Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013

Samankaltaiset tiedostot
Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013

TALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 2012

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014

Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta

Julkisselvittäjä, asianajaja, varatuomari Jari Salminen Fabianinkatu 29 B, Helsinki

Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan

»Terrafamen. tilannekatsaus. Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja

TERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY KLO KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO

TALVIVAARA SOTKAMO OY

LEHDISTÖTILAISUUS

Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q2

Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien jatkojuoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA Terrafame Oy. Raportti 22.4.

Terrafame tänään. Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja. Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy

YHTEENVETO Vesistökuormitusta Ilmapäästöjen vesistöihin

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q1

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Katsaus Kainuun ELY-keskuksen Talvivaara-valvonnasta vuonna 2014

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q3

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVE- SIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q3

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta

Luonnonympäristön nykytila

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q2

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

17VV VV 01021

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Ympäristölautakunta, liite 1

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset

TALVIVAARA SOTKAMO OY

KESTÄVÄ KEHITYS TALVIVAARAN VASTUULLISEN TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT MARRASKUU 2011

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

TALVIVAARA H OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU

Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2017 PINTAVESIEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Vuosiraportti Vastaanottaja.

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Talvivaaran vesistövaikutukset

»Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien juoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin

Ympäristönsuojelulain 64 :n mukainen päätös lyhytaikaista poikkeamista koskevassa asiassa

Talvivaara Sotkamo Oy

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

PÖYTÄKIRJA. Seurantaryhmäkokous Päivämäärä klo Kainuun ELY-keskus, Kajaani. Kokous nro 2

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

PUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Talvivaaran ympäristön radiologisen perustilaselvityksen laajennus. Loppuraportti

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU OSA V: PINTAVESIEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Vuosiraportti Vastaanottaja.

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

188/ /2013. Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Vaasan hallinto-oikeus Päätös Asia

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2018 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Raportti

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

PSAVI/12/04.08/2013. Täydennys lupahakemukseen, kokouksessa sovitut tarkennukset. Talvivaarantie Tuhkakylä

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio:

Tiedote 7..213 Julkaisuvapaa 8..213 klo 1. Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 213 Talvivaaran kaivosyhtiö on kamppaillut viime ajat kaivosalueella olevien ylimääräisten vesien kanssa. Kainuun ELY-keskus antoi yhtiölle helmikuussa luvan puhdistettujen jätevesien osittaiseen johtamiseen. Kaivosyhtiö aloitti käsiteltyjen ylimäärävesien johtamisen pohjoiseen Oulujoen vesistön suuntaan 6.3. ja etelään Vuoksen vesistön suuntaan 26.3. Johdettavan jäteveden koostumusta ja vaikutuksia alapuolisissa vesistöissä tarkkaillaan jatkuvasti. Tarkkailusta vastaavat ensisijaisesti kaivosyhtiö sekä sen valitsema konsultti. Kainuun ELY-keskus, Pohjois-Savon ELYkeskus ja Säteilyturvakeskus täydentävät tarkkailua myös omilla seurannoillaan. Tarkkailua on tehostettu tänä keväänä edelleen asentamalla jatkuvatoimiset veden laadun mittalaitteet Lumijokeen, Tuhkajokeen ja Jormasjokeen. Viime marraskuussa sattuneen kipsisakka-allasvuodon seurauksena kaivosalueelta karkasi huomattava määrä metallipitoisia jätevesiä luontoon. Kaivoksen läheisissä vesistöissä tämä johti siihen, että eräiden aineiden pitoisuudet kasvoivat haitallisen suuriksi vesieliöstölle. Vuodon tyrehdyttyä ainepitoisuudet alkoivat kuitenkin nopeasti pienentyä. Seurantatulosten perusteella jätevesivuodon vaikutukset pysähtyivät tuolloin pääasiallisesti lähijärvien eli Kivijärven ja Kalliojärven syvänteisiin. Ennen kipsisakka-altaan vuotoa Talvivaaran kaivoksen jätevesien vaikutukset olivat erottuneet alapuolisissa vesistöissä selvimmin kohonneina mangaani-, natrium- ja sulfaattipitoisuuksina. Ainepitoisuuksien kasvu oli ollut seurausta vuoden 21 lopulla ja vuoden 211 alussa vesistöön lasketuista suolapitoisista jätevesistä. Vuoden 212 marraskuussa sattuneen kipsisakka-altaan vuodon myötä myös eräiden metallien määrät ovat lisääntyneet lähijärvissä ja erityisesti niiden pohjien läheisissä vesikerroksissa. Talvivaaran kaivos sijaitsee vedenjakajalla. Jätevesien johtaminen jakaantuu kahdelle eri päävesistöalueelle, Oulujoen vesistöalueelle ja Vuoksen vesistöalueelle. Oulujoen vesistöön ylimäärävesien johtaminen lopetettiin toukokuun alussa, kun luvan mukainen määräkiintiö 9 m 3 tuli täyteen. Vuoksen vesistöön ylimäärävesiä johdetaan tällä hetkellä 7 9 m 3 /h. Juoksutusten ennakoidaan päättyvän vielä tämän viikon aikana määräkiintiön (9 m 3 ) täyttyessä. Pohjoinen purkureitti, Oulujoen vesistö Suolapitoinen jätevesi etenee vesistöreiteillä siten, että muuta luonnonvettä raskaampana sitä kertyy erityisesti järvien syvänteisiin. Pohjoisella purkureitillä lähimmissä järvissä Salmisessa ja Kalliojärvessä jätevesien vaikutukset näkyvät kaikkein selvimmin. Järvet ovat vahvasti kerrostuneita ja ainepitoisuudet kasvavat pohjaa kohti. Järvissä on kipsisakka-allasvuodosta peräisin olevia aineita suurina ainepitoisuuksina. Kolmisoppijärvessä ylimäärävesien juoksutus alkoi näkyä veden laadussa maaliskuun lopulla ja erityisesti huhtikuussa. Kaivosalueelta juoksutettu suolapitoinen vesi tunkeutui päällysvesikerroksen alle ja nosti alusvesikerroksen natrium- (Na) sekä sulfaattipitoisuuden (SO 4 ) suuremmaksi kuin kertaakaan aiemmin on Kolmisoppijärvessä havaittu (Na 4 22 milligrammaa litrassa (mg/l) ja SO 4 18 1 1 mg/l). Kolmisoppijärvessä on vähän kipsisakka-allasvuodosta peräisin olevia aineita. KAINUUN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 2 636 1 Kalliokatu 4 www.ely-keskus.fi/kainuu PL 1, 8711 Kajaani

