2010 No business like show business Kauppatieteilijät politiikassa Tupsulakkiset koulukaverimme La Fiesta! Kehyn kellarissa Kylteri
Apinat 2010 3 Olli Rappe Tiina Kanninen Miro Ahti Tiina-Mari Haka Accelerate your career from day one Ville Larimo Asta Mykkänen Join McKinsey as a management consultant (Junior Associate) and you become part of the world s most influential leadership network: our collegues, clients, and alumni. You will have unrivalled choice to shape your career and future. To learn more about our work, people, and career options visit www.mckinsey.fi. With any questions, please contact Merja Kolehmainen, merja@mckinsey.com or +358 40 508 1094. Tapio Melgin Sara Laurila Soldier (detail). Vesa Pesonen. The McKinsey Helsinki office is looking for outstanding Master s degree candidates for permanent positions. We hire exceptional people with excellent capabilities and great potential in problem solving, leadership, drive, and interpersonal skills. You can send your application anytime, already before graduation, by filling in an online application at www.mckinsey.fi. Xiang Ye Mikko Laapas Janne Kajasmaa Iida Hietala & Maria Honkanen
4 kylteri Pääkirjoitus 2010 5 Menu 10 Kauppatieteilijät politiikassa Why think about that when all the golden land s ahead of you and all kinds of unforeseen events wait lurking to surprise you and make you glad you re alive to see? Kerouac Moninkertainen ministeri Erkki Tuomioja ja kunnallispolitiikan tulokas Lasse Männistö ovat molemmat Helsingin kauppakorkeakoulun kasvatteja. Onko ktm-tausta eduksi politiikassa? 20 La Fiesta! In vino veritas. Baccus matkusti Kataloniaan tutustumaan Prioratin viininviljelysalueeseen, joka on viime vuosikymmeninä noussut yhdeksi maailman arvostuimmista. 8 No business like show business Solar Filmsin toimitusjohtaja Jukka Helle ammensi aikoinaan oppia Kauppiksessa ja ky:n elokuvakerhossa. Mutta koska Mannerheim rymistelee valkokankaille? 26 Kehyn kellarissa Entinen ky:n Kehitysyhteistyöjaosto jatkaa monipuolista toimintaansa myös uudessa ylioppilaskunnassa. Osallistu. kylteri@kyweb.fi kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n julkaisema aikakaustyyppinen ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan. Kylterissä ilmoituksesi tavoittaa kampuksen noin 4000 tulevaa talouselämän vaikuttajaa. Kylteri ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja lehteä jaetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun toimipisteissä. päätoimittaja Olli Rappe 050 308 1131 olli.rappe@kyweb.fi ilmoitusmyynti Emmi Harno 050 304 7603 ilmoitusmyynti@kyweb.fi ad Sara Laurila 040 353 8287 sara.laurila@kyweb.fi Painettu 100% kierrätetylle paperille CyclusOffset 200 g/m² & 115 g/m² Forssan Kirjapaino Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry Pohjoinen Rautatienkatu 21 b 3. krs 00100 Helsinki
6 kylteri Puheenjohtajalta 2010 7 Helsinki valttikorttina Aallolle tiina kanninen ky ry:n hallituksen puheenjohtaja Kylteri 2/2010 otti katsauksen Aalto-yliopiston kampuspäätökseen ja haastatteli Aallon opiskelijoiden näkemyksiä kampusasiasta. Asia on äärimmäisen ajankohtainen, sillä päätös kampusratkaisuista tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä. Aikaa päätöksen muodostamiseen on siis enää reilu kuukausi. Kampuspäätöksen merkitystä ei voi olla korostamatta. Tärkeydestään huolimatta hiljaisuus aiheen ympärillä on ollut koko kuluneen vuoden kiusallista. Keskustelun herättämiseksi ky ja tokyo teettivät jo keväällä jäsenilleen kyselyn, johon vastasi 1 100 kylteriä ja taikkilaista. Myös Aalto toteutti oman kyselynsä kesällä. Syksyn aikana yliopisto kutsuu koolle kolme työpajaa, joissa käsitellään eri teemoja kampusasian ympärillä. Syyskuun lopulla järjestetty ensimmäinen työpaja ei liikaa kehuja kerännyt: hienosti toteutettu työpaja käsitteli hyvin korkealentoisesti kampusasiaa, mutta konkretia loisti poissaolollaan. Myös työpajaan osallistuneiden opiskelijoiden määrä oli nolostuttava. Kourallinen opiskelijoita oli löytänyt paikalle, vaikka mukaan olisi mahtunut useita kymmeniä. Aalto-yliopiston tulisi käydä keskustelua rohkeasti eri vaihtoehdoista. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä, että kampuksella tulee olla elämää, tilojen tulee tukea opiskelua ja Aalto-yhteisön kohtaamista. Kesällä alkanut ja nyt jatkunut keskustelu unelmien kampuksen elementeistä saa siis ajattelemaan, että onko päätös jo tehty jossain, kun suora puhe vaihtoehdoista puuttuu. Itse toivoisin, että Aalto kokoaisi eri varteenotettavat vaihtoehdot kampusratkaisuista esille tasapuolisesti ja keskustelua käytäisiin niiden pohjalta nyt loppuaika ja vertailtaisiin niiden hyviä ja huonoja puolia. Oma näkemykseni on, että Aallon tulee olla keskeinen osa elävää yhteiskuntaa. Sijainti Helsingissä olisi Aallolle myös tulevaisuudessa valttikortti. Otaniemestä ei tarvitse muuttaa, mutta ei koko kampusta ole sinne mielestäni myöskään mielekästä sijoittaa. Yhteinen yliopisto ja poikkitieteellinen yhteistyö eivät edellytä yhtä kampusta tai kampusaluetta. Ajallinen etäisyys eri toimipisteiden välillä sekä erilaiset inspiroivat kohtaamispaikat ovat oleellisempia. Ihmiset kohtaavat vain jos heillä on syy kohdata. Mielestäni Aallon tulisikin rakentaa enemmän Desing Factoryn tyyppistä menoa ja seuraavaksi ehdottomasti Helsinkiin. ky-talosta on vapautumassa pian useampi kerros, joten kenties siinä olisi sijainti koko Aalto-yhteisön kohtaamispaikaksi?
