Joulukuu 2013 Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA 2014-2020
Kuvat: Esa Nikunen (sivu 5 vas.), Lauri Mannermaa (takasivu), Saara Sivonen (muut kuvat).
Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA 2014-2020 1 Johdanto 2 2 Viestinnän tavoitteet 3 2.1 Yleiset kemikaaliviestinnän kehittämistavoitteet 3 2.2 KELO-ohjelman väliarvioinnin toimenpidesuositukset 4 3 Pääviestit ja -periaatteet 5 4 Kohderyhmät ja kanavat 6 5 Vastuut ja roolit 10 6 Resurssit 10 7 Seuranta 11 Termien selityksiä 11 Liite: KELO-ohjelman viestinnällisesti keskeisimmät toimenpidesuositukset 12
1 Johdanto Suomeen laadittiin vuonna 2006 ensimmäinen kansallinen kemikaaliohjelma (KELO). Siinä esitettiin suosituksia, joiden avulla kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja voidaan vähentää. Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 2012 työryhmän kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman arviointia varten. Tavoitteena oli arvioida, kuinka hyvin ohjelma oli saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja kuinka riittäviä tehdyt toimet olivat olleet kemikaaliohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmältä odotettiin myös toimenpide-ehdotuksia uusista, esille nousseista tarpeista. Työryhmän arviointi valmistui vuonna 2013. Arvioinnin mukaan viestintää tulisi käyttää nykyistä paremmin hyödyksi kemikaaliriskien hallinnassa. Viestintä nähtiin keskeisenä osana kaikkia toimenpidesuosituksia. Myös viestinnän resursseihin ja viestintäyhteistyöhön eri vastuutahojen kanssa kiinnitettiin huomiota. Työryhmä esitti, että keskeiset vastuutahot laatisivat kemikaaliriskien viestintää koskevan toimintaohjelman vuoden 2013 loppuun mennessä. Työryhmä toivoi ohjelmassa otettavan huomioon muun muassa seuraavat työryhmän tärkeiksi tunnistamat toimet: - tiedotetaan kemikaalialtistumisesta ja riskien hallinnasta - kiinnitetään huomiota riskiviestinnän osaamiseen sekä viestinnän resursseihin - lisätään kuluttajien tietoisuutta kemikaalien riskeistä ja niiden hallinnasta painopisteenä nuoret - lisätään tiedottamista kuluttajille kemikaalien riskeistä - kehitetään monisuuntaista ja aktiivista viestintää viranomaisten, eturyhmien ja muiden toimijoiden kesken osallistumisen parantamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi osallistuivat Tukesin lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM), ympäristöministeriö (YM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL) sekä Aluehallintovirasto (AVI). Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Esa Nikunen Tukesista. Työryhmän jäseninä toimivat viestintäjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo Tukesista, ylitarkastaja Jussi Poutanen, ylitarkastaja Kirsi Kyrkkö, neuvotteleva virkamies Marilla Lahtinen (30.9.2013 asti), neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen, tiedottaja Anne Koskela ja tiedottaja Katja Sibenberg STM:stä, neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä, ylitarkastaja Kati Suomalainen ja viestintäasiantuntija Ulla Ahonen YM:stä, maatalousylitarkastaja Tove Jern MMM:stä, yksikönpäällikkö Taina Nystén, tiedottaja Saara Reinimäki ja viestintäasiantuntija Ulla Ala-Ketola SYKEstä, johtava tutkija Hannu Kiviranta, tiedottaja Mervi Pitkänen ja tiedottaja Johanna Leinonen THL:stä, tiimipäällikkö Tiina Santonen, tiimipäällikkö Kristiina Kulha ja projektipäällikkö Minna Huuskonen TTL:stä sekä tarkastaja Tuija Vähänen-Koivuluoma AVIsta. Työryhmän sihteerinä toimi tiedottaja Heta Kylmämaa Tukesista. Viestintäsuunnitelmaluonnosta esiteltiin keskeisille sidosryhmille kuulemistilaisuudessa Helsingissä 7.11.2013, minkä jälkeen luonnos oli avoimesti kuultavana 30.11.2013 asti Tukesin verkkosivuilla. Viestintäsuunnitelma ulottuu KELO-ohjelman tavoin vuoteen 2020. Sen toteuttamiselle tehdään vuosittaiset tarkemmat suunnitelmat ja samalla sitä voidaan tarvittaessa ajantasaistaa. KELO-ohjelmasta poiketen viestintäsuunnitelma laadittiin niin, että siinä otetaan huomioon koko kemikaalilainsäädäntö, myös biosidi- ja kasvinsuojeluaineita koskevat säädökset sekä kosmetiikkalainsäädäntö. Viestintäsuunnitelman valmistelu käynnistettiin maaliskuussa 2013 laajana verkostoyhteistyönä, jota koordinoi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Suunnitelman valmisteluun 2