2/3 Jormasjärvessä ylimäärävesien juoksutusten vaikutuksia ei ole toistaiseksi havaittavissa. Veden sulfaatti- ja natriumpitoisuudet ovat pysytelleet päällysvedessä vuoden 211 kesästä tähän asti suunnilleen samalla tasolla. Alusvedessä ainepitoisuudet ovat jonkin verran suurempia kuin päällysvedessä, mutta selvästi pienempiä kuin vuoden 212 kevättalvella jolloin alusveden natrium- ja sulfaattipitoisuus on ollut toistaiseksi suurin. Jormasjärven päällysveden sulfaattipitoisuus on tällä hetkellä runsaat 3 mg/l. Veden nikkelipitoisuus Jormasjärvessä on samaa tasoa kuin ennen Talvivaaran varsinaisen kaivostoiminnan aloittamista. Kipsisakkaallasvuodon vaikutuksia ei ole Jormasjärvessä havaittavissa. Jormasjärvestä vedet virtaavat Jormasjokea pitkin Nuasjärveen. Tarkkailutulosten mukaan Nuasjärven syvänteessä natriumpitoisuus oli alusvesikerroksessa ja välivesikerroksessa kuluvan vuoden helmikuussa noin 4 mg/l. Vaikka tämä on selvästi enemmän kuin havaintopaikalta on kertaakaan aiemmin analysoitu, on tuloksia perusteltua pitää epäilyttävinä. Natrium on Talvivaaran alapuolisissa vesissä sulfaattiin sitoutuneena yhdisteenä. Tällöin samanaikaisesti myös sulfaattipitoisuuden olisi pitänyt kasvaa kyseisissä vesikerroksissa, mitä ei kuitenkaan tapahtunut. Natriumin ja sulfaatin välinen vahva yhteys on selvästi havaittavissa kaivoksen alapuolisten havaintopaikkojen tarkkailutuloksissa (vrt. liite). Muissa veden laatua kuvaavissa ainepitoisuuksissa Nuasjärven syvänteen alueella ei ole havaittavisssa viitteitä Talvivaaran kaivoksen jätevesien vaikutuksesta. Eteläinen purkureitti, Vuoksen vesistö Eteläisellä purkureitillä jätevesiä johdetaan Lumijokea pitkin Kivijärveen sekä edelleen Laakajärveen. Lumijoessa vesi muuttui äkillisesti huhtikuun lopulla haitallisen emäksiseksi, kun joki tulvi alueille, joille oli levitetty marraskuun allasvuodon yhteydessä kalkkia haittojen torjumiseksi. Maan pinnalla ollut kalkki liukeni veteen ja nosti jo valmiiksi emäksisen joen ph:n lyhytaikaisesti erittäin suureksi (ph 1 11). Emäksinen vesi virtasi Kivijoen kautta aina Laakajärveen saakka. Tässä yhteydessä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä antoi suosituksen, ettei alueen vesiä käytettäisi talousvesi- ja virkistyskäyttöön. Sittemmin veden ph on jo hiljalleen pienentynyt Lumijoessa (ph 6,6 8,6), mutta vaihtelee edelleen joessa tulvimisen mukaan. Kivijärven alusvedessä useimmat ainepitoisuudet ovat edelleen suuria ja eliöstölle haitallisia. Kipsisakka-altaan vuodosta peräisin olevat jätevedet kerrostuivat pohjan läheisen vesikerroksen yläpuolelle ja tekivät järveen happaman välivesikerroksen, jossa useat ainepitoisuudet olivat vesimassassa suurimmillaan (mm. alumiini, mangaani, nikkeli, sinkki, kadmium ja uraani). Kevään kuluessa happamuuserot vesikerrosten välissä ovat tasoittuneet, kun ylimäärävesien juoksutukset ovat neutraloineet happamia vesiä myös Kivijärvessä. Samalla myös ainepitoisuuksien väliset erot päällysvesikerroksen alapuolisissa vesikerroksissa ovat jossain määrin tasoittuneet. Kivijärvessä on jo aikaisemmistä päästöistä johtuen hapeton alusvesikerros. Laakajärven pohjoisosassa päällysveden natrium- ja sulfaattipitoisuudet ovat tällä hetkellä samaa tasoa kuin Jormasjärvessä. Alusveden natrium- ja sulfaattipitoisuudet ovat selvästi viime talvista pienempiä. Päällysveden nikkelipitoisuus on säilynyt samalla tasolla kuin se oli jo ennen Talvivaaran kaivoksen toiminnan aloittamista. Alusvedessä nikkeliä on tällä hetkellä suunnilleen saman verran kuin viime talvena eli 2 mikrogrammaa litrassa (µg/l). Vesistöjen tilan kehitys Tällä hetkellä näyttää edelleen siltä, etteivät viime vuoden marraskuun kipsisakka-allasvuodosta peräisin olevat aineet ole kulkeutuneet Jormas- ja Laakajärveen. Kainuun ELY-keskus kartoitti Jormasjärven ja Laakajärven veden laatua huhtikuussa kattavasti eri puolilta järvien ranta-alueita otetuilla näytteillä. Tulosten mukaan järvien vesi täytti kaikkien analysoitujen aineiden (As, Ni, Cu,

