KESTÄVÄ KAUPUNKI
1. Kestävä kaupunkikulttuuri 3 Gemic teki vuodenvaihteessa 2010-2011 Sitran toimeksiannosta tutkimuksen helsinkiläisten kaupunkiasumisen arjesta ja unelmista etnografisten menetelmien avulla. Tutkimuksessa seurattiin ihmisten arkea kotona ja lähiympäristössä sekä haastateltiin osallistujia asumiseen ja asuinpaikkoihin liittyvistä teemoista. Osallistujat pitivät myös päiväkirjaa asumiseen, lähiasumiseen ja sosiaaliseen elämään liittyvistä teemoista viikon ajan. Tutkimukseen valittiin neljä osallistujaa kolmesta eri elämäntilanteesta: 1) alle 25 vuotiaat, jotka aikovat muuttaa Helsingin kantakaupunkiin vuoden sisään (kantakaupungin ulkopuolella asuneet) 2) 30-55 vuotiaat perheelliset (eteläinen Helsinki, Hakaniemi, Lauttasaari) 3) muutaman viime vuoden aikana eläkkeelle jääneet henkilöt (eteläinen Helsinki, Hakaniemi, Lauttasaari). Lisäksi tutkittiin kolmea eri luovaa pk-yritystä, jotka ovat muokanneet kaupungin katukuvaa ja ilmapiiriä. Alustavista tutkimustuloksista muodostettiin lopulta Sitran verkkosivuilla toteuteuttu kysely. Kyselyllä haluttiin arvioida löydösten pätevyyttä suhteessa laajempaan vastaajien joukkoon. Siihen vastasi 192 osallistujaa. Yhteensä tutkimus sisältää 204 ihmisen näkökulmia kaupunkiasumiseen.
5 1. Miksi ihmiset haluavat asua kaupungissa?
56 1. Miksi ihmiset haluavat asua kaupungissa? Suomalaisissa keskusteluissa kaupungista ja kestävyydestä korostetaan usein asumisen tiheyttä, jota pidetään tärkeänä merkkinä hyvästä kaupunkirakentamisesta. Keskusteluissa korostuu asiantuntijanäkökulma, jossa ihmisten kokemaa halua asua kaupungissa ja hyvää kaupunkiasumista (ei siis vain yleisesti asumista) ei nosteta tärkeäksi aiheeksi. Selvityksen mukaan on kuitenkin selkeää, että ihmiset kertovat kokevansa ideaalin kaupunkiasumisen ennen kaikkea urbaanina valintana, jossa muut kriteerit kuin asumistiheys (joka on joillekin vastaajille jopa ongelma) nousevat tärkeimmäksi perustaksi asua kaupungin keskustassa. Yksinkertaisesti sanottuna ihmiset haluavat asua urbaanilla kaupunkialueella, koska sen tilallinen pääoma on suurempi kuin esikaupungissa. Tilallinen pääoma tarkoittaa paikan monikäyttöisyyttä suuren tilallisen pääoman tuottavat visuaalinen virikkeellisyys ja miellyttävyys (erityisesti katutasolla), mahdollisuudet kulkea tilassa muuallakin kuin tarkasti osoitetuilla kulkuväylillä (mahdollistaen muun muassa talojen ja korttelien läpikäynnin), kytkeytymisen elävään katukuvaan ja helppokulkuisuuteen kaupungin sisällä, sekä mahdollisuuteen satunnaisiin kohtaamisiin ja erilaisiin kulttuurimuotoihin (kaupalliseen, paikalliseen, korkea-ja arkipäivän kulttuureihin). Korkea tilallinen pääoma tuo yhteen fyysisen tilan monikäyttöisyyden ja selkeän kytkeytymisen muihin alueisiin, elävän paikallisen kulttuurin ja visuaalisesti virikkeellisen ympäristön, jolla on oma historiallinen tarinansa. Kantakaupungista asunnon ostaneet eivät osta vain tehokkaasti suunniteltuja neliötä, vaan tilallista pääomaa. Vanha kiinteistönvälittäjien viisaus osoite, osoite ja osoite tiivistää hyvin tilallisen pääoman merkityksen.
1. Miksi ihmiset haluavat asua kaupungissa? 75 Unelma-asuinalueen henki syntyy Mistä unelma-asuinalueen henki koostuu? Ihmiset hakevat unelma asuinalueeltaan tilallista pääomaa!
