Markkinoiden hyvät, pahat ja rumat Vesa Engdahl, Päästrategi / helmikuu 2016
Markkinoiden hyvät, pahat ja rumat Hyvät USA:n talous jatkaa kasvuaan Euroalue elpyy pikku hiljaa Rahapolitiikka on edelleen löysää => likviditeettiä on runsaasti ja korot säilyvät alhaisina Osakkeissa arvostukset ovat kohtuullisia Pahat ja rumat USA:ssa tuloskasvuodotukset laskussa => tulostaantuman uhka todellinen Kiinan talous ongelmissa => riski koko maailmantalouden kasvulle Osakemarkkinasykli edennyt pitkälle Luottosykli pitkällä, riskilisät yrityslainoissa nousussa => yritysrahoituksen kallistuminen voi tuoda taloussyklin tiensä päähän
USA:n talous toipunut finanssikriisistä - kasvu ollut trendiä vahvempaa 17000 y = 58,055x + 12561 R² = 0,9276 3 16000 15000 14000 13000 12000 11000 Q1 2000 Q1 2001 Q1 2002 Q1 2003 Q1 2004 Q1 2005 Q1 2006 Q1 2007 Q1 2008 Q1 2009 Q1 2010 Q1 2011 Q1 2012 Q1 2013 Q1 2014 Q1 2015 USA BKT Trendi Lähde: Reuters Datastream 18.2.2016
tuhatta henkilöä USA:n työmarkkinat edelleen erittäin vahvat 4 500 400 300 Työllisyyskehitys, kk-muutos 11 10 Työttömyysaste finanssikriisi 200 9 100 0-100 -200-300 8 % 7 6 1990-luvun alun taantuma 2000-luvun alun teknokupla -400-500 5 NAIRU = 5-5,5 % -600-700 4-800 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 3 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Reuters Datastream
indeksipistettä USA:ssa palveluiden näkymät hyvät, mutta teollisuus taantumassa 5 70 65 60 55 50 45 40 35 30 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ISM, palvelut ISM, teollisuus Lähde: Reuters Datastream
USA:n taantuman riski kasvanut 6 10 50 8 40 6 30 4 20 % 2 0 10 0-2 -10-4 -20-6 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013-30 USA:n BKT-kasvu (vasen asteikko) ECRI:n suhdanneindikaattori (oikea asteikko) Lähde: Reuters Datastream
indeksipistettä Euroalueen ostopäällikköindeksit indikoivat talouden vahvistumista 65 7 60 55 50 45 40 35 30 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 PMI, teollisuus PMI, palvelut Lähde: Reuters Datastream
indeksipistettä IFO-indeksi ennakoi Saksan talouden kasvun jatkumista % 7 5 3 1-1 -3-5 -7 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Saksan BKT euroalueen BKT IFO-indeksi 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 8 Lähde: Reuters Datastream
Keskuspankkien massiivinen elvytys ja nollakorkolinja tukeneet riskisten sijoitusten hintoja 9 7 6 5 % 4 3 2 1 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Fedin ohjauskorko EKP:n ohjauskorko Lähde: Reuters Datastream
EKP:n tase laajenee, Fedin QE päättynyt - rahapolitiikka eriytyy yhä enemmän 5000 10 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 FEDin tase, mrd. $ EKP:n tase, mrd. Lähde: Bloomberg
Rahapoliittinen elvytys saanut rahamäärän kasvuun myös euroalueella 14 12 Rahamäärän vuotuinen muutos 11 10 8 6 % 4 2 0-2 -4 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Eurooppa M3 USA M2 Lähde: Bloomberg
Osakemarkkinasykli kypsässä vaiheessa 12 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 MSCI AC, USD S&P500, USD Stoxx600, EUR OMX Helsinki Lähde: Reuters Datastream
P/Bv-arvostukset lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa USA:ssa ja Euroopassa 5 13 4 3 2 1 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 S&P500 P/B Stoxx600 P/B Lähde: Reuters Datastream
P/E USA:n, Euroopan ja Suomen osakemarkkinoiden P/E-arvostus 14 35 30 25 20 15 Pitkän aikavälin keskiarvo 10 5 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 S&P500 P/E OMXHCap P/E Stoxx600 P/E Lähde: Reuters Datastream
USA:n, Euroopan ja Suomen pörssien tuloskehitys* 50 15 40 30 20 10 % 0-10 -20-30 -40-50 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e2016e Lähde: Reuters Datastream *) muutos vuotta aiemmasta S&P500-tuloskehitys Stoxx600-tuloskehitys OMXHCap-tuloskehitys