No business like showbusiness 8 2010 9 No business like show business Miltä elokuva-ala näyttää kaupallisesta näkökulmasta? teksti kuva Miro Ahti & Ville Larimo Solar Films Elokuva-ala on ala, josta varmasti kaikki ovat tavalla tai toisella kiinnostuneita. Halusimme selvittää, millaista alalla oikeasti on ja mitä ala voisi tarjota kiinnostuneelle kylterille. Pyysimme haastatteluun Solar Filmsin toimitusjohtajaa Jukka Hellettä joka toimii myös tuottajana. Entisenä Kauppakorkeakoulun opiskelijana Helle suostuikin Kylterin haastatteluun välittömästi. solar films, rööperi-elokuva Solar Films on Suomen suurimpia elokuvayhtiöitä, joka on tuottanut monia tunnettuja elokuvia, esimerkkeinä Vares-sarja, Paha maa sekä uusimpana Sisko tahtoisin jäädä. Yritys perustettiin vuonna 1995 tavoitteena tuoda suuren budjetin elokuvien kulttuuri Suomeen. 90-luvun puoliväli oli sopivaa aikaa tälläiselle elokuvalle, sillä markkinat olivat muuttumassa sellaisiksi, että suomalaiselle viihde-elokuvalle oli enemmän tilaa. Aloitamme haastattelun osoittamalla täydellistä tietämättömyyttä koko alasta. Kysymme, mitä tuottaja tarkkaan ottaen tekee. Helteen mukaan tuottaja vastaa pitkälti koko elokuvan business-puolesta aina leffaprojektin rahoituksen järjestämisestä valmiin kokoillan elokuvan markkinointiin. Elokuvien rahoitustilanne on Suomessa mielenkiintoinen, sillä kaikki kaupalliset elokuvat rahoitetaan suurelta osin valtion rahalla. Valtion elokuvasäätiö päättää, mitä elokuvia se tukee ja nämä sitten ovat yleensä niitä, jotka tulevat tehdyksi. Valtion lisäksi rahaa tulee myös sopimuksista esimerkiksi elokuvateatterien ja TV-yhtiöiden kanssa. Sopimuksissa annetaan teattereille ja tv-kanaville oikeudet elokuvan levittämiseen vastineeksi siitä, että ne ovat mukana rahoittamassa projektia. Tuottaja valitsee, mitkä elokuvat tulevat lopulta tehdyksi. Vaikka kyseessä onkin rahallisesti tärkeä päätös, niin loppujen lopuksi valinta kulminoituu tuottajan omaan harkintaan. Pohjimmiltaan kuitenkin on tärkeää, että tuottaja itse oikeasti välittää elokuvasta, Helle toteaa. Paljon puhutun Mannerheim-elokuvan tuotanto on yhä työn alla ja ensi-iltaa kaavaillaan syksylle 2011. Kompastuskiveksi on muodostunut elokuvan rahoitus, minkä johdosta ensi-iltasuunnitelmat ovat siirtyneet kerta toisensa jälkeen. Uskoimme, että isänmaallisen rahan löytäminen Suomesta ei olisi vaikeaa, mutta yllättävän vaikeaksi se sitten osoittautuikin, Helle toteaa. Jokainen elokuva, jossa Solar Films on mukana, on suuri riski yhtiölle. Elokuvia ei nimittäin tehdä montaakaan vuodessa. Helle kertoo kauhutarinoita, kuinka yksikin elokuva kaataa sen tuottaneen yrityksen tähän vain tulee alalla sopeutua. Internetistä huolimatta elokuva-alalla menee nyt hyvin. Helteen mukaan viimeiset pari vuotta ovat olleet alan parhaimpien joukossa ikinä. Toista kertaa paljastamme tietämättömyytemme, ja kysymme, ketkä itse asiassa ovat Solar Filmsin kilpailijoita. Helteen vastaus on moninainen. Kilpailijoita eivät ole pelkästään toiset isot suomalaiset elokuvayhtiöt. Solar Filmsin elokuvat kilpailevat toki Hollywoodin kanssa, mutta myös pienet suomalaiset indie-elokuvat saattavat yllättää suosiollaan. Loppujen lopuksi kyseessä on kilpailu ihmisten ajankäytöstä, Helle tiivistää. Kilpailevien tuotantoyhtiöiden julkaisuaikataulu otetaan huomioon erityisesti päätettäessä ensi-iltojen ajankohdista. Ensi-ilta ei voi osua muutamaan viikkoon ison Hollywood-elokuvan jälkeen, sillä silloin kaikki teatterien suuret salit ovat käytössä. Myös muita isoja tai samankaltaisia suomalaiselokuvia pitää välttää. Helteen opiskelutausta vaikutti hänen päätymiseensä elokuva-alalle. Opiskeluaikoinaan hän oli mukana ky:n silloisessa Promille-elokuvakerhossa. Kun kerhon elokuvaprojektit alkoivat muuttua ammattimaisemmiksi, pyydettiin avuksi erityisesti kuvaajia TaiK:sta. Tätä kautta Helle tutustui TaiK:laisiin ja päätyi mukaan heidän opiskelijaprojekteihinsa, nimenomaan tuottajan ominaisuudessa. Pikkuhiljaa elokuva-alasta tuli ammatti. Henkilöstöhallinnon ja laskentatoimen opinnoista on Helteen mukaan ollut hyötyä. Laskentatoimi on ollut itsestään selvästi hyödyllistä yrityksen käytännön pyörityksessä, mutta myös henkilöstöhallinnon osaaminen on hyödyttänyt, sillä Solar Filmsin palkkalistoilla on vuosittain satoja ihmisiä. Onhan opinnoista ollut hyötyä. Suoraan elokuvaalalle Kauppakorkeakoulu ei valmista, mutta ei se toisaalta valmista millekään muullekaan alalle, Helle tiivistää Helle kuitenkin kehottaa ihmisiä olemaan varovaisia, jos he haluavat olla alan kanssa tekemisissä. Suomessa tehdää vain noin 14 elokuvaa vuodessa. Ala on pieni ja siksi on vaikeaa päästä sisään. Se vaatii suurta omistautuneisuutta.
Kauppatieteilijät politiikassa 10 2010 11 Kauppatieteilijät politiikassa teksti kuva Mikko Laapas Sara Laurila Kun ylioppilasliike 60-luvulla politisoitui ja Helsingin yliopistolla kuohui, tyydyttiin ky:llä polttelemaan rauhassa oman Amerin tupakkia. Vanha ylioppilastalo vallattiin solidaarisuuden hengessä aitoa demokratiaa vaatien, kun kylterit miehittivät Kauppakorkeakoulun lähinnä urheiluhengessä. Yhteiskuntatieteilijöitä yhdistävä piirre on kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, politiikkaan, mutta tekeekö kauppatieteellinen tässä poikkeuksen? Nyrkkituntumalla voisi sanoa, että politiikan johtopaikoilla vilisee valtio- ja oikeustieteilijöitä, mutta kiinnostaako Oy Suomi Ab:n luotsaaminen kauppatieteilijöitä, ja millaiset valmiudet ekonomitutkinto antaa poliittisille foorumeille? Kylteri päätti ottaa selvää ja haastatteli kahta kokenutta ekonomipoliitikkoa.