Viestinnän tavoitteet 2 Kemikaaliviestinnän tehostamisella pyritään parantamaan kemikaaliturvallisuutta ja erityisesti varmistamaan, että kemikaaleja käytettäisiin turvallisesti ja niihin sisältyvät riskit tiedostettaisiin niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Sekä kuluttajat, toiminnanharjoittajat, ammatilliset kohderyhmät että poliittiset päättäjät tarvitsevat tietoa kemikaaleihin liittyvistä riskeistä, erityisesti niiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön. 2.1 Yleiset kemikaaliviestinnän kehittämistavoitteet Jokainen ihminen altistuu lukuisille kemikaaleille päivittäin hoitaessaan hygieniaansa, siivotessaan, syödessään ja jopa hengittäessään. Vaikka kaikki kemikaalit eivät ole vaarallisia, osa on, ja niille altistumista kannattaa välttää. Kasvinsuojeluaineet levitetään ympäristöön tarkoituksellisesti, mutta myös muut kemikaalit päätyvät yleensä sinne jossakin elinkaarensa vaiheessa. Ympäristössä vaaralliset kemikaalit aiheuttavat monia erilaisia haittavaikutuksia. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan yhteensä yli 31 000 vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia, jotka sisältävät yli 4500 vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Osa kemikaaleista on sellaisia, joiden käyttö ei ole välttämätöntä, tai käyttöön voidaan helposti valita vähemmän vaarallisia aineita tai seoksia. Toisaalta iso osa kemikaaleista ja niiden hyödyistä ovat välttämättömiä nykyaikaisen elämäntavan ylläpitämiselle. Työsuojelussa on kemikaalien aiheuttamiin riskeihin kiinnitetty jo pitkään huomiota, kuluttajien ja ympäristön altistumisen minimointi on tuoreempi päämäärä. Myös varovaisuusperiaatteen soveltaminen kemikaalien aiheuttamisen riskien ehkäisyssä on vielä uutta. Suomessa kemikaaliasioista vastaavat useat eri viranomaiset. Viranomaisten resurssit viestintään yleensä ja kemikaaliviestintään erityisesti vaihtelevat paljon keskenään. Kullakin taholla on omat painotuksensa ja näkökulmansa kemikaaliasioihin yhteistä priorisointia aiheen tiimoilta ei aiemmin ole tehty. Kemikaaleja koskevan viestintäsuunnitelman tavoitteena on lisätä luotettavan tiedon jakamista sekä lainsäädännön vaatimuksista että yritysten, kasvinsuojeluaineita ja biosideja ammatikseen käyttävien ja kuluttajien mahdollisuuksista itse vaikuttaa kemikaalien aiheuttamiin terveys- ja ympäristöhaittoihin. Yhteisten, eri tahojen yhdessä keskeisinä pitämien pääviestien kautta kemikaaliturvallisuuteen liittyvät teemat voidaan tuoda laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sitä kautta voidaan vaikuttaa kemikaaliturvallisuuden paranemiseen monin eri tavoin. Kiinnostus kemikaaleja kohtaan lisääntyy, ja ne ovat nousemassa yhä näkyvämmin myös median huomioon. Nykyisessä mediaympäristössä erilaiset kohut vaativat viranomaisilta nopeaa reagointia kemikaaliasioiden ollessa kyseessä yleensä useammalta viranomaistaholta. Sen vuoksi tarvitaan toimivaa yhteistyöverkostoa. Myös viestinnän sävyyn, keinoihin ja kanaviin on kiinnitettävä eri lailla huomiota kuin aiemmin. Perinteinen tiedottaminen ei enää riitä, koska asiapitoinen kemikaalitieto voi hukkua helposti loputtomiin verkkokeskusteluihin ja sosiaalisessa mediassa jaettuihin kokemuksiin. Viranomaisten viestit kaipaavat selkeyttä ja kuhunkin käyttötarkoitukseen ja kohderyhmään sopivaa muokkausta. Uudet sosiaalisen median kanavat avaavat kemikaalitiedon levittämiseen myös paljon uusia mahdollisuuksia. Myös erityisryhmät kuten maahanmuuttajat, lapset ja näkövammaiset tulee ottaa kemikaaliturvallisuudesta viestittäessä huomioon. Suomalaisten kemikaalitietoutta ei ole juuri mitattu. EU-maissa tehtyjen Eurobarometri-tutkimusten mukaan kansalaisten perustiedot ovat kaikkialla heikot: esimerkiksi kemikaali-sanan merkitys on epäselvä eikä varoitusmerkkejä juurikaan tunneta. Tätä suunnitelmaa toteutettaessa on tarkoitus seurata kyselytutkimusten avulla, miten viestintään panostaminen vaikuttaa kuluttajien kemikaalitietouteen. Laaja viranomaisyhteistyö tämän suunnitelman tekemisessä luo uusia mahdollisuuksia suunnata yhteisiä viestintäponnisteluja sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja missä niiden vaikuttavuus on suurin. 3
