Lapin metsäohjelma

Lapin metsäohjelma 2016 2020

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien. Lapin alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelmana. Lapin alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa metsäneuvostossa 30.12.2015. Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Ulla Huusko Ulkoasu: Ilme Oy Kuvat: Suomen metsäkeskus ISBN 978-952-283-043-2 Alueelliset metsäohjelmat verkossa: www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat

Sisällys 1 JOHDANTO. 6 2 METSÄALAN NYKYTILA, TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI JA TULEVAISUUSKUVAT. 8 2.1 Suomen metsäalan nykytila. 8 2.1.1 Lapin metsäalan nykytila. 10 2.2 Toimintaympäristö. 12 2.3 Tulevaisuus. 13 2.3.1 Lapin metsäalan lähitulevaisuus. 13 3 LAPIN ALUEELLISEN METSÄOHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET. 16 4 METSÄALAN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET. 18 5 LIITYNNÄT MUIHIN KEHITTÄMISOHJELMIIN. 26 6 OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN. 28 7 OHJELMAN VAIKUTUKSET. 32 8 OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA. 34 LIITTEET. 38

Tiivistelmä Lapin alueellinen metsäohjelma 2016 2020 on koko metsäalan ja maakunnan yhteinen ohjelma, jonka visioksi on kirjattu: Lapin metsäbiotalous on kestävää ja kilpailukykyistä. Metsäohjelma on laadittu yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Ohjelma on laadittu maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen perusteella ja se toteuttaa Kansallista metsästrategiaa. Ohjelma ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Sen tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä metsien monikäytölle. Lapin metsäohjelman strategiset linjaukset vuoteen 2020 ovat seuraavat: 1. Metsäbiotalouden investointeja tuetaan aktiivisesti 2. Metsien kestävät hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. (Yksityismetsien tavoite on suurimman kestävän hakkuumäärän tasolla, mutta valtion mailla tavoite jää selvästi sen alapuolelle johtuen muiden metsänkäyttömuotojen huomioon ottamisesta.) 3. Infrastruktuuria (tiet, sillat, rautatiet ja tietoliikenne) ylläpidetään ja kehitetään 4. Tasokas metsä- ja biotuotealan koulutus ja tutkimus säilyy ja kehittyy maakunnassa 5. Eri maankäyttömuodot sovitetaan yhteen siten, että maakunnan luonnonvarat ovat kestävässä ja tehokkaassa käytössä 6. Vesiensuojelua tehostetaan metsätaloudessa 7. Metsien monimuotoisuutta ylläpidetään ja lisätään metsänhoidossa

Keskeisiä kehittämistavoitteita metsäohjelman toteuttamisessa ovat: Metsäbiotalouden investoinnit lisääntyvät Lapin metsäteollisuuden ja metsätalouden liikevaihto kasvaa Puun käyttö lisääntyy Kilpailukykyisen arktisen metsätalouden harjoittamisen edellyttämä infrastruktuuri on kunnossa Lapin metsät ovat hoidettuja ja terveitä Lapissa tarjotaan tasokasta ja joustavasti muuttuviin haasteisiin vastaavaa koulutusta metsä- ja biotuotealalle Metsätalouden harjoittamisen arktisen osaamisen merkitys on tiedostettu tutkimusresursseja suunnattaessa Toimivat tietoliikenneväylät, niiden täysimääräinen hyödyntäminen sekä yhteistyö organisaatioiden ja metsänomistajien välillä Metsätalouden kannattavuus paranee Vesiensuojelun tehokkuus lisääntyy Metsän muut kuin puuntuotannolliset arvot huomioidaan laajasti Lasten ja nuorten kiinnostus metsään ja metsäalaan lisääntyy Lapin alueellisen metsäohjelman toimenpiteistä osa on suunniteltu toteutettavaksi hankerahoituksella. Kemeran merkitys Lapin metsätalouden kannattavuuteen on myös merkittävä. Lisäksi tarvitaan metsätalouden toimijoiden ja metsänomistajien omaa rahoitusta kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi.

1 Johdanto Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Metsäsektorin merkittävimpien lähivuosien kasvumahdollisuuksien arvioidaan olevan bioenergiassa, biopohjaisissa polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen biotalousstrategian keskeiset päämäärät ovat kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa seuraavaan kolmen vuoden aikana. Kansallisen metsäohjelman ohella toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelmaa 2008 2025 (METSO-ohjelma). Työja elinkeinoministeriön perustaman määräaikaisen Metsäalan strategisen ohjelman keskeisenä tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. Kestävä toimintatapa on ollut ja on metsätalouden kulmakivi. Kestävyyden käsite ja painotukset ovat kehittyneet vuosikymmenten mittaan. Puuntuotannon kestävyys on ollut maassamme tavoitteena jo yli sata vuotta. Taloudellisella kestävyydellä on läheinen yhteys puun tuottamiseen. Ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys otettiin mukaan tavoitteisiin 1990-luvulla. Metsäohjelmien keskeinen tavoite on kaikin puolin kestävä metsätalous tälläkin kerralla. Tämä metsäohjelma perustuu vuonna 2014 tehtyyn Metsäpoliittiseen selontekoon 2050, Kansalliseen metsästrategiaan 2025 ja vuoden 2015 aikana tehtyyn alueelliseen valmisteluun sekä Lapin tähänastisiin metsäohjelmiin. Alueellinen valmistelu on tehty yhdessä Lapin metsäneuvoston ja alueellisten työryhmien kanssa. Alan toimijoita on kuultu myös laajalla jakelulla tehdyn Internet-kyselyn kautta. Valmistelussa on tehty analyysi alueen metsien käytön nykytilasta ja arvioitu tulevaa kehitystä. Ohjelman strategia, tavoitteet ja käytännön toimenpiteet on priorisoitu Lapin maakunnan tarpeen mukaisiksi, mutta samalla niillä toteutetaan kansallisia tavoitteita. Ohjelmaluonnos kävi laajalla lausuntokierroksella marraskuussa 2015. Lapin metsäneuvosto hyväksyi ohjelman koko metsäalan yhteiseksi toimintaohjelmaksi joulukuussa 2015. Lapin metsäneuvosto kutsuu kaikki toimijat mukaan eturiviin toteuttamaan tätä ohjelmaa maakunnan parhaaksi. 6