Kauppatieteilijät politiikassa 12 2010 13 Yhteiskunta ja politiikka sen ohjaajana muodostuvat ihmisten välisestä kanssakäymisestä aivan kuten liiketoimintakin. Suurin osa kyltereistä suuntaa jo opinnoissaan yksityiselle sektorille, jossa ekonomilla on kyllä paikkansa. Varma urakehitys siintää silmissä ja eurot kilisevät kassaan tasaista vauhtia. Ekonomi ei kuitenkaan ole harvinaisuus julkisellakaan sektorilla, eikä ammattipoliitikkojen keskuudessa. Muun muassa Suomen kolmestatoista europarlamentaarikosta neljä on koulutukseltaan kauppatieteiden maistereita. Listaa voisi jatkaa Kimmo Sasista (kok.) aina Elisabeth Rehniin (r.) asti. Yksi tunnetuista Kauppiksen käyneistä poliitikoista on kansanedustaja, entinen ulkoministeri ja politiikan moniottelija vtt, ekonomi Erkki Tuomioja (sd.). Tuomiojan mukaan 70-luku oli Kauppakorkeassakin ainutkertaista poliittisen aktivismin aikaa. Hän itse tuli Kauppikselle opiskelemaan kansantaloustiedettä suoritettuaan valtiotieteen kandidaatin tutkinnon. ky:n edustajistoon hän pääsi aikanaan sosiaalidemokraattien listoilta. Ei mennyt kuitenkaan montaa vuotta tämän jälkeen kun panin merkille, että ky:n edustajistossa oli vain kaksi tasavahvaa ryhmää: kokoomus ja siitä oikealle sijoittuvat sitoutumattomat, Tuomioja muistelee. Uuden sukupolven ekonominäkemystä sen sijaan edustaa Helsingin kaupunginvaltuustossa vaikuttava ktm Lasse Männistö (kok.), joka pyrkii myös ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Pyrin ehdokkaaksi, sillä näen tarpeen muutoksille yhteiskunnassamme ja tällä hetkellä tuntuu, että monet päättäjät haluavat kieltää tosiasiat. Sanoisin siis, kliseistä tai ei, että yhteiskuntamme tila on suurin motivaatio pyrkiä ehdolle, hän perustelee intoaan kiivetä Arkadianmäelle. Männistölle on nuoresta iästään huolimatta kertynyt jo iso kasa poliittista kokemusta: hän on toiminut mm. ky:n hallituksessa ja syl:n puheenjohtajana. Eduskuntavaalikampanjaansa Männistö lähtee rakentamaan ennen kaikkea vahvan talouden ja työllisyyden, yhtenäisen metropolipolitiikan sekä suomalaisten kasvuyritysten ja yrittäjyyden varaan. Perinteisillä kauppisteemoilla siis mennään? Mielestäni eduskuntaan ei pidä lähteä ajamaan minkään yksittäisen eturyhmän etua, mutta uskon, että usein kauppatieteilijöiden näkökulma asioihin voi olla samansuuntainen, hän korjaa. Männistön mielestä ekonomitutkinto antaa hyvät eväät ymmärtää yhteiskuntajärjestelmää. Yhteiskunta ja politiikka sen ohjaajana muodostuvat ihmisten välisestä kanssakäymisestä aivan kuten liiketoimintakin. Ainakin itse koen saaneeni Kauppiksesta mainiot eväät poliittiselle uralle! Poliitikon tärkeimmiksi ominaisuuksiksi hän linjaa suoraselkäisyyden ja pitkäjänteisyyden. Hermojakin tarvitaan: Joskus tuntuu, että valtuustossa pienimmistä asioista saadaan aikaiseksi suurin riita, Männistö jatkaa. Tuomiojan mielestä poliitikossa tärkeitä ominaisuuksia ovat oikeat arvot ja kyky toimia niiden mukaisesti. Poliitikon täytyy myös pystyä hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja erottamaan tärkeät asiat vähemmän tärkeistä. Kauppatieteellisen tutkinnon hyödyllisyyden hän kuitenkin kyseenalaistaa: En kyllä havainnut että kauppatieteellinen koulutus olisi mitenkään edesauttanut näiden [ominaisuuksien] kehittymistä tai yleensä parantanut valmiuksia yhteiskunnan ymmärtämiseen, Tuomioja arvostelee. Hän toteaa kommenttiensa perustuvan lähes 40 vuoden takaiseen ajanjaksoon. Moni asia kauppatieteen opiskelussa on sen jälkeen varmasti muuttunut, ja toivottavasti parempaan. Tosin ulkopuolisen silmin varsinkin kansantaloustieteen opintojen luulisi mitä suurimmassa määrin auttavan vapaisiin markkinoihin perustuvan nykyyhteiskuntamme toimintaa arvioitaessa. Lisäksi Tuomiojan mukaan amerikkalaiset sosiaalipsykologit ovat tutkimuksissaan päätyneet siihen että kauppaopiskelu tuottaisi jonkinlaisen vamman ihmisten sieluun ja tekisi heistä laskelmoivampia ja vähemmän altruistisia kuin ihmiset yleensä. Toivon kuitenkin välttyneeni tältä vammalta, hän sivaltaa. Kansantaloustiedettä opiskellut Tuomioja tunnustaa leikkimielisesti, että liiketaloudelliset markkinointiopit taisivat valua hänen kohdallaan kuin vesi hanhen selästä. Valtakunnanpolitiikan lisäksi kylterit ovat aina olleet aktiivisia opiskelijapolitiikassa. Tämä on näkynyt kautta aikojen ky:n vilkkaana toimintana ja palvelukulttuurina sekä nykyisenä aktiivisuutena Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitossa (syl) kylterit ovat keskeisillä pelipaikoilla. Liitolla on ollut mm. useampia kylteripuheenjohtajia, joiden sarjaa jatkaa nykyinen puheenjohtaja Matti Parpala. Sekä Männistölle että Tuomiojalle on jäänyt positiivisia muistoja opiskelijapolitiikasta. Tuomioja muistaa laittaneensa iloisesti sekä valtakunnan- että opiskelijapolitiikan samaan pakettiin, kun hän tuli valituksi eduskuntaan jo opiskeluaikana. hyy:n edustajistossa oli myös toinen istuva demarikansanedustaja, Erkki Liikanen, ja aikataulujemme vuoksi havaitsimme käytännöllisimmäksi pitää ryhmäkokouksemme eduskunnassa sivistysvaliokunnan huoneessa, hän muistelee. Männistölle on jäänyt mieleen kirkkaimpien muistojen osalta valinta syl:n puheenjohtajaksi sekä opintorahan tasokorotuksen kirjaaminen Vanhasen I hallituksen ohjelmaan vuonna 2007. Hyviä muistoja löytyy kyllä todella monia. Milloin on etsitty ky:ltä vuoden opettajalle sillisvaatetusta ja milloin juostu Akateemista Warttia pukuun puettua puheenjohtajaa kottikärryissä työntäen, hän naurahtaa. Taseen ja tuloslaskelman lisäksi kylterit pyörittävät siis sujuvasti myös poliittista peliä. Voitaneen jopa sanoa, että myös kylteri on poliittinen eläin. Sosiaalipsykologit ovat todenneet, että kauppaopiskelu tuottaisi jonkinlaisen vamman ihmisten sieluun ja tekisi heistä laskelmoivampia ja vähemmän altruistisia kuin ihmiset yleensä.
