Maakunnan tiedotuslehti Joulukuu 2011 - Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen Hyvää ja rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2012! 3 Laboratorioon ajanvarauksella 4-5 Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategia 2011 2016 6-7 Oikeaa hoitoa oikeassa paikassa.
2 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi Vaalitaan Kainuun yhteistyötä Tuoreen elinkeinoelämän suhdannekatsauksen mukaan Kainuussa menee nyt hyvin. Yritysten henkilömäärä ja liikevaihdot ovat vuonna 2008 alkanutta taantumaa edeltävän korkeasuhdanteen yläpuolella. Lähinnä kaivannaistoiminnan ja metalliklusterin hyvä kehitys on korvannut UPM:n, Incapin ja Suomi Soffan menetykset. Myös muut toimialat ovat pärjänneet hyvin. Sen sijaan valtakunnan tasolla Suomi kokonaisuudessaan on pystynyt korvaamaan laman työpaikkamenetyksistä vain puolet. Elinkeinoelämän menestyksen takana ovat yritykset. Julkisen hallinnon barometreistä voidaan kuitenkin todeta, että myös julkisorganisaatioiden ja yritysten yhteistyö toimii. Rahoitus, koulutus, yrittäjyyden edistäminen ja toimintaympäristön kehittäminen ovat saaneet positiivista vastakaikua yrityskentältä. Kainuun kovia haasteita ovat silti sijaintimme syrjäisyys ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Tulevaisuudessa Kainuuseen tarvittaisiin muun muassa 230 uutta sosiaali- ja terveysalan työntekijää vuodessa. Sisä- ja ulkopolitiikan myrskyt Kainuun maakunnan kohtaloa heiluttavat lähiaikoina suuret ulko- ja sisäpoliittiset kysymykset. Aluehallintouudistus oli pitkään hallitusohjelman valmistelulistalla. Jos ministeriöissä jo valmisteltu uudistus olisi otettu agendalle mukaan, Kainuu itsenäisenä maakuntana olisi lakannut ohjelman mukaisesti. Kolmen hallituskauden yhtämittaiselle aluehallinnon uudistukselle annettiin nyt rauhoitusaika. Sen sijaan päätettiin aloittaa raju ylhäältä johdettu kuntauudistus. Vaatimuksista muodostaa Kainuusta yksi kunta on luovuttu, mutta työssäkäyntialueiden käyttäminen uudistuksen pohjana merkitsee Kainuun kuntamäärän puolittamista. Vuodenvaihteessa esiteltävä uudistus on tarkoitus saattaa voimaan parissa vuodessa. Kainuun mallin jatko on kuitenkin Kainuun omissa käsissä. On todella harmillista, että kahden ja puolen vuoden hyvässä hengessä tehty jatkovalmistelu eli yhteistyö mallin kehittämiseksi on saanut nyt pahoja säröjä. Tässä vaiheessa kannattaakin muistaa, että kuntauudistus tapahtuu myös Kainuussa hallintokokeilun jatkosta huolimatta. On pelottavaa ajatella, mitä tapahtuisi seuraavan neljän vuoden aikana, jos Kainuun malli ei jatkuisi. Vuosi 2012 menisi suunniteltaessa uutta hallintomallia. Perinteisiin yhtymärakenteisiin palaamiseen liittyy valtava määrä asioiden uudelleen sopimista ja toimintatapojen muokkaamista. Rahoituksesta, laskutuksesta ja palvelujen järjestämisestä sopiminen monimutkaistuu ja eturistiriidat kärjistyvät. Kuntapalvelujen avainkysymys, lääkärien sekä hoitavien ja opettavien käsiparien saatavuus, ei hajautuneessa mallissa ainakaan parane. Pian tulisi kuntarakenneuudistus ja pian sen jälkeen uuden valtakunnallisen terveydenhoitojärjestelmän sisäänajo myös Kainuussa. Kainuun erikoissairaanhoidon tulevaisuus olisi hämärän peitossa. Oman sairaanhoitopiirin olemassaolo vaarantuisi ja perusterveydenhoito erkanisi omiksi yksiköikseen. Hallinto- ja palvelujärjestelmät jouduttaisiin rakentamaan moneen kertaan uudelleen vain muutaman vuoden välein. Valmiiksi lailla turvattu Kainuun nykymalli turvaisi meille vakaan kehittämispolun varmistaen kainuulaisten omiin käsiin elinkeinojen kehittämisresurssit sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen ainutlaatuisen kokonaisuuden. Vastuu nuorisoasteen koulutuksesta olisi jakamaton ja poliittinen maakuntastatus jykevämmin turvattu. Kaikki kunnat ovat hyötyneet Hallintomalli on kiistatta tuottanut taloudellista hyötyä ja vähentänyt byrokratiaa. Aloitusvaiheessa sosiaali- ja terveyssektorin hallinnosta väheni 76 henkilövuoden työpanos, joka kohdennettiin potilastyöhön. Koulutustoimialan hallinto on supistunut aiemmasta 40 prosentilla ja yhdistyneen taloushallinnon henkilöstö 20 prosentilla. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL vertaa vuosittain terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioituja menoja sairaanhoitopiireittäin. Kainuun kustannustaso on kymmenen prosenttia alhaisempi kuin pohjoisten naapurimaakuntien menotaso. Naapureiden menetelmin toimittaessa Kainuu tarvitsisi siis 20-25 miljoonaa euroa suuremman sosiaali- ja terveystoimen vuosibudjetin. Toisaalta ministeriön valtionosuuslaskennan perusteella Kainuun vuoden 2012 sote-kustannukset olisivat 29 miljoonaa euroa suuremmat kuin se summa, mikä Kainuussa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistetaan. Ylpeilemättä mitenkään toivoisin, että jäsenkunnat arvostaisivat tätä realiteettia. Kainuun malli antaa kunnille mahdollisuuden kohdistaa 20 30 miljoonaa euroa vuodessa muihin kunnallisiin palveluihin tai vaihtoehtoisesti 2 3 veroprosenttiyksikön alennuksen kunnallisveroon. Tämä talousetu on saavutettu jatkuvalla toimintojen järkeistämisellä ja päällekkäisen työn välttämisellä. Tällaisen työstämisen jatkaminen on mahdollista maakunnan kokoisessa toimintaympäristössä. Nyt asiantuntijaluvut maalaavat pelottavan vaikean kuvan Kainuun kuntien ja maakunnan talouden kestokyvystä ja niiden mahdollisuuksista turvata palveluiden laatu ja saatavuus. Ensi vuonna maakunta-kuntayhtymän budjetti on jouduttu rakentamaan kolmen prosentin kustannustason nousua vastaavalle nollakasvulle, kun palvelujen tarve kasvaa kuitenkin tämän lisäksi neljä prosenttia. Samaan aikaan on varauduttava seitsemän uuden lain tai asetuksen edellyttämiin lisäyksiin hoidossa ja hoivassa. Uuden sairaalan suunnittelun lisäksi edessä on kymmenen muun pakollisen rakennusinvestoinnin toteuttaminen. Kaikki kunnat ovat hyötyneet maakuntamallista. Kainuun kuntatalouden ja väestörakenteen hektisessä tulevaisuudessa mikään muu järjestely ei pysty varmistamaan samoja peruspalveluja. Vaalitaan yhteistyön jatkumista solidaarisessa hengessä. Rauhallista Joulun odotusta kaikille kainuulaisille! Kajaanissa 1.12.2011 Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Maakunnan tiedotuslehti Päätoimittaja: Eeva Mäntymäki Tekstit: Alpo Jokelainen, Eeva Mäntymäki, Sari Marita Ikäheimo, Ulla Haapsalo, Aikku Eskelinen ja Laura Juntunen Kuvat: Pohjolan Mylly Oy, Kuvakeskus Hynninen Oy, Tervein Mielin Kainuussa -hanke, Marianne Porri Taitto: Pohjolan Mylly Oy Paino: Kajaanin Kirjapaino Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, PL 400, 87070 KAINUU SEURAAVA LEHTI ILMESTYY HeLMIKUUSSA 2012
www.kainuu.fi Kainuun maakunnan tiedotuslehti 3 Laboratorion näytteenottoon suositellaan ajanvarausta ASIAKASOHJE: Olet lääkärin/hoitajan vastaanotolla Sinulle on määrätty laboratoriokokeita ja tehty laboratorioon tutkimuspyyntö Kajaanissa laboratorion näytteenotto on keskittynyt joulukuun alusta lähtien pääosin keskussairaalaan. Pääterveysasemalla Satamakadulla otetaan tästä lähtien vain osastohoitoon tai liittyvät näytteet. Jonottamalla näytteenottoon ei Satamakadulla enää pääse. Voit pyytää henkilökuntaa varaamaan ajan laboratorioon. tai Laboratorion työntekijät toivovat, että yhä useampi tulee näytteenottoon etukäteen varattuna aikana. Lääkärit ja sairaanhoitajat tekevät ajanvarauksia potilailleen, mutta ajan voi myös varata itse joko puhelimitse tai sähköisen ajanvarauksen kautta. Palvelua saa Keskussairaalanmäellä myös jonottamalla, mutta jonottamiseen kannattaa varata aikaa. On myös tärkeää, että laboratorioon tulijalla on hoitajan tai lääkärin tekemä tutkimuspyyntö eli laboratoriolähete. Siitä käy ilmi, millaisia näytteitä laboratoriossa pitää ottaa. Miksi näytteenotto keskittyy