7 Lapin metsäohjelma 2016 2020

2 Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuva 2.1 Suomen metsäalan nykytila Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähteineen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan 2 356 miljoonaa kuutiometriä. Puuston kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014 kokonaispoistuma metsistämme oli 79,2 milj. m³. Runkopuun hakkuumäärä vuonna 2014 oli 2014 noin 65 milj. m³. Tämän lisäksi oksia ja kantoja korjattiin energiapuuksi 3,4 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuun käyttö vuonna 2014 oli 73,4 miljoonaa kuutiometriä, josta vajaat 9 miljoona kuutiometriä oli tuontipuuta. Suomen metsäalan liikevaihto on vähintään 35 miljardia euroa vuodessa. Tästä on metsäteollisuuden osuus noin 26 miljardia euroa. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO 2 -ekvivalentteina. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) toteutettiin vuonna 2013 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Tämän rahoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta 56 prosenttia. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on 2,2 prosenttia. Metsällisiin tapahtumiin osallistui vuonna 2013 yhteensä 309 900 lasta ja nuorta. He ovat jo lähitulevaisuuden metsien omistajia ja mielipiteen muodostajia. Puun käyttö energian tuottamiseen on vahvassa kasvussa. Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö vuonna 2013 oli yhteensä 25,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä oli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi käytettiin oksia ja kantoja energiapuuksi. 8

2.1.1 Lapin metsäalan nykytila Lapin metsäalan nykytilan kuvaus on Luonnonvarakeskuksen tuottamaa, ja se perustuu Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tuloksiin. Mittausten mukaan puuston tilavuus on 389 miljoonaa kuutiometriä eli keskimäärin 59 kuutiometriä metsä- ja kitumaan hehtaarilla. Puuston vuotuinen kasvu on 13,3 miljoonaa kuutiometriä eli 2,0 kuutiometriä hehtaarilla. Lapin alueella puuston poistuma (hakkuut ja luontainen poistuma) on ollut viimeisen viiden vuoden aikana 46 prosenttia kasvusta ja 57 prosenttia puuntuotannon maan kasvusta. 1970-lukuun (VMI6) verrattuna puuston tilavuus on 1,5-kertainen ja kasvu 1,9-kertainen. Lapin puuntuotannon metsistä 47 prosenttia on nuoria kasvatusmetsiä eli nopean kasvun vaiheessa. Vanhoja metsiä on siirretty viime vuosina 270 000 hehtaaria pois puuntuotannosta. Metsien metsänhoidollinen laatu on viime vuosina jonkin verran parantunut. Metsänhoidollisen tilan mukaan, mikä ei siis ota kantaa toimenpiteen liiketaloudelliseen kannattavuuteen, arvioituna taimikonhoitoja on kuitenkin myöhässä noin 150 000 hehtaaria pääosin jo riukuuntuneita nuoria kasvatusmetsiä - ja ensiharvennuksia 180 000 hehtaaria. Metsänhoitosuositusten mukainen taimikonhoitotarve tulevalla viisivuotiskaudella on Lapissa 2,8-kertainen verrattuna viimeisten viiden vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon, ja ensiharvennusten tarve on kaksinkertainen viimeisen viiden vuoden aikana tehtyyn verrattuna. Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuustoa on keskimäärin 9,2 kuutiota hehtaarilla. Lahopuuston määrä on vähentynyt verrattuna 1990-lukuun (VMI9), jolloin sitä alettiin mitata. Määrä ylittää kuitenkin selvästi maan keskiarvon. Lapin maakunnan alueen runkopuun aines- ja energiapuujakeiden kestävä hakkuukertymäarvio vuosille 2011 20 (kaikki omistajaryhmät yhteensä) on 7,2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tukkia arviosta on 1,7 milj. kuutiota vuodessa, kuitua 4,8 milj. kuutiota vuodessa ja ainespuukokoista energiapuuta noin 0,7 milj. kuutiota vuodessa. Valtion mailla tavoite jää noin 500 000 kuutiota vuodessa suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden, 2,486 milj. kuution, alle muiden metsänkäyttömuotojen huomioimisen vuoksi. Alueen nuorten metsien voimakas kasvu heijastuu hakkuumahdollisuuksien kasvuna, sillä arvio on noussut edellisestä inventoinnista 26 prosenttia lisäyksen perustuessa pääosin kuitupuuhun. Lapin suurin kestävä kertymäarvio on 9 prosenttia vastaavasta koko Suomen arviosta. Maakunnan osuus Suomen puuntuotannon maasta on 20,2 prosenttia ja sen puustosta 12,3 prosenttia. Tilastojen mukaan Lapin maakunnan alueella hakattiin vuosina 2011 13 tukki- ja kuitupuuta keskimäärin 3,9 milj. kuutiota vuodessa, joten ainespuun osalta kestävä hakkuukertymäarvio ylittää 2,6 miljoonalla kuutiometrillä viime vuosien hakkuumäärän. Suurimman kestävän kertymäarvion mukainen metsähakkeeksi käytettävissä olevan puun kokonaismäärä vuosina 2011 2020 on 1,87 milj. kuutiota vuodessa. Harvennushakkuiden runkopuuta arviosta on 0,73 milj. kuutiota vuodessa, hakkuutähdettä 1,03 milj. kuutiota vuodessa ja kantoja 0,11 milj. kuutiota vuodessa. Suurimmat hakkuumahdollisuudet ovat yksityismetsissä. Metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun toteutunut käyttö vuosina 2011 2013 oli yhteensä 0,63 milj. kuutiota vuodessa, josta valtaosa (88 prosenttia) runkopuuta, hakkuutähdettä 9 prosenttia sekä kantoja yksi prosentti. 10

Lapin metsäalaa ja metsäisiä elinkeinoja lukuina Puuston kokonaistilavuus (VMI11): 389 miljoonaa kuutiometriä Puuston kasvu (VMI11): 13,3 miljoonaa kuutiometriä Kokonaispoistuma (2014): 6,1 miljoonaa kuutiometriä Runkopuun hakkuumäärä (2014): 4,6 miljoonaa kuutiometriä Suurin kestävä hakkuumahdollisuus 2011 2020: (7,18 milj. m³/v) sisältää tukkia 1,70, kuitua 4,79 ja ainespuukokoista energiapuuta 0,69 milj. m³/v Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö (2014): 1,24 miljoonaa kuutiometriä Lapin metsäteollisuuden puunkäyttö n. 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, arvo noin 1,3 miljardia euroa 65,7 prosentttia puuntuotannossa ja 34,8 rajoitetussa tai ei puuntuotannossa Ojittamattomia soita metsämaalla on noin 2,5 miljoonaa hehtaaria, ojitettujen soiden määrä on noin 850 000 hehtaaria (VMI 11). Tilakoko: yli 50 hehtaarin tiloja 25 prosenttia kaikkien tilojen pinta-alasta, pienten tilojen määrä on ollut kasvussa Yhteismetsät: n. 50 kpl, pinta-ala n. 300 000 hehtaaria Matkailu: arvo Lapissa noin 650 miljoonaa euroa Porotalous: 2014 2015 tuotettiin koko poronhoitoalueella 1,98 milj. kg poronlihaa, josta suurin osa Lapin alueella (1,78 milj. kg), Lapissa poronomistajia on 3461 kappaletta, eloporoja 169 617 kappaletta ja teurasporoja 75 998 kappaletta. Teurastulo: 16,5 miljoonaa euroa, kaikki tulot yhteensä 32,7 milj. euroa Teurastulo koko poronhoitoalueella 18,5 (18,48) ja kaikki tulot yhteensä 39,4 (39,37) milj. euroa. Metsästys ja riista: 2014 metsätyskortin maksaneita oli 34 755 henkilöä, riistasaaliin kokonaisarvo 4-8 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion mailla vierailleiden lupametsästäjien aluetaloudellinen vaikuttavuus oli Lapin osalta 8,8 milj. euroa ja 76 henkilötyövuotta (Metsähallituksen selvitys 2014). Keräilytuotteet: kokonaismarjasato n. 350 miljoonaa kiloa, sienisato n. 300 miljoonaa kiloa. Lappi on maailman suurin luomukeruualue. Tietoa Lapin seutukunnista on liitteessä 1 Keskeisimmät Lapin metsäalan toimintaympäristön kuvaajat ovat ohjelman liitteinä. 11

