PSYCHOANALYSIS visual culture, visual pleasure, visual disruption
1. Psykoanalyysin ja visuaalisuuden lyhyt esittely - Monia teorioita, joista suurin osa käsittelee subjektiivisuutta, seksuaalisuutta ja tiedostamatonta. - Monet avainkäsitteet Sigmund Freudin kehittämiä - Kappale keskittyy psykoanalyysin visuaalisuutta käsitteleviin osiin. - Freud: katsomisen nautinto yksi perus haluista, joka on valmiina kaikilla lapsilla. Jotkut näkemisen hetket ovat keskeisiä seksuaalisuuden muodostumisessa. - Psykoanalyysilla usien terapeuttinen vaikutus yksilö analysoi oman elämänsä pidempää aikaväliä, toivoen aukaisevansa psyykkistä kipua tai solmuja. - Ei käytetä analysoimaan yksilön persoonallisuutta luomalla erityistä kuvaa, vaan tulkitaan tämän kuvan näkökulmia.
- Elokuvat erityisen voimakkaita visuaalisia medioita, koska tuottavat kokonaisen oman maailmansa katsojalle, manipuloiden visuaalisuutta, paikkaa ja aikaa. -> Ohjaavat katsomista. Eivätkä ainoastaan elokuvan päähenkilön katsomista, vaan myös päähenkilön ja katsojan suhdetta. yhteenvetona: - Tutkii subjektiutta, seksuaalisuutta ja tiedostamatonta - Teorioita siitä, miten seksuaalisuus muodostuu visuaalisten elementtien kautta
2. Pidempi johdanto psykoanalyysin ja visuaalisuuteen - Kolme peruselementtiä (subjekti, seksuaalisuus ja tiedostamaton), joilla määritelmiä, kuinka psykoanalyysi konseptualisoi niin katsojan kuvaa kuin itse kuvaa. 1. Subjektiivisuus tietoisuus siitä, että yksilöt ovat subjekteja (we feel, we dream, we fantasize, we take pleasure and are repulsed, we can be ambivalent and contradictory, panicstricken and in love; and we can react to things in ways that feel beyond words.) - Psykoanalyysi osoittaa tämän kaltaiset emotionaaliset tilat. Ja näyttää niiden suhteen visuaalisuuteen psykoanalyysi usein keskittyykin emotionaalisten kuvien vaikutuksiin miten kuva voi vaikuttaa yksilöön. -Ymmärtämällä emotionaalisia reaktioita, visuaalinen kuva täytyy ymmärtää ei vain huomion tasolla, vaan se täytyy myös tiedostaa. Jotkut reaktiot saattavat tulla jopa tiedostamattomasta asti.
2. Tiedostamaton on kielletty alue, koska tietoisuus ei pääse käsiksi siihen. Mutta kuten Freud huomauttaa, tietoisuuden ja tiedostamattoman rajat saattavat olla hyvin liikkuvat. (unet, joskus jokin sana saattaa lipsahtaa yms.) -Psykoanalyysin mukaan emme voi koskaan kunnolla tuntea itseämme tämän takia. 3. Seksuaalisuus - Freud ja kastraatio: Freudin ajatus, että kastraation pelko on superegon edellytys ja universaali ilmiö, jonka herättää tyttöjen ja poikien anatominen ero. - Heteroseksuaalisuus: Maskuliinisuus rakentuu kun poika tuntee itsensä uhatuksi (isä uhkana) ja pelkää kastraatiota, jollei luovu äitinsä läheisyydestä. Naisellisuus syntyy taas kun tyttö näkee, että häneltä puuttuu jotakin (näkee itsensä jo kastroituna) ja siirtää kiintymisen äidistä isään. - The psychoanalytic discussion of sexuality is extremely complicated and often hotly debated. Many feminists reject psychoanalysis outright because they see Freud's account as naturalizing the inferiority of girls or women by affirming them as lacking on biological grounds. Many gay and lesbian theorists reject psychoanalysis on the grounds that it assumes that heterosexuality established through the castration complex is the norm and that homosexuality is a deviation from it.
3. going to the movies with Laura Mulvey - Laura Mulvey Visual pleasure and narrative cinema' 1975 - Tärkein essee psykoanalyysin feministisestä lähestymistavasta - Esimerkkeinä Alfred Hitchcockin Vertigo ja Rear Window - Kaikista tärkein sosiaalinen subjektin muodostumisen tapa on miesvaltaisuus. - Tutkii visuaalista, paikkasidonnaista ja aikaa elokuvassa analysoiden miten miehet ja naiset elokuvissa ovat edustettuina ja miten sukupuoli tulee esiin.