NYKYTILAN HAASTEITA Kemikaaleihin liittyvä tieto on luonteeltaan tieteellistä ja vaikeaselkoista Kemikaaleihin liittyvät vaarat eivät näy ulospäin, ja niiden mittaamisessa käytettävät pitoisuudet eivät avaudu Kemikaaleihin liittyviä riskejä vähätellään, käyttöohjeita ei lueta/noudateta Varoitusmerkintöjä ei tunneta / niistä ei välitetä Kemikaaleihin liittyy aiheettomia pelkoja Kemikaaliasioista vastaavat viranomaiset ovat hajallaan, viestintäyhteistyötä ei juuri ole tehty, viestintä hajallaan Resursseja aktiiviseen viestintään/ kampanjointiin ei ole osoitettu Keskeisiä yhteisiä ydinviestejä / prioriteetteja ei ole määritelty Kemikaaliasiat nousemassa median huomion keskiöön erilaiset kohut vaativat nopeaa reagointia (= erityistilanneviestintää) yleensä useammalta viranomaistaholta TAVOITTEITA Kuluttajille suunnatussa viestinnässä konkretisoidaan ja yksinkertaistetaan kemikaalitietoa ja löydetään siihen sopivia viestintäkeinoja (mm. infografiikka, mobiilisovellukset, videot) Osallistutaan ja ohjataan kemikaaleihin liittyvää keskustelua valittujen pääviestien mukaiseen suuntaan Luodaan kemikaaliviestintää varten toimiva vastuuviranomaisten yhteistyöverkosto, joka toteuttaa suunnitelmallista viestintää ja kykenee reagoimaan nopeasti nouseviin mediaviestintätarpeisiin Yhteisen kemikaaliviestinnän toimenpiteet suunnitellaan vuosittain ja niille varataan resurssit Viestinnässä tunnistetaan riskiperusteisesti tärkeimmät kohderyhmät ja kohderyhmäkohtaiset viestinnän tavoitteet Yhteiselle, eri vastuutahojen viestinnälle luodaan yhteiset pääviestit Riski- ja erityistilanneviestinnän osaamista verkostossa kehitetään 2.2 KELO-ohjelman väliarvioinnin toimenpidesuositukset Tarkistettuun KELO-ohjelmaan valittiin 31 toimenpidesuositusta, joista uusia on 12. Suosituksissa mainitut toimet esitetään viidellä vaikutusalueella, jotka ovat: 1. REACH- ja CLP-asetusten tavoitteiden saavuttaminen ja uuden tiedon hyödyntäminen 2. Altistumistiedot ja seuranta 3. Yritysten ja muiden toiminnanharjoittajien kemikaalien riskinarviointi ja riskinhallinta 4. Tuotteiden ja valmisteiden aiheuttamien kemikaaliriskien vähentäminen Kaikkiin näihin liittyy viestinnällisiä tavoitteita. Tähän suunnitelmaan on koottu (Liite) viestinnän näkökulmasta tärkeimmät suositukset, joissa: viestinnällä voidaan merkittävästi vaikuttaa kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseen on uusia ja ennen lähestymättömiä kohderyhmiä tarvitaan erityisen paljon tai uudenlaista viestintää verkoston avulla saadaan lisäarvoa ja voidaan tehostaa viestinnän vaikuttavuutta. 5. Kansainvälinen vaikuttaminen 4
Liitteessä luetelluista toimenpidesuosituksista keskeisimpiä ovat: Edistetään kemikaali-, kasvinsuojelu ja kosmetiikkalainsäädännön mukaisista menettelyistä saadun kemikaalitiedon siirtämistä tuotantoketjussa lopputuotteiden valmistajille ja edelleen kuluttajille asti Kannustetaan vaarallisten kemikaalien korvaamista Tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskinarviointia ja -hallintaa Edistetään kosmetiikan turvallista käyttöä Tämän viestintäsuunnitelman tarkoituksena on luoda suuntaviivat viranomaisten yhteistyönä tehtävälle viestinnälle. Tämän lisäksi jokainen viestintäsuunnitelman laatimiseen osallistunut taho viestii edelleen omalle vastuulleen kuuluvista asioista omien suunnitelmiensa mukaisesti. Viestintäsuunnitelman toteuttamiseen otetaan tarvittaessa mukaan viranomaisten lisäksi muitakin tahoja silloin kun se on viestin perillemenon kannalta hyödyllistä eikä se vaaranna viranomaisviestinnän uskottavuutta. Teollisuuden oma rooli kemikaalien vaaroista ja riskeistä viestittäessä on keskeinen. Pääviestit ja -periaatteet 3 Yhteisen kemikaaliviestinnän pääviestejä on kaksi, joista toinen on suunnattu yrityksille, joita kemikaalilainsäädännön vaatimukset koskevat ja toinen tavallisille kuluttajille. Toiminnanharjoittajille korostetaan kilpailuetuja ja taloudellisia hyötyjä, joita vaarallisten kemikaalien korvaamisella voidaan saavuttaa. Kansalaisviestinnässä tuodaan esiin omien valintojen merkitystä kemikaalialtistumisen sekä ympäristön kuormituksen vähentämisessä. Lisäksi kehotetaan luottamaan viranomaisinformaatioon. Varovaisuusperiaatetta tuodaan esiin viestinnässä. Tunne kemikaalisi ja velvoitteesi! Kemikaaliriskien hallinta on yrityksille kannattavaa toimintaa. AMMATILLISET KOHDERYHMÄT Kuluttaja voi valinnoillaan ja toiminnallaan vaikuttaa omaan ja ympäristön kemikaalialtistumiseen. Kuuntele viranomaistietoa! KULUTTAJAT/KANSALAISET 5
