1332,2 100 v.2009 Hallinto (95100 95103) 41 37 142,5 36 361,5 503,9 42,4 Huolto (95200 95205) 27 21 22,4 20 40,1 62,5 5,3 Sairaanhoito (95300 96111,98100) 185 170 395,9 71 180,0 575,9 48,5 Terapiatoiminnot (97100 97106) 15 14 17,6 8 28,6 46,2 3,9 Yhteensä 268 242 578,3 135 610,2 1188,5 100 v.2010 Hallinto (95100 95103) 36 31 84,7 31 216,0 300,7 31,7 Huolto (95200 95205) 22 16 38,0 3 6,0 44,0 4,6 Sairaanhoito (95300 96111,98100) 189 167 308,4 76 237,7 546,1 57,5 Terapiatoiminnot (97100 97106) 18 13 17,0 10 42,0 59,0 6,2 Yhteensä 265 227 448,1 120 501,7 949,8 100 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Hallinto Huolto Sair.hoit. Terap.t. Sisäinen koulutus 2008 Sisäinen koulutus 2009 Sisäinen koulutus 2010 Ulkoinen koulutus 2008 Ulkoinen koulutus 2009 Ulkoinen koulutus 2010

23 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 6.1 Rahoituksen rakenne Pääasiallinen rahoitus syntyy maksullisen toiminnan tuotoista, joiden osuus koko rahoituksesta on 98,5 %. Loput rahoituksesta saatiin budjettivaroista. Budjettivaroin katettiin perinteiseen tapaan tieteellisen tutkimuksen kulut. Tieteellisen tutkimuksen tulokset suhteessa käytettyihin resursseihin ovat hyvät. Pelkällä EVO-rahoituksella ei tulla jatkossakaan selviämään, joten budjettirahoitus tutkimustoiminnan turvaamiseksi on edelleen välttämätöntä. 6.2 Talousarvion toteutuminen Maksullisen toiminnan tuotot syntyvät pääosin kunnilta perittävistä hoitomaksuista. Lisäksi mielentilatutkimuksista laskutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Tulostavoite asetettiin 4000 euroa ylijäämäiseksi. Tavoite oli loppuvuodesta ylittymässä, joten joulukuun kuntalaskutusta voitiin alentaa 764 000 euroa. Ylijäämä hinnanalennuksen jälkeen oli 11 000 euroa. Sekä tuotto- että kustannustavoite alittuivat 5,7 %. 6.3 Tuotto- ja kululaskelma (Liite 1) Valtaosa (75,7 %) toiminnan kokonaiskuluista on henkilöstökuluja, joiden nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,8 %. Kustannusten kasvu aiheutui palkankorotuksista ja henkilötyövuosien lisääntymisestä (7,2 htv) sekä uudisrakennuksen käyttöönoton myötä kohonneista vuokramenoista. Välittömään hoitotyöhön kohdistuneet henkilötyövuodet lisääntyivät (9,2 htv). Samanaikaisesti muiden henkilöstöryhmien henkilötyövuodet vähenivät (2 htv). Aine- ja tarvikeostot vähenivät yli 5 %:lla ja palveluiden ostot yli 10 %:lla, koska edellisen vuoden vastaavat menot olivat uudisrakennuksen käyttöönoton vuoksi poikkeuksellisen suuret. Ostoista suurimman erän muodostivat elintarvikkeet, joiden kulut kasvoivat 6 %. Nousu aiheutui pääosin Huutoniemen vuokratiloista / ateriapalveluista luopumisesta ja ko. potilaiden siirtymisestä sairaalan oman ravintohuollon piiriin. Ravintohuoltoon käytetty henkilötyövuosimäärä pysyi ennallaan. Toiseksi suurin ostojen erä olivat lääkkeet, joiden kulut vähenivät 9 %. Kulujen lasku aiheutui varaston pienenemisestä. Kustannusvastaavuuden toteutumista on tarkasteltu myös tuoteryhmittäin toteuttamalla kustannusten kohdistaminen ja seuranta mahdollisimman hyvin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti hyödyntäen info-raportointijärjestelmää. 6.4 Tase (Liite 2) Lyhytaikaisten saamisten määrä yhteensä on 733 171,38, josta 87 % on tammikuussa erääntyviä laskuja (kuntalaskuja 529 078,78, potilaiden hoitomaksuosuuksia 79 956,99 sekä muita saatavia 29 425,08 ). Tätä vanhemmat saamiset ovat pääsääntöisesti summaltaan vähäisiä maksamattomia potilasosuuksia, joita ei ole pystytty tilittämään kotikunnille. Koska sairaala on jo saanut kuntalaskutuksena koko potilaan hoitomaksun ja laskuttaa potilaan osuuden hyvittääkseen sen ao. kunnalle, siirtyy maksamaton potilasmaksuosuus kotikunnan perittäväksi. Tämä laskutuskäytäntö toimii hyvin ja vain harvoin kotikunnat joutuvat perintätoimenpiteisiin.

