Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Toimenpide-ehdotukset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Ensiapuvalmius Työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta 1
Sairaanhoito (työterveyshuoltolaki 14 ) Työnantaja voi lisäksi järjestää työntekijöille yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muun terveydenhuollon palveluja. Työnantaja ja palveluntuottaja määrittelevät sisällön työterveyshuoltosopimuksessa. Yleensä sairaanhoitoon kuuluu työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan antama hoito tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset työterveyshuollon asiantuntijoiden ja erikoislääkäreiden konsultaatiot työkyvyn tai hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi, siten että hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä. Työpaikkaselvityksen tasot Selvitys Toteuttaja Perusselvitys riskien arviointi, työpaikkaselvitys Suunnattu selvitys valitaan yksi osa-alue, josta kattava arviointi Erityisselvitys työhön ja työntekijään kohdistuvat mittaukset Työterveyshuolto, työsuojeluorganisaatio yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa Työterveyshuollon ammattihenkilö tai tai muu asiantuntija esim. työpsykologi, työfysioterapeutti Eri alojen asiantuntijat. 2
Työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuoltolaki 3 Yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Työkyky Sairaus ja työkyvyttömyys (KELA) Sairaus ja työkyvyttömyys ovat eri asioita. Kun sairastuu, et välttämättä ole työkyvytön. Työkyvyttömyys on kuitenkin ratkaiseva, kun Kela myöntää sairauspäivärahaa. Kun sairastuu ja käy lääkärissä saamassa taudinmäärityksen (diagnoosin) ja hoitoa sairauteen, lääkäri saattaa myös kirjoittaa lääkärinlausunnon työkyvyttömyydestä eli sairauslomatodistuksen. 3
Työkyvyn edistämisen tasot 1. Työkyvyn edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy koskee kaikkia työntekijöitä. 2. Varhainen tuki on tarkoitettu erityisesti oireileville ja sairastuneille työntekijöille. 3. Työhön paluun tuki on tarkoitettu toipilaille ja tauon jälkeen työhön palaaville. Varhainen aktiivinen tuki Varhaisella tuella tarkoitetaan kaikkia niitä tukitoimenpiteitä, jotka aloitetaan henkilön työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Toiminnan onnistuminen edellyttää yhteisesti sovittua toimintatapaa ja hyvää yhteistyötä työnantajan, henkilöstön, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon välillä. Miten työkykyä seurataan? 4
Pysyvä työkyvyttömyys Sairauspoissaolot Työkyvyn heikkeneminen Työhön liittyvä oireilu Eri toimijoiden roolit ja seurantamenetelmät Esimies: havainnointi, keskustelut, kehityskeskustelut, sairauspoissaoloseuranta Henkilöstöhallinto: henkilöstökyselyt, työilmapiirimittaukset, sairauspoissaoloseuranta Työterveyshuolto: vastaanottokäynnit, terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, sairauspoissaoloseuranta, kuormittumisen arviointimenetelmät 5
Työsuojeluhenkilöstö mukana työpaikan riskien arvioinnissa, työpaikkaselvityksissä, henkilöstökyselyjen toteuttamissa ja sairauspoissaoloseurannassa työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan työterveyshuollon toimintaa tekee ehdotuksia työterveyshuollon kehittämiseksi ja yhteisten toimintatapojen ja -mallien rakentamiseksi. Sairaspoissaolot Järjestelmällinen seuranta on osa esimiestyötä. Auttaa havaitsemaan varhaisen tuen tarpeita hyvissä ajoin, ennen kuin vakavat työkykyongelmat pääsevät kehittymään. Yhdessä sovitut säännöt ja puuttumisrajat vähentävät epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen vaaraa. Työpaikalla tulee olla sovitut menettelytavat sairaus- tai tapaturmatapauksien ilmoittamiseen. 6
Sairauspoissalo / tapaturmapoissaolo On poissaolo, joka syntyy henkilön työkyvyn heikentymisestä ja joka johtuu sairaudesta, tarkastus- tai hoitokäynnistä tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Sairauspoissaoloihin lasketaan myös sairausajan palkanmaksukauden jälkeiset palkattomat poissaolot. Tapaturmapoissaolot ovat työ- tai työmatkatapaturman tai todetun ammattitaudin aiheuttamasta työkyvyttömyydestä aiheutuva työkyvyn menetys. Vapaa-ajan tapaturmasta aiheutuva työkyvyttömyysaika käsitetään kuitenkin sairauspoissaoloksi. Esimerkkejä tukitoimista määräaikaiset tai pysyvät työjärjestelyt ergonomian parantaminen sopivammat työvälineet työn uudelleen organisointi työn kierto kuntoutus osasairaspäiväraha osatyökyvyttömyyseläke 7
Kuntoutus nivoutuu TYKY-toimintaan käsittää: yksilön, asuinpaikan, työpaikan, työyhteisön ennaltaehkäisevää ja korjaavaa KELA, työeläkelaitokset, Vakuutusalan kuntoutumiskeskus, valtionkonttori, terveydenhuoltojärjestelmä, työhallinto TYK, Aslak, ammatillinen kuntoutus, kuntoremontti Pitkältä sairaslomalta paluu Pitkissä sairaslomissa (esim. 4viikkoa tai enemmän) yhteydenpito esimiehen ja työntekijän välillä on suotavaa. Voidaan myös sopia, että työterveyshuolto arvioi yhteydenpidon ja tuen tarpeen. Yhteydenpidon tavoitteena on: helpottaa työhön paluuta, edistää työntekijän terveyttä sekä vähentää työkyvyn pitkäkestoisen heikkenemisen ja työelämästä syrjäytymisen uhkaa. 8