keskussairaalaan, ylilääkäri Pekka Ruuska? - Laboratoriopalveluihin kuuluva patologian yksikkö, joka tutkii muun muassa epäiltyjen syöpäkasvainten näytepaloja, sijoitetaan Satamakadun laboratorion tiloihin. Heidän nykyiset työtilansa keskussairaalassa eivät Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen mukaan enää sovellu työtiloiksi sisäilmaongelmien vuoksi. Patologian muutto pääterveysasemalle supistaa laboratorion näytteenoton tiloja Satamakadulla merkittävästi. Sen sijaan keskussairaalassa näytteenotolle on tilaa. Miksi tutkimuspyyntö eli laboratoriolähete on tärkeä? - Laboratoriolähete on välttämätön siksi, että siinä kerrotaan laboratoriolle, mitä tutkimuksia asiakkaasta on pyydetty ja millaiset näytteet sitä varten on otettava. Ilman lähetettä näytteitä ei voida ottaa. Minkä vuoksi näytteenottoon pitää varata aika? - Laboratorioon on hyvä varata aika etukäteen siksi, että pääsee ajallaan näytteenottoon ja välttää ruuhkat. Moni tutkimus voidaan ottaa mihin aikaan päivästä hyvänsä, mutta pitää muistaa, että paastoa vaativiin tutkimuksiin tarvitaan aamunäyte. Laboratorioaikaa varattaessa hoitohenkilökunta ohjeistaa asiakkaan oikea-aikaisesti laboratoriokokeisiin. Pätevätkö samat ohjeet myös muualla Kainuussa? - Asiakas voi varata näytteenottoajan siihen laboratorion toimipisteeseen Kainuun alueella, mikä hänelle soveltuu parhaiten. Aikaa varatessa puhelimitse onkin erityisesti muistettava mainita, mihin toimipisteeseen haluaa tulla näytteenottoon, ettei käy niin, että aika on varattu esim. KAKS:n näytteenottoon ja asiakas meneekin Sotkamoon. Eeva Mäntymäki viestintäpäällikkö Voit itse varata ajan laboratorioon sähköisellä ajanvarauksella haluamaasi laboratorion toimipisteeseen: www.kainuu.fi/labajanvaraus Voit varata ajan laboratorioon puhelimitse arkipäivisin klo 9 10. p. 08 6156 2202 tai Voit tulla laboratorioon vuoronumerolla. Varaa riittävästi aikaa. Harkitse vielä ajanvarausta! tai Asiakkaita pyydetään ottamaan huomioon Kajaanissa laboratorion näytteenoton muutoksista johtuvat järjestelyt. Laboratorio palvelee edelleen mahdollisimman joustavasti muuttuneissakin oloissa. 1. Kun Sinulle on määrätty laboratoriokokeita, hoitohenkilökunta tekee Sinulle tutkimuspyynnön (laboratoriolähetteen) laboratorioon. 2. Voit pyytää henkilökuntaa myös varaamaan Sinulle ajan laboratorioon. 3. Sinulla on mahdollisuus tehdä ajanvaraus itse sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Sähköinen ajanvaraus löytyy maakunta-kuntayhtymän verkkosivuilta osoitteesta http://maakunta. kainuu.fi/labajanvaraus. Tiedäthän, että Sinulla on mahdollisuus käydä näytteenotossa Kainuun alueella siinä laboratorion toimipisteessä, joka Sinulle sopii parhaiten. 4. Mikäli Sinulla ei ole mahdollisuutta tehdä sähköistä ajanvarausta, voit soittaa laboratorion numeroon 08 6156 2202 arkipäivisin klo 9.00 10.00 ja pyytää varaamaan aika haluamaasi paikkaan. Tässä vaiheessa olisi hyvä tietää, mitä kokeita on tarkoitus tehdä. 5. Ellei ajanvarausta syystä tai toisesta ole voitu tehdä, voit tulla näytteenottoon vuoronumerolla. Varaa silloin aikaa laboratoriossa asioimiseen Kaikilla henkilökunnan pysäköintipaikoilla pysäköinti on sallittu vain luvalla klo 7-16. Pysäköinnin valvontaa hoitaa Kajaanin kaupungin pysäköinninvalvonta. Pysäköintivirhemaksu on 30,00. Asiakaspysäköinti klo 16.00-6.00 4 tuntia kiekolla. Asiakaspysäköinti 2 tuntia kiekolla. Laboratorioon ja päivystyspoliklinikalle kulku rampin vasemmalta puolelta jalkakäytävää pitkin. Laboratorion ovi S4. Päivystyspoliklinikan ovi S5. Maksullinen asiakaspysäköinti ma-pe klo 7.00-16.00. Alueella kaksi lippuautomaattia. Pysäköintihinnat: 2 h 1 6 h 2 Vuorokausi 4 Viikko 20. P-inva P-inva Laboratorio Päivystyspoliklinikka S5 S4 P-inva Yhdessä onnistumme! Laboratorio haluaa suoriutua laadukkaasti osuudestaan asiakkaan hoitoprosessissa. Yhteistyötä tehostamalla onnistumme siinä jatkossakin.