Tähän mennessä S&P500 Q4(2015)-tuloksista valtaosa ylittänyt markkinoiden odotukset USA: S&P500 16 EPS odotuksissa 1 % negatiivinen yllätys 23 % Liikevoitto positiivinen yllätys 76 % negatiivinen yllätys 53 % Liikevaihto positiivinen ullätys 47 % Lähde: Bloomberg myynti odotuksissa 0 %
03/2015 04/2015 05/2015 06/2015 07/2015 08/2015 09/2015 10/2015 11/2015 12/2015 01/2016 02/2016 mutta tuloskasvuodotuksia on tuotu alas reippaasti sekä USA:ssa että Euroopassa Vuoden 2016 tuloskasvuennusteet yli ajan 3/2015-2/2016 14 17 12 10 % 8 6 4 2 0 S&P500 EuroStoxx Lähde: Reuters Datastream
S&P500-yhtiöiden H1(16)-tuloskasvunäkymät ovat muuttuneet heikoiksi 12 10 S&P500-yhtiöiden liikevaihto ja tuloskasvu, y/y-muutos 18 8 6 4 % 2 0-2 -4-6 -8 Q1(15) Q2(15) Q3(15) Q4(15)e Q1(16)e Q2(16)e Q3(16)e Q4(16)e Liikevaihto Tuloskasvu Lähde: Bloomberg
S&P500-sektoreiden Q4(15)-liikevaihdon ja tulosten kehitys S&P500-yhtiöiden tuloskasvu Q4(2015) y/y-muutos S&P500-sektoreiden liikevaihto Q4(2015) y/ymuutos Öljy ja kaasu Öljy ja kaasu Perusmateriaalit Perusmateriaalit Pankki ja rahoitus Yleihyödylliset palvelut Teollisuus Teollisuus % Yleihyödylliset palvelut Teknologia % Kulutushyödykkeet Pankki ja rahoitus Kulutushyödykkeet Teknologia Terveydenhuolto Kuluttajapalvelut Kuluttajapalvelut Terveydenhuolto Telekommunikaatio Telekommunikaatio -80-60 -40-20 0 20 40-40 -30-20 -10 0 10 20 Lähde: Bloomberg
Taantuman toteutuessa S&P500-indeksi korjannut alas keskimäärin 34 % 20 Lähde: FIM, Reuters Datastream S&P500 Taantumakorjaus Pituus, kk Suuruus *) 1902-1903 13-29 % 1906-1907 14-38 % 1909-1914 61-27 % 1916-1917 13-33 % 1919-1921 22-32 % 1923 7-15 % 1929-1932 34-86 % 1937-1938 13-53 % 1945-1946 12-23 % 1948-1949 12-15 % 1952-1953 8-12 % 1956-1957 21-21 % 1961-1962 6-23 % 1968-1970 17-36 % 1973-1974 24-45 % 1980-1982 21-27 % 1990-1991 4-19 % 2000-2002 31-49 % 2007-2009 17-57 % Average 18-34 % Median 14-29 % *) 1900-1963 kuukausidata, 1964 eteenpäin päivädata
korkopistettä Riskilisät nousussa - yritysten rahoituskustannukset kasvussa 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Euro HY Spread US HY Spread Lähde: Bloomberg
Kiinan haasteet tiedossa 22 Markkinoiden päähuomio ollut jo pitkään Heikkenevässä talouskasvussa Velkatilanteessa => velkakupla Liian investointivetoisessa taloudessa => investointikupla Kiinteistömarkkinoissa => kiinteistökupla Pörssin arvostuksissa => arvostuskupla Viimeiset kaksi vuotta hallitus on keskittynyt antikorruptiokampanjaan ja valtionyhtiöiden rakenneuudistuksiin Elvyttävä politiikka saanee jatkoa. Myös rakenneuudistukset jatkuvat Hallituksen tavoitteena löytää uusi tasapaino talouskasvun ja reformien välillä Vaara talouden ja talouspolitiikan ajautumisesta karille on silti todellinen
Kiinan talouden rakennemuutos tarkoittaa hitaampaa kasvua jatkossa 16 23 14 12 10 % 8 6 4 2 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015e Lähde: IMF
Palvelut jo 50 % Kiinan taloudesta 24 Palveluiden osuus BKT:stä kasvanut Kiinan hallinnolla ollut jo pitkään tavoitteena muuttaa talous investointivetoisesta kulutus- ja palveluvetoiseksi Finanssikriisi hidasti tätä suunnitelmaa, mutta merkittäviä rakenteellisia muutoksia on jo tapahtunut Palvelusektori kasvaa muuta taloutta nopeammin Talouskasvu hidastunut teollisuudessa ja raaka-ainevetoisilla sektoreilla Lähde: CEIC
