KIRJALLINEN KYSYMYS 50/2008 vp Liikenneopetuksen rahoituksen ja koulutustason turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Eräs Hämeenlinnassa liikenneopettajaksi valmistunut henkilö kirjoittaa: "Kurssi jolta valmistuin LO6 oli kaikkien aikojen huonotasoisin liikenneopettajakurssi mitattuna loppututkinnoissa annettuina hylkäämisinä. Tätä emme me kokelaat, sen paremmin kuin opettajammekaan ihmettele; liikenneopetuskeskuksen määrärahat eivät ole olleet vuosikausiin riittävät tasokkaan opetuksen takaamiseksi. Opettajamme olivat kyllä ammattitaitoisia, mutta opettajien vähyys ja polttoainepula johti siihen ettemme saaneet riittävästi esim. ohjattua ajo-opetusharjoitusta. Usein jouduimme opettamaan toinen toistamme ilman ohjaavaa opettajaa ja saadaksemme riittävää harjoitusta loppunäyttöihin Helsingissä jouduimme harjoittelemaan siellä omilla autoillamme. Näin ei mielestämme voi olla tämän päivän Suomessa. Liikenneopetus on suurien haasteiden edessä mm. lisääntyvän maahanmuuton ja valmisteilla olevan ajokortti-uudistuksen takia. Koulutuksen taso tulee siis ehdottomasti turvata, mieluummin nostaa voidaksemme vastata tuleviin haasteisiin. Miksi liikenneopetuksen määrärahat sitten laahaavat pahasti jäljessä ajan vaatimuksista? Ongelman ydin lienee siinä ettei liikenneopettajan tutkinto ole koulun komeasta nimestä (Ammatillinen opettajakorkeakoulu) huolimatta korkeakoulututkinto eikä se liioin kuulu yliopiston piiriin varsinainen kummajainen siis opin ahjojen kentässä. On mitä ilmeisimmin käynyt niin kuin vanhassa sananlaskussa; yhteinen vene ei saa tervaa, vai onko tämä liikenneopettajakoulutuksen "vene" edes yhteinen, vai ei kenenkään?" Kirjoitus kuvaa sen, missä tilanteessa liikenneopettajakoulutus taloudellisesti sekä taloudellisesti on. Kun asia on tullut tietoon, hallituksen on välittömästi ryhdyttävä toimiin, joilla korkeatasoinen koulutus ja sitä myötä maamme liikenneturvallisuus voidaan säilyttää tai jopa saada paranemaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että maamme liikenneopettajakoulutus tulee saamaan riittävät määrärahat ja että hallitus ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin, että koulutuksen taso ja arvostus saavat sille kuuluvan sijan yhtenä osana liikenneturvallisuuden kehittämistä? Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2008 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 50/2008 vp: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että maamme liikenneopettajakoulutus tulee saamaan riittävät määrärahat ja että hallitus ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin, että koulutuksen taso ja arvostus saavat sille kuuluvan sijan yhtenä osana liikenneturvallisuuden kehittämistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Liikenneopettajakoulutusta järjestetään Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteydessä toimivan Ammatillisen opettajakorkeakoulun Liikenneopettajakeskuksessa. Ruotsinkielinen liikenneopettajakoulutus järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Puolustusvoimilla on oma liikenneopettajakoulutus. Liikenneopettajakoulutuksessa on tällä hetkellä vuosittain 80 aloituspaikkaa. Ruotsinkielistä liikenneopettajakoulutusta on järjestetty tarpeen mukaan noin viiden vuoden välein. Liikenneopettajakoulutuksen laajuus on sata opintopistettä. Liikenneopettajakoulutukseen hakijoilta edellytetään toisen asteen ammatillista perustutkintoa tai ylioppilastutkintoa tai liikennealan ammatti- tai erikoisammattitutkintoa sekä ABC-luokan ajokorttia. Liikenneopettajakoulutuksen hyväksytysti suorittaneet opiskelijat voivat suorittaa liikenneopettajatutkinnon, jonka vastaanottaa liikenneopettajatutkintolautakunta. Liikenneopettajatutkinto ei kuulu opetushallinnon yleiseen tutkintorakenteeseen. Opetusministeriö vastaa liikenneopettajakoulutusta koskevista säännöksistä sekä koulutuksen toteutuksesta ja rahoituksesta. Liikenne- ja viestintäministeriö puolestaan vastaa liikenneopettajakokelaiden opetusharjoittelua ja liikenneopettajantutkintoa koskevista säännöksistä sekä tutkintolautakunnan asettamisesta. Liikenneopettajakoulutuksen rahoitus perustuu valtion talousarviossa vuosittain harkittavaan määrärahaan. Hämeen ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle myönnetään vuosittain liikenneopettajakoulutusta varten valtionavustusta. Määräraha yhtä koulutettavaa kohden on ollut vuodesta 2001 lähtien 11 700 euroa. Valtion vuoden 2008 talousarvion mukaan liikenneopettajakoulutukseen on varattu enintään 950 000 euron määräraha. Nykytilanteen eräänä epäkohtana on pidetty liikenneopettajakoulutuksen rahoitusta. Liikenneopettajakoulutus on kustannuksiltaan keskimääräistä kalliimpaa koulutusta. Koulutuksen kustannuksia nostavat muun muassa ajoneuvoinvestoinnit, ajoneuvojen ylläpito- ja käyttökustannukset sekä pienryhmäopetus. Koulutuksen jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta on osoittautunut epätarkoituksenmukaiseksi, että rahoitus määräytyy vuosittain harkittavan määrärahan perusteella. Lisäksi ongelmallisena on pidetty sitä, ettei liikenneopettajan tutkinto sisälly opetushallinnon yleiseen tutkintorakenteeseen. Liikenneopettajakoulutusta ja sen kehittämistarpeita on vastikään tarkasteltu liikenneopettajakoulutuksen kehittämistä pohtineessa liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä (Liikenneopettajakoulutuksen kehittäminen, liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2/2007). Työryhmä on ehdottanut muun muassa, että liikenneopettajan tutkinnosta muodostettaisiin am- 2
Ministerin vastaus KK 50/2008 vp Esa Lahtela /sd matillinen perustutkinto tai erikoisammattitutkinto, jolloin se siirtyisi opetushallinnon yleiseen tutkintorakenteeseen. Tutkinnon siirtäminen yleiseen tutkintorakenteeseen muuttaisi myös koulutuksen rahoituksen järjestämisen nykyistä pysyvämmälle pohjalle. Liikenne- ja viestintäministeriö on siirtänyt liikenneopettajakoulutuksen kehittämistä pohtineen työryhmän ehdotusten jatkovalmistelun opetusministeriölle. Opetusministeriön tarkoituksena on selvittää kevään 2008 aikana työryhmän ehdotusten eri vaihtoehtojen toteutumismahdollisuuksia. Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2008 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 50/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Vilka omedelbara åtgärder avser regeringen vidta för att trafiklärarutbildningen i Finland ska anvisas tillräckligt med anslag och för att regeringen ska vidta alla nödvändiga åtgärder för att utbildningen ska nå den nivå och få den värdering som den förtjänar som en del av utvecklingen av trafiksäkerheten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Trafiklärarutbildning ordnas vid enheten för trafiklärarutbildning vid den yrkespedagogiska lärarhögskola som finns i samband med yrkeshögskolan Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Svenskspråkig trafiklärarutbildning ordnas i samarbete med fakulteten för pedagogiska vetenskaper vid Åbo Akademi. Försvarsmakten ordnar egen trafiklärarutbildning. För närvarande finns det årligen 80 nybörjarplatser för utbildningen av trafiklärare. Trafiklärarutbildning på svenska har ordnats enligt behov med ungefär fem års mellanrum. Trafiklärarutbildningen omfattar hundra studiepoäng. Av dem som söker till trafiklärarutbildningen krävs yrkesinriktad grundexamen på andra stadiet, studentexamen eller yrkes- eller specialyrkesexamen samt körkort av klass ABC. De studerande som har fullföljt trafiklärarutbildningen med godkänt vitsord kan avlägga trafiklärarexamen som mottas av trafiklärarexamensnämnden. Trafiklärarexamen hör inte till utbildningsförvaltningens allmänna examensstruktur. Undervisningsministeriet svarar för de bestämmelser som gäller trafiklärarutbildningen och för genomförande och finansiering av utbildningen. Däremot är det kommunikationsministeriet som svarar för de bestämmelser som gäller auskultering för trafiklärarkandidater och för tillsättande av examensnämnden. Finansieringen av trafiklärarutbildningen baserar sig på ett årligt anslag som beviljas ur statsbudgeten enligt prövning. För upprätthållaren av Hämeen ammattikorkeakoulu beviljas årligen statsunderstöd för utbildningen av trafiklärare. Sedan 2001 har anslaget varit 11 700 euro per varje person som deltar i utbildningen. Enligt statsbudgeten för 2008 har ett anslag på högst 950 000 euro reserverats för trafiklärarutbildningen. Finansieringen av trafiklärarutbildningen har ansetts vara ett av de rådande missförhållandena. Kostnaderna för utbildningen av trafiklärare är högre än de genomsnittliga kostnaderna för en utbildning. Utbildningskostnaderna är högre bl.a. till följd av fordonsinvesteringar, underhålls- och driftskostnader för fordon samt undervisning i små grupper. Med tanke på kontinuiteten och utvecklingen av utbildningen har det visat sig vara oändamålsenligt att finansieringen fastställs i form av ett anslag som prövas årligen. Dessutom har det upplevts som ett problem att trafiklärarexamen inte ingår i utbildningsförvaltningens allmänna examensstruktur. Trafiklärarutbildningen och behoven av att utveckla den har nyligen granskats av en arbetsgrupp tillsatt av kommunikationsministeriet (Utveckling av trafiklärarutbildningen, kommunikationsministeriets publikationer 2/2007). Arbetsgruppen föreslog bl.a. att trafiklärarexamen ska bli en yrkesinriktad grundexamen eller specialyr- 4
Ministerns svar KK 50/2008 vp Esa Lahtela /sd kesexamen och därmed en del av utbildningsförvaltningens allmänna examensstruktur. Om examen överförs till den allmänna examensstrukturen innebär det också att finansieringen av utbildningen ordnas på en stabilare grund än för tillfället. Kommunikationsministeriet har fört över på undervisningsministeriet den fortsatta beredningen av de förslag som arbetsgruppen för utveckling av trafiklärarutbildningen har lagt fram. Undervisningsministeriet har för avsikt att under våren 2008 klarlägga möjligheterna att genomföra arbetsgruppens förslag. Helsingfors den 14 mars 2008 Trafikminister Anu Vehviläinen 5