Työnantajan tehtäviä Työterveyshuolto Työterveyshuollon järjestäminen heti sosiaalisen yrityksen toiminnan alusta alkaen on sekä yrittäjälle että koko työyhteisölle tarpeellinen ja kannattava sijoitus. Yrittäjän kannattaa nähdä työterveyshuolto yhteistyökumppaninaan sekä tärkeänä osana yrityksensä toiminnan suunnittelua ja järjestelyä, sillä parhaimmillaan työterveyteen panostaminen aiheuttaa työnantajalle kustannussäästöjä. Nämä säästöt voivat näkyvät mm. hallittuina sairas poissaoloina ja pitkittyneisiin sairauskierteisiin tarttumisena sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn parantumisena tai ennallaan säilymisenä. Lakisääteisestä erityispiirteestä eli osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä johtuen työterveyshuollon rooli korostuu sosiaalisissa yrityksissä. Useilla pitkäaikaistyöttömillä sekä osatyökykyisillä voi olla terveydellisiä ongelmia, jotka ovat saattaneet jäädä hoitamatta esimerkiksi siitä syystä, että henkilö ei ole aikoihin kuulunut työterveyshuollon piiriin tai käyttänyt julkisen terveydenhuollon palveluita. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä. Tämä velvollisuus astuu voimaan heti työsuhteen alkaessa riippumatta työsuhteen kestosta tai päivittäisestä työajasta. Toiminnan sisältö ja laajuus tulee suunnitella, toteuttaa, arvioida ja korjata työpaikan olojen, henkilöstörakenteen ja työperäisten terveyshaittojen aiheuttamien tarpeiden mukaan. Työterveyshuoltopalvelut voidaan järjestää jollakin seuraavista tavoista: yrityksen omalla terveysasemalla yhdessä toisten työnantajien kanssa yritysten yhteisellä työterveysasemalla hankkia palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta hankkia palvelut työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetulta laitokselta kuten yksityiseltä lääkäriasemalta Työterveyshuoltosopimuksen lisäksi työnantajalla tulee olla vuosittain tarkistettava työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma. Työterveyshuoltosopimuksen tulee olla henkilöstön nähtävillä esim. työpaikan ilmoitustaululla. Työpaikan terveysasiat tulee suunnitella ja toteuttaa työpaikalla yhteistoiminnassa, työntekijän yksityisyyttä kunnioittaen ja ennalta ehkäisevää toimintaa korostaen. Koko työyhteisön yhteistyö työterveyden suunnittelussa saa aikaan paremman sitoutumisen yhteisiin sopimuksiin kuin pelkkä ulkopuolisen asiantuntijan laatima ohjeistus.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät seuraavat toiminnot työstä ja työoloista johtuvan tarpeen mukaan: työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen työpaikkaselvitysten avulla työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn selvittäminen tietojen antaminen ja ohjaus työhön liittyvistä terveysvaaroista ja haitoista, niiden välttämisestä sekä mahdollisesti myös elintapatekijöistä terveystarkastusten järjestäminen töissä, joissa on erityinen sairastumisen vaara työkykyä ylläpitävä toiminta (TYKY-toiminta) työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilan seuranta työntekijän kuntoutukseen tai hoitoon ohjaaminen työntekijän työkuormituksen selvitys tämän pyynnöstä kuntouttavan, tai työntekijän terveydentilan vaatimusten vuoksi, työn sovittaminen työntekijän työ- ja toimintakyvyn mukaiseksi Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijöiden sairaanhoitoa. Lakisääteisten tehtävien lisäksi työnantaja voi sopia laajemmista palveluista, kuten suunnatuista terveystarkastuksista ja sairaanhoidosta. Työnantajalle suoritetaan sairausvakuutuslain nojalla korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista, hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisen työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Korvausperiaatteen keskeinen tavoite on kohdentaa työterveyshuolto ennalta ehkäisevään toimintaan ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitoa. Työterveyshuollon korvausjärjestelmä ei koske hammashuoltoa, kuntoutusta, työ- ja liikennetapaturmia eikä ammattitauteja. Niitä varten on omat erilliset, lakisääteiset korvausjärjestelmänsä. Työnantajan työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumista valvoo työsuojeluviranomainen. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhallitukset valvovat työterveyshuoltopalveluita tuottavien yksiköiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa sekä työterveyshuoltopalveluiden sisältöä lääketieteelliseltä osin. Valvonta perustuu työterveyshuoltolakiin. Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan keskeinen toimenpide, jonka perusteella määräytyy valtaosa työterveyshuollon muusta sisällöstä. Työturvallisuuslain mukainen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä dokumentointi ovat työnantajan vastuulla, mutta työpaikkaselvityksen liittäminen vaarojenarviointimenettelyyn on perusteltua. Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoja työn vaaroista ja arvioidaan niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen. Tähän kuuluu mm. eri ammattiryhmien töiden sisältöjen selvittäminen sekä työvälineiden ja työympäristön turvallisuuden selvitys. Työ-
paikkaselvityksen päätehtävä on siis tunnistaa työntekijän terveyttä ja työkykyä uhkaavat tekijät. Työpaikkaselvitys tehdään työterveyshuollon ja työpaikan koko henkilöstön yhteistyönä ja valmis selvitys on pidettävä esillä työpaikalla. Työpaikkaselvityksen laajuus ja tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat työpaikka- ja toimialakohtaisesti. Työterveyshuollon antama palaute työpaikkaselvityksessä havaitsemistaan terveyttä ja turvallisuutta uhkaavista tekijöistä on tärkeää, sillä työnantajan vastuulla on sen ehdottamien toimenpiteiden toteuttaminen. Terveydentilaselvitykset työvoimatoimiston toteuttamina Joskus työn saannin edellytysten arviointi vaatii lääketieteellisestä selvitystä henkilön terveydentilasta. Työnhakijan suostumuksella työvoimatoimisto voi pyytää lääkäriltä selvitystä terveydentilasta, esim. työkykyarvion. Tämä helpottaa yleensä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimista tai henkilön työllistämisprosessia avoinna oleviin työpaikkoihin. Terveydentilaselvitykset ovat kuitenkin tutkimuksia, joiden avulla voidaan yleisellä tasolla selvittää henkilön työkykyä, erityisiä työhönsijoitustarkastuksia ne eivät korvaa. Terveydentilaselvityksissä selvitetään asiakkaan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä ja sen ennustetta, kuntoutustarvetta sekä soveltuvuutta suunniteltuun työhön tai koulutukseen. Terveydentilan ja työkunnon arviointitutkimuksia voidaan järjestää muun muassa yleis- tai erikoislääkärin vastaanotolla, terveyskeskuksessa, mielenterveystoimistossa, päihdehuollon yksikössä, alue- ja keskussairaalassa, (alue)työterveyslaitoksessa, yksityisellä lääkäriasemalla ja kuntoutuslaitoksessa. Yrittäjän kannattaa ohjata työnhakija työhönsijoitustarkastukseen oman työterveyshuoltonsa piiriin jo ennen työsuhteen alkua tai viimeistään sen alussa, jotta voitaisiin selvittää työntekijän työkyky kyseessä olevaan työtehtävään nähden tarpeeksi ajoissa. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö on terveystarkastuksen sekä rekrytoinnin onnistumisen kannalta merkittävää, sillä osatyökyisen henkilön työkyvyn ei oletetakaan olevan sosiaalisessa yrityksessä täysimääräinen kyseessä olevaan työhön nähden. Tämä tieto on tärkeä myös työterveyshuollolle, jotta tämä voisi tutkia työntekijän edellytyksiä selviytyä työstään osatyökykyisenä eikä arvioisi tätä täystyökykyisten työntekijöiden edellytysten pohjalta. Tärkeää on siis selvittää, että työntekijä pystyy selviytymään mahdollisesta tulevasta työstään osatyökykyisyydestään huolimatta ilman, että hänen kuntonsa ja terveytensä kärsisi kyseisen työn tekemisestä.