1. Miksi ihmiset haluavat asua kaupungissa? 85 Ruokakauppa, posti, alueen kahvilat ja ravintolat, julkinen liikenne, koulu, päiväkoti ja leikkipaikat, harrastusmahdollisuudet (ulkoilu ja sisätilat), terveyskeskus, apteekki, kirjasto Mitä ovat lähipalvelut? Näitä tarvitsen päivittäisessä elämisessä. Muut palvelut voin hankkia kauempaakin. Perhe tarvitsee hoivaa ja ruumiin ja hengen ravintoa Kaupunki, joka ei järjestelmällisesti tarjoa palveluita kävelymatkan päässä, kasvaa joillakin muilla kuin asukkaiden ehdoilla ja kertoo siitä, että alueen elinkelpoisuudesta tulevaisuudessa ei ole takeita.
2. Mikä kaupungista esimerkiksi Helsingistä tekee kaupungin? 105 video Vastaajat korostivat Helsingissä meren läheisyyttä, kaupungin historiaa ja vanhojen kivitalojen kaunista arkkitehtuuria. Helsingissä on kaikki mitä urbaanilta kaupungilta vaaditaan. Siten se on asuinvalintana vastakohta pinnallisille ja luonnottomille kaupungeille. Pinnallisia ja luonnottomia kaupunkeja niistä tekee se, että ne voidaan ymmärtää vain yhdellä tavalla kotina. Oikeassa urbaanissa kaupungissa voi tehdä muutakin kuin nukkua. 2010 Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu 3-00150 Helsinki, Finland contact@gemic.fi
11 5 PIIRROSTEHTÄVÄ: Piirrä tälle sivulle lähielinympäristösi ja merkitse siihen itsellesi merkittävät paikat. 2. Mikä kaupungista esimerkiksi Helsingistä tekee kaupungin? 2010 Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu 3-00150 Helsinki, Finland contact@gemic.fi
2. Mikä kaupungista esimerkiksi Helsingistä tekee kaupungin? 125 Merenrantojen vähäinen käyttö näkyy myös tutkimukseen vastanneiden vastauksissa. Vain 21 henkilöä (11%) vastasi, että merenrantojen yhteyteen ei haluta rakennettavan mitään enemmän. Helsingissä merenrantojen välittömään yhteyteen voisi rakentaa enemmän Ehdottomasti eniten ääniä saivat kahvilat ja ravintolat. Vastaajat kommentoivat myös merellisyyden huomioon ottamista (tai sen huomiotta jättämistä) monilla tavoilla mm. seuraavasti: Jos vertaa vaikka Tukholmaan, rannoille rakentamisemme ja rantojen ottaminen yleiseen, yhteiseen käyttöön on vielä hyvin karkeaa, viimeistelemätöntä. Pitkät näkymät merelle on unohdettu kaavoituksessa. Usein meri suljetaan näkyvistä talomuurilla, aukkoja ei osata jättää Meri otettaisiin lähtökohtaisesti paremmin huomioon jo asemakaavassa: kaikkien katujen tulisi päättyä mereen (vrt. San Fransisco tai Kirkkokatu Krunikassa). Helsinki olisi parempi, jos oksettavia torahampaita ei rakennettaisi merenrantaan. Kaupunkinäkymästä on tullut jo typerä mereltä katsottuna ilman Jätkäsaarta. 2010 Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu 3-00150 Helsinki, Finland contact@gemic.fi
2. Mikä kaupungista esimerkiksi Helsingistä tekee kaupungin? 13 Toistuva toiveena esitettiin myös meren saavutettavuuden lisäämistä joko tarjottuna palveluna tai mahdollisuutena vuokrata City-veneitä City Carclubin tapaan. TO LAUTTASAARI Vancouver Monissa muissa merellisissä kaupungeissa meri onkin otettu julkiseksi kulkuväyläksi rantaviivaa pitkin liikkuu vesibusseja kytkien merenrannan paikat toisiinsa saavutettavalla tavalla. Vesibussispysäkeistä on näissä muissa kaupungeissa muodostunut mukavia kahvila- ja harrastealueita, joka on myös osaltaan lisännyt merenrannan saavutettavuutta. TO HAMBURG TO TALLINN TO KAUPPATORI TO CENTER Kööpenhamina TO ST. PETERSBURG