Pääviestejä tuodaan esiin kaikessa viestinnässä. Yhteinen viestintä noudattaa myös pääperiaatteita, joiden mukaan kemikaaliviestintä on selkeää - Viestinnän keinoin yksinkertaistetaan ja tieteellisyyttä popularisoidaan, havainnollistetaan, visualisoidaan tai muuten muokataan viestintää kullekin kohderyhmälle ymmärrettäväksi. Kemikaaleihin liittyvä tieto on luonteeltaan tieteellistä, ja niihin liittyvä lainsäädäntö vaikeaselkoista. Kemikaaliviestinnässä keskitytään kemikaaliturvallisuuden kannalta olennaisiin asioihin. luottamusta vahvistavaa Kemikaaleihin liittyy myös aiheettomia pelkoja. Ylimääräisten pelkojen synnyttämistä voidaan välttää kertomalla myös onnistumisista ja myönteisestä kehityksestä, kemikaalien välttämättömyydestä ja hyödyistäkin - ei pelkistä riskeistä, vaaroista ja kemikaaleihin liittyvistä ongelmista. Kemikaalien vaaroja ei liioitella eikä lietsota pelkoja, vaan siltä osin kuin voidaan, pyritään lisäämään kansalaisten luottamusta siihen, että kemikaaliturvallisuus on viranomaisten hyvissä käsissä. nopeaa ja avointa Kemikaaleihin liittyvät vaarat ovat usein näkymättömiä ja myös pelottavia. Jos jokin kemikaalivaara nousee esiin esimerkiksi mediassa, ihmiset hätääntyvät helposti. Kemikaaliviestinnän verkostotoimijoiden on tällöin kyettävä nopeasti ja avoimesti ja eri kanavien kautta välittämään kansantajuista, luotettavaa tietoa tilanteesta kansalaisille ja antamaan toimintaohjeita. Erityisen tärkeää tämä on kemikaaleihin liittyvissä erityisitilanteissa. luotettavaa ja kansalaisia ohjaavaa Kun kansalaisille ja yrityksille kerrotaan kemikaaleihin liittyvistä vaaroista ja riskeistä, annetaan samalla aina heille myös neuvoja ja toimintaohjeita, miten näitä riskejä voidaan vähentää tai välttää. 4 Kohderyhmät ja kanavat Kemikaaliviestinnän keskeisiä kohderyhmiä ovat niin tavalliset kuluttajat kuin kemikaaleja käyttävät yritykset. Kuluttajista erityisenä kohderyhmänä ovat kemikaaliohjelman painotusten mukaisesti nuoret ja lapsiperheet. Erityisesti pk-yrityksiin kohdennettavalla viestinnällä voidaan vähentää kemikaalien riskejä ihmiselle ja ympäristölle. Lisäksi kemikaaliviestintää suunnataan nanoteknologiaa hyödyntäville yrityksille ja kosmetiikan ammattikäyttäjille ja kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttäville, kuten maaviljelijöille sekä puutarhan- ja urheilukentänhoitajille. Kemikaalitietoa välitetään myös poliittisille päättäjille, muille viranomaisille Suomessa ja EU:ssa sekä julkisia hankintoja tekeville organisaatioille. Taulukkoon 1 on koottu viestinnän teemoja, kanavia ja keinoja kohderyhmittäin, sekä vastuutahot kohderyhmittäin (päävastuutahot lihavoitu). 6
Taulukko 1 Kohderyhmä Toiminnan harjoittajat ja pk-yritykset Ammatilliset kohderyhmät Tavoite Yritykset toimivat lainsäädännön mukaan. Kemikaaliriskien hallinta on yritysten mielestä järkevää ja usein taloudellisestikin kannattavaa. Yritykset hyödyntävät ja tekevät käyttöturvallisuustiedotteita. Esimerkkejä kanavista ja keinoista monisuuntainen ja aktiivinen viestintä kemikaaliohjelman toimeenpanosta vastaavien toimijoiden kesken tiedotteet, uutiskirjeet, infotilaisuudet, KemikaaliVihi, Stoffenmanager kemikaalineuvonta.fi, työterveyshuolto, oppaat, muistilistat, laskurit, someyhteisöt (LinkedIn) Vastuutaho TTL, Tukes, STM, Avi, ELY, SYKE Nuoret työntekijät Nuoret työntekijät ymmärtävät kemikaaliturvallisuuden merkityksen. neuvonta, kampanjat, koulutusmateriaali TTL, Tukes, STM, Avi Kosmetiikan ammattilaiset Kosmeettisia valmisteita käytetään oikeaoppisesti ja haitallisimmat valmisteet on korvattu. oppaat, neuvonta, yhteistyö Teknokemian yhdistyksen kanssa, kampaamoita kiertävät tarkastukset/valvonta TTL, Tukes, STM Kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttävät Kasvinsuojeulaineita käytetään kestävästi. Pistekuormitus vähenee. neuvonta, koulutus, koulutusmateriaali, tiedotteet Tukes, MMM, TTL, SYKE Nanoteknologiaa hyödyntävät yritykset Nanojen turvallinen käyttö edistyy. Nanoihin liittyvästä tutkimustyöstä kerrotaan neuvonta, oppaat, tilaisuudet, tiedotteet TTL, STM, THL, Tukes, SYKE 7
