SOSIAALINEN KUNTOUTUS TYÖPAJATOIMINNASSA. POHJOIS-SUOMEN KUMPPANNUUSFOORUMI Pirjo Lehtola

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

Osallisuutta ja valmiuksia aktiiviseen elämään - sosiaalisen kuntoutuksen asemoituminen nuorten palvelujen yhteistyöverkostossa

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

SOTE- ja maakuntauudistus

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Sosiaalinen kuntoutus nuorten osallisuuden vahvistajana. Selvitys nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta

Sosiaalinen kuntoutus nuorten osallisuuden vahvistajana. Selvitys nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke

Muutoksia tulossa? Kuntouttavasta työtoiminnasta sosiaaliseen kuntoutukseen Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö 28.9.

Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Turun Ohjaamo

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Tervehdys Kainuusta!

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

NUORTEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI OHJAAMOSSA

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Aikuisten palvelut

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II Harjavallassa

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

Varikko Pohjois-Karjala projekti (ESR)

monialayhteistyö nuorten

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

PALVELUSETELI PALVELUN TUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittyminen kunnissa

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Kela osana monialaisessa verkostossa

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet

Osakokonaisuuden toimijat

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Transkriptio:

SOSIAALINEN KUNTOUTUS TYÖPAJATOIMINNASSA POHJOIS-SUOMEN KUMPPANNUUSFOORUMI 24.5.2016 Pirjo Lehtola

Sosiaalisen kuntoutus lakisääteistä toimintaa Sosiaalinen kuntoutus on yksi huhtikuussa 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolakiin sisältyvistä palveluista. Lain 17 :n mukaan sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Lähde: Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014

Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus on kunnan sosiaalihuollon vastuulla. Sosiaalista kuntoutusta toteuttaessa sen on toimittava yhteistyössä terveydenhuollon, työ- ja elinkeinotoimen, opetustoimen ja muiden tahojen kanssa. Kunnat järjestävät sosiaalisen kuntoutuksen palveluja eri tavoin ja usein hankerahoituksella. Myös järjestöillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on myös vahva rooli palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Pitkäaikaistyöttömänä olevien, pitkään toimeentulotukea saaneiden, täysin koulutuksen, työelämän ja perustoimeentulon ulkopuolelle jääneiden nuorten määrän perusteella sosiaalisen kuntoutuksen potentiaalisena asiakasmääränä voidaan puhua useista kymmenistä tuhansista nuorista. Lähde: Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014

Sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmä.. Sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalisen kuntoutuksen palvelut tulee kohdentaa erityisesti sellaisille nuorille, joilla on samanaikaisesti useita ja usein myös pitkäkestoisia elämänhallintaa vaikeuttavia ongelmia kuten kouluvaikeudet oppimisvaikeudet koti- ja perhevaikeudet tulottomuus työ- tai opiskelupaikan puuttuminen asunnottomuus tai irrallisuus uudessa asuinpaikassa mielenterveys- tai päihdeongelma rikollisuus ja joiden tukemisessa muut sosiaalihuollon, nuorisotoimen, terveydenhuollon, työpajatoiminnan, TE-hallinnon tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat riittämättömiä. Lähde: Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014

Alueellisessa yhteistyössä Kemijärvellä säätiön rinnalla Työllisyydenhoito Työllisyyskoordinaattori, kuntoutushoitaja ja kuntoutuslääkäri Sosiaalipalvelut sosiaalityöntekijä Terveyspalvelut Psykologi, päihde- ja mielenterveyspalvelut, fysioterapeutti Kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut Etsivä nuorisotyö, nuorisotyö Velkaneuvonta Lapin ammattiopisto Koulukuraattori TE-palvelut KELA Monialainen asiakasohjaustyöryhmä Hankkeet HIIOP ja Luontoa elämään!

Verkostoyhteistyön merkitys ja tavoitteet. Sosiaalisen kuntoutuksen sujuvassa ja tuloksellisessa toteutuksessa tarvitaan verkostomaista monialaista ja menetelmällistä tapaa toimia, jossa eri toimijoilla on Yhteiset pelisäännöt Selkeät roolit, tehtävät ja vastuunjaot Kumppanuuden kautta sitoutumista yhteiseen toimintaan Keskinäistä vuoropuhelua, yhteyksien luomista ja niiden ylläpitämistä Yhteinen tahtotila, että yhteen sovitetaan useiden toimijoiden näkökulmasta Yhteistyömallien kehittäminen siten, että ne mahdollistaa sektorirajat ylittävää eri toimijoiden toteuttamien palveluiden samanaikaisen ja rinnakkaisen toteuttamisen. Verkostoyhteistyön tiivistämistä siten, että palveluita kyetään tarjoamaan ns. yhden luukun periaatteella > jalkautuva työskentelytapa Sosiaalisen kuntoutuksen rinnalle voidaan joustavasti kytkeä eri toimijoiden tuottamia palveluita esim. etsivää nuorisotyötä, työ- ja toimintakyvyn kartoitusta, mielenterveys- ja päihdepalveluja, terapiaa, lääkinnällistä kuntoutusta jne. Kumppanuussopimus tai palvelukartta

