Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu Opetussuunnitelma 2015 Pintakäsittelyalan perustutkinto Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari Hyväksytty Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa 14.9.2015, 109
Sisältö 1 Pintakäsittely alan kuvaus, arvoperusta, perustutkinnon tavoitteet ja tutkintokohtaiset terveydentila suositukset... 1 1.1 Ammattialan kuvaus... 1 1.2 Ammattialan arvoperusta... 1 1.3 Pintakäsittelyalan perustutkinnon tavoitteet... 2 1.4 Terveydentilasuositukset... 5 2 Pintakäsittelyalan perustutkinto ja sen muodostuminen... 5 3 Tutkinnon osien suoritusjärjestys... 7 4 Ammatilliset tutkinnon osat... 8 4.1 Pakolliset tutkinnon osat... 8 4.1.1 Rakennusten korjausmaalaus 45 osp (100650)... 8 4.1.2 Orientoiva tutkinnon osa 1.5osp... 14 4.1.3 Uudisrakennusmaalaus 30 osp (100651)... 16 4.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 22 4.2.1 Pientalojen ulkomaalaus 15 osp (100656)... 22 4.2.2 Lattiapäällysteiden uusiminen 15 osp (100666)... 28 4.2.3 Puupintojen pintakäsittely 15 osp (100668)... 34 4.2.4 Tapetointi 15 osp (100665)... 40 4.2.5 Erikoismaalaus 15 osp (100695)... 46 4.2.6 Koristemaalaus 15 osp (100693)... 52 4.2.7 Mukailumaalaus 15 osp (100694)... 58 4.2.8 Mattotyöt 30 osp (100670)... 64 4.2.9 Ruiskutasoitetyöt 30 osp (100662)... 70 4.2.10 Rakennuspintojen ruiskumaalaus 15 osp (100660)... 76 4.2.11 Märkätilojen laatoitus 15 osp (100677)... 82 5 Yhteiset tutkinnon osat... 88
5.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (101053)... 88 5.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (101054)... 118 5.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (101055)... 138 5.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (101056)... 175 6 Vapaasti valittavat tutkinnon osat... 217 6.1 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen sekä yrityksen työturvallisuuden kehittäminen 10osp (100813035)... 217 7 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat... 222 8 Oma polku -toteutukset... 222 9 Opiskelijan arviointi... 224 9.1 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 225 9.2 Opiskelijan oppimisen arviointi... 226 9.3 Opiskelijan osaamisen arviointi... 226 9.4 Arviointi erityisopetuksessa... 229 9.5 Arviointi valmentavassa koulutuksessa... 229 9.6 Maahanmuuttajien arviointi... 230 10 Työturvallisuus... 230 Lähteet... 231 Liitteet... 231
1 Pintakäsittely alan kuvaus, arvoperusta, perustutkinnon tavoitteet ja tutkintokohtaiset terveydentila suositukset 1.1 Ammattialan kuvaus Pintakäsittelyala on laaja ammattiala, jonka tietoja ja taitoja tarvitaan lähes kaikessa valmistuksessa ja korjaustoiminnassa. Pintakäsittelyllä parannetaan rakennetun ympäristön ja tuotteiden ominaisuuksia ja ulkonäköä sekä lisätään käyttöikää. Hyvällä pintakäsittelyllä luodaan viihtyisä ympäristö ja tuotteita, jotka ovat hyvännäköisiä, kestäviä ja miellyttäviä käyttää. Tuotteiden ulkonäöstä on tullut entistä tärkeämpi valintakriteeri. Pintakäsittelyalan jatkuvasti kehittyvät materiaalit ja menetelmät antavat lähes rajoittamattomia mahdollisuuksia parantaa rakennetun ympäristön viihtyisyyttä sekä rakennusten ja tuotteiden kilpailukykyä. Pintakäsittelyalaan kuuluvat maalaus, kemialliset ja sähkökemialliset pintakäsittelyt ja pinnoitukset erilaisilla pinnoitteilla. Rakennuksia, rakennusosia ja lähes kaikenlaisia tuotteita maalataan. Kemiallisia ja sähkökemiallisia pintakäsittelymenetelmiä käytetään, kun tuotteet pinnoitetaan metallisilla pinnoitteilla. Maalauksen lisäksi rakennuspintoja tapetoidaan ja laatoitetaan. Lattioita pinnoitetaan maalipinnoitteilla, matoilla ja parketeilla. Metalliteollisuudessa teräsrakenteita korroosionesto maalataan ja sen lisäksi säiliöitä, altaita ja putkia pinnoitetaan keraamisilla laatoilla, kumilla ja muovilla. Rakennusalalla pintakäsittelyalan koulutuksen saaneita tarvitaan maalaus-, tapetointi-, laatoitusja lattianpäällystystöissä. Metalliteollisuudessa tarvitaan ruiskumaalareita, jauhemaalareita, korroosionestomaalareita, kumi-, muovi- ja laattapinnoittajia sekä metalliruiskuttajia, sinkitsijöitä ja muita pintakäsittelijöitä. Puuteollisuudessa tuotteita maalataan, lakataan ja petsataan. 