Kuluttajat / Kansalaiset Kohderyhmä Tavoite Esimerkkejä kanavista ja keinoista Vastuutaho Kuluttajat/kansalaiset yleisesti Kemikaalien varoitusmerkit tunnetaan ja kemikaaleja käytetään oikeaoppisesti, käyttöohjeita noudattaen ja niiden jätehuollosta huolehditaan asianmukaisesti. Valvonnan tulokset ovat kuluttajien tiedossa. Väestön kemikaalialtistuminen vähenee. tiedotteet, chatit, somekampanjat, videot, infografiikka, kilpailut, kyselytutkimukset yhteistyö sisustus- yms. lehtien kanssa, liitteet lehtiin hakukoneoptimointi Tukes, THL, SYKE Ymmärrys kemikaalien yhteisvaikutuksesta lisääntyy. Vaarallisten aineiden ympäristövaikutukset vähenevät. Kosmetiikan käyttöohjeiden noudattamisen tärkeys tiedostetaan nykyistä paremmin. Rakentamisessa ja remontoinnissa käytetään kemikaaleja oikeaoppisesti. Koulut, oppilaitokset, opettajat Opetuksessa tuodaan kemikaalit ja niiden hyödyt ja haitat sekä ympäristö-ja terveysriskit riittävästi esiin. opetusmateriaali, opettajien koulutus, some, Kemikaalivihi Tukes, THL STM, YM, TTL, SYKE, OKM Myös työturvallisuusnäkökohdat huomioidaan opetuksessa. Nuoret Käyttöohjeita noudatetaan kosmetiikassa (mm. hiusvärit, tekokynnet, ripset). Nuoret tunnistavat tatuointeihin liittyvät kemikaaliriskit. Noudatetaan nollatoleranssia kemikaalien päihdekäytössä. some, kampanjat, verkkosivustot, kysely- ja neuvontapalstat, kyselytutkimukset, oppikirjat Google-tiedon lisääminen, wikipediatieto Tukes, THL, STM Nuoret osaavat vertailla eri kosmeettisten valmisteiden riskejä toisiinsa. 8
Kohderyhmä Tavoite Esimerkkejä kanavista ja keinoista Vastuutaho Lapsiperheet Kodin kemikaaleja käytetään turvallisesti. Lapsien kemikaalialtistumista vähennetään. some, kampanjat, verkkosivustot, kysely- ja neuvontapalstat, kyselytutkimukset, neuvolayhteistyö Tukes, TTL (raskaus ja työaltistuminen -teeman osalta), SYKE Odottavat äidit tunnistavat kemikaalien käyttöön liittyvät riskit. Julkisia hankintoja tekevät Vaarallisten aineiden minimointi on valintakriteereinä hankinnoissa. oppaat, Hometalkoot.fi Tukes, TTL, THL, TEM, YM, SYKE Kemikaalien käyttöön erityisesti homesaneerauksissa on tarjolla riittävästi opastusta. Poliittiset päättäjät Tuodaan esille kemikaalilainsäädännön kansallisia prioriteetteja ja kehitettävää lainsäädännössä. lobbaus, tilaisuudet, esitteet STM, MMM, YM, Tukes Muut kuin ns. kemikaaliviranomaiset Suomessa ja Euroopassa Tuodaan esille kemikaaliviestinnän strategisia linjauksia. tilaisuudet, kokoukset Kaikki Toimittajat ja toimittajaopiskelijat Toimittajien ja toimittajaopiskelijoiden ymmärrys kemikaaliasioista yleensä paranee. toimittajakurssit, mediatilaisuudet, seminaarit, yhteistyöhankkeet opiskelijoiden kanssa Kaikki 9
5 Vastuut ja roolit Tukes koordinoi kemikaaliviestinnän verkostoa, jossa on edustajat STM:stä, MMM:stä, YM:stä, TEM:stä, aluehallintovirastosta, SYKEstä, THL:stä, TTL:stä sekä Evirasta. Kemikaaliviestintäverkosto laatii vuosittaiset kemikaaliviestinnän toimenpidesuunnitelmat. Tähän suunnitelmaan kirjataan ne kampanjat ja aiheet, joiden toteutuminen vaatii erityistä ponnistelua viranomaisilta yhdessä. Laajempiin viestintäprojekteihin määritellään toimenpidesuunnitelmassa vastuutaho, joka vetää ja toteuttaa kampanjaa sekä hankkii siihen rahoituksen. Vastuutaho voi pyytää kampanjan toteuttamiseen osanottajia tarvittaessa myös viestintäverkostosta tai ostaa ulkopuolista viestinnän osaamista. Viestintäverkoston toimintaa varten perustetaan sähköpostiryhmä, jossa mukana olevat tahot voivat jakaa kemikaaliviestintään liittyvää valmista materiaalia, seminaarikutsuja ja muuta ns. valmista materiaalia. Kemikaaliviestintäverkoston epävirallisemmaksi kanavaksi perustetaan suljettu Facebook-ryhmä, jossa voi nopeastikin vaihtaa