Zimbabwe calling tupsulakkiset koulukaverimme 14 2010 15 Zimbabwe calling tupsulakkiset koulukaverimme teksti kuvat Olli Rappe 113T rullaa läpi Lauttasaaren kohti metsäistä Espoota. Kassissa turvanani kilisee muutama sheriffi, kulkulupani Otaniemeen. tkk:n päärakennuksella pois noustessani minulla ei ole harmainta aavistustakaan oikeasta suunnasta kohti Teekkarikylää ja tunnen itseni huonoksi aaltolaiseksi. Pätevien arkkitehtiopiskelijoiden puuttuessa maisemasta kysyn ensimmäisiltä vastaantulleilta tietä ja saankin tarkan opastuksen kohti illan isännän, ympäristö- ja rakennustekniikan fuksin, Pyryn, residenssiä. Ihmiset, jotka on kunnianhimoisia saa yleensä paljon aikaan. Kunnianhimon tyydyttäminen vaatii aina jonkun toisen, joka noteeraa sun saavutuksesi. Mikä taas ruokkii kunnianhimoa, niin kaikista yhteisin ja selättämättömin motiivi on raha, Pyry määrittelee lähestymistapaansa kauppatieteisiin ja rahakeskeiseen kouluttautumiseen. Minkä takia Nokia kiinnostaa tavallista suomalaista on sama kuin jääkiekossa. Mennään siihen, että kunnianhimon tyydyttäminen on sitä, että kun sun suosikkijoukkuees menestyy niin sä kuvittelet että oot itse parempi. Kun sä saat tehtyä paljon rahaa muut kunnioittaa sua väkisin, ei oo vaihtoehtoa olla kunnioittamatta. Paitsi hyvin pienellä marginaalilla, mutta kun ne ajetaan rahaäijien toimesta pieneen rakoseen, ne ei voi tehdä mitään. Mua kiinnostaa raha, koska mä oon kunnianhimoinen ihminen. Mikä on parempi tapa tyydyttää kunnianhimoa suuren yleisön silmissä kuin se että sä teet v***sti fyrkkaa? Paikalla olevien teekkareiden (Pyry, Riku, Roope, Ville, Arto ja Pauli) puheissa korostuu perinteinen näkemys, jonka mukaan teknillinen osaaminen on eksaktia ja kaupallinen yleispätevämpää, mutta pinnallisempaa. Tuotantotalous on ollut teekkareille tarvittava lähestyminen kaupallisiin aineisiin mitä on aiemmin ollut - moni on lukenut vaikka energiatekniikkaa ja sitten tuotantotalouden sivuaineeksi. Niin, että sulla on osaaminen itse asiasta ja sen lisäks vielä asian markkinoinnista, Pyry jatkaa. Riku painottaa, ettei tkk:n tuta ole sitä excel-taulukkojen vääntöä, johon kylterit ovat tottuneet: Meillä tuta on ihan eri asia, yleiskattava katsaus talouteen.
Zimbabwe calling tupsulakkiset koulukaverimme 16 2010 17 Hienoa, suurta ja äärimmäistä osaamista Keep the change! Aalto on ehtiny jo yli puolen vuoden ikään. Kauppakorkean puolella uusi yliopisto on näkynyt ainakin kiivaana keskusteluna puolesta ja vastaan, sekä spekulointina tulevaisuudesta. Otaniemen vehreissä maisemissa muutoksen tuulet ovat olleet laimeita. Teekkareiden mukaan vuodenvaihteessa entinen tkk jaetaan neljään osaan ja Aaltoon kuuluu periaatteessa kuusi lähes samankokoista tiedekuntaa. Tämän he toivovat vauhdittavan integraatiota. Pikkuhiljaa varmaan asenteet muuttuu, Suurin yksittäinen kitkan aiheuttaja kyltereiden ja teekkareiden välillä on liittynyt ylioppilaskuntien yhdistymisen myötä tapahtuneeseen varainsiirtojupakkaan. Ainakaan nämä herrasmiehet eivät kanna kaunaa tapahtuneesta. Pyry saa äänensävyynsä paatoksellista jylhyyttä Mä sanon et pitäkää rahanne ja olkaa solidaarisia. Me täällä Zimbabwessa kyllä pärjätään ihan s***anan hyvin. Me ollaan ylpeitä Zimbabwelaisia. Kyl Ei tämä opiskelijalle täällä tunnu kun rupeaa olemaan opiskelijoita, jotka ky on käärinyt rahaa jostain niiden mä ymmärrän et jotkut kokoomuspoliitikot miltään, enemmän hallinnollinen rat- on ensisijaisesti Aalto-yliopistoon sijoituksista, ne on ky:n oikeutta ne miettii, että sun rahat on ansaittu kaisu. Ennenkin on ollut joo-opinnot tulleita. Ei niinkään Taideteolliseen, rahat. Sitten on perustettu AYY, joka työllä ja sillä mitä sä oot tehnyt ja joilla on voinut lukea kauppiksesta. Kyllä uskon, että hyviä puolia tulee kun saadaan yhteisiä kursseja, Riku summaa Sillon kun me ollaan haettu opiskelemaan ollaan tehty valinta jo ennen Kauppakorkeaan, eikä Teknilliseen korkeakouluun hakeneita, Arto toteaa. Kaikki ovat yhtä mieltä hankkeen tärkeydestä ja ideologisesta hienoudesta. Eikä teekkaripiireissä kuulema kukaan ole uutta yliopistoa vastaan. pakottaa jakamaan rahaa, jonka periaate on se, että rahat jaetaan tasan. Jos jollain on enemmän rahaa niin totta kai se v***ttaa. Eikä siinä vaiheessa katsota pidemmällä tähtäimellä yhtään ne on sun. Lähtökohdat on aina erilaiset ja siihen kulminoidutaan politiikassakin. Jos kaikki rahat olisi yhteisessä käytössä ja ky:llä oltaisiin samaa mieltä, sehän olis hieno juttu. Mutta hakua. Mä haen tkk:lle ja en tule luke- Suomi joutuu taloudellisen ja kansal- mitään. Vähän sama kuin Suomi tekee mun mielestä se ei ole niin iso asia maan mitään kauppiksen kursseja, koska se ala ei mua kiinnosta. Valtaosa ajattelee täällä näin, Pyry selvittää. Huolimatta haastateltavien vähäisestä mielenkiinnosta kauppatieteiden opiskeluun, näkevät he kuitenkin poikkitieteellisemmän yliopistotaustan vauhdittavan henkilökohtaista urakehitystä. Pyry analysoikin Aallon antavan diplomi-insinööreille lisämeriittiä työmarkkinoille. Yritysten johtoporras on vaihtumassa, on vaihtunut ehkä jo, enemmän ammatillisesta osaamisesta talouden osaamiseen. Eli diplomi-insinööreistä ekonomeihin. lisen hyvinvoinnin jatkeeksi joskus panostamaan johonkin tuotannon yläpäähän, jolloin pitää keksiä uutta. Aalto antaa avaimet siihen, että me voitaisiin kehittää jotain ihan v***n hienoa ja suurta. Sellainen systeemi mikä loisi jotain, mitä juuri missään muualla maailmassa ei ole. Paketti, jossa osaaminen on viety äärimmilleen. Aallon idea on erittäin kunnianhimoinen ja jos toimii, niin hemmetin hyvä juttu, Pyry