3. Mikä on kantakaupungin ja esikaupungin ero? 95 Tila Merkitys Sosiaalinen muoto Esikaupunki Suljettu yhteisö Oman yksityisen tilan ostaminen Hitaasti muodostuva identiteetti Perhe Kantakaupunki Avoin orgaanisesti kytketty yhteisö Tilan ostaminen kaupungista Selkeä, mutta jatkuvasti muotoutuva alueen identiteetti Perhe, ystävät ja sattumanvaraiset kohtaamiset
3. Mikä on kantakaupungin ja esikaupungin ero? 95 Onko Ruoholahti keskustaa? Historia Alue ja arkkitehtuuri Saavutettavuus ja kaupungin keskustan liikkumismuodot Alueen vetovoimatekijät Ruoholahti on mielestäni esikaupunkialuetta. Keskusta on Senaatintorin ja aseman ympäristö, kantakaupunki on sitten Krunika, Hakaniemi ja Töölö. Pidän keskustana Helsingin niemen aluetta, vanhaa kivikaupunkia (suunnilleen Kansallismuseo - Pitkäsilta - Uspenskin katedraali - Tähtitorni - Hietalahden halli). Sinne pitää mennä erikseen, se on keskustalähiö kantakaupungissa. Ruoholahti on liikenteellisesti syrjässä, kun sinne pääsee joukkoliikenteellä vain metrolla tai busseilla Kampista. Autoilijakin ohjataan ensisijaisesti ohitse. Ratikka 8 vie Ruoholahteen, mutta ei keskustasta eli Kaivokadu-Aleksin alueelta. "Keskusta" on yhtenäinen alue, jossa liikutaan katutasossa jalkaisin tai joukkoliikenteellä. Siirtyminen metroasemalle tai Kampin bussiasemalle on siirtymistä pois "keskustan" tilasta. Liikaa pelkkiä asuinrakennuksia suhteessa palveluihin. Talojen samankaltaisuus tekee alueesta lähiömäisen. Keskustaan tullaan, vaikka siellä ei asuttaisikaan - Ruoholahdessa ei tule käytyä. Hyvää Ruoholahdessa on sen tiheys.
3. Mikä on kantakaupungin ja esikaupungin ero? 95 Historia ja alueen tarina Aika ja alueen rytmit Sosiaaliset muodot Palvelut: arjen tarpeet ja hengen tarpeet Tilallinen pääoma Alueen luonnollinen ympäristö: mahdollisuudet ja esteet Alueen rakennettu ympäristö muotokielet, estetiikka, monikäyttöisyys, visuaalinen vaihtelevuus Liikkumismuodot Kytkeytyminen kantakaupunkiin: symbolinen ja konkreettinen
4. Miten uudet asuinalueet nähdään tällä hetkellä? 145 Uusien asuinaluiden nähdään toteuttavan hyvin yksitoikkoista ja yksinkertaista ideaa modernista tehokkuudesta ja toiminnallisuudesta (funktionaalisuudesta). Vaikka ihmiset arvostavat hyvin suunniteltuja asuinneliöitä omassa asunnossaan, he eivät arvosta asuinalueiden suunnittelua pelkästään tehokkuuden näkökulmasta. Modernin ajan tehokkuusajattelu sotii helposti tilallista pääomaa, eli erilaisten historiallisten kerrostuminen ja visuaalisen vaihtelevuuden sekä sosiaalisen sattumanvaraisuuden periaatteita vastaan. Siksi uudet kaupunginosat nähdään lähinnä nukkumalähiöinä, koska niiden suunnittelussa ei oteta huomioon kuin tehokkaiden neliöiden rakentaminen tilallisen pääoman kustannuksella. Lisäksi ihmisten käsitys kauniista arkkitehtuurista näyttää olevan ristiriidassa nykyisen arkkitehtuuriestetiikan (siten kuin se on rakennetussa ympäristössä toteutettu) ihanteiden kanssa. Klassinen moderni, München Moderni, Ruoholahti 2010 Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu 3-00150 Helsinki, Finland contact@gemic.fi