ajatuksia kemikaaliviestintään liittyvissä asioissa. Molemmat kanavat helpottavat toimintaa myös kemikaaleihin liittyvissä viestinnän erityistilanteissa. Kemikaaliviestintäverkosto kokoontuu vuosittain. Kokouksissa käydään läpi myös kunkin osallistuvan tahon omat kemikaaliviestintäpainotukset seuraavalle vuodelle. Lisäksi tehdään toimenpidesuunnitelma seuraavan vuoden yhteiselle viestinnälle. Vuosittaisissa kokouksissa myös tarvittaessa päivitetään tätä viestintäsuunnitelmaa. Organisaatiot pitävät toisensa jatkuvasti ajan tasalla oppimielessä hyödyllisistä kokemuksistaan kemikaaliviestinnässä. Kemikaalineuvottelukunta KENK seuraa kemikaaliviestintäverkoston toimintaa, käsittelee viestintäsuunnitelman ja saa tiedoksi vuosittaiset toimenpidesuunnitelmat, joihin se voi esittää kommentteja ja muutostoiveita. 6 Resurssit Kemikaaliviestintää toteutetaan ja rahoitetaan pääsääntöisesti osana kunkin organisaation perustoimintaa. Näyttävimpiin ja kustannuksiltaan suurimpiin yhteiskampanjoihin voidaan hakea erillistä projektirahoitusta. Joissain tapauksissa kampanjoita voidaan toteuttaa myös yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, jolloin yhteistyökumppanit voivat osallistua kustannuksiin. Sopivia kumppaneita voivat olla esimerkiksi toimialojen ja kaupan alan keskusjärjestöt. Viranomaistoiminnan riippumattomuuteen on kiinnitettävä aina erityistä huomiota. Kemikaaliviestintäverkosto seuraa Suomen ulkopuolella saman aiheen parissa tehtävää työtä ja mahdollisuuksien mukaan osallistuu myös pohjoismaiseen ja EU:n kemikaaliviestintäyhteistyöhön ja yhteisiin viestintäponnisteluihin. Valmiina olevia materiaaleja pyritään hyödyntämään aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Vuosittain pyritään toteuttamaan 1-2 laajempaa kampanjaa aiheista, jotka ovat ajankohtaisia. Aiheiksi pyritään valitsemaan teemoja, joista on käytössä tieteellisesti korkeatasoista tietoa. Kemikaaliviestintäverkosto seuraa vuosittaisissa kokouksissaan viestintäkampanjoiden budjettia ja tuloksellisuutta ja raportoi tuloksista myös KENKille. 10
Seuranta 7 Kemikaaliviestintäverkosto kokoontuu kerran vuodessa sopimaan seuraavan vuoden toimenpidesuunnitelmasta sekä käymään läpi edellisen vuoden yhteisten viestintäaktiviteettien onnistumisen ja organisaatioiden omat merkittävimmät viestintätoimenpiteet. Tukes koordinoi verkostoa ja kutsuu sen koolle. Kampanjoiden tehoa ja vaikuttavuutta seurataan kyselytutkimuksien avulla. Kyselytutkimusten tulokset käydään läpi vuosittaisissa kokouksissa ja otetaan huomioon seuraavan vuoden toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa. Toimenpidesuunnitelmaan pyritään kirjaamaan toimenpiteiden lisäksi myös mittareita, joilla voidaan seurata viestinnän onnistumista. Termien selityksiä Biosidi Biosidit ovat kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä. Biosideja ovat esimerkiksi ihon ja pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjuntaaineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys- ja puunsuoja-aineet sekä alusten kiinnittymisenestoaineet. Biosidivalmisteet jaetaan 22 eri valmisteryhmään käyttötarkoituksensa mukaan. CLP 2010 voimaan tullut EU-asetus, jonka tavoitteena on yhtenäistää kemikaalien varoitusmerkintöjä Euroopassa ja globaalistikin (CLP = Classification, Labelling and Packaging). KELO Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma, jonka tavoitteena minimoida kemikaaleista Suomessa aiheutuvat haitalliset vaikutukset osana Johannesburgin YK:n huippukokouksen tavoitteiden saavuttamista. Vuoteen 2020 ulottuva ohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa 2003 ja sitä päivitettiin 2012. Kemikaali Alkuaineita, niiden muodostamia yhdisteitä sekä eri yhdisteiden seoksia. Vaarallisina kemikaaleina pidetään sellaisia, jotka voivat elimistöön tai ympäristöön jo vähäisinä määrinä joutuessaan aiheuttaa haittoja. Kemikaalivihi Kemikaalivihi on vapaamuotoinen verkosto kemikaalien turvallisesta käytöstä työpaikoilla. www.ttl.fi/kemikaalivihi KENK KENK eli Kemikaalineuvottelukunta on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta, joka seuraa ja edistää kemikaalivalvontaa ja viranomaisten välistä