2.2 Toimintaympäristö Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Kasvu hidastuu vuoden 2030 jälkeen. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna 2014. Supistuminen jatkuu edelleen, mutta enää 0,1 prosentilla. Tässä tilanteessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteensä 42 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Vuonna 2012 metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Vuonna 2013 yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat 1,7 miljardia euroa. Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh. Tämä oli neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla. Tämän vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin 45 000 eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun painoarvo tästä on noin neljännes. Suomalaisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Tämä vaikuttaa metsäalaan monin tavoin ja sekä myönteisesti että kielteisesti. Ihmisten arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Tämä on tuonut suurta kilpailua ihmisten mielenkiinnosta, missä metsäala on mukana. Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys, sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan. 12

2.3 Tulevaisuus Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito ja että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Lisäksi hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja sekä suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Jo nykyisen tasoinen puustojen kasvattaminen ja käyttö kaikkineen on pitkään hiotun toimintakokonaisuuden ansiota. Puun käyttöä tullaan lisäämään uusia laitoksia perustamalla. Tämä tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko edellytyksineen. 2.3.1 Lapin metsäalan lähitulevaisuus Lapin metsien puuvarat ovat puolitoistakertaistuneet 1970-lukuun verrattuna. Puuvarojen ennustetaan lisääntyvän edelleen. Ilmastonmuutoksella oletetaan olevan positiivisia vaikutuksia erityisesti Lapin metsien kasvuun. Suurimmat ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit liittyvät lisääntyviin myrskytuhoihin, mutta muiden metsätuhojen lisääntyminen on Lapissa todennäköisesti vähäisempää, kuin muualla Suomessa. Ilmastonmuutos voi muokata biologisia vuorovaikutuksia, mikä heikentää muutosten ennustettavuutta. Palsasoiden sulaminen on esimerkki ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Ilmastonmuutos on tunturiluonnon kannalta erittäin vakava uhka, johon sopeutuminen on haaste paitsi luonnon monimuotoisuudelle myös luontaiselinkeinoille. Ilmastonmuutos uhkaa saamelaisten perinteisen tiedon ja tavanomaisen luonnonkäytön, kuten poronhoidon säilymistä. Oikeilla toimenpiteillä ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia poronhoidolle voidaan minimoida ja turvata poronhoitokulttuurin jatkuvuus (Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013 2020). Maakunnan puuvarojen käytön arvioidaan lisääntyvän reilulla kahdella miljoonalla kuutiometrillä, jos Kemijärven biojalostamohanke toteutuu. Lisäksi Äänekoskelle rakennettava biojalostamo vaikuttanee Pohjois-Suomen puuvirtoihin Oulun eteläosista ja Kainuusta tähän saakka Kemiin kuljetetun puun liikkumisella etelään. Lapin puuhankintaan tämän arvioidaan vaikuttavan vuosittain noin puolen miljoonan kuutiometrin verran. Vähähiilisyyteen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tähtäävät valtakunnalliset kärkihankkeet lisäävät puun käyttöä myös energiantuottamiseen. Tulevaisuudessa pitkien välimatkojen maakunnassa lienee tarvetta lisätä myös CHP-laitosten (hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto) laitosten käyttöönottoa paikallisella uusiutuvalla energialla. Kemera-varojen väheneminen seuraavien vuosien aikana aiheuttaa haasteita erityisesti Lapissa, jossa tukien vaikutus metsätalouden kannattavuuteen on muuta maata suurempi. Erityisesti metsän uudistamisen tuen merkitys on Lapissa muuta maata suurempi. Niukkenevien varojen suuntaaminen oikeisiin kohteisiin on näin ollen vielä entistäkin tärkeämpää. Metsäbiotalouden tarvitseman infrastruktuurin, jolla tässä tarkoitetaan sekä tie- että tietoliikenneyhteyksiä, ylläpitäminen ja kehittäminen on erittäin tärkeää Lapin maakunnassa, jossa etäisyydet ovat pitkät. 13

Lapin metsätilojen omistusrakenteen kehitys on jatkunut edelleen epäedullisena kannattavan metsäbiotalouden harjoittamista ajatellen. Pienten tilojen määrä jatkaa kasvuaan, toisaalta yhteismetsien määrä ja pinta-ala on kasvanut. Metsätilarakenteen kehittämisellä tulevina vuosina onkin tärkeä osa paitsi metsätalouden kannattavuuden parantamisessa myös puun saatavuuden kannalta. Metsäalan tutkimusta ollaan vähentämässä Lapista. Alueen metsätalouden harjoittamisen erityispiirteet vaativat kuitenkin maakunnallisen tutkimuksen ja koulutuksen säilymisen myös lähitulevaisuudessa. Lappi on metsäbiotalouden arktisessa osaamisessa maailman huippuluokkaa, mitä on mahdollista hyödyntää lähivuosina myös kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Lapin alueen vesienhoitosuunnitelmien päivitykset valmistuvat vuonna 2015. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa ja turvata vesien hyvä ekologinen tila. Torniojoen-, Kemijoen- ja Teno-Näätämö-Paatsjoen vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty alueiden inventointia ja sen perusteella tapahtuvaa kunnostustarvearviointia sekä vesiensuojelun suunnittelua. Lisäksi Oulu-Iijoen vesienhoitosuunnitelma ulottuu myös Lapin puolelle Ranualla, Posiolla ja Sallassa. Metsien monikäytön; matkailun, porotalouden, luonnontuotealan, riistatalouden sekä elinympäristöjen huomioon ottaminen alueen metsätaloudessa korostunee lähivuosina. Edellä mainitut elinkeinot ovat Lapissa olleet aina muuta maata merkittävämmässä asemassa eikä tälle myönteiselle kehitykselle ole lähitulevaisuudessa odotettavissa muutosta. Lapin maakunnassa on pitkät perinteet eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisesta, ja tämän toiminnan merkityksellisyys korostuu entisestään lähivuosina. Saamelaisuus on merkittävä osa Lappia. Saamelaisten kotiseutualueen valtion maiden tavoitteet ja hakkuusuunnite määritellään Metsähallituksen alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa. Hakkuusuunnitteen määrittelyyn ja alueen metsien käsittelyyn sisältyvät seuraavat erillissopimukset valtion maiden käytöstä ja hoidosta: 1. Metsähallituksen, Saamelaiskäräjien ja kolttaneuvoston kanssa PEFC-sertifioinnin yhteydessä sovitut saamelaisalueen metsänkäsittelymallit, jotka rajoittavat metsätalouden käytettävissä olevia menetelmiä. 2. Inarin metsäkiistojen ratkaisuna laaditut sopimukset Inarin paliskuntien kanssa kartoilla määriteltyjen, tärkeimpien laidunalueiden rauhoittamiseksi metsätaloudelta 10-20 vuoden ajaksi. 3. 17.6.2014 hyväksytty Metsähallituksen, Saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja saamelaisalueen paliskuntien yhteistyö- ja yhteensovittamissopimus, jonka tavoite on saamelaiskulttuurin turvaaminen ja poronhoitolain velvoitteiden täyttäminen metsätalouden toiminnassa. Lapin metsäalan tarkemmat kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet kuvaillaan tämän ohjelman luvussa 4. 14

