SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart

SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 1 14 SUOMALAINEN JÄÄNMURTO ISKUSSA SLAGKRAFTIG FINSK ISBRYTNING Jäänmurtajien päälliköt / Isbry tarnas befäl i bild: Toni Kovanen (Voima), Mikko J. Seppälä (Sisu), Christian Wennerstrand (Kontio), Timo Jeskanen (Urho), Matti Kuparinen (Otso) J jäsentietoa J medlemsinfo J jäsentietoa J medlemsinfo J jäsentieto

SuomenMerenkulku ILMESTYNYT VUODESTA 1917 FinlandsSjöfart UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa I detta nummer J Titanic-näyttely Tallinnassa J Titanicutställning i Tallinn J Jäänmurto menossa maailmalle J Isbrytningen går ut i världen Pääkirjoitus / Ledare 3 Puheenvuoro / Inlägg 4 Titanic-näyttely tuli Tallinnaan 5 Lennusadam matka Viron merihistoriaan 7 Titanic-utställningen kom till Tallinn 9 Lennusadam en resa i Estlands sjöhistoria 11 Valttina Suomen jäänmurto-osaaminen 12 Isbrytarkunnandet är Finlands trumf 14 Jäsentietoa / Medlemsinfo 15 34 Toimisto Kansli 16 Piirit / Kretsarna 17 Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 18 Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 19 Eläkkeelle jääminen / När du går i pension 21 Työttömyysturva / Arbetslöshetskyddet 22 Kun asut Suomessa ja työskentelet Ruotsin tai Tanskan lipun alla 24 Då du bor i Finland och arbetar under svensk eller dansk flagg 24 Jäsentuotetilaukset / Medlemsproduktbeställningar 32 33 Nestes sjöpersonal donerade sin julpeng till barnsjukhuset 35 Nesteen merihenkilöstö lahjoitti joulurahansa lastensairaalalle 36 37 Lukuvinkki: Historian aroilla alueilla 38 39 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 42 J Merenkulkijat muistavat lapsia J Sjöfarare minns barnen Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut Aineisto viimeistään Materialet senast 19.4. 21.3.

PÄÄKIRJOITUS Suomen Merenkulku Otsikko ei tarkoita nyt varsinaista, fyysistä merenkulkua, vaan liittomme lehteä. Lehti on ns. jäsenjulkaisu, jossa käsitellään päivän polttavia asioita; sopimusasioita, suomalaisia varustamoita, henkilöitä jotka toimivat merenkulun parissa jne. Mutta, mutta. Olisin varsin tyytyväinen jos lehteemme saataisiin artikkeleita jäseniltä heidän näkökulmistaan, kiinnostavista matkoista, laivoista, ihmisistä tai harrastuksista. Olemme myös pohtineet palstaa luottamusmiehille sekä piiriasiamiehille, jossa he voisivat kertoa omien alueidensa asioista ja tapahtumista. Tehtäisiin lehti yhdessä ja saataisiin se näyttämään siltä, miltä sen pitäisikin näyttää eli jäsenistön näköinen, ei toimituksen. Nyt vain tekstiä paperille tai koneelle, mielellään vielä kuvalla tai kuvilla höystettyinä. Tiedän että jäsenistössä on varsin monia, hyviä tekstinkirjoittajia. Eli lehti on tarkoitettu kaikille halukkaille jäsenille tietojen vaihtoon tai juttujen kerrontaan. Tekstit ja kuvat vain tänne lehden toimitukseen. Juttuja odotellessa. Risto Blomquist Finlands Sjöfart Rubriken avser nu inte den egentliga, fysiska sjöfarten, utan förbundets tidskrift. Vår tidskrift är en sk. medlemspublikation, där dagsaktuella ärenden behandlas: avtalsfrågor, finländska rederier, personer som är aktiva inom sjöfarten osv. Men, men. Jag skulle bli väldigt nöjd om vi fick artiklar av medlemmarna till vår tidning med deras åsikter, intressanta resor, fartyg, människor eller hobbyn. Vi har också funderat på en spalt för förtroendemännen och kretsombudsmännen där de kan berätta om saker och händelser inom sitt eget område. Vi skall göra tidningen tillsammans och få den att se ut som den borde se ut, dvs. som medlemskåren och inte som redaktionen. Sätt nu bara text till pappers eller på datorn, gärna dessutom med bilder. Jag vet att det i medlemskåren finns väldigt många goda skribenter. Tidningen är alltså avsedd för alla intresserade medlemmar för informationsutbyte eller historieberättning. Skicka bara in era texter och bilder hit till tidningsredaktionen. I väntan på artiklar Risto Blomquist Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, risto.blomquist@seacommand.fi, 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, suomenmerenkulku@seacommand.fi (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET PRENUMERATIONER: Harriet Björkqvist (09) 6122 440 TILAUSHINNAT PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI ANNONSFÖR- SÄLJNING ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Juha Jokisalo, 050 321 8386 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTI- SEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD 1.950 e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU SIDA PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA 3 000 TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3