5. Urbaania vai esikaupunkia: miten Helsinkiä pitäisi lähitulevaisuudessa kehittää? 17 5 Suurin osa vastanneista ihmisistä kokee, että lähiympäristössä ei ole taloa joka erottautuisi muista edukseen. Kyllä -vastauksien sisällöt sen sijaan jakautuvat kolmeen ryhmään, jotka avaavat niitä tekijöitä, joita ihmiset edukseen erottautuvissa lähiympäristön taloissa arvostavat: 1. Alueen kokonaissuunnittelu Taloyhtiön talot muodostavat rauhallisen "sopen" vilkkaassa keskustassa, sisäpihasta on tehty viihtyisä puutarhamainen keidas Lähiympäristössäni on talo, joka erottautuu muista edukseen 2. Esteetiikka Se on esteettisesti kaunis. Talo on arkitehtuurisesti muista poikkeava (mm. vino katto), joten se on talon lisäksi myös maamerkki ja taideteos. Se on värikäs. Talo on kauniisti valaistu ja siinä on erilainen pintamateriaali. 3. Huollettu historia Ihastuttava vanha tehdasrakennus mainiolla paikalla, muutettu upeiksi loft-asunnoiksi. Lisäksi ympäristössä on kymmeniä edustavia vanhoja puutaloja, joista on huolehdittu hyvin. Vanha arvokkaan näköinen omakotitalo luo maisemaan tunnelmaa. Kyllä niitä on useitakin. Yleensä ne on rakennettu ennen vuotta 1960. Mutta mikään ei sinänsä estäisi ihmisläheistä rakentamista 2000-luvulla.
5. Urbaania vai esikaupunkia: miten Helsinkiä pitäisi lähitulevaisuudessa kehittää? 15 video Alueen esteetiikka on tärkeää ihmisille ja pienet asiat ratkaisevat onko alue kaunis vai ei.
3. Mitä ovat Helsingin tilallisen pääoman muodot? Kaupunki ja esteettisen historian taju 16
Low2No-korttelin henki: Historia ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi 195 Low2No kortteliin saatuja ideoita mikä antaisi kortteliin henkevyyttä? 2010 Gemic Oy - All rights reserved. Laivakatu 3-00150 Helsinki, Finland contact@gemic.fi
Low2No-korttelin henki: Historia, estetiikka ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi 20 Jätkäsaarella on tärkeä historia Helsingin kantakaupungin osana miten saada tämä historia näkyväksi korttelitasolla?
Low2No-korttelin henki: Historia, estetiikka ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi 22 Tuulimyllyjä jne...
Low2No-korttelin henki: Historia, estetiikka ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi 23 Level of energy selfsuffiency today 55% Welcome to the green zone!
Low2No-korttelin henki: Historia, estetiikka ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi 24 L2N-alueen MANIFESTI Uskomme kestävään kehitykseen! 1. Tällä alueella pyrimme parhaamme mukaan liikkumaan julkisilla liikennevälineillä, polkupyörillä ja jalkaisin 2. Alueen mielenkiintoisuus saa sinut innostumaan ja tutustumaan alueeseen jalkaisin. 3. Täällä tapahtuu aina jotain. Kortteli on Helsingin uusi kestävän elämäntavan ja mielenkiintoisten tapahtumien keskus. 4. Uskomme kauneuteen. Siksi meillä on esteettinen koodisto. Emme halua yhtään rumaa mainosteippausta. 5. Esittelemme uutta kestävää kotimaista ruokakulttuuria, taidetta, tiedettä ja teknologiaa. Olemme ylpeitä saadassamme tarjota korttelissamme kodin kestävän kulttuurin tuottajille. 6. Olemme kansainvälisiä ja yhteydessä muihin ekokaupunkeihin maailmalla. Tämä tuntuu ja näkyy katukuvassa. 7. Asukkaillamme on mahdollisuus asunnonvaihtoon muiden ekokaupunkien asukkaiden kanssa. Näin voimme pienentää hiilijalanjälkeä myös lomaillessamme. 8. Uskomme parempaan maailmaan parempien valintojen myötä. Arvostamme käsityötaitoja ja kestävyyttä. Täältä löydät parhaan tarjonnan kestävien valintojen tekemiseen! 9. Allekirjoitamme omalla nimellämme kaiken minkä teemme, sillä teemme hyvin ja olemme siitä ylpeitä! 10. Olethan ystävällinen sekä naapureille että vieraille.