3 Lapin alueellisen metsäohjelman visio ja strategiset linjaukset Lapin alueellisen metsäohjelman visio vuoteen 2020: Lapin metsäbiotalous on kestävää ja kilpailukykyistä. Strategiset linjaukset: 1. Metsäbiotalouden investointeja tuetaan aktiivisesti. 2. Metsien kestävät hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. (Yksityismetsien tavoite on suurimman kestävän hakkuumäärän tasolla, mutta valtion mailla tavoite jää selvästi sen alapuolelle johtuen muiden metsänkäyttömuotojen huomioon ottamisesta.) 3. Infrastruktuuria (tiet, sillat, rautatiet ja tietoliikenne) ylläpidetään ja kehitetään. 4. Tasokas metsä- ja biotuotealan koulutus ja tutkimus säilyy ja kehittyy maakunnassa. 5. Eri maankäyttömuodot sovitetaan yhteen sovitetaan siten, että maakunnan luonnonvarat ovat kestävässä ja tehokkaassa käytössä. 6. Vesiensuojelua tehostetaan metsätaloudessa. 7. Metsien monimuotoisuutta ylläpidetään ja lisätään metsänhoidossa 16

4 Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Lapin metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet ovat Kansallisen metsästrategian linjausten mukaisia ja ottavat huomioon maakunnalliset erityispiirteet: 1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy Metsäbiotalouden investoinnit lisääntyvät Lapin metsäteollisuuden ja metsätalouden liikevaihto kasvaa Puun käyttö lisääntyy 1.2 Raaka-aineiden saatavuus mahdollistaa metsien käytön lisäämisen ja uudet investoinnit Kilpailukykyisen arktisen metsätalouden harjoittamisen edellyttämä infrastruktuuri on kunnossa Lapin metsät ovat hoidettuja ja terveitä 2.1 Metsäalan osaaminen on monipuolista ja vastaa muuttuvia tarpeita Lapissa tarjotaan tasokasta ja joustavasti muuttuviin haasteisiin vastaavaa koulutusta metsä-ja biotuotealalle Metsätalouden harjoittamisen arktisen osaamisen merkitys on tiedostettu tutkimusresursseja suunnattaessa 2.2 Hallinto on joustava, vaikuttava ja asiakaslähtöinen Toimivat tietoliikenneväylät, niiden täysimääräinen hyödyntäminen sekä yhteistyö organisaatioiden ja metsänomistajien välillä 3.1 Metsätalous on aktiivista ja yritysmäistä Lapin metsätilojen koko kasvaa Metsätalouden kannattavuus paranee 3.2 Metsäluonnon monimuotoisuus sekä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys vahvistuvat Vesiensuojelun tehokkuus lisääntyy Metsän muut, kuin puuntuotannolliset arvot huomioidaan laajasti Lasten ja nuorten kiinnostus metsään ja metsäalaan lisääntyy 18

Seuraavassa on listattu keskeisiä toimenpiteitä ja vastuutahoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteissä läpileikkaavana teemana on neuvonta, koulutus ja tiedottaminen sekä toimijoiden ja metsänomistajien välisen yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen. Osa toimenpiteistä toteutetaan hankerahoituksen avulla. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden merkitys on jatkuvassa kasvussa organisaatioiden perusrahoituksen vähenemisen myötä. Tämä on osaltaan haasteellista, mutta tarjoaa toisaalta erittäin hyvät mahdollisuudet laajojen yhteistyöverkostojen kehittämiseen ja esimerkiksi kansainväliseen toimintaan. Hankkeiden toiminta-aika on noin kolme vuotta, joten toimenpiteiden välitarkastelua tehdään vuoden 2018 alussa. Hankerahoitusta ohjelman toteuttamiseen haetaan jatkuvasti. Luonnonhoidon alueellinen toteuttamissuunnitelma (TOTELMA) kuvaa luonnonhoidon toimenpiteitä. LAPIN METSÄBIOTALOUDEN INVESTOINNIT LISÄÄNTYVÄT Uudet käyttöpaikat, kaikki toimijat Tunnistetaan metsäbiotalouteen tehtävien investointien kannattavuus. Varmistetaan raaka-aineresurssin saatavuus sekä metsänomistajia että puuta korjaavia yrityksiä neuvomalla ja tiedottamalla metsäbiotalouden tuomista mahdollisuuksista. Pienten toimijoiden mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan paranevat; kasvuyritysten löytäminen ja tukeminen, Suomen metsäkeskus Metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja oman toiminnan kehittämistä sekä tukea tätä kautta konkreettisia yritysten kehittämistoimenpiteitä. Puuhun, puun ominaisuuksiin, puutuotteisiin ja sellun sivutuotteisiin liittyvät tutkimus- ja kehityshankkeet, joissa kehitetään uusia tuotteita, tutkimus- ja koulutuslaitokset Eri toimialojen osaamisen yhdistäminen metsäbiotalouden arvoketjussa, Arctic Smartnes Portfolio -hanke, Lapin liitto ja toimijat ASP-hankkeessa (kesto vuoden 2015 loppuun) panostetaan uudenlaiseen yhteistyöhön, joka vahvistaa alueen osaamista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan integroitumista Lapin elinkeinoelämän tarpeisiin. Hanketoimijoiden tavoitteena on jatkaa klusteriyhteistyötä ja sen kehittämistä yhtenä EU:n klustereiden kehittämisen mallialueena. (Muut mallialueet ovat Hampuri, Tukholma, Keski-Portugalin suuralue, Ranskan Nord-Pas de Calais ja West Region Romania.) LAPIN METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄTALOUDEN LIIKEVAIHTO KASVAA Puuhuollon pullonkaulat, Suomen metsäkeskus ja toimijat Selvitetään puuhuollon kannalta kriittiset tieosuudet rakenteineen ja vaikutetaan niiden kehittämiseen. Kiertotalouden vahvistaminen, Luonnonvarakeskus ja toimijat Sivuvirtojen kaupallistaminen tehokkaasti vanhoissa ja uusissa käyttöpaikoissa sekä kiertotalouden huomioiminen investointipäätöksissä, esimerkiksi sahat ja sähköntuotanto, biotuotetehtaiden sivuvirrat. Metsäbiotalouden osalta aihetta käsitellään Asp-hankkeen teollisuus ja kiertotalous -klusterin työssä. PUUN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY Pohjoista metsäenergiaa -hanke, Suomen metsäkeskus ja toimijat Ennen varsinaista hanketta toteutetaan esiselvityshanke, jolla kirkastetaan tavoitteita 20