Terveystarkastukset työterveyshuollossa Työterveyshuoltoon kuuluvat erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä alku- ja määräaikaistarkastukset tai kun on perustellusti aihetta epäillä työstä johtuvan työntekijälle terveydellisiä vaaroja. Lisäksi terveystarkastuksia toteutetaan, kun tarkoituksena on työ- ja toimintakyvyn arviointi tai vajaakuntoisen (osatyökykyisen) työntekijän työssä selviytymisen seuraaminen. Vapaaehtoiset tarkastukset perustuvat työnantajan ja työterveyshuollon sopimukseen esimerkiksi tiettyjen ikäluokkien tai ammattiryhmien tarkastamisessa. Työterveyshuollon henkilöstö määrittelee tarkastusten tarpeellisuuden ja suunnittelee niiden sisällön työpaikkaselvityksen perusteella. Terveystarkastukset ovat osa jatkuvaa työssä selviytymisen seurantaa. Terveystarkastuksen tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy ja tunnistaminen työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta sekä tietojen hankkiminen työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta. Työterveyshuolto saa antaa työnantajalle terveystarkastuksista vain tiedon, onko työntekijä tehtävään soveltuva vai ei tai soveltuva tietyin rajoituksin. Salassapidosta voidaan poiketa vain erityisistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tehtävien terveystarkastusten johtopäätösten osalta, jos ne liittyvät työsuojeluun tai työterveyshuoltoon, samoin tietoja voidaan antaa viranomaiselle työsuojeluvalvontaa varten ja toiselle työterveyshuollolle, jos työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle samanlaiseen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön. Terveystietoja luovutettaessa tulee kuitenkin muistaa, että asiaan tarvitaan asianomaisen kirjallinen suostumus. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuollon ja Valtioneuvoston asetuksessa (1482/2001) määritellään työkykyä ylläpitävä toiminta. Sillä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaelimet yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävä (tyky) toiminta on osa kaikkia työterveyshuollon työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvia toimintoja ja sitä toteutetaan johdonmukaisesti, suunni-
telmallisesti ja tavoitteellisesti. Työterveyshuolto toimii tässä toteuttamisessa asiantuntijana hoitaen lakisääteiset tehtävänsä. Tyky-toiminnan tehtäviin sisältyy sekä työperäisten ja muiden sairauksien ehkäisy että terveyden edistäminen vaikuttamalla työpaikan työntekijöihin, fyysiseen työympäristöön ja työyhteisöön. Tyky-toiminnan piiriin kuuluvat kaikki työssä olevat ilman ikä- tai ammattirajoitusta ja ilman todettua sairauttakin. Erityiset toimet työkyvyn ylläpitämiseksi kohdistuvat henkilöihin, jotka oireilevat tai joilla on sairauspoissaoloja tai jotka ovat vajaakuntoisia (osatyökykyisiä). Aloitteen toiminta- ja työkyvyn arvioimiseksi voi tehdä henkilö itse, esimiehet, työterveyshuolto tai Kansaneläkelaitos. Työterveyshuollon asema vajaakuntoisuuden (osatyökykyisyyden) ja kuntoutustarpeen arvioinnissa on keskeinen. Toimenpiteet työkyvyn säilyttämiseksi voivat kohdistua työtapoihin, -oloihin ja -ympäristöön sekä työyhteisöön, työn hallintaan, työaikajärjestelyihin, lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen tai uudelleen koulutukseen ja -sijoitukseen. Tietosuoja ja salassapito Työnantajalla, työpaikan työsuojeluviranomaisella ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshenkilöstöltä tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. On kuitenkin huomattava, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on salassapitovelvollisuus yksityisen työntekijän terveydentilaa koskevissa asioissa. Yksityiskohtaisia tietoja työntekijän terveydentilasta ei saa luovuttaa ilman asianomaisen edeltävää kirjallista lupaa. Vastaavasti työnantaja voi luovuttaa saamansa sairauslomatodistukset työterveyshuollolle, jos työntekijä ei sitä kiellä. Vaadittava suostumus ei tarkoita, että tietoja ei saisi lainkaan siirtää, vaan että sitä varten on kehitettävä joustavat kaikkien hyväksymät menettelytavat osaksi työterveyshuollon toimintaa. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu kerätä vain tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden, työolojen terveellisyyden tai työterveyshuollon toteutumisen kannalta. Yksittäisellä työntekijällä on oikeus tutustua omiin terveystietoihinsa. Kaikessa työterveyshuollon toiminnassa tulee noudattaa lakia potilaan oikeuksista sekä tietotuojalainsäädäntöä. Oosatyökykyisen työntekijän seuranta ja kuntoutuksen ohjaus Työpaikalla saattaa esiintyä tekijöitä, jotka eivät aiheuta terveyden menettämisen uhkaa terveelle henkilölle, mutta jotka voivat olla vaarakasi vian, vamman tai sai-
rauden vuoksi vajaakuntoiselle (osatyökykyiselle) työntekijälle. Kaikkien pysyviä sairauksia sairastavien työntekijöiden seurantaa ei kuitenkaan edellytetä, jos työssä ei esiinny sairautta voimistavia tekijöitä. Työolojen ja suorituskyvyn seurannalla pyritään varmistamaan, ettei esimekrkiksi vajaakuntoisen (osatyökykyisen) henkilön terveydentila huononisi työstä johtuvan altistuksen tai vaaratekijän vuoksi. Työterveyshuolto pyrkii toimintaympäristöön vaikuttamalla poistamaan mahdolliset työperäiset altistustekijät. Myös työntekijän uudelleen sijoittaminen voi tulla kyseeseen. Työterveyshuolto tekee myös tarvittaessa aloitteen henkilön hoitoon tai kuntoutukseen ohjaamiseksi. Kuntoutussuunnitelman laatiminen tapahtuu asiantuntijoiden toimesta, mutta aina yhteistyössä kuntoutuvan kanssa. Hänen palaamisensa työpaikalle kuntoutusjakson jälkeen edellyttää myös työterveyshuollon aktiivista osallistumista. Kuntoutusrahalaissa on säädetty mahdollisuuksista kuntoutusrahan maksamiseen, mikäli kuntoutus perustuu hoitavan tai työterveyslääkärin lausuntoon. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ammatillista kuntoutusta vajaakuntoiselle (osatyökykyiselle), jonka työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien arvioidaan sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen tai jolle sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan työ- ja ansiokykyä. Tavoitteena on edistää hakijan selviytymistä työelämässä tai tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Kelan järjestämisvastuisiin kuuluu myös vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus. Lisäksi Kela järjestää harkinnanvaraista kuntoutusta, jota toteutetaan eduskunnan vuosittain myöntämän määrärahan mukaan. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestetään muun muassa kuntoutuskursseja, sopeutumisvalmennuskursseja, psykoterapiaa ja ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta eli ASLAK -kursseja. Eläkelaitosten järjestämä kuntoutus on harkinnanvaraista. Työeläkelaitokset voivat antaa kuntoutusta työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi sekä työelämään palaamiseksi. Liikennevahingossa vammautunut voi saada kuntoutusta työ- ja toimintakykynsä parantamiseksi liikennevakuutuksen perusteella. Työtapaturmassa vahingoittunut tai ammattitautiin sairastunut voivat puolestaan saada kuntoutusta tapaturmavakuutuksen perusteella. Vastuu liikkumisen ja päivittäisiin toimintoihin liittyvien apuvälineiden kustantamisessa kuuluu kunnalle, joka kustantaa vammaiselle henkilölle apuvälineitä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Työhön tarvittavia apuvälineitä kustantaa Kela vajaakuntoisten (osatyökykyisten) ammatillisena kuntoutuksena, samoin kuin työolosuhteiden järjestelytukea.