4 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi Mielellään Kainuussa kaiken ikää Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategia 2011 2016 Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategia on yhteisen tahdon ilmaus ja suunnitelma siitä, miten Kainuussa tulee toimia, jotta voimme paremmin tulevaisuudessa. Strategia rakennettiin Tervein mielin Kainuussa -hankkeen myötävaikutuksella vuosien 2009 2011 aikana. Työhön ovat osallistuneet eri paikkakuntien kansalaiset ja toimijat. Paikallisesta työstä on syntynyt koko Kainuuta koskevia kehittämistoimenpiteitä. Tavoitteena on vahvistaa kainuulaisten tahtoa, taitoa ja rohkeutta muun muassa edistämällä puhetta mielenterveydestä ja päihteistä sekä antamalla myönteistä palautetta, tukea ja ohjausta toinen toisillemme työssä ja arjessa. Tavoitteena on myös edistää yhteistyötä paikallisesti ja maakunnallisesti ja tehostaa tiedottamista mielenterveys- ja päihdetyöstä ja niihin liittyvistä palveluista.
www.kainuu.fi Kainuun maakunnan tiedotuslehti 5 Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategia 2011 2016 Strategia on kainuulaisten näkemys siitä, mitä meidän tulee tulevaisuudessa tehdä ja mihin asioihin panostaa saadaksemme parempaa mielen hyvinvointia. Strategia työstettiin paikallistasolla kuullen kansalaisia ja toimijoita vuosien 2009-2011 aikana. Kunnat nimesivät omat painopisteensä eri ikäryhmien haasteisiin vastaamiseksi ja tulevan toiminnan suuntaamiseksi. Strategia tullaan käsittelemään maakunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä maakuntahallituksessa ja kuntien valtuustoissa. Sen toteutuminen edellyttää paikallisia toimeenpanosuunnitelmia ja siinä on ehdotuksia maakunta -kuntayhtymän, kuntien ja järjestöjen toimenpiteiksi. Tervein mielin Kainuussa -hanke (2009-2011) on toiminut työn koordinoijana, tukena ja kokoajana. Kansalaiskuulemiset Kansalaisten kuulemisia strategiaan liittyen toteutettiin muun muassa Mitäpä mieltä Kainuussa -tilaisuuksissa ja Sotkamon mielenterveyden tuki ry:n Voimavararyhmissä, jotka on tarkoitettu henkilöille jaksamisen ja jokapäiväisen elämän tukemiseksi. Osallistujia tilaisuuksissa oli lähes 400. Mitäpä mieltä Kainuussa kansalaistilaisuudet vuonna 2010: Keskusteluteemat : Mikä ressaa ja rassovaa Kainuussa?, Mikä avittaa hyvän mielen vointia?, Mikä jarruttaa viinan kiroja? ja Mistä löytyy apuja, kun niitä tarvitsee vai löytyykö niitä?. Tilaisuuksissa keskustelua vauhditti ja viritti taiteilija Eero Schoderus roolihahmoineen. Hyvää mieltä avittavia ja mielen hyvinvointia tukevia asioita: Luonto ja luonnon hyödyntäminen Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Perhe, ystävät, naapurit Mielekäs tekeminen Ressaavia ja rassaavia asioita: Yksinäisyys Kaukana olevat palvelut Huono kohtelu palveluissa Työttömyys / työpaineet Huoli lapsista, nuorista ja vanhuksista Viinan kirojen jarruttaminen: Alkoholiveron nosto Aikuisten vastuu alkoholin välittämisestä alaikäsille Aikuisten oma esimerkki Mielekästä tekemistä nuorille Avun saanti: Oma terveysasema 24h päivystävä sairaanhoitaja Oman paikkakunnan mielenterveyspalvelut Päihdepalveluita ei ole tai ne ovat riittämättömät Perheille hoitoa Askeleita hyvinvointiimme PUHUTAAN KUUNNELLAAN Se tuli ja tajusi, mitä tarkotan. Eka kertaa uskon, että asiat järjestyy, ku puhutaan. Poika 17v. Tuttu, vuosia tuntemani asiakas puhui ja puhui. Minusta tuntui, että en ollut avuksi, mutta asiakas kiitti minua ajastani ja saamastaan