3.1 the castration complex and visual pleasure -Mulvey nostaa kastraatiokompleksin ongelmaksi sen, että kaikilla ihmisillä on syntyessään erilaistumaton suhde äitiinsä. - Toinen ongelma on ajatus siitä, että tarve omistaa penis on kaikilla lapsilla (This notion that the penis is not simply a piece of anatomy but also something meaningful is emphasized by the concept of the phallus.) - Kastraatiokompleksissa äiti kuuluu isälle ja pojan täytyy luopua äidistä, koska näkee, ettei äidillä ole penistä. Here a third assumption in Freud's account comes into play: that when the boy sees his mother's genitalia, he sees them not simply as different from his, but as lacking. This assumption only works, however, if what Freud is talking about here is not simply vision, but visuality. The boy-child must already be seeing through a visuality that asserts that the masculine position is to look, the feminine is to be looked at, and that the feminine is to be seen as lacking. -Mulvey väittää että maailmassa vallitsee seksuaalinen epätasapaino, pleasure in looking has been split between active/male and passive/female.
Sexual difference is understood relationally: visions of femininity depend on the vision of masculinity, and vice versa. As well as this active/male and passive/female distinction, Mulvey argues that the castration complex has implications for images of women in this patriarchal visuality. not-men. Mulvey väittää, että tämä näyttäytyy elokuvissa kahdella tavalla: 1. Voyerismi 2. Nainen vain kauniina objektina esimerkkinä takaikkuna
3.2 Peilivaihe ja visuaalinen mielihyvä (visual pleasure) - Toista Mulveyn käyttämää psykoanalyyttista konseptia kutsutaan peilivaiheeksi ( Visual Pleasure and Narrative Cinema, 1975). - Peilivaihe on ranskalaisen psykiatri ja psykoanalyyttikko Jacques Lacanin (1901-1981) kehittämä teoria. - Lacanin mukaan jokainen lapsi käy läpi peilivaiheen tunnistaessaan kuvan peilissä omaksi kuvakseen. Äidin kastraation tunnistamiseen verrattuna tämä tunnistaminen tapahtuu yksityiskohtaisen visuaalisuuden ja tilallisen konstruktion kautta. - Peilikuva ja keho, jota peilikuva heijastelee, on lapsen näkökulmasta kokonainen ja eheä. Lacanin mukaan tämä on lapselle kiehtovaa ja houkuttelevaa, sillä lapsen oma kehollinen rinnastaminen on yhä keskeneräistä (visual pleasure).
- Lapsi tunnistaa yhtenäisen kehonsa kolmiulotteisessa, yhtenäisessä tilassa. Tämä antaa lapselle miellyttävän aistimuksen hänen omasta kehostaan ja tilasta, johon se sijoittuu, mutta mahdollistaa myös tilassa olevien muiden objektien identifikaation. - The child s attention is seized by the firm spatial relationships between its real body and its specular body and between body and setting in the specular image Malcom Bowie (1991) - Tämä tapahtuma johtaa imaginaarisen vaiheen syntyyn. - Imaginaarinen vaihe tarkoittaa keskinäisten riippuvuuksien kenttää subjektin ja muiden ihmisten sekä objektien välillä. - Toisaalta peilikuva sisältää myös väärintunnistamisen, sillä lapsi tietää, että peilikuva ei tosiassa ole hän itse. Näin ollen peilivaihe sisältää sekä kuvaan identifioitumisen että vieraantumisen kuvasta; sekä tunnistamisen että väärintunnistamisen (visual uncertainty). - Lacanin mukaan peilivaiheen dynamiikat jatkavat subjektin strukturointia ja selittävät visuaalisuuden tärkeyden minän hahmottamisessa (sense of self).
Mulvey ja narratiivinen elokuva: Nainen kuvana, mies katsojana - Mulvey käyttää kahta psykoanalyysin keskeistä konseptia (kastraatiokompleksi ja peilivaihe) tutkiessaan tapaa, jolla narratiivinen elokuva esittää naisen kuvana (katseen kohteena) ja miehen katsojana (katseen ylläpitäjänä) - Olettaa, että nainen voidaan hahmottaa vain passiivisena, kastroituna miehenä ja mies näyttäytyy aktiivisena ja voimakkaana, kontrolloiden visuaalisuutta, tilallisuutta ja temporaalisuutta - Elokuvan miespäähahmo valtaa tilan syvyyssuunnassa, kun taas naishahmot on esitetty pintana. Mies on aktiivinen toimija - nainen on passiivinen hahmo, jota katsotaan.