1.2 Ammattialan arvoperusta Pintakäsittelyalan kehittämisellä on vaikutuksia ihmisten elämän laadun jatkuvaan kehittämiseen ja kestävään kehitykseen sekä rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Pintakäsittelyllä voidaan vaikuttaa luonnonvarojen säästöön, uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön sekä kestävän kehityksen mukaisiin ja tuotteen elinkaaren huomioiviin materiaalivalintoihin. Päämääränä on ympäristöä kuormittavien päästöjen vähentäminen ja jätteiden tarkoituksenmukainen käsittely. Pintakäsittelyalan keskeisiä arvoja ja periaatteita ovat rakennusten ja tuotteiden kestävyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimintavarmuus sekä ulkonäön ja miellyttävyyden parantaminen. Rakennusten ja kalusteiden entistämiseen liittyvissä pintakäsittelytöissä arvoiksi ja toimintaperiaatteiksi tulee lisäksi tyylinmukaisuus ja harmonisuus sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan perinteen vaaliminen. 1
Pintakäsittelyalan tuotanto-, korjaus- ja liiketoiminnan keskeisinä periaatteina ovat hyvä laatu, ammattitaidon arvostus, toiminnan kannattavuus, asiakaslähtöisyys ja yrittäjyys. Menestyksellinen ja vastuullinen alan yritystoiminta perustuu ammattitaidon arvostamiseen, ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen sekä säädösten, sopimusten ja terveen kilpailun periaatteiden noudattamiseen. Työnantajalla ja työyhteisöllä on vastuu henkilöstön hyvinvoinnista sekä työympäristön ja ammattitaidon jatkuvasta kehittämisestä. Pintakäsittelyalan ammattilainen on hyväkuntoinen, oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, luotettava, yhteistyökykyinen ja joustava. Hän on täsmällinen ja työskentelee huolellisesti kiireessäkin. Hän arvostaa omaa ja toisten työtä sekä tuntee vastuunsa työn laadusta, asiakkaiden tarpeista ja sopimusten noudattamisesta. Hän huolehtii työsuojelusta, työturvallisuudesta ja ympäristön suojelusta sekä ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. 1.3 Pintakäsittelyalan perustutkinnon tavoitteet http://www.oph.fi/download/162886_pintakasittelyalan_pt_01082015.pdf Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet erilaisiin pintakäsittelytehtäviin ja työllistymisen edellyttämä erikoisosaaminen jollakin tutkinnon osaalueella. Pintakäsittelytöiden työvälineiden, työmenetelmien ja -prosessien hallinnan lisäksi hänellä on matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan pohjautuvat tiedot pintakäsittelymateriaaleista ja pinnoitettavista materiaaleista, pintakäsittelyprosesseista ja pintakäsittelyn onnistumisen edellyttämistä olosuhteista (lämpötila, kosteus, pinnan ja ympäristön puhtaus). Hän tietää, mitä vaaditaan pintakäsiteltävältä pinnalta, millaisissa olosuhteissa pintakäsittely voidaan suorittaa ja millaisia lämmitys-, ilmanvaihto- ja suojaustoimenpiteitä tarvitaan. Hänellä on sähkötekniikkaan, mekaniikkaan ja paineilmatekniikkaan liittyvää osaamista niin, että hän osaa käyttää pintakäsittelytöihin liittyviä koneita ja laitteita turvallisesti sekä tehdä niiden käyttöhuoltoon liittyvät työt. Hän osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Hänellä on valmius osallistua työtehtäviin, joissa edellytetään työturvallisuuskortin ja tulityökortin mukaista ammattitaitoa, ja hänellä on SPR:n ensiavun peruskurssia EA 1 vastaavat valmiudet toimia oikein tapaturmatilanteissa. Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä erilaisia pintakäsittelytyökokonaisuuksia ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän osaa tehdä työtään itsenäisesti, suunnitella työtään ja arvioida työnsä onnistumista. Pitkäaikaista harjaantumista vaativissa työkohteissa hän suoriutuu työstään ammattitaitoisen henkilön työparina. Hän toimii työyhteisössä joustavasti ja rakentavasti ammattitaitoaan ja työnsä tuloksellisuutta kehittäen. Hänellä on myös projektiosaamista ja hän osaa toimia aktiivisena jäsenenä työryhmissä ja tiimeissä. 2