hehkuttaa. Taideteollisen korkeakoulun suunnalta tullut kritiikki taiteen esineellistämisestä aiheuttaa naureskelua. fyrkkaa ja Zimbabwe ei tee. Halutaanko me laittaa meidän verorahoja Zimbabween? Riku : Ei mulla henkilökohtaisesti oo mitään näitä rahansiirtoja vastaan, mutta kiinnostaa miten se raha käytetään, mikä on laitettu AYY:n ulottumattomiin. Mutta ei mitään ongelmaa. Sekä ennen Aaltoa, että nykyään teekkareiden opiskelijatoiminnan pyörittäminen on ollut pääasiassa kiltojen vastuulla. Roopen näkemyksen mukaan killat eivät mammonassa pyöri. Killoilla ei juuri ole rahaa. Esimerkiksi koneinsinöörikillan liikevaihto että pitäisi aloittaa mitään vastakkainasettelua, Roope komppaa. Tottakai ymmärretään, että se on ky:lle iso asia. Minkä takia ky:n pitäisi lahjottaa omia rahojaan meidän käyttöön. Ei me tarvita niitä, toteaa Pyry ja kiittää kyltereitä ayy:lle jo annetuista varoista. Riviteekkarit haluavat jättää kinastelut menneisyyteen ja keskittyä toimivan opiskelijayhteisön luomiseen. Tää systeemi tulee tuottamaan, jos jengi on solidaarista ja uskoo tähän juttuun. Eihän me muuten voida tehdä Se, että ollaan nyt Aalto-yliopisto- Jos valtio järjestää niille huippu- on noin 100 000 euroa vuodessa ja KIK mitään niin hienoa kuin mikä on Aalto- laisia pitäisi suosia meitä. Voidaan tason koulutuksen, niin totta kai se on kuitenkin isoimpia kiltoja, 1000- yliopiston perimmäinen idea, jos me ei hankkia alan osaaminen ja sitten mennä haluaa jotain takaisin. Menkää piirtään 1200 opiskelijaa. Mun mielestä juuri uskota toisiimme p**kaakaan. oppimaan sinne rahan sydämeen, kauppik- himaan muuten. kukaan teekkari ei ole kiinnittänyt seen, asioita joilla ammattitaito val- varainsiirtoon juuri mitään mielenkiin- jastetaan tuloksentekoon. Riku on samoilla linjoilla: toa. Otaniemessä yritykset aika paljon sponssaa pippaloita. Rajapinnat kapenee ja Aalto antaa mahdollisuudet moneen. Työelämässä on hyötyä laaja-alaisesta osaamisesta. Pitää olla avarakatseinen ja välttää lokerointia kauppislaisiin ja teekkareihin.
Zimbabwe calling tupsulakkiset 18 2010 19 Missä kylterit? Lähden teekkareiden matkassa kohti Helsinkiä ayy:n Hyökyaalto-tapahtumaan. Keskustelu kääntyy Aaltoyliopiston kampusratkaisuun. Mitä tulisi sijoittaa ja minne? Eihän se toimi, että me yhtäkkiä laittettaisiin yksi kampus vaan jonnekin, Otaniemeen muuttokin kesti tkk:lla vuosikymmenet, Riku toteaa. Kampusratkaisu ei voi merkata taloudellisesti kovin paljoa, se ei ainakaan saa olla haitaksi millekään koulutukselle, Pyry jatkaa. Riku ehdottaa hallinnollista keskuspaikkaa, jossa voitaisiin järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia. Muuten hän näkee hajaantumisen järkevänä. Pauli ottaa esimerkiksi Helsingin yliopiston, jonka toiminta on onnistunutta huolimatta pirstaloituneesta infrastruktuurista. Muutama penkki taaksepäin kuuluu kannanottoja. Myös kaupunkiin matkalla oleva teekkari Kristofer näkee kaksi järkevää ratkaisua. Pääkampus tulisi sijoittaa joko Otaniemeen tai Helsingin keskustaan. En hirveästi vastustaisi sitä jos Aaltoyliopiston hallinnollinen keskus olisi kauppiksessa, sinne on kuitenkin erittäin hyvät yhteydet. ayy:n tapahtumissa ei juuri kyltereitä näy. Tiedotus uuden ylioppilaskunnan tempauksista on allekirjoittaneenkin mielestä jäänyt pimentoon kauppakorkeassa. Tää Hyökyaalto on kauppislaisille ilmeisesti aika huonosti promottu, mielelläni näkisin enemmän kyltereitä, toteaa Ville Arton nyökytellessä taustalla. Ei tarvitsis Otaniemeen edes tulla, sillä on näitä tapahtumia ihan Stadissakin, kuten tänään. Arto toivoo että eri tiedekuntien opiskelijat kohtaisivat jatkossa enemmän toisiaan ja Riku toivottaa kylterit tervetulleiksi Otaniemen superhuikeisiin tapahtumiin tehokkaalla mainospuheella: Viina on halpaa.
20 kylteri La Fiesta! La Fiesta! Viinikerho Baccus teki viiden päivän matkan Suomen syyskuusta aurinkoiseen Barcelonaan ja ympäröiville viinialueille. Matkan aikana vierailtiin viidellä viinitilalla ja tutustuttiin Barcelonan ainutlaatuiseen kaupunkiin. Retket sykkivässä ydinkeskustassa sijaitsevalta hostelliltamme suuntautuivat luonnonkauniille viiniviljelmille Prioratissa, Popoledassa, Manresassa ja Sant Sadurní d Anoniassa. Tutustuimme viinin kiehtovaan valmistusprosessiin ja sadonkorjuun kynnyksellä olleilla tiloilla pääsimme tosissaan näkemään ja kokemaan miten viiniä valmistetaan aivan rypäleiden poiminnasta lähtien. Luonnollisesti vieraanvaraiset isäntämme eivät myöskään jättäneet viinikerhoa kuivin suin. Elämykset tilavierailuilla ja Barcelonassa takaavat, että kotiinpalanneet viinikerholaiset tuntevat nyt paremmin katalonialaisen ruoka- ja juomakulttuurin. Tai juoma- ja ruokakulttuurin. Fiestaa ylläpidettiin ansiokkaasti niin viininmaisteluissa, ruokaillessa, bussissa kuin Barcelonan yössäkin. Ansioituneimmat ottivat kaiken irti niin kiinteähintaisista all inclusive lounaista, La Ramblan pimeästä oluesta kuin viinimaisteluiden sylkykuppien sisällöistä. Lähes aina valkoviini kuitenkin erotettiin punaviinistä ja harvemmin punaviiniä sekoitettiin Red Bulliin. teksti kuva 2010 21 Matkan henkevimmät kokemukset tapahtuivat Montserratin luostarin pihalla viinikerhon nukkuessa aiemman illan väsymystä pois ja toivoessa, että viinimatkan viinit muuttuisivat vedeksi. Matka oli kuitenkin erittäin onnistunut viinikerholaisten jakaman kuplivan hedonistisen asenteen ja tähän sopivan espanjalaisen elämäntyylin ansiosta. Onnelliset, mutta väsyneet viinikerholaiset ovat päässeet turvallisesti kotiin laukut täynnä Katalonian tuliaisia. Iida Hietala & Maria Honkanen Janne Kajasmaa