24 Kertomusvuonna on poikkeuksellisesti kertynyt saatavaa HUS- kuntayhtymältä yhteensä 65 813,00. Saatava aiheutuu 13.5.2008 sairaalaan tulleesta ulkomaalaisesta potilaasta, jonka hoitomaksujen maksamisesta HUS on kieltäytynyt kesäkuun alusta lukien. Potilaan siirtoprosessi kotimaahansa on kesken ja maksajaselvittely Stm:ssä meneillään. Käyttöomaisuusinvestointeihin käytettiin 161 942,70. Lomapalkkavelka kasvoi 127 553,69, joka aiheutui pääasiassa palkkakulujen noususta. Taseen loppusumma ei täsmää, koska sisäisten rahaliikenteen tilien käsittelytapa on muuttunut siirryttäessä vuonna 2009 palvelukeskuksen asiakkaaksi eikä kyseisten rahaliikenteen siirtoja voida seurata alaisen hallinnon tasolla. 7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyn mukaisesti sairaalan johdon on huolehdittava siitä, että Vanhan Vaasan sairaalassa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt, jotka varmistavat talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Talouden valvonnassa ja tuloksen seurannassa hyödynnämme kirjanpito-, matkahallinta- ja ostolaskujärjestelmän raportoinnin lisäksi sairaalan tarpeisiin hankittua info-järjestelmää, josta saamme ajantasaisen tiedon tuloksesta, vertailun tavoitteisiin sekä ennusteen koko vuoden tilanteesta. Taloustilanteesta raportoidaan johtokunnalle ja johtoryhmälle säännöllisesti. Laajennetun johtoryhmän jäsenille tehdyn kyselyn pohjalta on arvioitu toimintakulttuuria, resursseja, toiminnan tuloksellisuutta ja laatua, riskienhallintaa ja seurantaa sekä taloussäännön määräysten toteutumista. Arviot ovat edellisen vuoden tapaan keskimäärin hyvät / erinomaiset. Taloussäännön määräyksiä hankinnoista, maksuaikakorttien käytöstä, laskujen tarkastuksesta, menojen hyväksymisestä, matkustamisesta ja omaisuuden hallinnasta yms. noudatetaan erittäin hyvin. Kyselyn perusteella kehittämistarvetta oli lähinnä riskien tunnistamisessa, laadun hallinnassa ja lainsäädännön tuntemisen varmistamisessa. Olemme THL:n sisäisen valvonnan arviointikehikkoa hyväksi käyttäen arvioineet, että sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskien hallinta täyttää sille asetetut tavoitteet hyvin. Kehittämiskohteina vuodelle 2011 ovat: 1. Tietoturvan saattaminen asetuksen vaatimalle tasolle kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Vuoden 2011 aikana toteutettava mm. riskikartoitukset ja ydinprosessien kuvaukset. 2. Tilausten hallinnan systematisointi, TILHA-järjestelmän käyttöönotto.