Tutkinnon suorittanut osaa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vuorovaikutustilanteista myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä. Pintakäsittelyn perustutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon haussa, viestinnässä ja raportoinnissa, ja hänellä on perustaidot tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Hän on kustannustietoinen, tekee työnsä taloudellisesti ja vastuuntuntoisesti, on täsmällinen ja noudattaa työaikoja. Hän tulee toimeen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja osaa käyttäytyä työyhteisössä ja asiakaspalvelutilanteissa. Pintakäsittelyn perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen. Tutkinnon suorittanut osaa työssään soveltaa oppimaansa tietoa sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän toimii suunnitelmallisesti, mutta pystyy tarvittaessa käyttämään myös vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Hän osaa suunnitella työtään, tehdä valintoja ja ratkaista työssä esiin tulevia ongelmia. Tarvittaessa hän osaa kysyä neuvoa. Hän osaa arvioida omaa osaamistaan, työn onnistumista ja sitä, mikä mahdollisesti olisi pitänyt tehdä toisin. Hän kehittää itseään ja työtään. Tutkinnon suorittanut toimii työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän toimii työelämän toimintatavoilla ja osaa käyttäytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hän on yhteistyökykyinen ja hyödyntää saamansa palautteen toiminnassaan. Hän osaa ilmaista mielipiteitään selkeästi, rakentavasti ja luotettavasti. Tutkinnon suorittanut on sitoutunut työhönsä sekä tekee työtä sovitulla tavalla ja vastuuntuntoisesti. Hän työskentelee hyvien ammattikäytäntöjen mukaisesti ja työtään arvostaen. Hän on rehellinen, oikeudenmukainen ja suvaitseva sekä noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa. Hän pyrkii edistämään toiminnallaan työssä viihtymistä, yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua niitä ja suojautua niiltä. Hän osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Hän käyttää työtehtävän ja käyttöturvallisuustiedotteen mukaisia suojavaatteita, suojakäsineitä ja hengityksensuojaimia. Aina tarvittaessa hän käyttää raitisilmalaitteita ja kuulonsuojaimia. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja turvalaitteita tarkoituksenmukaisesti ja huolehtii niiden kunnosta. 3
Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Hän tuntee niiden työturvallisuusmääräykset ja varmistaa niiden tarkastusmerkinnät aina ennen käyttöä. Tutkinnon suorittanut huolehtii työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä. Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja asentoja sekä osaa käsitellä raskaitakin taakkoja. Hän huolehtii terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii omaa ja muiden terveyttä ja toimintakykyä edistävällä tavalla. Tutkinnon suorittanut työskentelee taloudellisesti ja tuloksellisesti. Hän asennoituu työhönsä niin, että hän toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja pitää kiinni asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan tuottavuudesta. Hän toimii yritteliäästi ja on aktiivinen työyhteisön jäsen. Hän osaa laskea oman palkkansa ja arvioida palkan sivukulut sekä laskea ja arvioida materiaalikustannuksia ja yleiskustannuksia. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelliset seikat huomioon ottaen. Tutkinnon suorittanut työskentelee siitä lähtökohdasta, että työ tehdään kerralla valmiiksi. Hän käyttää materiaaleja säästeliäästi ja hän työskentelee niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käsittelee jätteet tarkoituksenmukaisesti, tunnistaa ongelmajätteet ja toimii niiden kanssa säädösten edellyttämällä tavalla. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja sekä ympäristön kannalta sopivia ja mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä raaka-aineita. Hän osaa tehdä energiaa säästäviä valintoja, ottaa huomioon energiankulutuksen valaistus-, lämmitysja ilmastointilaitteiden käytössä eikä tarpeettomasti käytä koneita ja laitteita. Tutkinnon suorittanut työskentelee laatuvaatimusten lisäksi tietoisena esteettisten tekijöiden merkityksestä pintakäsittelytyön lopputuloksessa. Hän osaa värien käytön, niiden yhteensopivuuden ja tilan ja valaistuksen merkityksen. Hän tuntee kulttuurien monimuotoisuutta ja yleisten mieltymysten kehityssuuntauksia. Hän ylläpitää ja mahdollisuuksiensa mukaan edistää työympäristönsä viihtyisyyttä. Tutkinnon suorittanut viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän osaa käyttää informaatioteknologiaa tiedonhankintaan ja kommunikointiin työyhteisössä. Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset, käyttää suhdelukuja ja laskea pinta-aloja sekä muita työssä vaadittavia laskutehtäviä, kuten esimerkiksi työkustannuksia urakkahinnoittelun perusteella. Hän pystyy lukemaan työtehtävissä esille tulevia matemaattisia lausekkeita, kuvaajia ja tilastoja. Tutkinnon suorittanut osaa pintakäsiteltäviin materiaaleihin, pinnoitteisiin ja muihin pintakäsittelyaineisiin liittyvät kemialliset perusteet. Hän ymmärtää pintakäsittelytapahtumiin, -prosesseihin ja ympäristöolosuhteisiin liittyvien tapahtumien fysikaaliset perusteet. 4