La Fiesta! 22 2010 23» ky-sub «teksti kuvat Tapio Melgin Tapio Melgin & Janne Kajasmaa Maailman laadukkaimpia viinejä valmistaviin viinialueisiin lasketaan perinteisesti muun muassa Bordeaux, Burgundi, Toscana ja aivan viime vuosina myös Priorat. Espanjan Kataloniassa sijaitseva pieni Prioratin viinialue tuli maailmalla tunnetuksi 1990-luvulla. Läpilyöntiin tarvittiin vain yksi arvostelu. Bordeaux hon erikoistunut viinimaailman guru, Robert Parker, tutustui alueeseen, ja ylisti täysin tuntematonta aluetta maailman kenties parhaaksi. Priorat oli keskiajalla tunnettu viineistään, jotka korkean alkoholipitoisuutensa vuoksi kestivät hyvin kuljetusta. Carthusialainen luostari Scala Dei toi viininviljelyn alueelle 1100-luvulla, ja viljely yleistyi Prioratin mineraalipitoisilla rinteillä. Ennen viinikirva phylloxeran iskemistä alueelle 1800-luvun lopulla alueen tuotanto oli kasvanut 5000 hehtaariin. Vaikka tuotanto on aloitettu uudestaan, käsittää nykyisen viljelyala yhä vain kolmanneksen tästä. Alueen alkuperäisiä lajikkeita, Garnachea ja Cariñenaa viljeltiin pengertämättömillä rinteillä, joille tunnusomaista on liuskekivestä, licorellasta, muodostuva punertava maapohja. Vesi valuu kvartsipitoisten kerrosten läpi, ja köynnösten juuret kaivautuvat parhaimmillaan lähes 20 metrin syvyyteen saadakseen tarpeeksi vettä ja ravinteita. Samalla rypäleisiin siirtyy suuri määrä maapohjan mineraaleja. Prioratin uusi nousu alkoi, kun viininvalmistaja René Barbier osti vuonna 1979 maata alueelta, ja alkoi valmistamaan viiniä. Barbier sai vakuutettua alueen potentiaalista entisen työnantajansa, Álvaro Palaciaksen, tunnetun Riojalaisen viinitilallisen, sekä muita viininvalmistajia. Ensimmäiset vuosikerrat saatiin 1990-luvun vaihteessa, ja alueen vanhempia köynnöksiä alettiin myös pian hyödyntää uudentyylisen viinin valmistukseen. Mas Doixin tila on yksi Prioratin arvostetuimpia. Sen tuotanto on alueen pienimpiä, ja tilan huippuviiniä, Doixia, valmistetaan vuosittain vain noin 6000-7000 pulloa. Doix käyttää usean muun alueen viininvalmistajan tapaan vanhempia köynnöksiä, jotka kasvavat vapaasti vaikeakulkuisilla ja pengertämättömillä rinteillä. Vanhimmat ovat vuodelta 1902, ja tuottavat vain 300 grammaa rypäleitä kasvia kohden. Näistä rypäleistä saadaan valmistettua hyvin konsentroitunutta viiniä, jotka mahdollistavat yhdessä korkean mineraalipitoisuuden kanssa hyvin pitkäikäisten viinientuotannon.
La Fiesta! 24 no. 2 2010 25 Jörgen Gunnarsson työskentelee Mas Doixin tilalle, ja kertoo vanhempien Garnacha- ja Cariñeraköynnösten kasvavan sekaisin eikä lajikkeittain ryhmiteltynä, kuten yleensä tehdään sadonkorjuun helpottamiseksi. Vaikka tilalla on aikanaan päätetty tehdä toivottu rypälesekoitus jo sadonkorjuun yhteydessä, tehdään Doixilla nykyään kaksi sadonkorjuuta näillä rinteillä, sillä rypäleet kypsyvät eri tahtiin. Cariñera kypsyy myöhään syksyllä ja vaatii paljon lämpöä kehittyäkseen. Se on siksi harvinaisempi lajike, vaikka siitä saadaankin pienisatoisena tuotettua voimakasväristä ja tanniinista, laadukasta viiniä. Prioratin vuorten keskelle muodostuva mikroilmasto antaa mahdollisuuden lajikkeen menestykselliseen kasvatukseen, sillä vuorten keskellä vuotuinen sademäärä jää 400-600 millimetriin, ja lämpötilat ovat ympäröiviä alueita korkeampia. Uudemmat Doixin köynnökset on istutettu pengerretyille rinteille, ja tilalla käytetään alueelle tyypillisesti myös Ranskalaisia lajikkeita, Cabernet Sauvignonia, Syrahia ja Merlot ta. Uudempien köynnösten rypäleistä ei kuitenkaan saada vielä toivottavan konsentroituneita, ja Prioratin laadukkaimmat viinit valmistetaankin yleensä vähintään osittain vanhoista köynnöksistä. Baccuksen huippuviinitastingissa marraskuussa maistetaan muun muassa Doix 03. Where would you celebrate the results of hard work and success? Tänä päivänä Prioratin punaviinit ovat Espanjan kalleimpien luokassa. Ikääntyneitä viinejä alueelta ei ole kuitenkaan saatavissa lainkaan, sillä monet alueen tunnetuimmatkin tuottajat ovat valmistaneet ensimmäiset viinit aikaisintaan 1990-luvulla. Maailman tunnetuimmat viinikriitikot ovat antaneet huippuluokituksia monille alueen tiloista. Esimerkiksi Mas Doixin vuosikerrat 03-05 ovat saaneet Parkerilta 98p, ja suurempiin volyymeihin pääsevät Barbierin Clos Mogador ja Palacioksen L Ermita ovat yltäneet useana vuonna samaan 96-98p haarukkaan. Alueen mielenkiintoisuutta lisääkin juuri vanhempien vuosikertojen puute, vaikka viinit arvioidaankin jo maailman huippuluokkaan. Priorat saikin viime vuosikymmenellä Riojan ohella ainoana Espanjassa laatuluokituksen DOCa, Denominación de Origen Calificada. Suomeen tuodaan muutamaa Prioratin viiniä, mutta haasteena ovat tilojen pienet tuotantovolyymit. How about the ultra modern Oslo Opera House, the world s biggest luxury liner Oasis of the Seas, London Heathrow Terminal 5, or perhaps the Swedbank Stadium in Stockholm? All of these achievements share Ruukki s innovative concepts, components and services developed by our experts. Efficient, tried and tested solutions that make our customers operations faster and easier in steel construction, engineering and special steel projects. Over 12 000 Ruukki professionals in 27 countries are celebrating at their workplace. Together with our customers we build solutions for the future. Solutions worth celebrating. www.ruukki.com