poikkihallinnollista yhteistyötä, valvonnan toimeenpanoa sekä kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutuksia koskevaa tutkimusta. Kemikaalineuvottelukunnassa ovat edustettuina kaikki kemikaalivalvonnan kannalta keskeisimmät viranomaiset sekä kaupan, teollisuuden, työntekijöiden, tutkimuslaitosten ja eräiden kansalaisjärjestöjen edustajat. www.kemikaalineuvottelukunta.fi REACH 2007 voimaan tullut EU-asetus, jonka tavoitteena on parantaa terveyden- ja ympäristönsuojelua kemikaalien aiheuttamia vaaroja vähentämällä. Asetus velvoittaa yritykset rekisteröimään kemikaalit, kokoamaan niistä perustiedot ja arvioimaan niiden riskit. Asetuksessa ohjeistetaan myös kemikaaleihin liittyvistä lupamenettelyistä ja rajoituksista sekä perustetaan Euroopan kemikaalivirasto ECHA. (REACH = Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals). Stoffenmanager Kemikaaliriskien hallintaan kehitetty verkkopohjainen työkalu, jota on käytetty yli 10 vuoden ajan useissa Euroopan maissa. Suomenkielinen version laatimiseen ovat osallistuneet Työterveyslaitos, VTT sekä Itä-Suomen yliopisto Työsuojelurahaston rahoituksella. Stoffenmanger tarjoaa apua mm. työpaikkojen työturvallisuuslain mukaisten kemikaaliriskinhallinta-velvoitteiden täyttämiseen, REACH-velvoitteiden noudattamiseen, nanomateriaalien riskinhallintaan sekä riskeistä kommunikoimiseen työpaikoilla. Varovaisuusperiaate YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (1992) varovaisuusperiaate määriteltiin oikeutena toimia, vaikka tieteellinen näyttö jostakin ilmiöstä ei vielä ole sitova, jos seuraukset ilmiöstä ovat vakavia tai palautumattomia. 11
Liite KELO-ohjelman viestinnällisesti keskeisimmät toimenpidesuositukset Toimenpidesuositus Edistetään REACH- ja CLP-asetusten (viestintäsuunnitelmassa koko kemikaali-, kasvinsuojeluaine- ja kosmetiikkalainsäädännön) mukaisista menettelyistä saadun kemikaalitiedon siirtymistä tuotantoketjussa lopputuotteiden valmistajille ja edelleen kuluttajille asti Kannustetaan vaarallisten kemikaalien korvaamista Selvitetään väestön kemikaalialtistumista Viestinnällinen päätavoite Tunne kemikaalisi ja velvoitteesi! Yrittäjät tuntevat kemikaalilainsäädännön ja noudattavat sitä Työntekijät tietävät kemikaaleihin liittyvät riskit ja osaavat välttää niitä. Yritykset tietävät, mitä kemikaaleja ne saavat käyttää mihinkin tarkoitukseen (=tunnistetut käytöt). Kuluttajat tuntevat varoitusmerkinnät sekä toimivat niiden ja käyttöohjeiden mukaan. Kuluttajat tunnistavat, missä kaikkialla on vaarallisia kemikaaleja ja niitä ei käytetä turhaan eikä väärin. Yritykset ymmärtävät, että vaarallisten kemikaalien korvaaminen voi olla tuottavaa toimintaa ja että ympäristöstä ja kemikaaliturvallisuudesta huolehtiminen on kilpailutekijä. Ihmiset luottavat, että kemikaalilainsäädäntö toimii ja vaaralliset kemikaalit karsiutuvat markkinoilta. Kuluttajat tunnistavat, missä kaikkialla on vaarallisia kemikaaleja ja miten niille altistutaan. Riskiryhmässä olevat tunnistavat kuuluvansa siihen. Kuluttajat osaavat suhteuttaa kemikaalin käytön oman terveytensä kannalta ja toimivat sen mukaan. Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Kemikaalilainsäädännön käyttöohje yrityksille. Tavoitteena tehdä kemikaalilainsäädäntöön liittyvät vaatimukset tutuiksi ja lisätiedon hankkiminen helpoksi. Käyttöturvallisuustiedotteiden suomentaminen /käyttöohjeet: Miten käyttöturvallisuustiedotetta luetaan ja hyödynnetään?. Varoitusmerkintöjen ja käyttöohjeiden merkitys kuluttajakemikaaleissa. KENK- päivittää kemikaalilainsäädäntöesitteen. Tiedotetaan hyvistä vaarallisten kemikaalien korvaamiskäytännöistä. Kemikaalit kotitalouksissa. Neuvoja, miten voi itse vähentää omaa ja ympäristön kemikaaleille altistumista. Ohjeita homesaneerauksia tekeville yrityksille: tavoitteena on saada kemikaalien käyttö homesaneerauksissa hallintaan. Tiedotetaan kasvisuojeluaineiden kestävän käytön kansallisesta toimeenpano-ohjelmasta (NAP). Hyviä esimerkkejä siitä, miten työympäristö ja ympäristöasioiden hyvä hallinta on edistänyt yritysten toimintaa ja myös päinvastaisia tapauksia. Tiedotetaan kemikaalien kielloista, rajoituksista ja lupamenettelyistä. Älä käytä kemikaalia näin -kampanja. Nostetaan esiin vaarallisten kemikaalien tyypillisiä, vaarallisia käyttökohteita riskiryhmillä. Kerrotaan, miten asiat voi tehdä toisin. Viestintää varoitusmerkintöjen ja käyttöohjeiden merkityksestä. Kampanjoita riskiryhmiin kuuluviksi tunnistetuille. Lainsäädännön onnistumisista viestiminen. Esimerkiksi kuinka onnistuttiin pääsemään eroon vaarallisimmista raskasmetalleista/ aineista kuluttajille myytävissä kemikaaleissa tai miten altistuminen jollekin tietylle aineelle on vähentynyt. Jaetaan tietoa altistusmistavoista. 12