avusta. Työntekijä 43v. Päivä saa hyvän alun, kun vaihetaan uintipaikalla kuulumiset sillähän jo yksinäinen elää koko päivän. Nainen 70v. VÄLITETÄÄN ITSESTÄ JA TOISESTA Ystävä otti kädestä juuri oikealla hetkellä. Nainen 60v. Mun kaveri juo ihan liikaa, mitä mä voin tehä? Tyttö 14v. Helpottaa, kun kuulee, että muillakin vanhemmilla on samanlaista. Isä 45v. LUONTO ANTAA Tää on mun oma satumetsä. Tyttö 4v. kerhon retkellä Se on kun käyvvään kaverin kanssa metällä, niin taas jaksaa. Mies 55v. Mä tykkään, kun me mennään iskän ja äidin kans metsään ja istutaan nuotiolla ja vaan ollaan. Tyttö 10v. OLLAAN VANHEMPIA OLLAAN AIKUISIA Ymmärsin, että poikani tarvitsee minua, mutta myös muita aikuisia kasvaakseen. Äiti 40v. Sain kuulla olevani hullu akka, kun patistin nuoria pois leikkikentältä tupakoimasta. Nainen 25v. Töissä ihmettelin ääneen, kun kertovat ostavansa pennuilleen oluet viikonlopuksi. Minähän en irtopisteitä lapsiltani osta! Mies 39v. YKSIN JA YHDESSÄ? Lähin mukkaan ja hyvä kun lähin. Yhessä tehhään ja mukavaa on. Järjestöaktiivi 82v. Nyt oon taas kuivilla, kun pääsin tähän jalkapalloporukkaan mukaan. Mies 22v. Saan työssäni olla ihmisten kanssa koko ajan tekemisissä. Työpäivän jälkeen riittää itsekseen oleilu Nainen 33v. Tilaisuuksissa keskustelua vauhditti ja viritti taiteilija Eero Schoderus roolihahmoineen. Mitä tarvitaan, että Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategia toteutuu? Luottamushenkilö- ja virkamiespäätöksiä! Sitoutuminen lähtee päätöksistä. Resursseja, jotta haluttuun tahtotilaan voidaan päästä! Tarvitaan mahdollisuuksia kouluttautua, työntekijöitä, tiloja ym. Myönteistä ja avointa ilmapiiriä! Siihen me jokainen voimme vaikuttaa! Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategian myötä tahdomme: Avoimuutta: Puhumme mielenterveys- ja päihdeasioista avoimesti Rohkeutta: Koskaan ei ole liian aikaista tukea, vahvistaa ja kannustaa sekä puuttua ja toimia Yhteisöllisyyttä: Yhdessä toimien vaikutamme, välitämme ja huolehdimme toisistamme Asiakaslähtöisyyttä: Etenemme arjen askelilla yksilölliseen, tarpeenmukaiseen toimintaan ja palveluihin Mistä apua? Kenelle puhua, jos huolettaa? Sairaanhoitajan ympärivuorokautinen puhelinneuvonta koko Kainuun alueella: p. 08 6156 6000 AA:n vastauspalvelu p. 040 848 4000 koko maa, kaikkina aikoina ja Kainuussa p. 044 281 3903, joka päivä 8.00 22.00 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetti: www.mll.fi/ nuortennetti/ ja Vanhempainnetti: www.mll.fi/vanhempainnetti/ Vertaistukea: mm. www.mielenterveysseura.fi/pohjois-suomi ja www.sotkamonmielenterveydentuki.fi Irti Huumeista ry p. 010 80 4550, ma pe klo 9 15 ja 18 21 Kajaanin seurakunnan TEKSTARITUPU-tukitekstari koululaisille, p. 044 744 4484 Hyvää joulua ja hyvää terveyttä kaikille! Kiitos strategiatyössä mukana olleille! Sari Marita Ikäheimo, Ulla Haapsalo ja Aikku Eskelinen Tervein mielin Kainuussa -hankkeesta
6 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi Oikea hoito oikeaan aikaan oikeassa paikassa hoidon kiireellisyyden arviointi tehostuu päivystyksessä Sairaanhoidon päivystys on tarkoitettu sellaiseen äkillisen sairastumisen, vamman tai kroonisen sairauden pahenemisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman oireiden pahentumista tai vamman vaikeutumista. Päivystys toimii 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Päiväsaikaan päivystyksestä vastaavat terveysasemat. Iltaisin ja viikonloppuisin päivystys on Kainuussa keskitetty