Kehyn kellarissa 26 2010 27 Kehyn kellarissa Vaikka koulussamme ei maailmantaloutta usein tarkastellakaan kehitysmaiden vinkkelistä, kuuluu teema silti ehdottomasti myös kauppiksen alaan. kehy.kyweb.fi Usealla Suomen ylioppilaskunnalla toimii oma kehitysyhteistyöjaosto, eikä vasta-aloittanut ayy ole tässä jäänyt muiden varjoon. Alkujaan ky:n alainen jaosto Kehy perustettiin seitsemän vuotta sitten organisoimaan Brasiliassa sijaitsevaa avustushanketta. Toiminta sai kipinän muutaman aktiivisen ihmisen henkilökohtaisista Brasiliaan liittyvistä kokemuksista. Kehyn toiminta ei suinkaan jäänyt pienen piirin pyöriteltäväksi, vaan vuosien varrella jaosto on laajentanut sekä joukkojaan että reviiriään, ja tuettava kohdekin on ehtinyt kertaalleen vaihtua. Seminaarit, tiedotuskampanjat ja varainhankintaprojektit ovat Kehyn asiapitoisempaa puolta, unohtamatta tietenkään tämänhetkistä kummihanketta. Kehyn tukema Swazimaan toimintakeskus keskittyy lasten hyvinvoinnin edistämiseen tukemalla koulunkäyntimahdollisuuksia ja parantamalla yleisiä elinoloja. Swazimaan toimintakeskus löytyi myös alunperin kuntalaisten omien yhteyksien kautta, sen taustalla olevalla yhdistyksellä kun on suomalaiset juuret. Syy siihen miksi Kehy tukee hankkeita usein jo valmiiksi tutuissa ympäristöissä on yksinkertainen: yhteydenpito on sillä tavoin helpompaa. Kuluvana vuonna Kehy pyrkii kehittämään kehitysyhteistyötoimintaansa, sillä jaoston osaamista liiketaloustieteiden puolella tahdotaan pystyä hyödyntämään paremmin. Aktiiveja sekä kanssahengaajia osallistuu Kehyn toimintaan vaihtelevasti ja tapahtumasta riippuen, mutta lienee turvallista sanoa, että säännöllisesti mukana on noin parikymmentä kylteriä. Kehyllä on aina ollut porukassaan rento ilmapiiri. Kokouksiin ovat kaikki kiinnostuneet tervetulleita, ja mökkireissut ja muut illanistujaiset keräävät monia samanhenkisiä ihmisiä koolle. Suuren yleisön huvitukseksi Kehy järjestää kuntiksia, usein hieman valtavirrasta poikkeavalla teemalla (ja paremmalla musiikilla, jos saa näin sanoa). Omaan käyttöön tarkoitetun tilan Kehy sai ky:ltä kolmisen vuotta sitten. ky-talon kupeessa sijaitsevan, aiemmin valokuvapimiönä toimineen kellarihuoneen remontoiminen oli aikamoinen urakka; kaikki seinät maalattiin uusiksi ja muun muassa väliseinä piti purkaa ajanviettotilaa rajaamasta. Tämä kaiken kokenut kellari on aikanaan palvellut myös toissijaisena kaupunkiasuntona Kehyn puheenjohtajan nukkumistarpeisiin - perinne, joka toiseksiedellisen puheenjohtajan sen aloitettua, on ollutkin toistaiseksi tauolla. Pitkän kunnostuksen myötä kellaritilat on täksi syksyksi jälleen saatu viihtyisään kuntoon. Pieni kellarihuone ei ehkä ole kaikkein prameimmasta päästä, mutta keskeinen sijainti kaupungilla on kätevä. Uuden ilmeen saanut kolea kellari sopii, kehyläisten onneksi, taas mainiosti seuralliseen oleskeluun, satunnaisiin kokoontumisiin ja kuntisjatkoihin tai vaikkapa luovaksi majoitusratkaisuksi. Mutta se kellaritiloilla kehuskelusta. Tärkeämpi kysymys on, mikä on kehitysyhteistyöjaoston paikka kauppatieteissä. Kauppatieteillä ja liiketaloudella on usein kylmä ja kovan kilpailullinen julkisuuskuva. Markkinavoimien lait eivät aina kaikkia miellytä, mutta menestyksekäs taloudellinen toiminta on silti yhteiskunnan kannalta perustavanlaatuisen tärkeää. Globalization doesn t cause child labour, poverty does, sanoi luennoitsija nimeämättömän yliopiston valtiotieteellisessä, kun maailmanpolitiikan ja globalisaation haasteita käsitelleen kurssin haukuttiin liiaksi katsovan asioita pelkästään taloustieteiden näkökulmasta. Toki kehitysapukysymykset ovat monitasoisia ongelmia, joihin vaikuttavat niin poliittinen ilmapiiri, oikeusvaltiokehitys, siviiliyhteiskunta, ja monien muiden tekijöiden vuorovaikutus. Kehitysyhteistyöstä puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin juuri taloudellista kehitystä mitattavissa olevan elintason parannusta eikä henkistä valaistumista. Trade not aid rimmaa paremmin englanniksi mutta sloganin viesti on sama: perinteisen avun sijasta painopistettä tulisi siirtää kehitysmaiden taloudellisten toimintamahdollisuuksien edistämiseen. Kehitysyhteistyön tärkeyttä tuskin kukaan kieltää, vaikkei yksiselitteisiä ratkaisuja ongelmiin olekaan tarjolla. Liike-elämän piirissä kehitysyhteistyön näkökulma on tavannut jäädä vähemmälle huomiolle. Yhtymäkohtia näiden aspektien välillä löytyy silti runsaasti, ja olisi absurdia uskoa kehityskysymysten tiivistyvän pelkäksi politiikaksi tai viherpiiperrykseksi. Lintujen ruokintaa kannattaa harrastaa nimenomaan talvella: kehitystyönkin edistäminen voi lopulta saada paljon aikaan juuri sillä sektorilla, jossa nämä arvot todennäköisimmin muutoin jäisivät huomioimatta. Kauppiksen ja ayy:n yhteydessä Kehyllä on oiva mahdollisuus tarkastella tulevaisuuden tuulia, vaikkei opiskelijajaoston voimin nyt aivan koko maailmaa pelastettaisikaan. teksti kuvat Asta Mykkänen Sara Laurila
arena-messut 28 2010 29 www.pwc.com/fi/kisalli arena 2010 -messut ke 10.11. klo 10 16 kauppakorkeakoulun päärakennuksessa tutustu myös arena-on-line-yrityksiin 22.10. 