Cr, Cd, Pb, Se, B) osalta selvästi talousvesille asetetut laatuvaatimukset. Uraanipitoisuus oli enimmillään,12 mikrogrammaa litrassa (µg/l), kun Maailman terveysjärjestön WHO:n juomaveden suositusarvo on 3 µg/l. Elohopeaa ei näistä näytteistä analysoitu, mutta Jormas- ja Laakajärven veden elohopeapitoisuus on ollut aiemmissa mittauksissa jatkuvasti pienempi kuin talousvedelle asetettu laatusuositus 1, µg/l. Järvien vesi täyttää myös talousveden sulfaattipitoisuudelle asetetun laatusuosituksen milligrammaa litrassa (mg/l). Jormasjärven vettä voidaan käyttää peseytymis-, uima- ja löylyvetenä rajoituksetta. Juomavetenä ja ruoanlaittooon järvivettä ei Suomessa suositella käytettävän edes keitettynä. Laakajärven pohjoisosassa on voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon 29.4.213 antama veden käyttösuositus: Kivijoessa todettujen korkeiden ph-lukujen vuoksi Kivijoen ja Laakajärven pohjoisosan alueella asukkaita, kotitalouksia ja tuotantoyksiköitä suositellaan pidättäytymään veden talous- ja virkistyskäytöstä (mm. uinti ja pesuvesi). Tämän lisäksi on voimassa 29.11.212 annettu vesien käyttösuositus: Oulujoen vesistön suunnassa Salmisenpuron, Salmisen, Kalliojärven, Kalliojoen ja Kolmisopen sekä Vuoksen vesistön suunnassa Lumijoen, Ylä-Lumijärven, Lumijärven ja Kivijärven alueiden asukkaita, kotitalouksia ja tuotantoyksiköitä suositellaan pidättäytymään vesistöjen talousvesi- ja virkistyskäytöstä (mm. uinti ja veden käyttö löylyvetenä). Puhdistamatonta järvi- tai jokivettä ei tulisi yleisen suosituksen mukaan muutenkaan käyttää juoma- tai ruokavetenä. Varovaisuussyistä em. vesistöistä pyydettyä kalaa ei tule syödä. Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tilaa seurataan tiiviisti ympäristöluvassa määrätyn tarkkailuohjelman mukaisilla sekä sitä täydentävillä näytteenotoilla. Vesistöjen tilaa seurataan sekä fysikaalis-kemiallisin menetelmin eli laboratoriossa tehtävillä vedenlaatuanalyeillä sekä biologisin menetelmin. Biologisella tarkkailulla pyritään viime kädessä havaitsemaan niitä muutoksia, joita luvanvaraisen toiminnan vaikutukset mahdollisesti vesieliöstölle aiheuttavat. Tulevan kesän ja syksyn aikana tehtävällä biologisella tarkkailulla voidaan ensi kertaa arvioida kipsisakkaallasvuodon päästöjen vaikutusten laajuutta vesieliöstölle havaintoaineistoon perustuen. Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tilan kehityksen kannalta on oleellista, kuinka lähijärvien vesimassat sekoittuvat kevättäyskierron aikaan. Luonnontilaisissa järvissä eri vesikerrokset sekoittuvat yleensä keväällä kun jääkansi on poistunut ja veden lämpötila on suunnilleen sama pinnasta pohjaan. Täyskierron laajuus vaikuttaa myös siihen, missä määrin Kalliojärveen ja Kivijärveen pysähtyneiden vuotovesien metallit kulkeutuvat vesistöreiteillä alaspäin. Vuoden 212 marraskuun vuodon yhteydessä vesiä johdettiin Ylä-Lumijärven yläpuoliselle suoalueelle, jonne kerrostui runsaasti metallipitoista sakkaa. Tämä aines on nyt pääosin poistettu ja kunnostussuunnittelu jatkuu Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Viitapuron alueiden osalta. Kunnostustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittämisen on määrä tämän jälkeen edetä Lumijärven, Salmisen ja Kalliojärven vesistöihin. 3/3 Lisätietoja: Kainuun ELY-keskus, ylitarkastaja Kimmo Virtanen, puh. 29 23 899, kimmo.virtanen@ely-keskus.fi