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014E 2015E Kiinan velkatilanne 25 Kiinan velan jakauma (% BKT:sta) Vain yrityssektori on merkittävästi velkaantunut. Valtiolla ja yksityisillä vähän velkaa Velan määrää huolestuttavampi on velan kasvuvauhti: Vuonna 2008 velka/bkt oli 153 % ja 2014 jo 243 %. Percent of GDP 270 240 Consumer 210 LGFV Government 180 Corporate 150 120 90 60 Percent of GDP 270 240 210 180 150 120 90 60 Vrt. USA ja euroalue 250-300 %, Japani 400 % 30 0 30 0 Pääosa Kiinan velasta on kotimaista: Maan ulkoinen velka on $1100 miljardia ja valuuttavarannon koko on $3700 miljardia Ulkomainen velka/bkt % Varjopankkisektorin koko on 17 % koko rahoitussektorista, USA:ssa luku on 170 % Paikallishallintojen velkoja järjestelty uudestaan Lähde: GS; CICC; FIM
Kiinan merkitys eri raaka-aineiden kysyntään vaihtelee huomattavasti 26 Kiinan merkitys investointivetoisten raakaaineiden kysyntään ollut merkittävä (esim. rautamalmi) Raaka-aineiden kysyntä alueittain Kiinan merkitys Rautamalmin hinnanlasku johtunut etupäässä tarjonnan kasvusta, ei kysynnän laskusta: 2014: Tarjonta kasvoi 12 % vs. kysyntä +6 % 2015: Tarjonta +6 % vs. kysyntä -4 %. Kysyntä vuonna 2015 erityisen heikkoa, koska teräksen tuottajat pienentäneet varastoja (55 pv -> 37 pv) Ylikapasiteetti rautamalmissa noin 10 % Kiinan osuus öljyn kysynnästä suhteellisen pieni Lähde: Morgan Stanley
Raaka-aineiden hintojen nousu taittunut 27 Kiinan investointivetoisen kasvun päättyminen tarkoitti käännettä yli 10 vuotta kestäneelle raaka-aineiden supersyklille 700 600 500 Kiina ja muiden kehittyvien maiden investointibuumi 400 300 II öljykriisi 200 100 I öljykriisi finanssikriisi Kiinan investointivetoinen kasvu tasoittuu 0 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Lähde: Reuters Datastream
Öljyn hinta laskenut yli 70 % kahdessa vuodessa - öljyssä ongelmana tarjonta, ei niinkään kysyntä 120 28 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 2014 2015 2016 Brent oil, USD Lähde: Bloomberg
Öljyn ylitarjonnan odotetaan jatkuvan myös vuonna 2016 29 2013 2014 2015e 2016e Tuotanto, milj. tynnyriä/pv USA 12,4 14,1 14,9 14,7 OPEC 36,4 36,4 37,4 38,1 Muu maailma 42,1 42,8 43,2 43,0 Yhteensä 90,9 93,3 95,5 95,8 Kulutus, milj. tynnyriä/pv USA 19,0 19,1 19,4 19,6 Kiina 10,5 10,9 11,2 11,5 Muu maailma 61,8 62,5 63,2 64,1 Yhteensä 91,3 92,5 93,8 95,2 Varastojen muutos -0,4 0,8 1,7 0,6 Lähde: EIA, JPMorgan
Dollarissa merkittävin vahvistuminen takana 160 150 Kauppapainotettu USD 30 140 130 120 110 100 90 80 70 60 1970 1974 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 Lähde: Reuters Datastream
Kulta on kupla - finanssikriisin väistyttyä tarve turvasatamille on vähentynyt 2000 31 1800 1600 1400 1200 2007-2012: finanssikriisi, valtioiden velkakriisi ja määrällinen elvytys 1000 800 1981: piikki öljyn hinnassa ja pitkissä koroissa 1987: osakemarkkinaromahdus 600 400 1971: Bretton Woodsin järjestelmästi luopuminen 2013: määrällisen elvytyksen alasajo 200 1976-80: stagflaatio 0 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Lähde: Reuters Datastream
Tärkeää tietoa Materiaalin laatija: FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä FIM ) Osoite: Pohjoisesplanadi 33 A, 00100 Helsinki, Asiakaspalvelu 09-61346250, www.fim.com Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa. Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi ). Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen. FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää. Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi. Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina. Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Tämä materiaali on tarkoitettu ainoastaan nimetyn vastaanottajan käyttöön, eikä vastaanottajalla ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa. Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan. FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.
