KIRJALLINEN KYSYMYS 232/2003 vp Lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen varatut rahat ovat Kelalta tältä vuodelta loppuneet. Kansaneläkelaitos ei pysty tekemään yhtäkään uutta kuntoutuspäätöstä ilman valtion lisäpanostusta. Tilanne on hyvin vaikea, koska lapset ja nuoret tarvitsevat joka tapauksessa mielenterveysapua. Mielenterveyskuntoutuksen tarve on lisääntynyt, ja psykiatrisia lähetteitä saapuu entistä runsaammin. Perustuslain mukaan lapsilla on oikeus tasaarvoiseen kohteluun. Oikeusasiamies kiinnitti erityistä huomiota eduskunnalle kesäkuussa antamassaan kertomuksessa lasten oikeuksiin ja siihen, että kaikkein syrjäytyneimpien lasten asemassa havaitut puutteet eivät ole johtaneet mainittaviin tosiasiallisiin parannuksiin tai ongelmiin puuttuminen on ollut hidasta. Vaikka mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettu säätämällä määräajoista, joiden kuluessa lasten ja nuorten tulee päästä tutkimuksiin ja hoitoon, ei tilanne ole merkittävästi parantunut. Tosiasiallisesti lapset eivät kuitenkaan pääse hoitoon määräajassa. Kelan psykiatrisen kuntoutuksen määrärahojen loppuminen vaikeuttaa entisestään lasten ja nuorten tilannetta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy lasten ja nuorten tasapuolisen psykiatriseen kuntoutukseen pääsyn turvaamiseksi? Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 2003 Sari Sarkomaa /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 232/2003 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy lasten ja nuorten tasapuolisen psykiatriseen kuntoutukseen pääsyn turvaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (KKL) 4 :n mukaan Kansaneläkelaitos voi järjestää harkinnanvaraista ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta. Tähän tarkoitukseen on käytettävä vuosittain vähintään rahamäärä, joka vastaa neljää prosenttia vakuutettujen sairausvakuutusmaksuina kertyneestä määrästä. Tähän tarkoitukseen käytettävästä edellä sanottua suuremmasta enimmäisrahamäärästä eduskunta päättää vuosittain valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä. Kansaneläkelaitos järjestää KKL:n 4 :n perusteella lääkinnällisenä kuntoutuksena muun muassa psykoterapiaa. Tämän lisäksi Kansaneläkelaitos järjestää psykoterapiaa myös KKL:n 3 :n mukaisena vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena. Psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnallisella terveydenhuollolla, ja mielenterveyslain 4 :n mukaan kunnallisen terveydenhuollon on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laadultaan sellaisiksi kuin kunnassa tai kuntainliiton alueella esiintyvä tarve edellyttää. Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisen kuntoutuksen puitteissa järjestettävä psykiatrinen kuntoutus täydentää tätä kunnille kuuluvaa lakisääteistä järjestämisvelvollisuutta. Eduskunta myönsi Kansaneläkelaitokselle vuosina 2000 2002 valtion talousarviossa lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen toteutukseen yhteensä 10,43 miljoonan euron erillisrahoituksen. Vuodelle 2003 toimintaan ei ole enää erillisrahoitusta, vaan valtion talousarvion mukaan Kansaneläkelaitoksen tulee varautua jatkamaan toimintaa KKL:n 4 :n perusteella järjestettävän harkinnanvaraisen kuntoutuksen kokonaismäärärahan puitteissa. toteutukseen Kansaneläkelaitos on varannut vuodelle 2003 yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Rahamäärällä järjestetään 5 25-vuotiaiden lasten ja nuorten tarvitsemia terapioita ja niihin liittyvää vanhempien ohjausta. Lisäksi varoilla järjestetään uusia monimuotoisen perhekuntoutuksen palvelujen osahankkeita eri puolilla maata. Kuntoutuksella on voitu tehokkaasti parantaa lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen palveluja ja varhain aloitettu kuntoutus on lapsen ja perheen kannalta tärkeää. kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Kysynnän kasvu johtuu sekä lasten ja nuorten mielenterveyskuntoutuksen suuresta tarpeesta että asiakkaiden aikaisempaa tehokkaammasta ohjautumisesta Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen piiriin. Alkuvuoden suuri myönteisten kuntoutuspäätösten määrä sitoo loppuvuoden määrärahoja siten, että uusia myönteisiä kuntoutuspäätöksiä ei Kansaneläkelaitoksen mukaan voida tehdä enää ilman lisärahoitusta. Nyt tehtävät rajoituk- 2
Ministerin vastaus KK 232/2003 vp Sari Sarkomaa /kok set eivät kuitenkaan vaikuta aikaisemmin tehtyjen kuntoutuspäätösten sisältöön. Kansaneläkelaitos on tekemiensä asiakas- ja kustannustietojen sekä kuluvan vuoden kustannusennusteiden perusteella todennut, että vuodelle 2003 varattu rahamäärä (12,5 miljoonaa euroa) ei tule riittämään. Maksettuihin kustannuksiin perustuvien ennusteiden mukaan ilman jo tehtyjä rajoituspäätöksiä olisi lisärahoituksen tarve koko lasten ja nuorten psykiatrisessa kuntoutuksessa noin neljä miljoonaa euroa. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on valtion vuoden 2003 talousarviossa varattu yhteensä 98 miljoonaa euroa, jonka puitteissa Kansaneläkelaitos on sitoutunut jatkamaan lasten ja nuorten psykiatrista kuntoutusta sekä ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksiä. Kansaneläkelaitoksen on laadittava vuosittain harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttöä koskeva suunnitelma. Kansaneläkelaitos voi kohdentaa uudelleen koko harkinnanvaraiseen kuntoutukseen varattua määrärahaa siten, että lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen toteutumista ei vaaranneta. järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää. Sosiaalija terveysministeriössä selvitetään keinoja, joilla voidaan turvata psykiatrisen kuntoutuksen jatkuminen edelleen kuluvana vuonna. Ministeriö on käynnistänyt keskustelut Kansaneläkelaitoksen, Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön kanssa hoidon turvaamiseksi. Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 232/2003 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att trygga, att barn och unga rättvist får tillgång till psykiatrisk rehabilitering? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 4 lagen om rehabilitering som ordnas av folkpensionsanstalten kan Folkpensionsanstalten enligt prövning ordna annan yrkesinriktad eller medicinsk rehabilitering. För detta ändamål skall årligen användas minst ett så stort belopp som svarar mot fyra procent av det belopp som influtit i de försäkrades sjukförsäkringspremier. Riksdagen bestämmer årligen i samband med budgetbehandlingen om hur stort ett större belopp för detta ändamål högst får vara. Med stöd av 4 lagen om rehabilitering som ordnas av folkpensionsanstalten ordnar Folkpensionsanstalten medicinsk rehabilitering bl.a. i form av psykoterapi. Folkpensionsanstalten ordnar dessutom psykoterapi som medicinsk rehabilitering för gravt handikappade med stöd av 3 lagen om rehabilitering som ordnas av folkpensionsanstalten. Ansvaret för att psykiatrisk vård och rehabilitering ordnas ligger på den kommunala hälsooch sjukvården. Enligt 4 mentalvårdslagen skall den kommunala hälso- och sjukvården se till att sådana mentalvårdstjänster tillhandahålls som till innehåll och omfattning motsvarar behovet i kommunen eller på kommunalförbundets område. Den psykiatriska rehabilitering, som Folkpensionsanstalten ordnar inom ramen för rehabilitering enligt prövning, kompletterar kommunernas i lag bestämda ansvar att ordna vård och rehabilitering. Under åren 2000 2002 beviljade riksdagen Folkpensionsanstalten i statsförslaget särskild finansiering för psykiatrisk rehabilitering av barn och unga om totalt 10,43 miljoner euro. För 2003 finns inte längre särskild finansiering. Enligt statsförslaget skall Folkpensionsanstalten i stället vara beredd att fortsätta verksamheten inom ramen för det totala belopp som anslagits för rehabilitering enligt prövning enligt 4 lagen om rehabilitering som ordnas av folkpensionsanstalten. Folkpensionsanstalten har reserverat sammanlagt 12,5 miljoner euro för psykiatrisk rehabilitering av barn och unga under 2003. Utifrån detta belopp ordnas terapi för barn och unga mellan 5 och 25 år, samt handledning av föräldrarna i anknytning till det. Dessutom används beloppet till att runt om i landet ordna delprojekt för ny mångsidig familjerehabiliteringsservice. Rehabiliteringen har effektivt bidragit till att bättra den psykiatriska rehabiliteringsservicen för barn och unga, och en tidigt inledd rehabilitering är viktig för barnet och familjen. Efterfrågan på psykiatrisk rehabilitering av barn och unga har vuxit kraftigt. Efterfrågans tillväxt beror både på att det finns ett stort behov av mentalvårdsrehabilitering av barn och unga och på att klienterna effektivare än förut vägleds att söka sig till Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsservice. Det stora antalet godkända rehabiliteringsansökningar binder anslagen för resten av året så, att nya positiva rehabiliteringsbeslut inte enligt Folkpensionsanstalten längre kan fattas 4
Ministerns svar KK 232/2003 vp Sari Sarkomaa /kok utan tilläggsfinansiering. De inskränkningar som nu görs påverkar emellertid inte innehållet i de tidigare rehabiliteringsbesluten. På basis av klient- och kostnadsuppgifter samt kostnadsprognoser för detta år har Folkpensionsanstalten konstaterat, att det belopp som reserverats för 2003 (12,5 miljoner euro) inte kommer att räcka. På basis av prognoser som utgår från utbetalda ersättningar, utan de inskränkningsbeslut som redan fattats, är behovet av tilläggsfinansiering ungefär fyra miljoner euro inom den psykiatriska rehabiliteringen av barn och unga i sin helhet. I statsförslaget för 2003 reserverades sammanlagt 98 miljoner euro för rehabilitering enligt prövning. Inom denna ram har Folkpensionsanstalten bundit sig till att fortsätta den psykiatriska rehabiliteringen av barn och unga samt utredningarna av servicebehov för åldrande långtidsarbetslösa. Folkpensionsanstalten skall årligen göra en plan för användningen av medlen för rehabilitering enligt prövning. Folkpensionsanstalten kan allokera om hela anslaget för rehabilitering enligt prövning så, att den psykiatriska rehabiliteringen av barn och unga inte äventyras. Det kan anses vara en fråga av största vikt att ordna psykiatrisk rehabilitering av barn och unga. Vid social- och hälsovårdsministeriet undersöks utvägar för att trygga att den psykiatriska rehabiliteringen fortsätter under innevarande år. Ministeriet har inlett diskussioner med Folkpensionsanstalten, Finlands Kommunförbund och finansministeriet i avsikt att trygga vården. Helsingfors den 1 augusti 2003 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5