Päihteet ja työ Alkoholin riskikäyttö on yleistä Lähes 90 prosenttia työikäisistä käyttää alkoholia. Miehistä 40 prosentilla ja naisista 18 prosentilla alkoholin käyttö on riskitasolla tai sen yli. Useimmat eivät tiedä olevansa riskikäyttäjiä. Riskikäyttö tarkoittaa juomatapaa, josta on haittoja terveydelle: viikoittainen humalajuominen, päivittäinen muutaman annoksen tissuttelu (naisilla 2, miehillä 3 4) tai naisilla 16 ja miehillä 24 alkoholiannoksen juominen viikon mittaan. Alkoholiriippuvuus voi kehittyä vähemmälläkin alkoholinkäytöllä. Useilla suomalaisilla on perimässään riippuvuusriski, eikä kenelläkään ole suojatekijää riippuvuutta vastaan. Päihdeohjelma www.huugo.fi Sisältää työpaikalla noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Kuvataan tavoitteet, pelisäännöt, asiasisällöt, toimenpiteet ja tehtäväjaot organisaation ehkäisevää päihdetyötä ja hoitoonohjausta varten. Päämääränä on päihteetön työelämä. 9
Päihdeohjelma Se on toimintaa ohjaava apuväline ja siten myös johtamisen instrumentti. Se voidaan liittää osaksi esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelmaa. On lakisääteinen (Työterveyshuoltolaki) niillä työpaikoilla, joilla toteutetaan huumetestauksia (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä). Kuka tekee aloitteen? Kuka tahansa yksittäinen työntekijä tai henkilöstön edustaja kuten työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai yhteistoimintaelimen jäsen. Henkilöstön taholta lähtevä koko yhteisöä koskeva aloite käsitellään edustuksellisessa elimessä kuten työsuojelutoimikunnassa tai yt-toimikunnassa. Aloitteen voi tehdä myös työnantaja tai esimies. Aloite voi tulla myös työterveyshuollosta käsin, jos siellä on todettu tarvetta päihdetyön kehittämiseen. 10
Miten päihdeohjelman laadinnassa edetään? 1. Päätös ohjelman teosta 2. Työryhmän nimeäminen 3. Tausta-aineiston keruu ja käsittely 4. Asiantuntijoiden kuuleminen 5. Luonnoksen kirjoittaminen 6. Yhteistoiminnallinen käsittely 7. Ohjelman hyväksyminen 8. Päihdeohjelman jalkauttaminen 9. Seuranta Hyvän työterveyshuollon tunnuspiirteet Vaikuttavuus ja tarkoituksenmukaisuus Riittävyys ja saavutettavuus Toimivuus Tehokkuus Hyvä tieteellis-tekninen laatu Hyvä koettu laatu 11
Eettiset periaatteet Hyvän ammattikäytännön noudattaminen Työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen, työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisy Yksilön oikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen Riippumattomuus ja puolueettomuus Tietojen luottamuksellisuuden säilyttäminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työnantajalla tulee olla kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Suunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan oloihin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimet. Se voi olla osa työturvallisuuslaissa tarkoitettua työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta työnantajan laatimaa kehittämisohjelmaa tai - suunnitelmaa. Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain työpaikkakäyntien ja työterveyshuollon suorittamien selvitysten perusteella. 12
KELA:n korvaukset Kirjallinen sopimus TTH-palveluista Toimintasuunnitelma Työnantaja hakee korvausta Korvauksen suuruus riippuu palveluiden sisällöstä: 60% ennalta ehkäisevä toiminta 50% yleislääkäritasoinen sairaanhoito Korvausta haetaan joko KELA:n lomakkeilla tai KELA:n hyväksymillä lääkäri- tai terveyskeskusten lomakkeilla. www.kela.fi ->Työnantajat ->Työterveyshuolto Työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen 30-60-90 päivän sääntö 30pv: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. (Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta 2 luku 10 a ) 60pv: Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada. (Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 19/2012 4 a ) Työterveyshuollon arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja selvitettävä työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. (Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta 2 luku 12 ) 90pv: Työntekijän toimitettava työterveyshuollon lausunto Kelalle viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää. (Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 19/2012 5 a ) 13
Terveelliset elintavat Omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen muodostaa henkilökohtaisen terveyden ja hyvinvoinnin perustan. Terveellinen ravinto Liikunta Lepo ja uni Kohtuullisuus alkoholin käytössä Tupakoimattomuus 14