25 6. Mistä lähialueen henki syntyy?
26 6. Mistä lähialueen henki syntyy? Kaupungilla haaste on luoda asukkaille tunne mahdollisuudesta vaikuttaa ympäristöönsä. Vahva julkinen valta on osittain rikkonut tunteen mahdollisuudesta vaikuttaa lähiympäristöön. Tämä valta ulottuu jopa kodin piiriin. Sekä museovirasto että taloyhtiölaki rajoittavat merkittävästi ihmisten mahdollisuuksia muokata välitöntä ympäristöä. Tämä rajoittaa kykyä suoraan osallistumiseen ja muokkaa kaupunkia staattiseksi elämisen koneeksi. Voisimmeko edes kokeilla toisenlaisia malleja? Suomi lisää säännöstelyä Hundertwasserhaus Wienissä ikkunaperiaate toiminnassa
6. Mistä lähialueen henki syntyy? 27 Talotasolla talonmiehet ovat perinteisesti välittäneet sekä talon yhteisisistä asioista ja ihmisistä. Osassa vanhoista taloyhtiöistä talonmiehet vielä toimivat asukkaita yhteensitovana ja talon asioihin osallistavana instituutiona. Ei pelkästään talonmies, vaan kortteliyhteisö. Taloon muuttamiselle olisi ehtona illanistujaisiin osallistuminen, pelkät vanhanajan taloyhtiöiden asukasneuvostojen talkoot eivät riitä. Kortteliyhteisöön tutustuminen olisi ohjattua ja sitä tukisi suljettu keskustelufoorumi, jossa jokaisella olisi kuva, ammatti, kiinnostuksenaiheet ja mitä etsii. Kortteliyhteisö voisi jakaa "tuvan" jossa olisi superimuri (vesipesulla) painepesuri, isoimmat porat ja sahat, pelejä, kirjoja, urheiluvälineitä ja muita harrastetarvikkeita, yhteisöauto, kangaspuut, kattiloita värjäämistä varten. Paikallinen kansalaisopisto voisi hoitaa osan kursseistaan tuvassa, selä martat ja kirjaston satutunti. Osallistumalla kortteliyhteisön toiminnan pyörittämiseen saisi jotakin aineellisia (ei rahallisia) etuja. Meillä on hyvä kiinteistöfirma. Mutta lapsuudessani talkkari oli turva-aikuinen omien vanhempien lisäksi. Nyt kohtapuoliin tarvittaisiin luotettua talkkaria ikääntyvän väestön turvaksi. Tulevaisuuden talkkarit voisivat olla vähän kuin taksikuskit ovat nykyisin maaseudulla. Talonmies olisi hyvä arjen lisä huolehtimaan taloni asioista ja ihmisistä.
6. Mistä lähialueen henki syntyy? 29
28 8. Autoton vai autollinen kaupunki - väärin asetettu kysymys?
9. Elävä kaupunkikulttuuri - suuria hankkeita vai kestävää arkielämää? 30 Kaupunkikulttuuri on Pop Up-kulttuuria. Erilaiset rytmit ja satunnaiset tapahtumat ovat kaupungille ominaisia. Tapahtumiin osallistuminen luo tunnetta osallisuudesta hyvään kaupunkielämään. Useat vastaajamme tekivät viittauksia kaupungin tapahtumiin kuten Juhlaviikkoihin ja Art Goes Kapakkaan. Nämä rytmittävät elämää kaupungissa vuoden läpi. Mitä lähempänä kotia tapahtuma on, sitä suurempi merkitys sillä on vastaajille. Mitä tarkoittaisikaan kaupunkisuunnittelun näkökulmasta jos siirtäisimme korkeakulttuurista painopistettä paikallisiin tapahtumiin yhteenkuuluvuuden vahvistamisen nimissä?
9. Elävä kaupunkikulttuuri - suuria hankkeita vai kestävää arkielämää? 31 Tapahtumat ovat yhteistä kulttuurin luomista. Niihin osallistumisen avulla tilasta tulee merkityksellinen paikka. Tämä vahvistaa osallistujien yhteisöön kuuluvuuden tunnetta. Tapahtumat voivat olla joko vain naapuruston asukkaille tai kaikille avoimia tapahtumia, jotka tuottavat kaupunginosasta vierailukohteen muille kaupungin asukkaille. Tämä on myös voimaantumisen periaate. Paikallinen vastuu tapahtumien järjestämisestä luo kuuluvuuden ja omistajuuden tunnetta (Mulgan et al. 2008). Miten Low2No-kortteli voisi luoda kuuluvuuden tunnetta?