Vaikuttavuusinvestoiminen resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö FIM 18.2.2016
18.2.2016 3 4
Social Impact Investment Taskforce (Established under the UK s presidency of the G8) High-level recommendations 1. Set measurable impact objectives and track their achievement. 2. Investors to consider three dimensions: risk, return and impact. 3. Clarify fiduciary responsibilities of trustees: to allow trustees to consider social as well as financial return on their investments. 4. Pay-for-success commissioning: governments should consider streamlining pay-forsuccess arrangements such as social impact bonds and adapting national ecosystems to support impact investment. 5. Consider setting up an impact investment wholesaler funded with unclaimed assets to drive development of the impact investment sector. 6. Boost social sector organizational capacity: governments and foundations to consider establishing capacity-building grants programmes. 7. Give Profit-with-Purpose businesses the ability to lock-in-mission: governments to provide appropriate legal forms of provisions for entrepreneurs and investors who wish to secure mission into the future. 8. Support impact investment s role in the international develompent: 12.2.2016 35
Vaikuttavuusinvestoimisen toimijoita maailmalla Lähde: J.P. Morgan 18.2.2016 36
Impact Investing markkinoiden koko Lähde: GIIN 18.2.2016 37
Sitra ja vaikuttavuusinvestoiminen Yksi Sitran avainalueista 1.5.2014-31.12.2016 Painopistealueena hyvinvoinnin edistäminen (laajasti ymmärrettynä) Tavoitteena 1) rakentaa Suomeen vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemi yhdessä eri toimijoiden kanssa 2) kokeilla uutta sijoitus-, rahoitus- ja yhteistyömallia käytännössä - toimintaympäristö-/markkinaselvitykset - käsitemäärittely - mallintamisen ja mittaamisen kehittäminen - vaikuttavuusinvestoimisrahasto - Social Impact Bond (SIB) -pilotit - yhteiskunnallinen markkinointi 18.2.2016 38
Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä Valtiovarainministeriö / Ylijohtaja Pentti Pikkarainen, puheenjohtaja (Sosiaali-ja terveysministeriö / ylijohtaja Veli-Mikko Niemi) LähiTapiola Varainhoito Oy / toimitusjohtaja Tom Liljeström, varapuheenjohtaja (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen / johtaja Esko Torsti) FIM Oyj / toimitusjohtaja Teri Heilala (Taaleritehtaan varainhoito Oy / salkunhoitaja Heikki Nystedt) Finland s Sustainable Investment Forum / puheenjohtaja Outi Kalpio (Finnish Business Angels Network / puheenjohtaja Jaakko Salminen) Me-säätiö / toimitusjohtaja Ulla Nord (Koneen Säätiö / hallituksen varapuheenjohtaja Ilona Herlin) Keskuskauppakamari / toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä (Arvo-liitto / toimitusjohtaja Kimmo Lipponen) Kuntaliitto / erityisasiantuntija Jari Vaine (varajäsen nimetään myöhemmin) SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry / pääsihteeri Vertti Kiukas (Valo ry / pääsihteeri Teemu Japisson) Valtioneuvoston kanslia / ohjelmaneuvos Sirpa Kekkonen (Valtioneuvoston kanslia / neuvotteleva virkamies Taina Kulmala) VATT / ylijohtaja Anni Huhtala (Aalto-yliopisto / professori Otto Toivanen) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra / johtaja Timo Lindholm Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra / avainalueen vetäjä Mika Pyykkö, sihteeri 18.2.2016 39