yhteistyössä hankkeen kohderyhmän kanssa. Pohjoista metsäenergiaa -hankkeen tavoitteena on lisätä maakunnan energiaomavaraisuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Hankkeen toimenpiteinä on mm. aktivoida uusia käyttökohteita ja parantaa jo olemassa olevien kohteiden kannattavuutta sekä lisätä toimialan yritysten osaamista ja auttaa löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Puurakentamista vauhditetaan Lapissa: julkiset rakennukset, koulut, päiväkodit, terveydenhoitoala, asumisyksiköt, kerrostalot, kaikki toimijat Tiedotetaan puurakentamisen mahdollisuuksista sekä tehdään parastamismatkoja jo onnistuneisiin julkisen puurakentamisen uudis- ja korjausrakentamisen kohteisiin. Lisätään päättäjien myönteistä suhtautumista puurakentamiseen. KILPAILUKYKYISEN ARKTISEN METSÄTALOUDEN HARJOITTAMISEN EDELLYTTÄMÄ INFRASTRUKTUURI ON KUNNOSSA Pohjoisen väylät hanke (tiet, sillat, rautatiet), Suomen metsäkeskus ja toimijat Ennen varsinaista hanketta toteutetaan esiselvityshanke, jonka tavoitteena on tunnistaa väylien parantamiseen ja kehittämiseen liittyvät tarpeet. Selvitetään puu- ja haketerminaalien tarve ja sijainti Tiekuntien toiminnallisuuden parantaminen Lisätään tarvittaessa metsäteiden rakentamisen ja kunnossapidon osaamista alueella. LAPIN METSÄT OVAT HOIDETTUJA JA TERVEITÄ Metsänomistajien ja metsäammattilaisten koulutus ja neuvonta jatkuu hyvällä tasolla, kaikki toimijat Koulutuksissa ja neuvonnassa mukana myös metsien monikäyttö, kuten riistan elinympäristöjen huomioiminen Kemeran suuntaaminen nuorten metsien hoitoon LAPISSA TARJOTAAN TASOKASTA JA JOUSTAVASTI TYÖELÄMÄN MUUTTUVIIN HAASTEISIIN VASTAAVAA KOULUTUSTA METSÄ- JA BIOTUOTEALALLE Vaikutetaan siihen, että metsäalan AMK-tasoinen koulutus säilyy Lapissa, kaikki toimijat Kausityöntekijästä moniosaajaksi hanke, Lapin ammattikorkeakoulu ja toimijat Hankkeen tavoitteena on kouluttaa metsä- ja matkailualan kausityöntekijöitä siten, että ympärivuotiset työllistymismahdollisuudet paranevat. Hankkeessa kehitetty koulutusmalli on mahdollista ottaa käyttöön muillakin toimialoilla. Metsäpalvelukentän kehittäminen, Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskuksen hallinnoimassa valtakunnallisessa hankkeessa kehitetään metsäpalveluyritysten osaamista ja kasvua. Metsäkeskuksen yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelma tukee myös metsäpalveluyrityskentän kehittymistä. Kansainvälinen yhteistyö ja oppiminen muiden maiden haastavien alueiden metsätaloudesta, kaikki toimijat Harjoittelupaikat metsäalan organisaatioissa, kaikki toimijat Koulutusta luonnonvarojen tuotantotaloudessa sekä puurakentamisessa ja sen suunnittelussa, oppilaitokset 21

METSÄTALOUDEN HARJOITTAMISEN ARKTISEN OSAAMISEN MERKITYS ON TIEDOSTETTU TUTKIMUSRESURSSEJA SUUNNATTAESSA Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen vahvistaminen pohjoisessa, Luonnonvarakeskus ja toimijat Arktisen keskuksen osaamisen linkittäminen Lapin metsätalouden hyväksi, kaikki toimijat Tutkimus ja kehitys: verkostoituminen kotimaassa ja kansainvälisesti biotalouden yritystoimintaa, palvelumuotoilua, tuotantotaloutta ja -teknologiaa vahvistaen TOIMIVAT TIETOLIIKENNEVÄYLÄT, NIIDEN TÄYSIMÄÄRÄINEN HYÖDYNTÄMINEN JA TEHO- KAS YHTEISTYÖ ORGANISAATIOIDEN JA METSÄNOMISTAJIEN VÄLILLÄ Metsään.fi palvelun kehittäminen ja markkinointi, Suomen metsäkeskus ja toimijat Asiakaslähtöisyys, kaikki toimijat Koulutus ja neuvonta, kaikki toimijat Mobiilipolut metsään -hanke, Suomen metsäkeskus Hankkeen tavoitteena on tuoda metsän käyttöön ja hoitoon liittyvät koulutusmateriaalit helposti metsänomistajien saataville mobiilipalvelun kautta. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta metsään ja metsäelinkeinoihin mm. osallistamisen avulla. LAPIN METSÄTILOJEN KOKO KASVAA Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke, Suomen metsäkeskus ja toimijat Metsätilojen pirstoutumista ehkäistään sukupolvenvaihdosten ja kuolinpesien purkamisen paremmalla valmistelulla. Metsätilan sukupolven vaihdoksen suunnittelusta ja hallitusta toteutuksesta tehdään osa yritysmäistä metsänbiotalouden harjoittamista. Metsänomistajia opastetaan sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa ja toimijoista kootaan asiantuntijaverkosto metsänomistajien tueksi. Toimijat opastavat kuolinpesien purkamisessa ja järjestelyissä siten, että pirstoutumista toteutettaisiin mahdollisimman vähän. Metsätilusjärjestelyillä parannetaan metsätilojen käytettävyyttä: pirstoutuneiden alueiden metsätilojen käytettävyyttä parannetaan tiedottamalla ja opastamalla metsänomistajia metsätilusjärjestelyjen toteuttamiseen, yhteismetsien perustamiseen sekä tilakokonaisuuksia suurentaviin tilakauppoihin. Neuvonta ja tiedottaminen, kaikki toimijat METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUS LISÄÄNTYY Metsään.fi palvelun kehittäminen metsänomistajia paremmin palvelevaksi, Suomen metsäkeskus Julkisen metsävaratiedon uusien käyttömuotojen tukeminen Infran ja logistiikan kannattavuuden mallinnus, Luonnonvarakeskus 22