Itä-Lapin työhönvalmennus säätiön nuorten palvelut: Lapin aluehallintoviraston myöntämän nuorten työpajaavustuksen avulla Kemijärven kaupungin kanssa tehdyn kumppanuus- ja palvelusopimuksen avulla Säätiön tuottamat sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat: Yksilö- ja neuropsykiatrinen valmennuspalvelu Sosiaalinen kuntoutus työpajalla Arjen- ja elämänhallintaa tukeva kuntouttava työtoiminta

Nuorten ohjaaminen ja status sosiaaliseen kuntoutukseen. Ohjautuminen sosiaaliseen kuntoutukseen voi tapahtua Sosiaalipalvelun kautta Terveyspalvelun kautta Työllisyyspalvelun kautta Te-palveluiden kautta Nuori ei saa osallistumisestaan erillistä korvausta, vaan toimeentulo perustuu työmarkkina-asemaan ja vallitsevaan etuuteen Sosiaalisessa kuntouksen palveluissa nuori voi olla Työtön Sairauslomalla Kuntoutustuella (määräaikainen eläke)

Yksilö- ja neuropsykiatrinen valmennus (1) Yksilö- ja neuropsykiatrisen valmennuspalvelun asiakkaina voi olla neuropsykiatrisia, toiminnanohjauksen vaikeuksista kärsiviä, eri ikäryhmiin kuuluvia henkilöitä Ei kykene toimimaan ryhmässä Ei pääse kotoa liikkeelle Vuorokausirytmi sekaisin Yksin / kädestä ohjauttava Asiakastyö tapahtuu joustavalla, räätälöidyllä ja osin myös jalkautuvalla työotteella, johon voi myös sisältyä esimerkiksi Nuorten tapaamisia heidän kotonaan Nuorten tapaamisia verkoston jäsenten kanssa Kehitettävänä on nuorten kohtaamisten lisäämistä sosiaalisen median kautta

Yksilö- ja neuropsykiatrinen valmennus (2) Yksilöllinen tuki ja valmennus, jonka avulla edistetään nuorten osallisuutta, elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, tulevaisuuden-suunnitelmia, arjessa selviytymistä ja itsenäistä asumista Palveluohjausta Itsenäisen asumisen tukemista esim. ruoka, liikunta, uni, hygienia Raha- ja talousasioiden selvittelyä Muiden arkielämän asioiden selvittelyä ja yhdessä hoitamista Omien voimavarojen ja toimintamahdollisuuksien lisäämistä Uusien toimintamallien opettelua. Yksilövalmennuksen rinnalla tai jatkumoksi voidaan tarjota sosiaalista kuntoutusta säätiön työpajalla tai arjen- ja elämänhallintaa tukevaa kuntouttavaa työtoimintaa.

Sosiaalinen kuntoutus työpajalla (1) Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen tuki ja valmennus, jonka avulla edistetään nuorten osallisuutta, elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, tulevaisuuden suunnitelmia, arjessa selviytymistä ja itsenäistä asumista Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen tuen malli nuorelle, joka Uskaltaa lähteä kotoa poissa Kykenee tulemaan toimintaan, jossa on muita henkilöitä paikalla Kykenee heräämään klo 12 ja kykenee tulemaan toiminaan klo 12:00 jälkeen Yksilöllisesti räätälöity kesto, alussa esim. 1 h/vko Vertaistukea pienryhmästä

Sosiaalinen kuntoutus työpajalla (2) Käytännössä on: Ohjattua työtoimintaa säätiön työpajapalveluissa Painottuu iltapäiviin, koska työvalmentajalla enemmän aikaa ohjaukseen Tarvitsee työpajalla ohjaajan läsnäoloa 75 % ja paljon kannustusta ja palautetta omasta tekemisestään Tavoitteena on päivärytmin löytäminen, sosiaalisen toimintakyvyn vahvistumisen ja osallisuuden lisäämistä mielekkäässä toiminnassa ja työn omaisissa olosuhteissa. Jatkumoksi nuorelle tarjotaan arjen- ja elämänhallintaa tukevaa kuntouttavaa työtoimintaa, jonka rinnalla voi edelleen jatkua yksilö- ja neuropsykiatrinen valmennus.

Arjen- ja elämänhallintaa tukeva kuntouttava työtoiminta Tavoitteena on edelleen yksilöllinen ja ryhmämuotoinen tuki ja valmennus, jonka avulla edistetään nuorten osallisuutta, elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, tulevaisuuden-suunnitelmia, arjessa selviytymistä ja itsenäistä asumista. Käytännössä on yksilöllisten tarpeiden pohjalta ryhmämuotoista tukea ja valmennusta arjessa selviytymiseen Erilaisten käytännön asioiden hoitamiseen Asioimiseen esimerkiksi internetin käyttöön liittyen Raha-asioiden hallintaa parantavaa talousneuvontaa Fyysisen kunnon ylläpitoa liikunnan avulla Aterioiden suunnittelua, ruokatarvikkeiden hankintaa ja ruoan valmistusta Ravintoneuvontaa Hygieniaan liittyvää ohjausta Kodinhoito, siivouksen ohjausta ja opetusta Työpajatoiminnan opinnollistaminen HIIOP hankkeen avulla, pajatoiminnot ovat tulevaisuudessa osia valmentavista koulutuksista

Palveluohjauksellinen tapa toimia Palveluohjaus ei saa olla erillinen palvelu vaan osa verkoston jokaisen toimijan perustyötä Säätiöllä samanaikaisesti monia palveluita tarvitsevien nuorten kohdalla palveluohjauksellinen tapa toimia tarkoittaa, Työhönkuntoutusprosessin tulee aina rakentua yksilöllisesti ja räätälöidysti pohjautuen nuoren kanssa tehtyyn palvelutarpeen arviointiin ja suunnitelmaan. Työhönkuntoutusprosessin suunnitteleminen, seuranta ja toteuttaminen ovat nimetyn työntekijän vastuulla. Työntekijän tarkoituksena on toimia työhönkuntoutusprosessissa eri asiantuntijoiden ja toimijoiden välisenä koordinoivana ja yhdistävänä tekijänä. Työntekijällä on tukenaan monialainen verkosto, joka voi olla jo muodostunut kun asiakas tulee säätiölle ja sitä täydennetään tarvittaessa. Toimiakseen palveluohjauksellinen tapa toimia edellyttää työntekijältä monialaisen verkoston toimijoiden ja heidän palvelumahdollisuuksien tietämystä. Työntekijä on onnistunut omassa työssään kun on tehnyt itsensä tarpeettomaksi nuorelle!

Onnistumisen edellytykset ja tavoitteet ovat Luottamuksellisen suhteen rakentaminen Nuoren äänen kuuleminen Kokonaistilanteen huomioiminen Yksilöllinen, hyväksyvä ja yhteisöllinen voimavaralähtöinen tapa toimia Nuorten tarpeesta lähtevä suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen tavoitteellinen työhönkuntoutusprosessi Sosiaalinen kuntoutus on osa saumatonta työhönkuntoutusprosessia Lähtökohtaisesti tähtäimenä tulisi olla avoimet työmarkkinat Selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet Arviointijärjestelmä, johon havainnoidaan tavoitteen mukaisia asioita (VAT arviointijärjestelmä) Saattaen vaihto nivelvaiheessa esim. etsivältä työntekijältä säätiön yksilövalmentajalle Prosessivastuun vaihto asiakasohjaustyöryhmän kautta Lapin TE-toimistosta asiantuntija, Kemijärven kaupungin sosiaalipalveluista sosiaalityöntekijät, Perhe- ja Mielenterveysklinikka Lapponiasta päihdesairaanhoitaja, Kemijärven kaupungin työllisyyden hoidon yksiköstä työllisyyden hoidon koordinaattori ja työsuunnittelija, Sairaala Lapponiasta sairaanhoitaja ja psykologi ja yksilövalmentajat Itä-Lapin Työhönvalmennus - säätiöltä. Asiakasohjaustyöryhmä kokoontuu kuukausittain ja työryhmässä käsitellään eri toimijoihin liittyviä käytännön asioita, kehitetään toimintaan ja käsitellään tarvittaessa asiakasasioita.

Jos haluat kulkea nopeasti, kävele yksin. Jos haluat päästä pitkälle, kulje yhdessä toisten kanssa. Afrikkalainen sananlasku KIITOS MIELENKIINNOSTA