9. Elävä kaupunkikulttuuri - suuria hankkeita vai kestävää arkielämää? 32 Kaupunkikulttuuri on Pop Up-kulttuuria suuria julkisten toimijoiden järjestämiä tapahtumia tai omaehtoisia alueen elävöittiviä toimenpiteitä.
Low2No Järjestetyt tilat ja tilan luominen 33
Low2No Järjestetyt tilat ja tilan luominen 33
34 9. Järjestetyt tilat ja tilan luominen
9. Järjestetyt tilat ja tilan luominen 35
36 Kotona kaupungissa RAKENNETTU YMPÄRISTÖ SOSIAALISET RAKENTEET IDENTITEETTI & KULTTUURI INSTITUUTIOT Tapahtumat
37 10. Palveluiden kirjo eli palveluiden ekologia - miten luovat pk-yrittäjät näkevät kaupungin?
10. Palveluiden kirjo eli palveluiden ekologia - miten luovat pk-yrittäjät näkevät kaupungin? 38 Kaupunkikuvaa muokkaavat yrittäjät ovat riippuvaisia elävästä kaupunkikulttuurista, jossa ihmiset käyvät ulkona ja käyttävät palveluita. Sen vuoksi osa yrittäjistä pyrkii muokkamaan yhdessä muiden yrittäjien kanssa katukuvaa ja mielikuvaa koko alueesta, jotta alue houkuttelevee ihmisvirtoja (esim. cityshops.fi) kävelemään alueella lisäten liikkeiden ohitse virtavaa ostovoimaa. Siksi urbaanin katukuvan ja kaupunkikulttuurin luominen ja ylläpitäminen on elinehto monille yrittäjille tämän vuoksi he myös avoimesti kritisoivat ns. nukkumalähiöiden rakentamista kaupungin keskustaan. Myös kohtuuhintaiset tilat ja kokeilumahdollisuudet uusille kaupallisille ideoille koetaan tärkeiksi, ja tässä esimerkiksi subventoidut määräaikaiset tilat luovalle kaupalliselle toiminnalle, vapaampi tilankäyttö ja helpompi (byrokratian vähentäminen) saatavuus koetttiin erittäin tärkeiksi tekijöiksi elävän kaupunkipalveluiden ekologian luomiseksi.
KESTÄVÄ KAUPUNKI ja ihmislähtöinen toimenpideohjelma 43 IHMISTEN NÄKÖKULMA KAUPUNKIASUMISEEN Paikan henki 1. Kaupunki on tilallista pääomaa - ei vain asumistiheyttä 2. Mitä on Helsinki? Kaupunki ja meri 3. Mitä on Helsinki? Kaupunki ja esteettisen historian taju 4. Mitä on Helsinki? Kytkökset muihin kaupunkeihin 5. Low2No-korttelin henki: Historia ja kestävän alueen tavoitteet näkyväksi Kotona kaupungissa 6. Osaksi paikallisuutta: Poliittinen demokratia ja suora demokratia 7. Läpinäkyvä sosiaalisuus 8. Järjestetyt tapahtumat ja tapahtumien omaehtoinen luominen 9. Järjestetyt tilat ja tilan luominen 10. Low2No-korttelin tulo- ja lähtörituaalit: näkyvät kauttakulkupaikat LUOVIEN PK-YRITYSTEN NÄKÖKULMA KAUPUNKIIN 1. Kaupunki, ei lähiö 2. Huokuttelevia mahdollisuuksia pk-yrityksille 3. Aluebrändays ihmisvirtojen tukena taklaa vetovoiman ongelmat 4. Kivijalkojen kiertävät liiketilat elävä paikalliskulttuuri ja rytmit 5. Byrokratian haasteet Haaste kaupungille funktionaalisuudesta tilalliseen pääomaan
Gemic Oy KESTÄVÄ KAUPUNKI ja ihmislähtöinen toimenpideohjelma Loppu