Turvemaiden ja pehmeiden maiden puunkorjuu, ajokoneiden kehittäminen Maantiekuljetusten kehittäminen, Metsähallitus ja toimijat Osallistutaan puunkorjuu- ja maantiekuljetuskaluston sekä metsänhoidon koneiden kehittämiseen. Sähköinen puumarkkinapaikka, MTK, Metsäteollisus ry ja Metsäteho ry VESIENSUOJELUN TEHOKKUUS LISÄÄNTYY Freshabit IP, Metsähallitus ja toimijat Hankkeen tarkoituksena on parantaa vesiluontotyyppien tilaa suunnittelumenetelmien kehittämisen sekä käytännön toimenpitein hankkeeseen valituilla kohdealueilla. Vesiin liittyvät luontotyypit ovat tärkeä osa myös metsäluonnon monimuotoisuutta. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on laatia luonnonhoidon suunnitelmia kohdealueiden valuma-alueille. Luonnonhoidon suunnittelussa otetaan huomioon vesiensuojelun näkökohtien lisäksi monimuotoisuuteen liittyvät asiat. METSO-ohjelma ja sen mahdollistamat keinot ovat tärkeä osa suunnittelua ja toteutustyötä. Happamat sulfaattimaat hanke, Suomen metsäkeskus ja toimijat Hankkeessa tehostetaan happamuushaittojen vähentämistä tukijärjestelmiä kehittämällä, täydennetään ja ajantasaistetaan HS-maiden erityispiirteet ohjeissa ja suosituksissa ja vahvistetaan tutkimusta, tiedotusta ja neuvontaa. Lisäksi kartoitetaan happamat sulfaattimaat riittävän kattavasti, otetaan nämä alueet huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä tehostetaan happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen torjuntaa. Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpano METSÄN MUUT, KUIN PUUNTUOTANNOLLISET, ARVOT NatNet Life -hanke, ELY-keskus ja toimijat Hankkeen tavoitteena on luoda ekologisia yhteyksiä Natura 2000 -alueiden ja muiden olemassa olevien luonnonsuojelualueiden välille Lounais-Lapissa. Yhteyksiä luodaan maanomistajalähtöisillä vapaaehtoisilla suojelusopimuksilla. Metsäisiä elinympäristöjä suojellaan METSO-ohjelman avulla. Yhtenäisempään luonnonsuojelualueverkostoon pyritään mm. luonnon monimuotoisuutta säilyttämällä ja lisäämällä sekä elinympäristöjen pirstaloitumista vähentämällä. Hankkeessa toteutetaan erilaisia luonnonhoidollisia toimenpiteitä kuten elinympäristöjen kunnostus-, ylläpito- ja ennallistamistöitä. Hanke toteutetaan laajassa viranomaisyhteistyössä ja se kehittää yhteistyötä monipuolisesti myös muiden metsäalantoimijoiden välillä. Luomualue-status vahvistuu, Suomen 4H-liitto ja toimijat Varmistetaan, että saamelaiskulttuuri huomioidaan metsätaloudessa saamelaisalueella, kaikki toimijat Porotalouden huomioiminen metsätaloudessa, kaikki toimijat Varmistetaan, että poronhoito huomioidaan metsätaloudessa vuoden 2016 aikana päivitettävän Poro ja poronhoito talousmetsissä -oppaan (2008) linjausten mukaisesti sekä suositellaan poronhoidon huomioimista maankäytössä Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa julkaisun mukaisesti. 23

Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmassa on mukana porotalouden ja metsätalouden opiskelijoille teemaan liittyvää opetusta. Poronhoitoalueen valtion maiden metsien käytössä ja hoidossa noudatetaan Metsähallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen välistä sopimusta (2002, uusittu 2013), jonka tavoitteena on metsätalouden ja poronhoidon yhteensovittaminen ja poronhoitolain velvoitteiden toteuttaminen Ekosysteemipalveluiden arvottaminen, Metsämittari -hanke, Luonnonvarakeskus ja toimijat Kehitetään nettikarttapohjaista viestintää ja tiedonkeruumenetelmiä alueiden käyttäjien tarpeista erityisesti matkailualueiden ympäristössä, Metsähallitus ja toimijat Riistan huomioon ottaminen metsätaloudessa, Riistakeskus ja toimijat Metsähanhien kannanvaihtelua kuvaavan mittarin kehittäminen, Luonnonvarakeskus Majavakantojen levinneisyyden selvittäminen Lapin alueella, Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus LASTEN JA NUORTEN KIINNOSTUS METSÄALAAN LISÄÄNTYY Metsäalan yhteistyö koulujen ja nuorisojärjestöjen, erityisesti 4H:n kanssa, kaikki toimijat Yhteistyön lisääminen ja kehittäminen hanketoiminnan avulla Kasit metsään, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus ja toimijat Mobiilipolut metsään hanke, Suomen metsäkeskus Hankkeen tavoitteena on tuoda metsän käyttöön ja hoitoon liittyvät koulutusmateriaalit helposti metsänomistajien saataville mobiilipalvelun kautta. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta metsään ja metsäelinkeinoihin mm. osallistamisen avulla. 24

5 Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin Metsäalan toimintaan vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset sekä ohjelmat niitä toteuttavien organisaatioiden ohjauksen ja rahoituksen kautta. Tässä ohjelmassa on otettu huomioon kansallisten ohjelmien ja strategioiden lisäksi alla mainitut maakunnalliset ohjelmat. Lappi - sopimus 2014 2017 Kymmenen virran maa Lapin maaseutuohjelma 2020 Lapin bioenergiaohjelma 2014 2020 Lapin maakuntasuunnitelma Lapin maakuntaohjelma Lapin energiastrategia Lapin ilmastostrategia Lapin matkailustrategia Lapin teollisuusstrategia Luonnonhoitoon liittyvät ohjelmat ovat luonnonhoidon toteuttamissuunnitelman (TOTELMA) liitteenä 26

6 Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen Ohjelman toimeenpano rahoitetaan seuraavista lähteistä: Kemera, Maaseuturahasto, rakennerahastot, Life ja INTERREG. Muita rahoituslähteitä ovat organisaatioiden ja toimijoiden sekä metsänomistajien oma rahoitus. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen rahoitus vuosille 2016-2017, alustava esitys: Työlaji Tavoite 1000 euroa/v % Taimikon varhaishoito, ha 4000 640 10 Nuoren metsänhoito, ha 8000 1 680 26 Pienpuun kerääminen, ha 2800 588 9 (Juurikäävän torjunta) Metsätiet, km 205 2 665 40 Suometsän hoito, ha 4500 990 15 Metsän terveyslannoitus, ha 100 30 <1 Yhteensä puuntuotanto 6 593 100 Uudistaminen 2 000 Ympäristötuki 800 Metsäluonnon hoitohankkeet 100 Summa 9 493 28

Luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötukisopimuksien suunnitelma ja budjetti Lapin yksityismetsiin vuosille 2016-2020. Taulukossa hankkeet, joissa Metsäkeskus on mukana. KPL KEMERA, VALTION- APU, VALTAKUN- NALLISET LH- HANKKEET, EU- RAHOITUS, MUU RAHOITUS, YHTEENSÄ, 1. TÄRKEIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN HOITO- JA KUNNOSTUSTYÖT SEKÄ SUOELINYMPÄRISTÖJEN ENNALLISTAMINEN Elinympäristöjen kunnostaminen 2 30 000 15 000 45 000 2. METSÄOJITUKSISTA AIHEUTUNEIDEN VESISTÖHAITTOJEN ESTÄMINEN TAI KORJAAMINEN Vesistöhaittojen estäminen Jo rahoitetut hankkeet 3 121 000 121 000 Uudet hankkeet 6 240 000 50 000 290 000 3. METSIEN MONIMUOTOISUUTTA EDISTÄVÄ KULOTUS Kulotushankkeita 5 80 000 30 000 110 000 4. VIERASKASVIEN HÄVITTÄMINEN JA LEVIÄMISEN ESTÄMINEN 0 0 0 5. MUITA METSÄLUONNONHOITOA, MAISEMA, KULTTUURI- JA VIRKISTYSARVOJA KOROSTAVIA ALUEELLISESTI MERKITTÄVIÄ HANKKEITA 0 0 0 Hankkeet yhteensä 16 471 000 95 000 545 000 YMPÄRISTÖTUKIEN LAADINTA 1) - uusittavat 10 ja METSO-kohteet 452 ha 900 000 40 000 940 000 - uudet ympäristötuet (50 % jäljellä olevasta METSO-ohjelman tavoitteesta) 4171 ha 3 106 000 150 000 3 256 000 Ympäristötuki yhteensä 4 206 000 190 000 4 396 000 NatNet Life -hanke 1 100 000 100 000 Freshabit -hanke 1 350 000 350 000 Yhteensä 4 677 000 285 000 450 000 5 412 000 1) Ympäristötukisopimukset eivät sisällä vähäpuustoisia soita. Uusittavat ympäristötukisopimukset tehty vuosina 2006-2010. Toteutusohjelma vuosille 2016-2020 on ohjelman liitteenä. 29

Ohjelmassa esitettyjen EU-osarahoitteisten hankkeiden kokonaisrahoitustarve: Hanke ja kesto Rahoituslähde Hallinnoija Euroa Puuhuollon pullonkaulat, 2016-18 EAKR 300 000 Pohjoista metsäenergiaa, 2016-18 Maaseuturahasto Suomen metsäkeskus 300 000 Pohjoisen väylät, 2016-18 Maaseuturahasto Suomen metsäkeskus 300 000 Kausityöntekijästä moniosaajaksi, 2016-18 ESR Lapin ammattikorkeakoulu 250 000 Mobiilipolut metsään, 2016-18 Maaseuturahasto Suomen metsäkeskus 450 000 Pohjoisen metsätilat kasvuun, 2016-18 Maaseuturahasto Suomen metsäkeskus 300 000 Freshabit, 2016-2020 LIFE Metsähallitus 600 000 (Happamat sulfaattimaat, 2016-18 Maaseuturahasto Suomen metsäkeskus 40 000) Metsämittari, 2016-18 EAKR Luonnonvarakeskus 20 000 NatNet, 2012-17 LIFE ELY-keskus 950 000 BIOTUHKA, 2015-17 EAKR Luonnonvarakeskus 597 000 LODIBI Kuivuritestaus 2016-18 EAKR Luonnonvarakeskus 365 000 HYÖBI, Hyödyntämättömien biomassojen materiaali- ja kustannustehokkaan arvoketjun kehittäminen 2016-18 EAKR Luonnonvarakeskus 860 000 Biotalouden mahdollisuudet Lapissa 2015-18 EAKR Luonnonvarakeskus 483 000 Summa 5 815 000 Ohjelman toteuttamiseksi haetaan rahoitusta jatkuvasti, yllä ovat listattuina ne hankkeet, jotka ovat ohjelmaa kirjoitettaessa valmiina tai lähes valmiina. Edellä mainituista hankkeista lähes kaikki ovat ylimaakunnallisia tai valtakunnallisia hankkeita, taulukossa on arvioitu Lapin osuutta hankkeiden rahoituksesta. 30

7 Ohjelman vaikutukset Metsäohjelman vaikutusarvioinnissa on tarkasteltu ohjelman taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia sekä tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Arviointi on etukäteisarviointia siitä, millaisia vaikutuksia uudella metsäohjelmalla on toteutuessaan ihmisiin eli asukkaisiin (sosiaaliset vaikutukset), ympäristöön sekä talouteen. Vaikutusten arviointi on tehty kahdessa vaiheessa. Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelmavastaava Eeva-Liisa Repo on tehnyt metsäohjelmaluonnoksen kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden perusteella alustavan arvion ohjelman vaikutuksista. Arvioinnissa on pyritty osoittamaan merkittäviä metsäohjelman toteuttamisen vaikutuksia. Näin ollen arviointi on suhteellisen yleispiirteistä. Arvioinnissa on pyritty saamaan esille: merkittävät suorat vaikutukset, merkittävät välilliset vaikutukset sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset. Menettelystä on valtakunnallisesti sovittu maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Sosiaaliset vaikutukset Puuntuotannon, puunhankinnan ja -jalostuksen, metsien muun hyödyntämisen sekä luonnonhoidon aktiivisuus lisääntyy ja lisää työpaikkoja ja siten hyvinvointia. Vesistöjen laadun parantaminen, tiestön kunto ja metsänhoito tarjoaa virkistysmahdollisuuksia. Sähköiset järjestelmät ja tiedon saatavuus lisää tasa-arvoa metsätalouden harjoittamisen mahdollisuuksissa ja kansalaisten vaikuttamisessa. Paikallisen uusiutuvan raaka-aineen ja osaamisen hyödyntäminen parantaa alan hyväksyttävyyttä ja vahvistaa Lapin identiteettiä arktisen alueen metsäosaajana. Vaikutukset ympäristöön Ohjelma sisältää kaksi merkittävää kehittämiskohdetta liittyen vesistöjen tilan parantamiseen ja metsien monimuotoisuuden lisäämiseen sekä suojelun laadun parantamiseen. Metsätalouden kasvutavoitteeseen liittyvää ympäristöllistä riskiä vähennetään lisäämällä toimijoiden ja metsänomistajien osaamista luonnonhoidon toimenpiteistä metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. Vaikutukset aluetalouteen Puun käytön lisäys käynnistää aluetaloudessa myönteisen kehityksen. Paikallisen uusiutuvan raaka-aineen monimuotoinen hyödyntäminen tuottaa maakuntaan merkittävän arvonlisäyksen. Muiden luonnontuotteiden ja muita käyttömuotoja tukevien arviointien avulla voidaan tukea myös Lapin merkittävän matkailuelinkeinon kehitystä. Epävarmuustekijät Talouden kehittyminen ja viennin mahdollisuudet ovat merkittävin epävarmuustekijä sekä taloudellisten että sosiaalisten (työpaikkojen) kehityksen kannalta. Investointien ja muiden toimenpiteiden rahoitus riippuu taloustilanteesta ja -näkymistä. Valtion talous rajaa valtion tukien hyödyntämismahdollisuuksia ja kehittämisrahoituksen hankkiminen esim. EU-lähteistä sisältää aina epävarmuustekijöitä. 32