18.2.2016 40
SIB eli tulosperusteinen rahoitussopimus keskeisiä näkökulmia Voidaan hyödyntää, kun o halutaan ostaa tuloksia (vrt. julkisen sektorin tapa budjetoida suoritteiden aikaansaamiseen) o tarvittavat investoinnit ovat hyvin etupainotteisia suhteessa odotettavissa olevaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn (edistävä ja ehkäisevä toiminta) o toiminta liittyy hyvin laajaan (tai suppeaan) väestöryhmään o toimintaan liittyy poliittisia näkökulmia tai käytännön riskejä Voimakas tulevaisuusorientaatio Toiminnan tuloksellisuuden todentaminen (mallintaminen ja mittaaminen) 18.2.2016 41
Tulosten ostamisesta Tulosten ostaminen edellyttää, että kunta tms. julkisen sektorin organisaatio on määritellyt (yhteistyössä ) - väestöryhmän, jonka hyvinvoinnin edistämiseen ko. toimet ensisijassa kohdennetaan - mitattavissa olevan hyvinvoinnin (osatekijän) tai sitä määrittävän tekijän tavoitetason tai niissä tapahtuvaksi halutun muutoksen - edellä mainitun tuloksen taloudellisen arvon ja sen perusteella maksettavan tulospalkkion enimmäissuuruuden - hankehallinnoija ja palveluntuottaja(t) määrittelevät ja toteuttavat parhaaksi katsomallaan tavalla käytännön toimet (soveltuvilta osin yhteistyössä kunnan tms. kanssa) 18.2.2016 42
Esimerkkejä SIB-mallin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen o vrt. kustannukset huostaan otetusta lapsesta jopa noin 130 000 euroa/vuosi Nuorten syrjäytymisen ehkäisy o vrt. kaupungissa x kustannukset suuressa syrjäytymisvaarassa olevista noin 500 nuoresta noin 6 miljoonaa euroa/vuosi Ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen tukeminen o vrt. kustannukset tehostettua 24/7-hoivaa tarvitsevasta noin 40 000 euroa/vuosi Työhyvinvoinnin edistäminen o vrt. välittömät ja välilliset sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset keskisuuressa sairaanhoitopiirissä noin 16 milj. euroa /vuosi Työllistymisen edistäminen, maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, vapautuvien vankien tukeminen, digitalisaation edistäminen jne. 18.2.2016 43
SIB-hankkeen lähtökohtana taloudellinen ja toiminnallinen mallinnus (1/2) Vaiheet 1. Tarpeen ja väestöryhmän (alustava) määrittely 2. 2 5 edellisen vuoden ilmiö- ja kulukehityksen todentaminen ja sen perusteella seuraavien vuosien kehityssuunnan hahmottaminen; vrt. tarpeen taustalla oleva muutos ko. väestöryhmän hyvinvoinnissa 3. Kulukehityksen syiden todentaminen 4. Kulukehityksen syiden taustalla olevien juurisyiden ja sitä ehkäisevien mahdollisuuksien määrittely 5. Haluttujen tulostavoitteiden määrittely (hyvinvointi- ja taloudelliset tavoitteet) 6. Juurisyihin vaikuttamiseksi tarvittavien toimien määrittely (palvelu-/toimintakokonaisuus) 7. Palvelukokonaisuuden toteuttajan/toteuttajien valinta 8. Palvelukokonaisuuden nettototeuttamiskustannusten laskeminen 9. Saavutettavissa olevat hyödyt vs. tarvittava investointi vertailu 10. Lopullinen päätös SIB-hankkeen käynnistämisestä -> hankesuunnitelma jne. 18.2.2016 44
SIB-hankkeen lähtökohtana taloudellinen ja toiminnallinen mallinnus (2/2) 18.2.2016 45