19.11. osoitteessa www.hse.fi/arena Sinustako kisälli? Mitä Sinä haet tänä vuonna arena-messuilta? Kauppiksen päärakennuksen täytti kunnon vilske ja äänekäs puheensorina eräänä marraskuisena keskiviikkona kauan sitten. Uutuuttaan kiiltävät mursunviikseni vipattivat vimmatusti haistellessani bisnesmäisen hektistä ja asiallista ilmapiiriä, jonka ajattelin olevan minullekin arkipäivää sitten joskus isona. Deloitte, P&G, KPMG ja monia muita nimiä, jotka soinnahtivat korvissa tutuilta, mutta joista en vielä silloin osannut kertoa sen enempää. Nyt sain kuitenkin hyvän tilaisuuden kysellä jakkupukuisilta asiantuntijoilta, mikä tuo yritys tuossa oikein on ja millaisia osaajia se on kiinnostunut palkkaamaan. Pari vuotta myöhemmin tallustelin koulun käytävillä samaisessa jännittävässä tapahtumassa. Nyt tunsin jo olevani huomattavasti enemmän perillä alastani, osaamisestani ja kiinnostuksenkohteistani. Kiertelin ahkerasti minua kiinnostavien yritysten ständeillä ja esittelin rohkeasti itseni monen yrityksen edustajalle. Kävin myös CV-klinikalla hakemassa vinkkejä ansioluetteloni ja työhakemusteni hiomiseen, kuulin uramahdollisuuksista ja rekrytointiprosesseista yritysesittelyissä ja tutustuin yritysten henkilökuntaan vapaamuotoisemmin Hedelmätorilla. Opin, että tarjolla oli kesätöitä, osa-aikatöitä, trainee-ohjelmia; pidin messuilta hankitut tiedot ja kontaktit mielessäni seuraavan kerran töitä hakiessani. Valmistumisen lähestyessä aion marraskuun 10. päivänä kierrellä jälleen messuilla, tällä kertaa enemmän tositarkoituksella kuin koskaan aiemmin. Odotan innolla pääseväni keskustelemaan tarjolla olevista työtehtävistä, mahdollisista gradutoimeksiannoista sekä graduate-ohjelmista minua kiinnostavien organisaatioiden edustajien kanssa. Pidän silmäni ja korvani auki ja varustaudun päivitetyn ansioluetteloni kopioilla, sillä en halua päästää yhtäkään hyvää mahdollisuutta käsistäni. Olit sitten tosissasi hakemassa työpaikkaa unelmayrityksestäsi, kartoittamassa sinua kiinnostavia ja alasi opiskelijoiden rekrytoinnista kiinnostuneita yrityksiä tai etsimässä vinkkejä työnhakuun, arenamessuilla on jotain tarjota Sinulle. Tänä vuonna messuille osallistuu lähes 60 näytteilleasettajaa, joukossa myös ensikertalaisia, jotka ovat paikalla kaikkia opiskelijoita varten vuosikurssiin katsomatta. Kylteri, tervetuloa arena-messuille! Terveisin Xiang Ye arena-koordinaattori 2010 Etsimme tulevaisuuden osaajia ja tarjoamme vuosittain yli 30 korkeakouluopiskelijalle mahdollisuuden tutustua asiantuntijan työhön Kisälli-ohjelmamme kautta. Kisällipaikkoja löytyy niin neuvontapalveluiden, tilintarkastuksen, verokonsultoinnin kuin yritysoikeudenkin parista. Haku vuodelle 2011 on käynnissä 4.10. 15.11.2010. Lisätietoja ja hakulomakkeen löydät osoitteesta www.pwc.com/fi/kisalli. Kylteri_2010_PwC_kisälli.indd 1 29.9.2010 20:27:17
30 kylteri Kisailua Kolumni Punakulma no. 23 2010 31 Ylioppilaskunnasta yhdistykseksi mitä tapahtui? ky mukana Aalto-yliopiston varainkeruussa Syksyllä tapahtuu 2/2010 lukijakilpailun voittaja Vastaukseni on 7296 a-kirjainta... Tähän vastaukseen pääsin ensinnäkin skannaamalla koko lehden, minkä avulla pääsin hieman vajaaseen 7000 a-kirjaimeen... Mutta tekstintunnistusohjelmallani tuntui olevan ongelmia kuviin upotettujen tekstien kanssa (valkoisella taustalla tai kuvan päällä), joten ne jouduin laskemaan käsin. Tämä kohotti a-kirjainten määrän lähelle vastaustani. Myös pääkirjoitus oli ohjelman tekstintunnistukselle liikaa, ikävä kyllä. Onnittelut Teppo Jokinen (nimi muutettu)! Voit noutaa palkintosi ky:n toimistolta. Omaisuuslahjoitus puhuttaa edelleen. Kywebiin avattiin syyskuussa infosivusto, joka tarjoaa kattavasti tietoa yhdistymiseen ja omaisuuslahjoitukseen liittyen ensisijaisesti yhdistyksen jäsenille. Käy tsekkaamassa faktat kuntoon osoitteessa ylioppilaskunnasta_yhdistykseksi. kyweb.fi/. Hae ky ry:n hallitukseen vuodeksi 2011! Vietä elämäsi mahtavin vuosi ja hae ky ry:n hallitukseen vuodelle 2011! ky ry:n edustajisto valitsee vuoden 2011 hallituksen kokouksissaan 9.11. (muodostaja) ja 23.11. (loput hallituksesta). Ensi vuonna hallitus tulee toimimaan kokopäiväisesti ja olemaan kooltaan tämänvuotista hieman pienempi. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi sekä kuvallinen cv osoitteeseen hallitusvalinta@kyweb.fi 2.11 klo 23.59 mennessä. Kaikkien määräajassa hakemuksen lähettäneiden ehdokkaiden nimet julkaistaan hallitusvalinta-blogissa 3.11. Lisätietoja ky Ry:n hallituksesta saa osoitteesta hallitusvalinta. kyweb.fi/ ky on lähtenyt yhdistyksenä keräämään puuttuvia varoja Aalto-yliopiston pääomaan. Käytännössä ky kantaa kortensa kekoon varainkeruuhankkeen haastamalla ky:n ja Kauppakorkeakoulun alumnit osallistumaan uuden yliopiston toiminnan tukemiseen. Hanketta varten on rekrytoitu yhdistyksen jäseniä sekä jaostoja kontaktoimaan alumneja ja kertomaan Aalto-yliopistolle lahjoittamisesta. Hankkeeen edistymisestä ja tuloksista tiedotetaan syksyn aikana Kywebissä. Toimitusjohtajat tentissä Maanantaina 29.11. ky:n yläkertsille saapuu seitsemän eri metallialan yrityksen huippujohtajat, ja kyltereillä on tuhannen taalan paikka päästä heitä tenttaamaan. Mitä piirteitä toimitusjohtajalta vaaditaan? Mistä kaikesta heidän työpäivänsä koostuu? Mitä mahdollisuuksia metalliala tarjoaa kauppatieteilijöille? Koska tila on rajallinen, tapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen voit ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen yritys@ kyweb.fi. Myöhemmin voit myös lähettää netin kautta kysymyksiä paneelia varten, seuraa siis Kywebiä. kv- ja välitenttiviikkojen jälkeen voikin alkaa valmistautua pikkujoulukauteen. Sitä ennenkään ei tarvitse kulttuurityhjiössä näivettyä. Luvassa mm. kyl-kuntis 4.11., Kulttuurimatka Pietariin 11. - 14.11., Syksyn lauluilta ja Kiljukaulan julkistamistilaisuus 18.11. sekä Puurojuhlakuntis 2.12. ky ry:n edustajisto kokoustaa tämän vuoden puolella vielä 13.10., 9.11. ja 23.11. Edarin kokoukset ovat avoimia kaikille ky:n jäsenille. Kaikki ky:n tapahtumat löydät jatkossakin Kywebin tapahtumakalenterista. 4.11 kyl-kuntis 11. 14.11 Kultturimatka Pietariin 4.11 Syksyn lauluilta ja Kiljukaulan julkistamistilaisuus 2.12 Puurojuhlakuntis
32 kylteri Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry