Kuva: Ulla Järvinen, Hallinsalmi Kaavoituskatsaus Multian kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

Samankaltaiset tiedostot
Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

KAAVOITUSKATSAUS 2017

Uuraisten kunnan kaavoituskatsaus 2017

Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

Kaavoituskatsaus Uuraisten kunta. Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

Toivakan kunta. Kaavoituskatsaus 2017

KAAVOITUSKATSAUS UURAISTEN kunta. Uuraisten kunta Virastotie Uurainen.

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1. YLEISTÄ. Kaavaa valmisteltaessa varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen ja kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVAT 5. RANTA-ASEMAKAAVAT 6. RAKENNUSJÄRJESTYS 7.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Toivakan kunta. Kaavoituskatsaus 2018

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS. Kuhmoinen. Hyväksytty Kuhmoisten kunnanvaltuustossa , 19

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HALLINMÄEN ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

KAAVOITUSKATSAUS

MURSKETIEN ASEMAKAAVA

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

VIITASAAREN KAUPUNKI. kh

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Kaavoituskatsaus. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä:

Sisällysluettelo. Ilomantsin kunta

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Sisällysluettelo. Ilomantsin kunta

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

KORSNÄSIN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan ranta-asemakaava

Keuruun kaupunki kaavoituspalvelut. Kaavoituskatsaus 2011

ASEMAKAAVASELOSTUS

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA

KAAVOITUSKATSAUS 2018

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAAVOITUSKATSAUS 2013

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KH , Liite 1. Tekla , liite no 1 LAPINLAHDEN KUNTA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAAVOITUSKATSAUS. Kuhmoinen. Hyväksytty Kuhmoisten kunnanvaltuustossa

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HIRVASKANKAAN-KOIVISTON OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVOITUSKATSAUS 2014

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KANNONKOSKEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS; LAHDENTAUKSEN ASEMAKAAVA

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

KAAVOITUSKATSAUS 2011

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVOITUSKATSAUS 2014 ALAVIESKAN KUNTA

SELOSTUS, kaavaehdotus

KAAVOITUSKATSAUS 2012

PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

KAAVOITUSKATSAUS

KAAVOITUSKATSAUS 2019 Keuruu. Kaupunginhallitus Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut

KINNULAN PÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAMUUTOS

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

KAAVOITUSKATSAUS 2013

Viitasaaren kaupunki. Kaavoituskatsaus 2015

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

SUOMUSSALMEN KUNTA Tekniset palvelut SUOMUSSALMEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2014

LIESVEDEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Kärsämäen kunta. Kaavoituskatsaus Sisällysluettelo. 1. Yleistä. 2. Maakuntakaava. 3. Yleiskaava. 4. Asemakaava. 5. Asemakaavan pohjakartta

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

SUMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

KAAVOITUSKATSAUS 2015

SUOMUSSALMEN KUNTA Tekniset palvelut KAAVOITUSKATSAUS 2019

KAAVOITUSKATSAUS 2016

Ympäristöministeriö on vahvistanut Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan.

Transkriptio:

Kuva: Ulla Järvinen, Hallinsalmi 27.4..2016 Kaavoituskatsaus 2016 Multian kunta Tekijä: Ulla Järvinen, aluearkkitehti

1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin sisältöön ja toteuttamiseen. (MRL 7 ). Kaavahankkeet on jaoteltu seuraavasti: Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava, ranta-asemakaava. 2. KAAVOITUSPROSESSI JA HYVÄKSYMINEN Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavoitusprosessin eri vaiheissa on esitetty seuraavassa kaaviossa (Ympäristöhallinnon ohjeet 1/2007 ja 1.1.2009 mukaan). Sivu 1

3. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava, MRL 27, sovittaa yhteen valtakunnalliset ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa koskevat alueidenkäytön tavoitteet. Maakuntakaavalla varataan mm. asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet yleispiirteisesti. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa on mukana 11 vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavaa aluetta eri puolilla maakuntaa. Laajoille yhtenäisille työpaikka- ja teollisuusalueille on osoitettu 32 aluevarausta. VT 4 on kaavassa merkitty merkittävästi parannettavana tieksi, Toivakan Viisarinmäestä Äänekoskelle moottoritienä ja Vaajakosken kohdalla siltaratkaisuna. Päärata Jyväskylästä Jämsän kautta Tampereelle on kaavassa kaksoisraideratkaisuna. Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Kaava täydentää merkittävällä tavalla Keski-Suomen maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. 3.vaihemaakuntakaava on vahvistunut 5.12.2014 Sivu 2

4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa muutetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta sekä tarkistetaan virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). 4.vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman 25.10.2014 Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Jämsän länkipohjan alue) Keski-Suomen maakuntahallitus on käynnistänyt 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. tavoitteena on, että kaavaluonnos ja ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016 ja tarkoituksena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan 2017. lisätietoja: www.keskisuomi.fi/maakuntakaavoitus 4. YLEISKAAVAT Kirkonkylän yleiskaava Multian kunnassa on voimassa kunnanvaltuuston v. 1985 hyväksymä Kirkonkylän osayleiskaava. Osayleiskaava on joiltakin osin vanhentunut, jonka vuoksi on olemassa sen tarkistustarvetta. Tarkistettavaa on erityisesti teollisuusalueella ja asuntoalueilla. Tällä hetkellä ei ole päätöstä osayleiskaavan tarkistusprosessin käynnistämisestä. Osaa tästä uudistustarpeesta pyritään ratkomaan keskustan strategisella yleiskaavalla. Strateginen yleiskaava Strategisen osayleiskaava on hyväksytty 2009. Sen tavoitteena oli tuottaa keskustan rannoille suunnitelma, antaa suuntaviivoja kunnan maankäytölle ja kaavoitukselle. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton 5. RANTAYLEISKAAVA Koko kunnan rantayleiskaava sai lain voiman kesällä 2004. Pengerjoen rantaosayleiskaava sai lainvoiman kesällä 2008. Sivu 3

6. ASEMAKAAVAT Multian kunnassa on voimassa vuosina 1963-98 tehdyt rakennuskaavat ja v. 2001-2011 valmistuneet asemakaavat. Koko keskustasta on tehty kaavojen yhdistelmä v. 1999, joka päivitettiin v. 2004 ja jälleen 2008-2009 Hallinsalmen asemakaava sai lainvoiman 18.4.2006 Lukkarivuoren asemakaava sai lainvoiman 17.12.2007 Teppolan ja Matopellon alueen kaavat saivat lainvoiman 4.3.2008 Metsäniemen tilan ranta-asemakaava on saanut lainvoiman 15.2.2011 Ahjomäen teollisuusalueen asemakaavan muutos sai lainvoiman 26.4.2011 Siltalamminpuron asemakaava on saanut lainvoiman 13.7.2012. Mustalammen ranta-asemakaava on saanut lainvoiman 5.8.2013 Kyöpelin asemakaava on saanut lainvoiman 20.2.2014 Karalanlahden ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen on saanut lainvoiman 2015 Lisätietoja: www.multia.fi/muuttajille-rakentajille/kaavoitus/kaavat 7. VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT VT 18 varren osayleiskaava NECL -hankkeen osana tehdään selvityksiä VT:n 18 rakentamattoman osuuden Multia Ähtäri sekä siihen kiinteästi liittyvän seututien 621 osalta. Tavoitteena on tutkia teknisiä, taloudellisia, sosioekonomisia ja ympäristöllisiä lähtökohtia sekä laatia niihin liittyviä selvityksiä. Lisäksi arvioidaan tiehankkeen vaikutuksia mm. alueen kuntien (Keuruu, Multia, Ähtäri) maankäytön suunnittelun ja ELY -keskusten väyläsuunnittelun tausta-aineistoksi. Em. tieyhteys on huomioitu sekä Keski-Suomen että Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavoissa. Tämä VT:n 18 rakentamaton osuus, ns. Multian oikaisu, kulkee Ähtärin sekä kaakkoisosan Keuruun ja Multian pohjoisosien kautta. Työn yhteydessä laaditaan aluevaraussuunnitelma tien linjauksesta vaihtoehtoineen sekä kunkin kunnan alueelle oikeusvaikutteiset osayleiskaavat tarkoituksenmukaisella rajauksella. Suunnitelmaa ei kuitenkaan laadita maantielain mukaisena yleissuunnitelmana vaan laadittava aluevaraussuunnitelma palvelee juridisessa mielessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen laatimista. Kunkin kunnan alueelle laaditaan oma osayleiskaava, joka rajataan vaikutusten arvioinnin kannalta riittävän laajoiksi. Osayleiskaavojen keskeinen tavoite on väylävarauksen osoittaminen juridisesti sitovana maankäyttövarauksena. Tiekäytävän ja samoin yleiskaavaalueen leveys pidetään hankkeen alussa mahdollisimman laajana siten, että se mahdollistaa tarpeen mukaan myös linjausvaihtoehtojen tutkimisen maakuntakaavaa tarkemmalla aluevaraussuunnitelmatasolla. VT 18 parantaminen välillä Ähtäri Multia ja MT 621 parantaminen välillä Liesjärvi Keuruu, aluevaraussuunnitelma on valmistunut 3 / 2013. Multian keskustan pohjoispuolella maakuntakaavassa oleva linjaus on siirretty pohjoisemmaksi. Syynä olivat vaikea maastollinen tilanne, useat arvokkaat luontokohteet, Sivu 4

liito-oravat, 6 km pituinen pohjavesialue ja meluhaitat. Suunnittelun jatkotyöstettäväksi valittiin 4:stä vaihtoehdosta VE 2. Tämä VE kulkee n. 1 km maakuntakaavalinjausta pohjoisempana ja on pituudeltaan vaihtoehdoista lyhyin sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäisin. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 4.2 4.3.2016 ja kaavan odotetaan saavan lainvoiman vuoden 2016 aikana. Hallinmäen asemakaava. Multian seurakunta yhdessä kunnan ja yksityisten maanomistajien kanssa on laatimassa asemakaavaa. Valmisteluvaiheen materiaali on ollut luonnoksena nähtävillä 24.3. 11.4.2016, kaavaehdotus on tulossa nähtäville vuoden 2016 aikana. Alueelle kaavoitetaan pääasiassa omakotitalotontteja, osasta niistä tulee omarantaisia. Kaavoituksella ratkaistaan maankäyttö kaavoittamattomalla alueella Multian keskustan läheisyydessä. Pappilan-alueen asemakaavamuutos. Multian seurakunta on tehnyt aloitteen Pappilan alueella YK alueen osittaisen muuttamisen AO tontiks. 9/ 2015 olivat vireilletulokuulutus ja OAS nähtävillä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 4. 19.2.2016. Kaavaehdotus on tulossa nähtäville vuoden 2016 aikana. Keskustan rantojen asemakaavamuutos. Kaavoitus on käynnistynyt, koska kunta on myydessään ranta-alueet tonttien omistajille luvannut kaupan yhteydessä tehdä kaavamuutoksen, jossa ratkaistaan rantojen maankäyttö ja rakennusoikeudet. Syyskuussa 2015 olivat vireilletulokuulutus ja OAS nähtävillä, kaavaluonnos on tulossa nähtäville kesällä 2016. Lisätietoja: www.multia.fi/muuttajille-rakentajille/kaavoitus/kaavat 8. VIREILLE TULEVAT KAAVAT Multian keskustan osayleiskaava käynnistetään. Sen tekeminen ajoittuu vuosille 2016-2018. Alue käsittää Multian nykyisen keskustan alueen ja sen reuna-alueita. Kaava-alue tarkentuu kaavatyön alkaessa. Multian ajantasa-asemakaava päivitetään. Lisätietoja: www.multia.fi/muuttajille-rakentajille/kaavoitus/kaavat 9. MUUTA Rakennusjärjestyksen uusiminen on käynnistynyt yhdessä Petäjäveden ja Uuraisten kuntien kanssa. Rakennusjärjestys on ollut luonnoksena nähtävillä keväällä 2016, sen odotetaan saavan lainvoiman loppuvuodesta 2016 Sivu 5