SIB-hanke käytännössä Vaiheistus 1. Kunta kilpailuttaa hankehallinnoijan 2. Hankehallinnoija muodostaa palv.tuottajakoalition 3. Kunnan tms. ja SIB:n välinen sopimus 4. Sijoitus SIB:iin 5. Sovitut toimet/palvelut 6. SIB maksaa toiminnan kulut 7. Tulosten todentaminen 8. Tulospalkkio, jos tavoitteet saavutettu 9. Takaisinmaksu sijoittajille, jos tavoitteet saavutettu 10. Tulospalkkio palveluntuottajille 18.2.2016 46
Arvio SIB-hankekokonaisuudesta 3/2016 syntymässä 3 + 1 rahastoa? Lapset, lapsiperheet, nuoret - 10 40 kuntaa Ikääntyneet - 3 5 kuntaa Työllistymisen edistäminen - 6 10 kuntaa -> hankehallinnoija-rahastonhoitaja -kilpailutusprosessi käynnistymässä Maahanmuuttajien työllistyminen (TEM) -> hankehallinnoija-rahastonhoitaja -kilpailutusprosessi käynnissä 12.2.2016 47
Käynnistynyt SIB-hanke: Julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen yhteenveto Tavoite Tarjota julkisen sektorin työnantajille palvelukokonaisuus, joka auttaa niitä edistämään työhyvinvointia ja esim. vähentämään sen myötä sairauspoissaoloja omissa organisaatioissaan Sopijaosapuolet Julkisen sektorin työnantaja ja Epiqus Työhyvinvointi I Ky (kokonaisuutta hallinnoiva Epiqus Oy, yhteiskunnallinen yritys) Palvelun rahoitus ja hinnoittelu Palvelu tuotetaan SIB-rahoituksella Asiakasorganisaatio maksaa automaattisesti vain osanottomaksun (15 euroa / työntekijä) Varsinaisena tulosperusteisena palvelupalkkiona asiakasorganisaatio maksaa erikseen sovittavan osuuden sairauspoissaolojen vähenemisen ja muun mahdollisen mitattavissa olevan myönteisen kehityksen aikaan saamasta kustannussäästöstä Palveluntuottajat Rahaston (Epiqus Oy:n) alihankkijoina Aino Health Management Oy, Headsted Oy, Tietotaito Group Oy ja Trainers House Oyj Organisaatiokohtaisten sopimusten toivottu aikajänne 3 vuotta 18.2.2016 48
Laadukkaat asiantuntijaresurssit yhdessä paketissa TyHy-SIB-palveluntuottajat Työkykyjohtamisen järjestelmät Testaus, interventiot ja henkilökohtaiset hoitopolut Henkilöstön terveyspuhelinpalvelut Henkisen hyvinvoinnin tuki yksilöille Kriisiytyneiden työyhteisöiden ja henkilöiden tuki Coaching-palvelut Ylimmän johdon valmennus Esimiestyön haluttujen muutosten läpivienti Oppimistyökalut Apu kunkin organisaation tarpeiden määrittelyyn ja suunnitelmien täysipainoiseen käytäntöön vientiin. 18.2.2016 17
Epiqus Työhyvinvointi I Ky 18.2.2016 50
TyHy-SIB-asiakastilanne Sopimus allekirjoitettu (toiminta käynnistynyt / käynnistymässä) - Itä-Suomen AVI / Lounais-Suomen maistraatti - Nurmijärven kunta / Aleksia-liikelaitos - Savon koulutuskuntayhtymä Aiesopimus tms. - Neljä organisaatiota 18.2.2016 51
TyHy-SIB-hankkeeseen sisältyy myös toiminnan tuloksellisuuden mittaamisen kehittämiskokonaisuus Tavoitteena mm. käytössä olevien mittaamistapojen yhdenmukaistaminen ja ennakoivien mittareiden löytäminen Osarahoittajana ja/tai asiantuntijatahona sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos ja Keva 18.2.2016 52
Social Impact Bond -sopimus numeroina 2010 jälkeen on tehty yhteensä 45 SIB rahoitussopimusta. Niihin on sijoitettu noin 150 miljoonaa dollaria. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Määrä (kumulatiivinen) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 18.2.2016 53
SIB-uutisia 18.2.2016 54
Muista käytännön toimista Mallintamisen ja mittaamisen kehittäminen Yhteiskunnallinen markkinointi Vaikuttavuuskiihdyttämö 18.2.2016 55
SIB-uutisia 18.2.2016 56
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi Facebook.com/SitraFund @SitraFund