25 ALLEKIRJOITUKSET Tilinpäätös on hyväksytty Vaasassa 16. päivänä helmikuuta v.2011 Johtava lääkäri Markku Eronen Talouspäällikkö Aila Ranta Johtokunta:

Liite 1 TUOTTO- JA KULULASKELMA Vanhan Vaasan sairaala 31.12.2010 31.12.2009 Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot 16 439 598,91 15 352 591,37 Vuokrat ja käyttökorvaukset 78 314,79 77 985,23 Muut toiminnan tuotot 208 583,92 16 726 497,62 211 527,04 15 642 103,64 Toiminnan kulut Aineet,tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 1 174 329,08 1 237 615,34 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Henkilöstökulut 12 826 694,16 11 964 201,34 Vuokrat 1 498 977,90 1 262 620,04 Palvelujen ostot 1 063 798,83 1 187 474,44 Muut kulut 170 823,00 175 632,81 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Valmistus omaan käyttöön (-) Poistot 123 931,48 123 482,03 Sisäiset kulut -16 858 554,45-15 951 026,00 Jäämä I -132 056,83-308 922,36 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 1 842,85 2 000,00 Rahoituskulut 238,49 1 604,36 156,33 1 843,67 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 656,50 Satunnaiset kulut 656,50 460,00-460,00 Jäämä II -129 795,97-307 538,69 Siirtotalouden tuotot ja kulut Tuotot: Kunnilta 15 192,82 7 566,79 Kuntayhtymiltä Elinkeinoelämältä Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä Kotitalouksilta Muut 15 192,82 7 566,79 Kulut: Kunnille Kuntayhtymille Elinkeinoelämälle Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille Kotitalouksille -58 354,86-59 280,33 Ulkomaille Muut Kulujen palautukset -58 354,86-59 280,33 Jäämä III -172 958,01-359 252,23 Tuotot veroista ja pakollista maksuista Perityt arvonlisäverot 30 796,18 29 984,25 Suoritetut arvonlisäverot -643 328,98-612 532,80-636 820,18-606 835,93 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -785 490,81-966 088,16

Liite 2 Vanha Vaasan sairaala TASE VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄVAIKUT- TEISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 40 951,29 15 425,22 Muut pitkävaikutteiset menot 40 951,29 15 425,22 Aineelliset hyödykkeet Rakennelmat 2 164,12 3 252,92 Koneet ja laitteet 258 703,84 249 790,72 Kalusteet 125 593,67 120 932,84 Muut aineelliset hyödykkeet 1 506,00 1 506,00 Ennakkomaksut+keskener.hank 387 967,63 375 482,48 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaik.sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit 8 740,00 8 740,00 8 740,00 8 740,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SI- JOITUKSET YHT. 437 658,92 399 647,70 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 44 852,57 50 429,59 Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat 49 025,42 98 263,55 Ennakkomaksut 93 877,99 148 693,14 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 633 032,10 1 261 499,24 Siirtosaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset 99 860,72 75 131,65 Ennakkomaksut 278,56 733 171,38 7 151,86 1 343 782,75 Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat Kassatilit 1 289,43 1 609,89 Muut pankkitilit Muut rahat ja pankkisaamiset Sisäisen rahaliikkeen tilit (Palkeet) 1 289,43 1 609,89 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 265 997,72 1 893 733,48 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma Valtion pääoma 01.01.1998 143 947,90 143 947,90 Edellisen tilikausien pääoman muutos 6 134 812,68 5 168 724,52 Pääoman siirrot (Palkeet) Tilikauden tuotto-/kulujäämä 785 490,81 7 064 251,39 966 088,16 6 278 760,58 Rahastojen pääomat Muut rahastot ja lahj.varat 0,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot -2 232,04 Ostovelat -91 869,36-126 683,20 Tilivirastojen väliset tilit. -269 495,84-252 820,41 Edelleen tilitettävät erät -267 222,08-311 690,10 Siirtovelat -1 933 533,84-1 814 135,56 Muut lyhytaikaiset velat -101 405,69-2 663 526,81-74 425,20-2 581 986,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ

PSYYKKISEN TILAN ARVIOINTI NS. GAS-ASTEIKKO Arvioi tutkittavan alin toiminnan taso edeltäneellä viikolla valitsemalla alin väli, joka kuvaa hänen toimintaansa kuvitellulla jatkumolla mielenterveydestä sairauteen. Esimerkiksi tutkittavalle, jonka "käyttäytymiseen vaikuttavat merkittävästi harhaluulot" (väli 21-30) tulisi antaa lukema siitä välistä, vaikka hänellä onkin "huomattavaa huonontumista useilla alueilla" (väli 31-40). Käytä välin sisäisiä lukemia siten kuin tuntuu sopivalta (esim. 35, 58, 63). Arvioi todellista toiminnan tasoa siitä riippumatta, saako tutkittava lääkitystä tai muuta hoitoa ja parantaako tämä hänen toimintaansa. (Robert L. Spitzer, MD, Miriam Gibbon, MSW, Jean Endicott, PhD) Liite 4 100 91 90 81 80 71 70 61 60 51 50 41 40 31 30 21 20 11 10 01 Ei oireita, hyvä toimintakyky monilla elämän alueilla, elämän ongelmat eivät koskaan näytä saavan yliotetta, toiset turvautuvat tutkittavaan hänen lämpönsä ja vahvuutensa takia. Ohimeneviä oireita voi esiintyä, mutta toiminta on hyvää kaikilla elämän alueilla, mielenkiinto ja osallistuminen on laaja-alaista, tutkittava menestyy sosiaalisesti, on yleisesti tyytyväinen elämään, hänellä esiintyy arkipäivän huolia, mutta vain joskus ne tuntuvat hallitsemattomilta. Vähäisiä oireita voi esiintyä, mutta toimintakyky on enintään lievästi huonontunut, arkipäivän huolia ja ongelmia esiintyy vaihtelevasti ja joskus ne ovat hallitsemattomia. Esiintyy joitakin lieviä oireita (esim. masentuneisuutta ja lievää unettomuutta) TAI joitain vaikeuksia useilla elämän alueilla, mutta toimintakyky on yleisesti ottaen hyvä eivätkä useimmat kouluttamattomat henkilöt pitäisi tutkittavaa "sairaana". Kohtalaisia oireita TAI yleisesti joitakin vaikeuksia (esim. vähän ystäviä, tunneköyhyyttä, masentuneisuutta, sairaalloista epäröintiä, ylipirteää mielialaa ja pakonomaista puhumisen tarvetta, kohtalaisen vakavaa antisosiaalista käyttäytymistä). Vakavia oireita tai toiminnan tason huonontumista, jonka useimmat kliinikot arvioisivat tarvitsevan hoitoa tai huomiota (esim. itsemurha-ajatukset tai eleet, vakavat pakkotoiminnot, usein esiintyvät ahdistuneisuuskohtaukset, vakava antisosiaalinen käytös, pakonomainen juopottelu). Huomattavaa toiminnan tason huonontumista useilla elämän alueilla, kuten työelämässä, perhesuhteissa, arvostelukyvyssä, ajattelussa tai mielialassa (esim. masentunut nainen välttelee ystäviä, lyö laimin perheensä, ei pysty kotitöihin) TAI jonkinasteista todellisuuden tajun tai kommunikaation huonontumista (esim. puhe ajoittain epämääräistä, epäjohdonmukaista tai epäoleellista) TAI tutkittavalla on yksi vakava itsemurhayritys. Toimintakyvytön lähes kaikilla elämän alueilla (esim. pysyttelee vuoteessa koko päivän) TAI käyttäytymiseen vaikuttavat huomattavasti joko harhaluulot tai harha-aistimukset TAI kommunikointi on vaikeasti huonontunutta (esim. joskus asiaankuulumatonta tai tutkittava ei vastaa puhutteluun) tai arvostelukyky pettää (esim. käyttäytyy karkean sopimattomasti). Tarvitsee valvontaa, jotta ei vahingoittaisi itseään tai muita tai huolehtiakseen vähimmästäkään henkilökohtaisesta hygieniastaan (esim. toistuvia itsemurhayrityksiä, usein väkivaltainen, maanista kiihtyneisyyttä, tuhrii ulosteella) TAI kommunikaation vaikeaa huonontumista (esim. usein hajanainen tai puhumaton). Tarvitsee jatkuvaa valvontaa useita päiviä, jotta ei vahingoittaisi itseään tai muita tai ei yritä huolehtia vähäisestäkään henkilökohtaisesta hygieniastaan.

KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, maksullinen toiminta Joulukuu 2010 Maksullinen toiminta Hallintopalv. Huoltopalv. Sair.h.palv.yht. Terapiat Tukitoimet yht Sairaanhoito Mielentilatutk. Maksullinen Maksull. KP: 95100- KP: 95200- KP: 95300- KP: 97100- KP: 95100-95399, KP: 96100- KP: 95100-95199 95299 95399 97199 97100-97199 96199 97199 yhteensä yht. Muutos% Toim: Ei 8027 Toim: Ei 8027 Toim: Ei 8027 Toim: Ei 8027 Toim: Ei 8027 Toim: Ei 8027 Toim: 8027 2010 2009 Tuotot Myyntituotot (30-alkuiset) 15 425 76 129 1 152 72 350 165 056 15 228 723 1 045 785 16 439 564 15 352 591 7,08 Vuokratuotot (31-alkuiset) 74 485 3 830 0 0 78 315 0 0 78 315 77 985 0,42 Muut tuotot (39-,50-,60-,80,81- alkuiset) 174 379 4 685 0 2 808 181 872 11 383 0 193 255 185 708 4,06 Tuotot yhteensä 264 289 84 644 1 152 75 158 425 243 15 240 106 1 045 785 16 711 134 15 616 284 7,01 Kustannukset Aineet ja tarvikkeet (40-alkuiset) -42 412-671 614-46 554-57 508-818 088-353 542-235 -1 171 865-1 237 499-5,30 Henkilöstökulut (41-alkuiset) -2 511 373-731 644-112 286-536 209-3 891 512-8 038 792-679 491-12 609 795-11 699 030 7,78 Vuokrat (42-alkuiset) -238 656-76 064-6 333-87 018-408 071-1 084 297 0-1 492 368-1 260 703 18,38 Palvelujen ostot (43-alkuiset) -539 109-48 891-12 676-127 603-728 280-298 166-35 494-1 061 939-1 183 229-10,25 Muut menot (45-,51-,61-,82-alkuiset) -124 002-1 199-597 -1 520-127 319-80 275-117 -207 710-213 246-2,60 Osuus THL:n kust. (ei kirjata) -23 198 0 0 0-23 198 0 0-23 198-40 000-42,01 Kustannukset yhteensä -3 478 751-1 529 412-178 446-809 858-5 996 466-9 855 072-715 338-16 566 877-15 633 708 5,97 Pääomakustannukset Käyttöom.poistot (48-alkuiset) -42 071-13 770-815 -18 967-75 624-48 308 0-123 931-123 482 0,36 Korot käyttö ja vaihto-omais. -9 719 0 0 0-9 719 0 0-9 719-19 000-48,85 Pääomakust. yhteensä -51 790-13 770-815 -18 967-85 343-48 308-133 650-142 482-6,20 Kaikki kustannukset yht. -3 530 541-1 543 182-179 261-828 825-6 081 809-9 903 380-715 338-16 700 527-15 776 190 5,86 Ylijäämä+/Alijäämä- -3 266 253-1 458 538-178 109-753 667-5 656 566 5 336 726 330 447 10 607-159 905-106,63 Liite 4 Maksullisen toiminnan tunnusluvut TUNNUSLUKU 2009 2010 Maksullisen toiminnan tuotot (1000 ) 15 616 16 711 Kokonaiskustannukset (1000 ) 15 776 16 701 Ali-(-) ylijäämä (+) (1000 ) -160 11 Ali- tai ylijäämä % tuotoista -1,02 0,06

Liite 5 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, maksuton toiminta Joulukuu 2010 Uusi palkkausjärj. Maksuton toiminta Tiet.tutkimus Yliopistoopetus Tiet.tutkimus Yhteensä Tutkimusstoiminta Tutkimustoiminta Yhteensä budj.rahoitt. budj.rahoitt. budjetti ulkop.rahoitus ulkop.rahoitus ulkopuolinen yhteensä yhteensä rahoitteinen rahoitus 2010 2009 Tuotot Myyntituotot (30-alkuiset) 35 0 35 0 0 0 35 0 Vuokratuotot (31-alkuiset) 0 0 0 0 0 0 0 0 Muut tuotot (39-,50-,60-, 80-alkuiset) 33 021 0 33 021 0 0 0 33 021 35 386 Tuotot yhteensä 33 056 0 33 056 0 0 0 33 056 35 386 Kustannukset Aineet ja tarvikkeet (40-alkuiset) -2 464 0-2 464 0 0 0-2 