keskussairaalaan. Siellä toimivat rinnakkain sekä erikoissairaanhoidon päivystys että terveyskeskuspäivystys. Terveyskeskuspäivystys on tarkoitettu lievemmistä terveysongelmista kärsivien, välitöntä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon. Vaikeammat välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat tutkitaan ja hoidetaan erikoissairaanhoidon päivystyksessä. Julkisessa terveydenhuollossa päivystyshoito alkaa aina hoidon tarpeen arvioinnilla, joka voidaan tehdä joko puhelimessa, terveyskeskuksessa, päivystyspoliklinikalla tai ensihoidossa. Hoidon tarpeen arvioinnin tekee yleensä kokenut sairaanhoitaja, jolla on mahdollisuus saada arvioinnissaan tukea lääkäriltä. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi voidaan tehdä myös puhelimessa. Päiväsaikaan asiakkaat soittavat ensisijaisesti omalle terveysasemalleen. Keskussairaalassa toimii myös ympärivuorokautinen puhelinneuvonta numerossa 08 6156 6000. Sieltä voi saada ensimmäisen arvion tilanteesta. Päivystys hoitaa kiireellistä hoitoa vaativia sairauksia Hoidon tarpeen arvioinnin tekee kokenut sairaanhoitaja. Tässä yhteydessä arvioidaan myös hoidon kiireellisyyden tarve. Apuna käytetään useissa Suomen päivystyspisteissä käytössä olevaa kiireellisyysluokittelua, jossa kiireellisyyttä kuvataan A-, B-, C-, D- ja E-tunnuksilla. A- ja B-ryhmät kuuluvat päivystyksellisesti erikoissairaanhoidon puolelle. C- ja D-ryhmään kuuluvat potilaat hoidetaan terveyskeskuspäivystyksessä. Jos asiakkaan terveysongelma arvioidaan E-ryhmään kuuluvaksi, asiakkaalle annetaan oireiden mukaista terveysneuvontaa ja hänet ohjataan omalle terveysasemalle. Erikoissairaanhoidon päivystyksessä hoidetaan muun muassa kovasta rintakivusta, uusista halvausoireista, runsaasta verenvuodosta, isoista vammoista ja luunmurtumista kärsiviä potilaita. Samoin erikoissairaanhoidon kuuluvat tajunnan tason heikentymisestä ja äkillisestä sekavuudesta, äkillisesti alkaneesta kovasta päänsärystä tai vatsakivusta tai hengitysvaikeuksista kärsivät. Terveyskeskuspäivystyksessä hoidetaan tavanomaiset päivystysluontoiset vaivat kuten esimerkiksi flunssat, selkäkivut, nyrjähdykset ja lasten korvatulehdukset. Sellaiset terveysongelmat, jotka eivät edellytä kiireellistä tutkimusta ja hoitoa (esimerkiksi tavanomaiset flunssat ja niiden jälkitaudit tai pitkittynyt selkäkipu), hoidetaan terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Tällä tavoin varmistetaan, että päivystys pystyy hoitamaan kiireellisen hoidon tarpeessa olevat potilaat sujuvasti. Päivystyksessä tutkitaan kiireellisyysjärjestyksessä Ota vuoronumero, kun saavut keskussairaalan. Lähetteellä tulevat potilaat ohjautuvat suoraan erikoissairaanhoidon. Ilman lähetettä tulevat ohjautuvat sairaanhoitajalle, joka arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden sekä sen, tarvitseeko potilas erikoissairaanhoitoa vai meneekö hän terveyskeskus. Edelleen terveyskeskuspäivystyksessä potilaat ohjautuvat tarpeen mukaan päivystävän sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lähtökohtaisesti päivystysvastaanotolla sekä terveyskeskuksessa että keskussairaalassa pitää aina varautua jonottamaan. Jonotusaikaan vaikuttavat muun muassa potilaiden määrä, hoidon kiireellisyys ja vaativuus. Päivystyksessä odotusaikaa lisää myös laboratorio- ja röntgen tutkimusten valmistuminen. Jonotusajat voivat olla pitkiä, jopa useita tunteja. Huomaa, että päivystyksessä potilaat tutkitaan kiireellisyysjärjestyksessä, ei tulojärjestyksessä! Päivystyksessä ei uusita lääkemääräyksiä. Reseptit uusitaan päiväsaikaan omalla terveysasemalla. Eeva Mäntymäki viestintäpäällikkö