Tutkinnon suorittanut osaa käyttää työtehtävissä ja työelämän yleisissä toiminnoissa käytössä olevaa teknologiaa ja hyödyntää monipuolisesti informaatiotekniikkaa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankinnassa ja tuottamisessa sekä vastaanottaa, tallentaa ja siirtää tietoa. Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toimia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan. 1.4 Terveydentilasuositukset Pintakäsittelyalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: vaikea-asteinen ihosairaus astma tai vaikea-asteinen allergia migreeni, epilepsia tai tasapainoelimistön sairaus tuki- ja liikuntaelimistön sairaus heikko näkö ja värien erottelukyky 2 Pintakäsittelyalan perustutkinto ja sen muodostuminen Tutkintonimikkeellä maalari tutkinnon suorittanut henkilö osaa tehdä korjaus- ja uudisrakennusmaalaustöitä. Hän osaa myös tapetoinnin ja ruiskumaalauksen perusteet. Rakennusten sisäpuolisten pintojen maalauksen ja tapetoinnin lisäksi hänellä voi olla erikoisosaamisena julkisivujen pintakäsittelyt tai monipuolisten pientalokokonaisuuksien maalaustyöt. Lisäksi hän osaa maalata eri materiaaleista olevia rakennusosia ja kalusteita. Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisalan, maalari, pakolliset tutkinnon osat, 75 osp Rakennusten korjausmaalaus, 45 osp Uudisrakennusmaalaus, 30 osp Valinnaiset tutkinnon osat Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari: Opiskelijan on valittava yhteensä 60 osaamispistettä tutkinnon osista 5
Pientalojen ulkomaalaus, 15 osp Rakennuspintojen ruiskumaalaus, 15 osp Ruiskutasoitetyöt, 30 osp Tapetointi, 15 osp Lattianpäällysteiden uusiminen, 15 osp Puupintojen pintakäsittelyt, 15 osp Mattotyöt, 30 osp Märkätilojen laatoitus, 15 osp Koristemaalaus, 15 osp Mukailumaalaus, 15 osp Erikoismaalaus, 15 osp Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet 5 1 2 0 3 0 3 0 3 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 6 osp 3 osp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3 2 1 0 3 0 3 0 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 5 osp 3 osp 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 osp Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1 3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. 6
Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp Ammatillisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen sekä yrityksen työturvallisuuden kehittäminen 10osp 3 Tutkinnon osien suoritusjärjestys Pintakäsittelyn perustutkinto Seinäjoki, Kirkkokatu Lukuvuosi 1 MOD1 MOD2 MOD3 MOD4 Pakollinen tutkinnon osa Rakennusten korjausmaalaus 7,5 osp (45osp) Pakollinen tutkinnon osa Rakennusten korjausmaalaus 7,5 osp (45osp) Pakollinen tutkinnon osa Rakennusten korjausmaalaus 7,5 osp (45osp) Pakollinen tutkinnon osa Uudisrakennusmaalaus 15 osp (30osp) valinnaiset tutkinnon osat Pientalojen ulkomaalaus 7,5 osp (15osp) YTO TVT YTO-opinnot YTO-opinnot LUKUVUOSI 2 MOD5 MOD6 MOD7 MOD8 valinnaiset tutkinnon osat 15osp valinnaiset tutkinnon osat 7,5 osp (15osp) valinnaiset tutkinnon osat 7,5 osp (15osp) valinnaiset tutkinnon osat 15osp YTO-opinnot YTO-opinnot AON AON AON LUKUVUOSI 3 MOD9 MOD10 MOD11 MOD12 valinnaiset tutkinnon osat Pientalojen ulkomaalaus, TO 7,5 osp (15osp) Pakollinen tutkinnon osa Rakennusten korjausmaalaus, TO Pakollinen tutkinnon osa Uudisrakennusmaalaus, TO Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10osp 7
15 osp (45osp) 15 osp (30osp) Pakollinen tutkinnon osa Rakennusten korjausmaalaus, TO 7,5 osp (45osp) AON AON AON AON 4 Ammatilliset tutkinnon osat 4.1 Pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Rakennusten korjausmaalaus 45 osp (100650) Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaan työkokonaisuutena korjattavissa rakennuksissa tehtäviä sisämaalaustöitä. käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja (esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti poistaa vanhoja maalipintoja tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituotteilla käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä kiinnittää helposti käsiteltäviä vapaakohdisteisia tapetteja normaalikorkuisiin asuinhuoneisiin poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset asentaa paikoilleen työajaksi poistetut listoitukset ja muut rakennusosat keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. 8