464-116 Henkilöstökustannukset (41-alkuiset) -216 899 0-216 899 0 0 0-216 899-265 171 Vuokrat (42-alkuiset) -6 610 0-6 610 0 0 0-6 610-1 917 Palvelujen ostot (43-alkuiset) -1 859 0-1 859 0 0 0-1 859-4 245 Muut menot (45-,51-,61-, 82-alkuiset) -21 706 0-21 706 0 0 0-21 706-22 284 Kustannukset yhteensä -249 538 0-249 538 0 0 0-249 538-293 733 Pääomakustannukset Käyttöom.poistot (48-alkuiset) 0 0 0 0 0 0 0 0 Pääomakust. yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 Kaikki kustannukset yht. -249 538 0-249 538 0 0 0 0-293 733 Ylijäämä+/Alijäämä- -216 482 0-216 482 0 0 0-216 482-258 347

Liite 6 VANHAN VAASAN SAIRAALAN JULKAISUJA VUONNA 2010 Keski-Valkama, A. (2010). The use of seclusion and mechanical restraint in psychiatry. A persistent challenge over time. Vaasa: Vanha Vaasa Hospital. Keski-Valkama, A., Sailas, E., Eronen, M., Koivisto, A-M., Lönnqvist, J., Kaltiala-Heino, R. The reasons for using restraint and seclusion in psychiatric inpatient care: A nationwide 15-year study. Nordic Journal of Psychiatry 2010; 64(2): 136-144. Repo-Tiihonen E., Tiihonen, J., Lindberg, N., Weizmann-Henelius, G., Putkonen, H., Häkkänen, H. The intergenerational cycle of criminality association with psychopathy. J Forensic Sci 2010; 55(1): 116-120. Kontio, R., Välimäki, M., Putkonen, H., Kuosmanen, L., Scott, A., Joffe, G. Patient restrictions: are there ethicla alternatives to seclusion and restraint. Nursing Ethics 2010;17(1):65-76. Steinert T, Lepping P, Bernhardsgrütter R, Conca A, Hatling T, Janssen W, Keski-Valkama A, Mayoral F, Whittington R. Incidence of seclusion and restraint in psychiatric hospitals: a literature review and survey of international trends. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2010 Sep;45(9):889-97. Keski-Valkama A, Koivisto A-M, Eronen M, Kaltiala-Heino R. Forensic and general psychiatric patients' view of seclusion: a comparison study. Journal of Forensic Psychiatry & Psychology 2010;21(3):446-461. Weizmann-Henelius G, Putkonen H, Grönroos M, Lindberg N, Eronen M, Häkkänen-Nyholm H. Examination of psychopathy in female homicide offenders--confirmatory factor analysis of the PCL-R. Int J Law Psychiatry. 2010 May-Jun;33(3):177-83. Keski-Valkama A, Sailas E, Eronen M, Koivisto AM, Lönnqvist J, Kaltiala-Heino R. Who are the restrained and secluded patients: a 15-year nationwide study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2010 Oct;45:1087-1093. Putkonen H, Amon S, Eronen M, Klier CM, Almiron MP, Cederwall JY, Weizmann-Henelius G. Child murder and gender differences A nationwide register-based study of filicide offenders in two European countries. Journal of Forensic Psychiatry & Psychology 2010;21(5):637-648. Weizmann-Henelius G, Kivilinna E, Eronen M. The Utility of Rorschach in forensic Psychiatric Evaluations. Nordic Psychology 2010;62(3):36-49. Putkonen H., Weizmann-Henelius G., Repo-Tiihonen E., Lindberg N., Saarela T., Eronen M., Häkkänen-Nyholm H. Homicide, psychopathy, and aging A nationwide register-based case-