Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden avulla on tarkoitus jatkossa seurata sekä koulutukseen osallistumista että mahdollisesti koulutuksen vaikuttavuutta. Mittarit ovat oppilaitoskohtaisesti virtauma (kuinka monta opiskelijaa on osallistunut vuoden aikana koulutukseen) sukupuoli: miesten ja naisten osuus virtaumasta äidinkieli: suomen-, ruotsin- ja muunkielisten osuus ikäjakauma työmarkkina-asema pohjakoulutus kurssien/koulutusten määrä sekä suoritetut tutki nnot ammatillisessa koulutuksessa (koko-/osatutkinto) Tiedot saatiin vuodelta 2010 yhteensä 40 eri oppilaitoksesta, joissa on tarjolla aikuiskoulutusta. Koska tietoja ei ole tällä mittaristolla aiemmin kerätty, ei kaikkien kriteerien osalta pystytty tuottamaan kattavaa tietoa. Osa tuloksista on siis vain suuntaa-antavia. Aikuiskoulutusta antavat korkeakoulut (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja niiden erillisyksiöt), toisen asteen ammatilliset oppilaitokset sekä aikuiskoulutuskeskukset, ammatilliset erityisoppilaitokset, vapaan sivistystyön oppilaitokset (kansanopistot, työväenopistot, kansalaisopistot, kesäyliopisto) sekä iltalukiot. Aikuiskoulutukseksi määritellään aikuisten näyttötutkintoihin valmistava ammatillinen koulutus, korkeakoulujen aikuisille suunnattu lisä-, täydennys- ja pätevöitymiskoulutus, iltalukioiden ja vapaan sivistyksen koulutukset sekä erityisoppilaitostenk aikuiskoulutus. Koulutukset ja tutkinnot Erimittaisia koulutuksia järjestettiin Varsinais-Suomessa yhteensä 7620, joista alle 5 päivää kestäviä oli 2347. Koulutusten kestot vaihtelevat suuresti koulutuksen tavoitteista, tutkinnosta, suoritustavasta ja henkilökohtaistamissuunnitelmasta riippuen. Esim. oppisopimus voi kestää neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Aikuisten ammatillisia näyttötutkintoja suoritettiin Varsinais-Suomessa v. 2010 yhteensä 2218 ja osatutkintoja kirjattiin 298 (kaikilla oppilaitoksilla ei ollut tietoa suoritetuista osatutkinnoista). Naiset jyräävät vain ammatillisessa koulutuksessa enemmän miehiä Aiemmissa valtakunnallisissa seurannoissa on todettu, että naiset kouluttautuvat miehiä enemmän. Näin on myös Varsinais-Suomessa: vuonna 2010 alueella koulutuksiin osallistui 96 664 aikuista. Heistä naisia oli 67 % (64 459) ja miehiä 33% (32 205). Naisten osuus oli suurempi kaikissa muissa koulutusmuodoissa paitsi
toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä erityisoppilaitoksissa. Kuriositeettina mainittakoon, että pelkästään miehiä löytyi Turun Sanomien ammattikoulusta. Äidinkieli Tiedot opiskelijoiden äidinkielestä ovat korkeakoulujen osalta puuttelliset, sillä tiedot saatiin vain Turun ammattikorkeakoulusta. Näin esim. Åbo Akademin täydennyskoulutuksiin osallistuneiden äidinkieli ei ole tiedossa. Kouluttautukseen osallistuneista 88 % :lla äidinkieli oli suomi ja ruotsi 4 % ja jokin muu 8 %:lla.
Ikäjakauma Aikuiskoulutuksen alaikäraja on häilyvä, mutta yleensä se vedetään 25 ikävuoteen. Aikuiskoulutukseen voi osallistua, kun on suorittanut toisen asteen tutkinnon tai osallistuu koulutukseen iltalukiossa, avoimessa yliopistossa tai vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Tiedot opiskelijoiden iästä ovat korkeakoulujen osalta puuttelliset, sillä tiedot saatiin vain Turun ammattikorkeakoulusta. Alle 25-vuotiaita aikuisia opiskeli eniten aikuis- ja iltalukioista, joissa heidän osuutensa koko ikäjakaumasta oli 66 % (16 % kaikista alueen oppilaitoksista). Selvästi suurin ikäryhmä kaikissa muissa koulutusmuodoissa olivat 25 44 vuotiaat, 36 % kaikista koulutukseen osallistuneista. 45 54 vuotiaiden osuus oli 20%. 55-64 vuotiaiden osuus oli kokonaismäärästä 14 %. Yli 64-vuotiaiden osuus oli kaiken kaikkiaan 14 %, mutta vapaan sivistystyön oppilaitoksissa heidän osuutensa opiskelijoista oli 23 %. Työmarkkinatilanne Tieto koulutukseen osallistuneiden työmarkkinatilanteesta saatiin vain ammatillisilta ja vapaan sivistystyön oppilaitoksilta. Ammatilliseen koulutukseen osallistuneista 67 % oli työttömiä, 27 % työssä ja 6 % muita (opiskelijoita, äitiyslomalla, eläkkeellä). Vapaan sivistystyön opiskelijoista 45 % oli työssä, 5 % työttömänä ja 50 % muita (eläkkeellä, opiskelijoita tai äitiyslomalla).
Työmarkkinatilanteen osalta kiinnittää huomiota se, että vapaan sivistystyön oppilaitokset eivät juuri houkutelleet työttömiä. Oppilaitosten edustajat arvelevat itse, että syynä ovat työttömälle suhteellisen korkeat lukukausi- ja kurssikohtaiset maksut. Pohjakoulutus Koulutukseen osallistuneiden koulutustaso pystytttiin selvittämään ainoastaan ammatilliseen ja vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuneiden osalta. Ammatilliseen koulutukseen osallistuneista yli puolet oli suorittanut toisen asteen koulutuksen, noin kolmanneksella on taustalla pelkkä peruskoulu ja alle kymmenen prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Ryhmään muut kuuluvat esim. maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, joiden koulutustausta ei vastaa suomalaista luokitusta tai peruskoulua ei ole suoritettu.
Vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuneista toisen asteen tutkinto oli noin 40 %:lla. Huomattavaa on, että lähes kolmekymmentä prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnnon. Vapaan sivistystyön sektori vetää siis puoleensa niitä, joilla on jo paljon koulutusta.