Arviointi Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tunnustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Osaamisen arvioinnin kohteet Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta tarkoitus arvioida työkokonaisuuden toteuttamista (miten opiskelija osaa suorittaa työn oikeassa järjestyksessä työvaiheittain), itsenäisyyttä ja vastuullisuutta työn toteuttamisessa, kykyä suunnitella omaa työtään ja arvioida työnsä onnistumista sekä kehittää omaa toimintaansa. Jos työhön normaalisti sisältyy suunnitelman tekeminen, kuuluu sen arviointi tähän kohtaan. - Suunnitelmallisuus - Työkokonaisuuden hallinta - Oman työn arviointi - Aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta osoitetaan, miten opiskelija osaa työskennellä erilaisilla työmenetelmillä, miten osaa käyttää työhönsä kuuluvia työvälineitä ja koneita sekä tarvittavaa työmateriaalia. - Suojaukset ja muut valmistelutyöt - Irrotus ja kiinnitys - Pesut ja muut esikäsittelyt - Maalinpoisto - Kittaus, silotus, tasoitus - Hiontatyö - Maalausvälineiden käyttö - Sively- ja telaussuunnat - Rajaukset - Lopullinen pinta - Tapetointi Työn perustana olevan tiedon hallinta osoitetaan, miten opiskelija osaa käytännön työssä soveltaa sitä tietopohjaa, joka kuhunkin työvaiheeseen liittyy. 9
Ammattitaidon osoittamistavat - Tuotetietous - Työselostuksen ymmärtäminen - Suunnittelu ja laskenta Elinikäisen oppimisen avaintaidot o Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Vuorovaikutus ja yhteistyö o Ammattietiikka o Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä korjausmaalaustyökokonaisuuden työkohteessa. Ensiaputaidot sekä työturvallisuuskortin ja tulityökortin edellyttämä osaaminen osoitetaan erikseen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Tyydyttävän tason arviointikriteerit on määritelty siten, että opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opiskelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jatkuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtäviin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen opiskelun kuluessa on jo varsin vaativa tehtävä. Hyvän tason osaamisessa opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti. Kiitettävän tason osaamisessa opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työväli- 10
neet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta. Näyttösuunnitelma Oma nimi /Päiväys Näytön nimi (kohdetta kuvaava) Kohteen tiedot, sijainti ja näyttötyön laajuus Alustava aikataulu Perehdytys Ammattitaitovaatimukset Mistä sait idean työllesi? Mitä lähteitä käytit? Työturvallisuus. (www.ttk.fi sivulta arkiarvi) Näyttö Raportti (liitetään näyttösuunnitelmaan) Nimi ja päiväys Näytön nimi (sama mikä on suunnitelmassa) Materiaalit Kuvaus alustasta Suoritus (kuvat + teksti) Toteutunut aikataulu Työvälineet Suojaus ja siivous Mikä työssäsi miellyttää sinua erityisesti? Mikä tai mitkä työvaiheet olivat ongelmallisia ja miten ratkaisit ne? Mitä haluaisit muuttaa työssäsi? Reflektointi (itsearviointi) Arviointilomake Oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Oppimisen ohjaaminen Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla lähiopetus, muut oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-yritys, osuuskunta yritysten tilat työelämä työpaja tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla opettajan ohjaus ja valmennus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen oivaltava oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat portfolio, tuote oppisopimus työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä Opettaja(t) vastaa(vat) tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja(t) ohjaa(vat) ja tukevat opiskelijan oppimista. 11
Opettaja suunnittelee opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja sekä arvioi oppimista, kehittää ja uudistaa opetusta ja oppimisympäristöjä niin, että hän ottaa huomioon koulutuksen toimintaympäristön muutokset ja opiskelijan oppimisedellytykset Työpaikkaohjaajan/ien velvollisuus Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu oppilas tai opiskelija opiskeluun liittyen suorittaa työtä tai työharjoittelua taikka tutustuu työelämään työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, on oppilaitoksen ja työn vastaanottajan velvoitteisiin sovellettava, mitä 3 :ssä säädetään vuokratyöstä. Joka johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen palveluksessa olevaa työvoimaa (vuokratyö), on työn aikana velvollinen noudattamaan tämän lain työnantajaa koskevia säännöksiä. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Työn vastaanottajan on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet sekä ilmoitettava ne vuokratyöntekijän työnantajalle. Tämän on ilmoitettava työntekijälle edellä tarkoitetuista seikoista ja erityisesti varmistettava, että vuokratyöntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön. Näillä tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista tilanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. vuorovaikutus ja yhteistyö - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. ammattietiikka - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. 12
terveys, turvallisuus ja toimintakyky - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. aloitekyky ja yrittäjyys - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. kestävä kehitys - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. estetiikka - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. viestintä- ja mediaosaaminen - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. matematiikka ja luonnontieteet - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. teknologia ja tietotekniikka 13
- Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologiaita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintatavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Yrittäjyys Kansainvälisyys Kestävä kehitys Liikenneturvallisuus Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Opiskelija toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti sekä johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan sekä toimii luotettavasti tehtyjen sopimuksien mukaan Opiskelijalla on mahdollisuus kansainväliseen työssäoppimiseen Hän toimii kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden mukaan. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia http://ttk.fi/files/3626/turvallisesti_tyoliikenteessa_2014.pdf Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis- ja luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Työelämän tilaisuuksien mukaan. 4.1.2 Orientoiva tutkinnon osa 1.5osp Osaamistavoitteet Opiskelija motivoituu ja sitoutuu opiskeluunsa tuntee perustutkintonsa opetussuunnitelman rakenteen ja sen vaatimat ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet tuntee ammattialansa toimintaympäristön osallistuu FOKUS-opiskelijakunnan ja opiskelijafoorumien toimintaan sekä toimii opiskeluryhmässään hallitsee some-käyttäytymisen tuntee opiskelupaikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuudet tuntee opiskelun valinnan mahdollisuudet (Oma polku, tutortoiminta, ammattiosaajan työkykypassi, NY-toiminta, osuuskuntatoiminta) tekee lähtötasotestit (luki ja matematiikka) tuntee erilaiset oppimistyylit perehtyy työkyvyn ylläpitämiseen 14
huomioi opetuspisteen turvallisuuteen liittyvät asiat. Arviointi Oppimisen arviointi Osa-alueen oppiminen tapahtuu ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arvioinnin kohteet Osaamisen osoittamistavat Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet. Osaaminen arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H). opiskeluun motivoituminen ja sitoutuminen perustutkinnon opetussuunnitelman rakenteen ja sen vaatimien ammattitaitovaatimuksien ja osaamistavoitteiden tunteminen ammattialansa toimintaympäristön tunteminen FOKUS-opiskelijakunnan ja opiskelijafoorumien toimintaan osallistuminen ja opiskeluryhmässä toimiminen some-käyttäytymisen hallinta opiskelupaikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuuksien tunteminen opiskelun valinnan mahdollisuuksien tunteminen (Oma polku, tutortoiminta, ammattiosaajan työkykypassi, NY-toiminta, osuuskuntatoiminta) lähtötasotestien (luki ja matematiikka) tekeminen erilaisten oppimistyylien tunteminen työkyvyn ylläpitämiseen perehtyminen opetuspisteen turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen Opiskelija osoittaa osaamisensa suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin kohteet). Oppimisympäristöt Oppimisympäristöt oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-leiritoiminta? Oppimismenetelmät opettajan ohjaus ja valmennus itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustuminen opetuspisteeseen ja opiskelupaikkakuntaan tutustumiskäynnit oppimisvalmiustestit Oppimisen ohjaaminen Opettajat vastaavat tutkinnon osan osaamistavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettajat ohjaavat ja tukevat opiskelijan oppimista. Elinikäisen oppimisen Oppiminen ja ongelmanratkaisu avaintaidot Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka 15
Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Yrittäjyys Kansainvälisyys Kestävä kehitys Liikenneturvallisuus Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin Osa-alueen sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Opiskelija toimii oma-aloitteisesti ja yrittäjämäisesti. Opiskelija tuntee kansainvälistymisen mahdollisuudet ja toimii asiallisesti eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa. Opiskelija toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opiskelija ottaa huomioon oppimisympäristönsä ja toimii liikenneturvallisuuden vaatimusten mukaisesti. Orientoiva tutkinnon osa sisältyy ensimmäiseen ammatilliseen tutkinnon osaan. Ensimmäisen jakson ensimmäisen ammatillisen tutkinnon osan osa 4.1.3 Uudisrakennusmaalaus 30 osp (100651) Ammattitaitovaatimukset Arviointi Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa tehdä rakennustyömailla tehtäviä laajojen pintojen sisämaalaustöitä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja suorittaa ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja muut valmistelutyöt osaa arvioida pintakäsiteltävän pinnan laatuvaatimuksien täyttymisen ja reklamoida puutteista ennen oman työn aloitusta tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten hionnat, puhdistukset ja pohjustuskäsittelyt tehdä kipsi- ym. levyjen saumauskäsittelyt suorittaa käsityömenetelmin tehtävät pienehköt hiekkatasoitetyöt tehdä kittaukset ja silotukset maalauskäsittelyjen väliin tarvittavat hionnat maalaustyöt teloilla ja siveltimillä uudisrakennusmaalauksessa käytettävillä maaleilla tehdä rajaustyöt käsityövälineillä kiinnittää maalattavia seinänpäällysteitä (lasikuitukankaita tms.) ruiskumaalauksen suoritustekniikan niin, että pystyy maalaamaan tasopintoja laittaa ruiskumaalauslaitteen käyttökuntoon, pestä laitteiston ja vaihtaa värin tehdä maalin tai pölynsidonta-aineen levityksen korkeapainelaitteilla toimia ammattihenkilön apuna ruiskutasoitetyössä niin, että hoitaa laitteiston käyttö- ja huoltotyöt sekä tasoitteen sekoittamisen ja annostelun laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet selviytyä työtilanteista englannin kielellä. Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tunnustettua. 16
Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Osaamisen arvioinnin kohteet Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteissa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta tarkoitus arvioida työkokonaisuuden toteuttamista (miten opiskelija osaa suorittaa työn oikeassa järjestyksessä työvaiheittain), itsenäisyyttä ja vastuullisuutta työn toteuttamisessa, kykyä suunnitella omaa työtään ja arvioida työnsä onnistumista sekä kehittää omaa toimintaansa. Jos työhön normaalisti sisältyy suunnitelman tekeminen, kuuluu sen arviointi tähän kohtaan. - Suunnitelmallisuus - Työkokonaisuuden hallinta - Oman työn arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta osoitetaan, miten opiskelija osaa työskennellä erilaisilla työmenetelmillä, miten osaa käyttää työhönsä kuuluvia työvälineitä ja koneita sekä tarvittavaa työmateriaalia. - Valmistelutyöt - Esikäsittelyt - Levyjen saumaustyöt - Kittaus, silotus, tasoitus - Ruiskutasoitus - Ruiskumaalaus - Seinäpäällystys - Maalaustyö Työn perustana olevan tiedon hallinta osoitetaan, miten opiskelija osaa käytännön työssä soveltaa sitä tietopohjaa, joka kuhunkin työvaiheeseen liittyy. - Maalimateriaalit - Työselostuksen ymmärtäminen - Rakennuspiirustusten hallinta - Laitetuntemus - Matematiikka ja luonnontieteet Elinikäisen oppimisen avaintaidot o Oppiminen ja ongelmanratkaisu o Vuorovaikutus ja yhteistyö 17