Yrittäjän oma työterveyshuolto Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi järjestää itselleen työterveyshuollon työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuoltolaissa yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä tarkoitetaan yrittäjien tai maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluvia henkilöitä. 1.1.2006 lukien yrittäjälle on tullut oikeus saada korvausta itselleen työterveyshuollon lisäksi järjestämänsä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista. Toiminnan pitää perustua yrittäjän ja palvelujen tuottajan väliseen kirjalliseen sopimukseen ja sisällöstä laadittuun suunnitelmaan. Yrittäjä voi ostaa työterveyshuoltopalvelunsa kunnalliselta terveyskeskukselta, työterveyshuoltopalveluita antavalta lääkärikeskukselta tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta (esim. lääkäri, terveydenhoitaja). Palveluntuottaja perii ammattihenkilöiden, asiantuntijoiden, tutkimusten ja muiden palveluiden kustannukset erillisin maksuin ja palkkioin. Kun yrittäjä hankkii palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, terveyskeskus perii yrittäjältä sen osuuden kustannuksesta, mitä se ei saa korvauksena suoraan Kelalta. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäynnit ja työolosuhdehaastattelut yrittäjä saa maksutta. Yrittäjä ei hae Kelalta korvausta terveyskeskukselta hankkimansa työterveyshuollon kustannuksista. Kun yrittäjä hankkii työterveyshuoltopalvelunsa yksityiseltä, työterveyshuoltopalveluita antavalta lääkärikeskukselta tai ammatinharjoittajalta, hän maksaa palvelut itse ja hakee korvauksen Kelan toimistosta. Kustannuksia korvattaessa otetaan huomioon toimilupakäytäntöön liittyvät säädökset. Alla on lista lähteinä käytetyistä hyödyllisistä linkeistä, joista löytyy tarkempaa tietoa työterveyshuoltoon ja sitä ohjaaviin lakeihin ja asetuksiin liittyen. www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/docs/020701132801uk?opendocument www.tyoturva.fi/tyoturvallisuus/hallinta/tyoterveys/ www.stm.fi/resource.phx/vastt/tervh/thpal/tyoterveys.htx www.finlex.fi/fi/ www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/05_kansainvalisyys/02_ilo/ilovajaakuntoisopas.pdf Sairasajan palkka Työnantajan velvollisuudesta maksaa palkkaa siltä ajalta, jolta työntekijä on sairauden vuoksi estynyt suorittamasta työtään, on tavallisesti sovittu työehtosopimuksilla. Työsuhteen kestosta riippuen palkanmaksuvelvollisuus kattaa tavallisesti 1-3 kuukauden mittaiset sairaudet. Sopimuksissa tai työpaikoilla on myös määräykset siitä, milloin työntekijän on esitettävä lääkärintodistus sairauspoissaolostaan.
Myös työsopimuslaki sisältää määräyksiä sairasajan palkasta. Nämä määräykset tulevat noudatettaviksi, ellei työehtosopimuksella sovita toisin tai ellei työsopimus tai työpaikkakohtainen käytäntö tuota työntekijälle parempaa lopputulosta. Työsopimuslain mukaan työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, on oikeutettu saamaan täyden palkan sairauspoissaolon yhdeksännen päivän loppuun saakka. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, näiltä päiviltä voi saada puolet palkasta. Sairausvakuutuksesta maksettava korvaus on sidottu työtulon suuruuteen. Sairausvakuutuksen mukaan maksettava päiväraha on keskimäärin 60 prosenttia ansiosta, ja se on verollista tuloa. Päivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Jos sairaus jatkuu yli vuoden, työkyvyttömyyseläke korvaa sairauspäivärahan. Sairausvakuutusta hoitaa Kansaneläkelaitos. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa työehtosopimuksen tai työsopimuslain mukaisen ajan, vähintään sairastumispäivältä sekä sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Sen jälkeen päivärahat maksaa Kela. Jos työnantaja on maksanut työntekijälle sairausloman ajalta palkkaa, sille maksetaan tältä ajalta työntekijän sairauspäiväraha. Jos palkka on päivärahaa pienempi, Kelan toimisto maksaa erotuksen työntekijälle. Osasairauspäiväraha Vuonna 2007 tuli mahdolliseksi ottaa käyttöön osasairauspäiväraha pitkien sairauslomien jälkeen. Osa-aikaisella sairauslomalla tuetaan työntekijän kuntoutumista ja työhönpaluuta. Jos sairausloma kestää yhtäjaksoisesti vähintään 60 sairauspäivärahapäivää, on työntekijällä sen jälkeen mahdollisuus palata entiseen työhönsä osa-aikaisesti ja saada palkan lisäksi osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Osasairauspäivärahalle siirtyvän on esitettävä Kelalle lääkärinlausunto ja työnantajan kanssa tehty osa-aikatyötä koskeva sopimus. Sopimuksesta on käytävä ilmi, että työaika ja palkka vähentyvät aiempaan verrattuna 40 60 % osasairauspäivärahakauden ajaksi. Osasairauspäivärahaa maksetaan 12 72 arkipäivältä. Muiden päivärahaetuuksien tapaan osasairauspäiväraha maksetaan jälkikäteen. Maksukausi on 25 arkipäivää. Osa-aikainen sairausloma perustuu aina työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Lain perustelujen mukaisesti se tapahtuu pääsääntöisesti työntekijän aloitteesta. Työntekijällä ei ole velvollisuutta siirtyä kokoaikaiselta sairauslomalta osa-aikaiseen työhön. Hän voi myös halutessaan keskeyttää osasairauspäivärahakauden ja palata takaisin kokoaikaiselle sairauslomalle.
60 päivärahapäivää Kelan on selvitettävä päivärahan saajan kuntoutustarve viimeistään silloin, kun hänen päivärahansa suorituspäivien määrä ylittää 60. Kuntoutustarvetta ei kuitenkaan selvitetä silloin, jos sairaus paranee ilman kuntoutusta tai jos siihen ei voida vaikuttaa kuntoutuksella. 150 päivärahapäivää Kun sairastunut on saanut päivärahaa 150 päivältä, Kelan toimistosta lähetetään hänelle kirje, jossa tiedotetaan kuntoutusmahdollisuuksista. Tarvittaessa sieltä lähetetään hänelle myös tietoa eläkkeen tai muun korvauksen hakemisesta. 300 päivärahapäivää Työkyvyttömyyseläkettä voidaan yleensä maksaa vasta, kun päivärahaa on maksettu enimmäisajalta eli 300 päivältä. Yrittäjän sairauspäiväraha Yrittäjällä tulee olla voimassa yrittäjien eläketurvaa koskeva vakuutus, jotta hän voi saada Kansaneläkelaitokselta sairauspäivärahaa työkyvyttömyytensä mukaiselta ajalta. Sairauspäivärahaa yrittäjä voi saada lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää sekä kolmea sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Lisäturvaa työkyvyttömyytensä varalle yrittäjän kannattaa hankkia vapaaehtoisten vakuutusten kautta. Alla on lista lähteinä käytetyistä hyödyllisistä linkeistä, joista löytyy tarkempaa tietoa sairasajan palkkaan ja sairauspäivarahaan liittyen. www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/docs/080801115933eh?opendocument Työntekijöiden terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen sekä näytteiden ottamiseen tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä, asianomaisen laboratoriokoulutuksen saaneita henkilöitä ja terveydenhuollon palveluja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti. Työsuhteen toimivuuden takaamiseksi tulisi osatyökykyisen työntekijän pystyä avoimeen keskusteluun työnantajan kanssa omista työhön vaikuttavista vajavaisuuksista. Työnantaja tietää, että kyseessä on osatyökykyinen henkilö eikä näin edes voi edellyttää osatyökykyiseltä henkilöltä täysimääräistä työkykyä. Molempien osapuolien kannalta on hyvä varmistaa työn soveltuvuus osatyökykyiselle tai pitkäaikaistyöttömälle työntekijälle työterveyshuollon toimesta suoritettavan työhönsijoitustarkastuksen avulla.