Toimenpidesuositus Tehostetaan vaarallisten aineiden ympäristöseurantoja Selvitetään altistumista ja kehitetään riskinhallintaa työpaikoilla Viestinnällinen päätavoite Kuluttajat ja yritykset tietävät, miten heidän käyttämänsä kemikaalit päätyvät ympäristöön ja vaikuttavat siihen ja terveyteen. Yritykset ja viranomaiset tietävät vakavimman vaaran aiheuttavat kemikaalialtistumiset. Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Lainsäädännön onnistumiset. Miten muuttuva lainsäädäntö, esim. kiellot ja rajoitukset on parantanut elinympäristön tilaa. Viestitään ympäristöpitoisuuksien trendeistä. Viestitään seurantatiedon tarpeesta. Tunne kemikaalisi - vältä vaara! Viestitään Suomessa työpaikoilla vakavinta vaaraa aiheuttavista kemikaaleista ja kerrotaan, miten niiden aiheuttamia riskejä voidaan hallita. Tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskinarviointia ja -hallintaa Kehitetään riskien arviointi- ja hallintamenetelmiä kemikaalien yhteisvaikutuksista Edistetään nanomateriaalien terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimusta sekä riskinarviointia ja -hallintaa tuotannossa ja käytössä sekä jätevaiheessa. Edistetään hormonitoimintaan vaikuttaviksi tunnistettujen aineiden aiheuttamien riskien arvioimista ja vähentämistä Pk-yritykset ymmärtävät ja hallitsevat kemikaalien aiheuttamat riskit. Työterveyshuolto tunnistaa vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät riskit (altistuminen, tapaturmat). Pk-yritykset hyödyntävät olemassa olevaa informaatiota, välineitä ja asiantuntijoita riskinarvioinnissa ja -hallinnassa. Yritykset suhtautuvat myönteisesti kemikaalien turvalliseen käyttöön ja tunnistavat siihen liittyvät hyödyt. Ihmiset tietävät, että kemikaalien yhteisvaikutuksia tutkitaan. Kuluttajat pitävät viranomaisia avoimina tiedon antajina, vaikka kovin paljon varmaa ei voida vielä sanoa. Ihmisille kerrotaan avoimesti siitä, mitä ei tiedetä ja mitä jo tiedetään. Ihmiset tietävät, että nanomateriaaleja ja hormonitoimintaa häiritseviä aineita tutkitaan. Ihmiset tietävät, että nanomateriaalit ovat heterogeeninen ryhmä, kaikki eivät ole vaarallisia, osa on. Nanoja käyttävät yritykset tietävät, mikä on nanojen turvallista käyttöä. Kansalaiset ja yritykset pysyvät ajan tasalla siitä, mitä hormonitoimintaa häiritsevistä aineista tiedetään ja miten niitä säädellään. Korvaa vaaralliset kemikaalit, imago paranee ja voit säästää rahaa! Motivoidaan yrityksiä kemikaalien turvalliseen käyttöön (laskuri yrityksille, kuinka paljon voi säästää, jos välttää yhdenkin ammattitaudin). Stoffenmanager-työpaikkojen kemikaaliriskinhallinnan välineenä. Työterveyshuolto työnantajan tukena. Tavoitteena on, että myös työterveyshuolto tunnistaa vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät riskit (altistuminen, tapaturmat). Tulevaisuudessa Stoffenmanager tarjoaa tähän tukea. Kemikaalivihi-verkosto auttaa. (verkosto tarjoaa tietoa kemikaalien turvallisesta käytöstä työpaikoilla) Viestitään tutkimusten ja säädösten etenemisestä sekä yhteisvaikutusten merkityksestä ihmiselle ja luonnolle. Viestitään siitä, miten yhteisvaikutuksia työpaikoilla arvioidaan (kohteena työterveyshuollot ja muut asiantuntijat). Mikä on nanomateriaali, mitkä kemikaalit ovat hormonitoimintaa häiritseviä? Luonnosta havaittu selvimmät merkit hormonitoimintaa häiritsevien aineiden vaarallisuudesta. Toisaalta e-pillereiden ja hormonikorvaushoitojen käyttö on suhteellisen yleistä viestinnän keinoin suhteutetaan tilannetta. Nanomateriaalien turvallinen käyttö yrityksissä. Viestintää tutkimustuloksista ja uusista säädöksistä. 13