www.kainuu.fi Kainuun maakunnan tiedotuslehti 7 Sinulla on terveysongelma Päiväsaikaan yhteydenotto omalle terveysasemalle joko puhelimella tai käymällä paikalla Yhteydenotto ympärivuorokautiseen sairaanhoitajan puhelin (24 h) 08 6156 6000 Kiireellisissä ja vakavissa tapauksissa soita hätänumeroon 112 Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio Ohjattu omahoito Ohjattu omahoito Ohjaus keskussairaalan Kiireetön ajanvaraus omalle terveysasemalle Ohjaus oman terveysaseman Ohjaus keskussairaalan Kiireetön ajanvaraus omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon Ohjaus oman terveysaseman Ohjaus keskussairaalan Ohjaus oman terveysaseman Ensihoidon tekemän arvion perusteella ei välitöntä hoidon tarvetta (tarvittaessa lääkärin konsultaatio) Tärkeitä numeroita: Ota mukaan : ajan tasalla oleva lääkelista (tai reseptit käytössä olevista lääkkeistä) ja dosetti KELA-kortti lapsen neuvolakortti tiedot nykyiseen sairauteesi muissa sairaaloissa annetuista hoidoista Sairaanhoitajan ympärivuorokautinen puhelinneuvonta... 08 6156 6000 Sairaanhoitajan yksilöllinen puhelinohjaus- ja neuvonta, hoidon tarpeen arviointi: Kajaanin pääterveysasema...08 6156 7207 ma-to klo 8 16, pe ja juhlapyhien aatto klo 8 15 Lehtikankaan terveysasema... 08 6156 7619 ma-to klo 8 16, pe ja juhlapyhien aatto klo 8 15 Vuolijoen terveysasema...08 6156 5529 puhelinaika klo 8 10 Paltamon terveysasema...08 6156 5322 ma-to klo 8 16, pe ja juhlapyhien aatto klo 8 15 Ristijärven terveysasema... 08 6156 5164 puhelinaika klo 8 10 Kuhmon terveysasema...08 6156 5635 ma-pe klo 8 18 Sotkamon terveysasema...08 6156 5009 ma-pe klo 8 18 Suomussalmen terveysasema...08 6156 6200 ma-pe klo 8 18 Hyrynsalmen terveysasema...08 6156 5423 ma-pe klo 8 16 Puolangan terveysasema...08 6156 5226 ma-pe klo 8 16 Lisää yhteystietoja Fonectan puhelinluettelosta ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän verkkosivustolta osoitteesta http://www.kainuu.fi/.
8 Kainuun maakunnan tiedotuslehti www.kainuu.fi Vinkki! Dagmarin silli 5 kpl matjessillifileetä 1 punasipuli tilliä ruohosipulia valko- ja mustapippuria 3 dl kermaviiliä tai smetanaa Huuhtele sillifileet nopeasti juoksevassa vedessä. Valuta ja leikkaa fileet viipaleiksi. Kuori ja silppua sipuli, hienonna tilli ja ruohosipuli. Lado ainekset kerroksittain tarjoiluastiaan. Levitä astian pohjalle ensin kerros sipulia, sipulin päälle kerros silliviipaleita, jauhettua valkoja mustapippuria, hienonnettua tilliä ja ruohosipulia ja päällimmäiseksi kerros kermaviiliä tai smetanaa. Koristele silputulla tillillä ja ruohosipulilla. Parasta seuraavana päivänä. Harjoitusravintola Kisällin perinteinen joulupöytä Kisällin joulupöydän herkkuja on tarjoiltu jo yli 20 vuotta ja joulupöytä on saavuttanut suuren suosion. Vuosi vuodelta yhä useampi on kuullut esimerkiksi tuttavaltaan joulupöydästä ja sen vuoksi paikat ovat olleet useina vuosina loppuunmyyty. Idean isä, Ilkka Kiihtelys, visioi joulupöydän ensimmäisen kerran vuonna 1989, ja hän on tänä vuonna viimeistä kertaa mukana Kisällin joulutohinoissa ennen kuin siirtyy nauttimaan ansaituista eläkepäivistä. Joulupöytää uudistetaan vuosittain ajan hengen ja trendien mukaan. Suosion saaneet tuotteet ovat kuitenkin säilyneet joulupöydässä vuodesta toiseen. Esimerkiksi tomaattisilakat, kalapateet, hyytelöity merilohi, kylmä- ja