8 Ohjelman toimeenpano ja seuranta Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan kokonaisvastuu metsäohjelman toimeenpanon järjestämisestä on Metsäkeskuksen elinkeinopalveluilla. Ohjelman toteuttamisessa korostuu aktiivinen yhteistyö ja työnjaosta sopiminen toimijoiden kanssa itse kullakin käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja ulkopuolisten rahoitusresurssien hankkiminen. Alueellinen metsäneuvosto edistää metsäohjelman toteutusta sekä seuraa tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Ohjelman toteutuksesta laaditaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä tiivis, sähköinen seurantaraportti, jossa arvioidaan ohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Alueellinen metsäohjelma toteuttaa osaltaan Kansallista metsästrategiaa 2025, joten Metsäkeskus raportoi ohjelmien toimeenpanosta myös maa- ja metsätalousministeriölle. Ohjelman toimeenpano on jatkuva prosessi. Seurannassa havaittuihin toimintaympäristön muutoksiin ja uusien toimenpiteiden tarpeeseen vastataan joustavasti metsäneuvoston, alueen metsänomistajien ja alan toimijoiden yhdessä tarpeelliseksi katsomalla tavalla. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain, seurantatiedot julkaistaan Metsäkeskuksen verkkopalvelussa. Ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta vastaa Suomen metsäkeskus, tähän työhön osallistuu myös alueellinen metsäneuvosto. Seurantamittarit ovat seuraavilla sivuilla löytyvissä taulukoissa. 34

Metsäalan liikevaihdon kehitys (Luonnonvarakeskus) Kansallinen metsästrategia 2025 koko maa Toteutunut koko maa 2014 Toteutunut Lappi Tavoite 2016-2020 Metsäteollisuus M kasvaa 26 000 kasvaa Metsätalous M kasvaa 35 000 kasvaa KIINTEIDEN PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS (LUONNONVARAKESKUS) Metsähake milj. m³ 15 7,6 0,4 0,7 Kiinteät puupolttoaineet ei tavoitetta 18,7 1,6 2,3 yhteensä milj. m³ PUUSTON KASVU TALOUSMETSISSÄ (LUONNONVARAKESKUS) Runkopuu milj. m³ /vuosi 100 110 105,5 10,7 10,8 VUOTUISET PUUSTON KORJUUMÄÄRÄT (LUONNONVARAKESKUS) Runkopuun teollisuuspuu milj. m³ 80 65 3,9 6,0 Runkopuu energiapuu 0,6 Oksat, lehdet, milj. m³ 0,6 Kannot, juurakot milj. m³ 0,07 Julkinen rahoitus infrastruktuuriin (ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus) väyläverkosto käyttötarkoituksen mukaisessa kunnossa väyläverkosto käyttötarkoituksen mukaisessa kunnossa ELY-keskusten ja Suomen metsäkeskuksen rahoitus alemman asteiseen tieverkkoon REKRYTOINNEISSA TYÖVOIMAN MÄÄRÄ JA OSAAMINEN VASTAA METSÄALAN TARVETTA (SUOMEN METSÄKESKUS JA MAAKUNNAN METSÄNEUVOSTO) Laadullinen arviointi (voidaan täydentää mol.fi saatavalla tiedolla avoimista metsäalan työpaikoista) vastaa tarvetta vastaa tarvetta 35

Metsäalan liikevaihdon kehitys (Luonnonvarakeskus) Kansallinen metsästrategia 2025 koko maa Toteutunut koko maa 2014 Toteutunut Lappi Tavoite 2016-2020 YLI 50 HA:N YKSITYISTEN METSÄTILOJEN JA YHTEISMETSIEN PINTA-ALAOSUUS (LUONNONVARAKESKUS) Yhteensä % 70 % 50 % PINTA-ALA, JOHON METSÄN- KÄYTTÖILMOITUKSET KOHDISTUVAT (SUOMEN METSÄKESKUS) 740 729 103 268 110 000 % metsäalasta, johon kohdistuu 3,3 3,4 YKSITYISMETSIEN PUUNTUOTANNON SIJOITUSTUOTTO (LUONNONVARAKESKUS) Sijoitustuotto % (huomioiden ja ei-huomioiden kantohintojen kehitys) (a ja m) kasvaa 2,5 4,0 toteuttaa valtakunnallista avoitetta METSÄNHOITO- JA PERUSPARANNUSTYÖT (LUONNONVARAKESKUS) HA / KM /V Metsänviljely, ha 122 266 16 610 19 000 Taimikonhoito, ha 140 000 164 638 12 158 15 000 Nuoren metsän kunnostus, ha 57 222 9 000 12 000 Terveyslannoitus, ha 11 939 53 410 Kasvatuslannoitus, ha 32 494 1 021 740 Kunnostusojitus: ojitettu pinta-ala, ha 61 690 5 530 5 700 Uusien teiden rakentaminen, km 484 130 105 Teiden perusparannus, km 2 479 228 510 METSON TOTEUTUS (SUOMEN METSÄKESKUS, ELY-KESKUKSET) Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristötuki, ha 82 000 880 ha / v Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonhoitohankkeet ha/kpl/kohdelkm 9 uutta YM, ha 96 000 ei tiedossa METSÄLUONNON TILA M³/ha kuolleen puun määrä talousmetsissä (METLA, erikseen Pohjois-Suomi / Etelä-Suomi, luonnontila.fi ME6) 10-11 8 9,2 9 Kpl uhanalaisuus lieventynyt/kasvanut (a) metsälajien uhanalaisuusluokan muutos (SYKE, seuraava uhanalaisuusarviointi 2020, luonnontila.fi ME13 Myönteinen kehitys 81 lajilla kielteinen kehitys 108 lajilla Myönteistä kehitystä on kaksi kertaa useammalla lajilla kuin kielteistä kehitystä toteuttaa valtakunnallista tavoitetta 36