o o Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä ammattitaitovaatimusten keskeisiltä osilta rakennusten sisämaalauksien työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Tyydyttävän tason arviointikriteerit on määritelty siten, että opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa. Arvioinnissa on huomattava, että tyydyttävän tason osaamisessa määritelty ohjaus ei ole jatkuvaa, vaan jokaisessa työssä on jokin tai joitakin vaikeita kohtia, joista suoriutuakseen tyydyttävän tason opiskelija tai tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta. On siis erotettava jatkuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtäviin ja erikoistumisalansa työhön. Monille opiskelijoille tyydyttävän tason osaamisen saavuttaminen opiskelun kuluessa on jo varsin vaativa tehtävä. Hyvän tason osaamisessa opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti. Kiitettävän tason osaamisessa opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta. Näyttösuunnitelma 18
Oma nimi /Päiväys Näytön nimi ( kohdetta kuvaava) Kohteen tiedot, sijainti ja näyttötyön laajuus Alustava aikataulu Perehdytys Ammattitaitovaatimukset Mistä sait idean työllesi? Mitä lähteitä käytit? Työturvallisuus. (www.ttk.fi sivulta arkiarvi) Näyttö Raportti (liitetään näyttösuunnitelmaan) Nimi ja päiväys Näytön nimi (sama mikä on suunnitelmassa) Materiaalit Kuvaus alustasta Suoritus (kuvat + teksti) Toteutunut aikataulu Työvälineet Suojaus ja siivous Mikä työssäsi miellyttää sinua erityisesti? Mikä tai mitkä työvaiheet olivat ongelmallisia ja miten ratkaisit ne? Mitä haluaisit muuttaa työssäsi? Reflektointi (itsearviointi) Arviointilomake Oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Oppimisen ohjaaminen Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla lähiopetus, muut oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-yritys, osuuskunta yritysten tilat työelämä työpaja tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla opettajan ohjaus ja valmennus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen oivaltava oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat portfolio, tuote oppisopimus työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä Opettaja(t) vastaa(vat) tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja(t) ohjaa(vat) ja tukevat opiskelijan oppimista. Työpaikkaohjaajan/ien velvollisuus Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 19
Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu oppilas tai opiskelija opiskeluun liittyen suorittaa työtä tai työharjoittelua taikka tutustuu työelämään työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, on oppilaitoksen ja työn vastaanottajan velvoitteisiin sovellettava, mitä 3 :ssä säädetään vuokratyöstä. Joka johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen palveluksessa olevaa työvoimaa (vuokratyö), on työn aikana velvollinen noudattamaan tämän lain työnantajaa koskevia säännöksiä. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Työn vastaanottajan on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet sekä ilmoitettava ne vuokratyöntekijän työnantajalle. Tämän on ilmoitettava työntekijälle edellä tarkoitetuista seikoista ja erityisesti varmistettava, että vuokratyöntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön. Näillä tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista tilanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat/tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu - Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. vuorovaikutus ja yhteistyö - Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. ammattietiikka - Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. terveys, turvallisuus ja toimintakyky - Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. 20
aloitekyky ja yrittäjyys - Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. kestävä kehitys - Opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. estetiikka - Opiskelija ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. viestintä- ja mediaosaaminen - Opiskelija viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. matematiikka ja luonnontieteet - Opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. teknologia ja tietotekniikka - Opiskelija hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologiaita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit - Opiskelija käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintatavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri 21