- Elokuvan spektaattorille asetetaan tämä näkökulma elokuvaan ja sen hahmoihin seuraavien keinojen avulla: - Laaja syväterävyysalue (deep focus): Korostaa kohtauksessa esitetyn tilan syvyyttä, jonka läpi miespäähahmon on mahdollista liikkua - Miespäähahmon määrittelemät kameran liikkeet (camera movements): Katsojat identifioituvat mieshahmoon. Mulveyn mukaan hän ilmentää spektaattorin/subjektin peilivaiheen minäkuvaa - Kameran asemointi (camera position): Kamera on sijoitettu samaan kohtaan kuin mihin miespäähahmo on sijoittunut; yleisö näkee tilanteen miespäähahmon näkökulmasta - Näkökulma (point of view): Minkä hahmon näkökulmasta tapahtumat esitetään. - Esimerkiksi Vertigossa (Hitchcock) näytetään miespäähenkilön näkökulma, kun hän seuraa naishahmoa. Naishahmon näkökulmaa ei esitetään ennen, kuin miespäähenkilö tulee myös katsomaan samaa tilannetta.
3.3 Feministinen (elokuva)teoria - Mulveyn essee ( Visual Pleasure and Narrative Cinema, 1975) on vaikuttanut suunnattomasti feministiseen elokuvateoriaan sekä laajemmin käsitettynä myös muihin feministisiin teorioihin - Käsitys miehisestä, voyeristisesta katseesta (male gaze) on yhä laajalti läsnä feministisissä töissä - Rosen mukaan Mulveyn argumentit eivät ole ongelmattomia. Vaikuttaa siltä, että Mulvey olettaa, että naiset voidaan yleisesti nähdä kastroituina, mutta he voivat myös itse nähdä itsensä kastroituina - Mulvey olettaa kaikkien elokuvan katsojien (sukupuolesta riippumatta) olevan asemoituna samalla tavalla valkokankaan hahmoihin ja että kaikki katsojat näkevät hahmot samalla tavalla - Mulveyn päätelmä on se, että kaikki elokuvan spektaattorit ovat tehty fetistisiksi ja voyeristisiksi elokuvan visuaalisten ja tilallisten rakennelmien kautta. Mulveyn argumentti positioi kaikki elokuvan spektaattorit miehiksi
- Rose pohtii, ovatko Mulveyn johtopäätökset liian äkkipikaisia: - But is she too quick to suggest that women represent castration and nothing else? Or can women be represented differently? Can women also see actively? Moreover, are all men only voyeurs and fetishists when they look at women? Are other ways of seeing possible, less powerful, less pleasurable too perhaps? - Heteronormatiivisuus: Miten Mulveyn esittämät väitteet toteutuvat, mikäli mies haluaa katsoa miestä tai nainen katsoa naista miellyttävällä (pleasurable) tavalla? - Näihin kysymyksiin ei voida löytää vastausta Mulveyn asettamassa viitekehyksessä. Mulvey olettaa narratiivisen elokuvan olevan voimakas, patriarkaalinen ja heteroseksuaalinen. Mulvey asettaa uskonsa avant-garde elokuvaan, joka vastustaa Hollywood-elokuvan visuaalista ja tilallista organisaatiota. - On huomioitava, että muut feministiset kriitikot eivät kuitenkaan ole halunneet luopua äärimmäisten suosituista, kulttuurillisista käytännöistä (= Hollywood-elokuva). He ovat etsineet muita psykoanalyyttisia lähestymistapoja ja termejä elokuvien katsomiseen. - Huom! Psykoanalyysi on monilta osin riippuvainen kuvan yksityiskohdista sisällön tulkinnan osalta; näin ollen tulee olla tarkkaavainen käytettäessä psykoanalyyttisia tapoja tutkia kuvaa
4. How is Sexual Difference Visual 2: From The Fetish to Masquerade - Monet feministiset tutkijat ovat olleet huolissaan nähdessään kuvia feminiinisyydestä, jotka kertovat vain kastraatiosta (puutteellisuus). Tämä on johtanut muiden psykoanalyyttisten käsitteiden käyttöön, jotta näkökulmaa voitaisiin laajentaa. - Mikäli naiset ovat usein esitetty tasaisena pintana (smooth surface) miehisen katseen alaisena (male gaze), fetismi ei ole ainoa mahdollisuus tulkita tätä representaatiota. - Voidaan ajatella, että pinta ei piilottele jotain kammottavaa, kuten kastroitua vartaloa. Kenties pinta piilottaa jotakin muuta (mitä?). Pintaa voidaan myös ajatella vain sellaisenaan; jonakin, joka ei yritä piilotella mitään; kuin naamiona (masquerade). - Pinnan tulkitseminen naamiona on esitetty mm. psykoanalyytikko Joan Rivieren toimesta (1929). Naisellisuus voidaan yleisemmin tulkita päälle puetuksi naamioksi, joka piilottaa naisen maskuliinista puolta ja ehkäisee kostotoimia, joita voisi seurata maskuliinisen puolen esittämisestä. - Rivieren mukaan aidon naisellisuuden ja naamioitumisen välille ei voida vetää rajaa, vaan ne ovat enemmän tai vähemmän yhtenäisiä, sama asia.
- Feminiinisyys on mahdollista nähdä elokuvassa vain konstruktiona, naamiona; esityksenä siitä, mitä naisena olemisen tulisi olla. Feminiinisyyttä voidaan ajatella dekoratiivisena kerroksena (Doane 1982). - Mikäli naiset ovat niin hyviä miimikoita, se johtuu siitä, että he eivät yksinkertaisesti ime itseensä tätä (esitettyä) funktiota. Naiset sijaitsevat jossain muualla. (Irigaray 1985). - Naamioituminen saattaa tarjota tavan ajatella, kuinka naiset näkevät itsensä ja toisensa. Tämä tapa ei ole riippuvainen Mulveyn tavasta määritellä katseen kohteena olemista (male gaze). - Naamioitumisen käsitettä on käytetty rikkomaan Mulveyn esittämiä ajatuksia miehisestä katseesta (male gaze). Nämä teoriat eivät täysin haasta Mulveyn karakterisointia vaan yksinkertaisesti ehdottavat, että se ei välttämättä ole täydellinen tarina.
Laura Mulvey, miehinen katse (male gaze): Teorian heikkoudet: - Liioittelee katseen voimaa, on dominantti - Ei tarjoa vaihtoehtoista tulkintaa sille, että naiset nähtäisiin muunakin kuin kastroituna miehinä ja miehet puolestaan tirkistelevinä fetissisteinä. Tästä johtuen jotkut feministit ovat valinneet psykoanalyyttisen viitekehyksen lähtökohdaksi muutakin kuin kastraation, voyerismin ja fetissismin.
Jacques Lacan katseen teoria (Gaze): Sen sijaan että tutkittaisiin kuinka subjekti näkee, tarkastellaan kuinka subjekti nähdään. Katse on olemassa jokaisessa yksilössä. on visuaalisuutta. on kulttuurisesti rakennettua.
Between the retina and the world is inserted a screen of signs, consisting of all the multiple discourses of vision built into the social arena... when I learn to see socially, that is, when I begin to articulate my retinal experience with the codes of recognition that come to me from my social milieu(s), I am inserted into systems of visual discourse that saw the world before I did, and will go on seeing after I see no longer. - Bryson
You never look at me from the place which I see you, - Lacan
Symboolinen - Puolentoista ja neljän ikävuoden välissä, lapsi alkaa omaksua kieltä. Kielen avulla lapsi oppii sanojen vakiintuneet merkitykset ja sisäistää samalla yhteiskunnan arvojen ja normien järjestelmän. (peilivaihe) Katse on symboolinen.
Hans Holbein, The Ambassadors, 1533
Gaze allows a greater range of ways of seeing to become possible, some of which may work against the cultural construction of some visualized identities as inferior.
Fantasia - Tietoisen ja tiedostamattoman välistä toimintaa, päiväunet ja kuvitelmat Psykoanalyysissä osa koettua todellisuutta Keskeistä menetyistä objekteistä uneksinta, lavasteisuus sekä fantasian ilmeneminen osana narratiivia. Desire (mielihalu) - Fantasian tuote
Elizabeth Cowie: Fantasian ilmeneminen elokuvassa: 1. Narrative (Kerronta) 2. Equivalences between characters (Hahmojen vastaavuus) 3. Visual substitutions (Visuaalinen korvaaminen)
Unlike the little boy, who must simply displace his love for the mother to other women and thereby consolidate his identification with the father and all that he represents, the little girl is asked to change her object from mother to father, her disposition from active to passive, and her sexual zone from clitoris to vagina, in order to become woman, post-oedipal and heterosexual. - Patricia White
Psykoanalyysi ja homoseksuaalisuus Sigmund Freud - Kaja Silverman - Kiintyminen äitiin on ongelma heteroseksuaaliseen naiseuteen kasvussa Naisten välisen seksuaalisen desire (mielihalun) tulkinta psykoanalyysin viitekehyksissä. Teresa de Lauretis - Sue Thornham - Painottaa homoseksuaalisen mielihalun ainutlaatuisuutta. Mielihalu johtuu suhteesta kadotettuun naiselliseen ruumiiseen. Kritisoi Lauretis ia, koska tämä ei ota huomioon fantasian ja mielihalujen liikkumavaraa.
Psykoanalyysia kritisoidaan koska: - Keskittyy liikaa tutkimaan seksuaalisuutta (Freud ja Lacan) - Ei ota kantaa kysymyksiin rodusta ja luokasta - Painottuu liikaa psyykeen tutkimiseen - Ei huomioi sosiaalisia instituutioita tai ympäristöä