SO4 mg/l Ni µg/l Na mg/l Jormasjärvi syvänne 4 3 3 2 1 31.3.28 31.3.29 31.3.21 31.3.211 31.3.212 31.3.213 Jormasjärvi syvänne 4 4 3 3 2 1 31.3.28 31.3.29 31.3.21 31.3.211 31.3.212 31.3.213 12 1 Jormasjärvi syvänne 8 6 4 2 31.3.28 31.3.29 31.3.21 31.3.211 31.3.212 31.3.213

Na mg/l SO4 mg/l Natrium mg/l Sähkönjohtavuus ms/m 3 2 1 Jormasjärvi syvänne 31.3.28 31.3.29 31.3.21 31.3.211 31.3.212 31.3.213 Nuasjärvi 23 (näytesyvyys 1 m -pohjasta) 2 4 18 3 Sulfaatti Natrium 16 3 14 12 1 2 8 6 4 1 2 11.3.28 11.3.29 11.3.21 11.3.211 11.3.212 11.3.213 2 Kolmisoppi 1 27.2.28 27.2.29 27.2.21 27.2.211 27.2.212 27.2.213

Sähkönjhtavuus ms/m SO4 mg/l Ni µg/l 3 2 Kolmisoppi 1 27.2.28 27.2.29 27.2.21 27.2.211 27.2.212 27.2.213 12 1 Kolmisoppi 8 6 4 2 27.2.28 27.2.29 27.2.21 27.2.211 27.2.212 27.2.213 2 Kolmisoppi 1 27.2.28 27.2.29 27.2.21 27.2.211 27.2.212 27.2.213

Ni µg/l Mn µg/l Na mg/l 14 12 1 Kivijärvi 8 6 4 2.3.28.3.29.3.21.3.211.3.212.3.213 Kivijärvi 4 3 3 2 1.3.28.3.29.3.21.3.211.3.212.3.213 Kivijärvi 18 16 14 12 1 8 6 4 2.3.28.3.29.3.21.3.211.3.212.3.213

Na mg/l Mn µg/l SO4 mg/l 3 3 2 1 Kivijärvi.3.28.3.29.3.21.3.211.3.212.3.213 3 Laakajärvi 1/11/13 2 1 27.3.28 27.3.29 27.3.21 27.3.211 27.3.212 27.3.213 Laakajärvi 1/11/13 16 14 12 1 8 6 4 2 27.3.28 27.3.29 27.3.21 27.3.211 27.3.212 27.3.213

Sähkönjohtavuus ms/m SO4 mg/l Ni µg/l 3 Laakajärvi 1/11/13 2 1 27.3.28 27.3.29 27.3.21 27.3.211 27.3.212 27.3.213 Laakajärvi 1/11/13 4 3 3 2 1 27.3.28 27.3.29 27.3.21 27.3.211 27.3.212 27.3.213 12 1 Laakajärvi 1/11/13 8 6 4 2 27.3.28 27.3.29 27.3.21 27.3.211 27.3.212 27.3.213