lämminsavulohi, lihahyytelö, poronkielipasteijat, kalkkuna löytyvät pöydästä ja tietysti perinteiset joululaatikot ja kinkku ovat kestosuosikkeja. Menussa siis yhdistyvät perinteisyys ja ajankohtaisuus. Uusia antimia joulupöytään löytyy kokeilemalla esimerkiksi alan lehdistä ja julkaisuista löytyviä ohjeita. Lisäksi joulupöydässä hyödynnetään Kisällin omia reseptejä. Asiakkaille halutaan tarjota yksilöllisiä, aitoja elämyksiä hyvän ruoan äärellä, joten kokonaisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Tarjottava ruoka on mahdollisimman pitkälle itse valmistettua perinteistä jouluruokaa. Muutamia tuotteita tulee valmiina muun muassa Kivikylän palvaamosta, Vehmaan Maulta ja Votkinilta. Valmistuksessa käytetään kotimaisia raaka-aineita esimerkiksi savustettua poron kieltä, erilaisia kaloja, sieniä, juureksia, ja kunnioitetaan raakaaineiden aitoja makuja sekä klassisia ruoanvalmistusmenetelmiä. Tuotteet ovat myös viimeisteltyjä ja ruoka on laitettu kauniisti esille. Myös viinit ja jouluoluet valitaan tarkkaan joulupöytään ja teemaan sopiviksi. Kaikesta näkyy laatutietoisuus. Vuosittain vaihtuva joulun teema näkyy muun muassa somistuksessa, menukorteissa ja mainoksissa. Viime vuosina teemana ovat olleet joulun värit. Vuonna 2010 oli tyylikäs, hillitty talviaihe Sininen hetki. Somisteena oli muun muassa upeita kuvia ensilumisista kainuulaisista maisemista. Perinteinen punainen joulu on ollut teemana useampana vuonna, viimeisimmäksi vuonna 2009. Opiskelijat olivat tehneet paperimassasta tonttuja ja luonnon raaka-aineista kransseja, enkelinsiipiä ja kukkakoreja. Tänä jouluna teemana on piparkakku. Teema on täysin uudenlainen ja samalla kuitenkin perinteinen. Joulupöytä toteutetaan hyvin monialaisena yhteistyönä. Ravintola-alan opiskelijat tekevät ruoat ja tarjoilevat, markkinointitiimi huolehtii näkyvyydestä, kulttuurialan opiskelijat somistuksesta ja luonnonvara-alan opiskelijat tekevät kauniit kukka-asetelmat. Tänä vuonna ruoanvalmistuksesta ja asiakaspalvelusta huolehtii neljätoista hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon aikuisopiskelijaa. Tarvittaessa apuna on myös nuorisopuolen opiskelijoita. Kattaukset kahdesti päivässä Joulupöytä on katettuna 7.-20.12.2011 kaksi kertaa päivässä klo 11.00 12.30 tai 13.15 14.45. Lisäksi vähintään 30 hengen ryhmät voivat varata iltaisin oman kattauksen. Myös lauantaisin on mahdollisuus nauttia upeista joulupöydän herkuista. Vapaita paikkoja joulupöytään voi vielä tiedustella numerosta 08 6165 6742. Tervetuloa nauttimaan ja viihtymään! Laura Juntunen vs. markkinointisihteeri KISÄLLIN PERINTEINEN JOULUPÖYTÄ Kattaukset 7. 20.12.2011 klo 11.00 12.30 ja klo 13.15 14.45. Hinta 31 /henkilö. Tiedustelut ja sitovat varaukset puh. 08 6165 6742. Ryhmät (väh. 30 henkilöä) iltaisin sopimuksen mukaan. Glögiä Tomaattisilakoita Kaviaarisilakoita Sinappisilakoita Venäläistä silliä Dagmarin silliä Graavisiikaa Kylmäsavulohta Lämminsavulohta Hyytelöityä merilohta Lohipateeta ja mätikastike Jokiraputerriiniä Savukalamoussea Paahtopaistia Lämminsavuriistapaistia Lihahyytelöä Poronkielipasteijaa Maksapateeta Kalkkunapastramia Perinteistä joulukinkkua Luumuja Hillokkeita Kasvisterriiniä Metsäsienisalaattia Rosollia ja punajuurivaahtoa Jouluista juustoleipäsalaattia Vihersalaattia Lanttulaatikkoa Porkkanalaatikkoa Perunoita Leipäpöydän antimet Kotikaljaa, maitoa ja jäävettä Kahvia ja jouluteetä Joulutorttuja ja piparkakkuja Suklaamoussekakkua Joulumakeisia