PUHEENVUORO / Inlägg Kuin villissä lännessä Ahvenanmaan maakunta haluaa yksityistää kaikki vapaasti liikkuvat maakuntalaivat Ahvenanmaan saaristossa. Tavoite on oiva esimerkki siitä miten käy kun voimakas poliittinen tarkoitushakuisuus ohjaa päätöksiä hinnalla millä hyvänsä. Jäsentemme kannalta ensimmäisen laivan M/S Doppingenin yksityistäminen syksyllä 2012 tuntui menevän hyvin. Työntekijät seurasivat vanhoina työntekijöinä ja vanha TES oli voimassa. Ongelmat alkoivat melkein välittömästi, kun uusi varustaja teki omat tulkintansa TES:istä. Palkka pieneni muutoksen takia yli kymmenen prosenttia. Jäsenemme puolustivat omaa oikeutettua kantaansa ja monen tuloksettoman neuvottelun jälkeen työilmapiiri kiristyi. Erityisesti yksi päälliköistä joutui varustamon hampaisiin ja hänelle alkoi sadella erilaisia kirjallisia varoituksia milloin mistäkin syystä ilman päteviä perusteita. Työnantaja antoi esimerkiksi asiattoman syytöksen kilpailevasta toiminnasta jne. Tilanne kärjistyi äärimmilleen, kun varustaja päätti purkaa päällikön työsopimuksen siltä istumalta syksyllä 2013. Asioita puidaan oikeudessa kohtapuoleen. Seuraava yksityistämisen kohde oli syksyllä 2013 M/S Skarven. Tällä kertaa varustaja oli toinen. Uusi varustamo halusi luoda ihan oman työsopimuksen. Alkusyksystä he lopulta suostuivat TES-neuvotteluihin, jotka eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen. Varustajan sopimus maakuntahallituksen kanssa velvoittaa varustajaa seuramaan vanhaa TES:iä, jos sopimusta ei synny liiton kanssa. Tähän varustaja ei kuitenkaan suostu. Nyt vallitsee pattitilanne, joka myös pitää selvittää oikeudessa. Liitto on lähestynyt maakuntahallitusta monta kertaa vaatien sitä valvomaan ja toimimaan villin lännen lopettamiseksi. Maakuntahallitus on nostanut kädet ylös väittäen, ettei muka voi tehdä mitään. Poliittinen agenda on heillä niin vahva että tämän yksityistämishankkeen on pakko onnistua. Hankkeen käynnistyessä maakuntahallitus palkkasi varustamoalan eläkkeelle jääneen vanhan konkarin eturintamaan maakuntahallituksen puolesta,120 euron tuntipalkalla. Hänen on helppo toimia viikatemiehenä, koska mitään henkilökohtaista menetettävää ei enää ole. Nyt on epävarmaa koska seuraava laiva yksityistetään. Minkälainen varustaja tarttuu haasteeseen vai onko kyse vielä mukana olevista? Herää myös kysymys minkälaisten jekkujen kanssa joudumme seuraavaksi painimaan? Ammattiliittona meillä on velvollisuus tukea jäseniämme ja valvoa työehtosopimuksien noudattamista. Meidän on myös taattava, että jäsenemme voivat hyvin työpaikoillaan ja että heillä on mahdollista työskennellä asiallisissa työoloissa. Maakuntahallitus ei tällä hetkellä välitä eduistamme eikä niitä valvo, ei edes omilla laivoillaan. Ikävä kyllä. Nostan hattua kaikille jäsenille, jotka uskaltavat ja jaksavat pitää puoliaan riita- asioissa. Liittona teemme parhaamme auttaaksemme kaikkia, mutta omaakin panosta tarvitaan. Johan Ramsland, SLPL:n asiamies Vilda västern Ålands Landskapsregerings mål att privatisera landskapets alla frigående färjor är ett mycket gott exempel på när ett kraftigt politiskt beslut styr denna målsättning till vilket pris som helst. Ur våra medlemmars synpunkt verkade det första fartygets, M/S Doppingens, privatisering hösten 2012 att gå bra. Arbetstagarna följde med som gamla arbetstagare och det gamla kollektivavtalet var i kraft. Problemen började nästan genast när den nya arbetsgivaren gjorde sina egna tolkningar av kollektivavtalet. Lönen minskade med över en tiondedel på grund av detta. Våra medlemmar stod på sig i sina berättigade krav, och efter resultatlösa förhandlingar hårdnade arbetsmiljön. Speciellt den ena av befälhavarna hamnade i rederiets tänder och olika skriftliga varningar började regna på honom med den ena orsaken efter den andra, utan någon substans. Arbetsgivaren gav också en osaklig skriftlig anklagelse om konkurrerande verksamhet. Situationen eskalerade till topp när redaren beslöt häva befälhavarens arbetsavtal på stående fot hösten 2013. Saken kommer att behandlas i rätten i en nära framtid. Följande privatiseringsobjekt var M/S Skarven hösten 2013. En annan redare denna gång. Detta rederi ville först göra ett helt eget arbetsavtal. På förhösten gick de sedan med på kollektivavtalsförhandlingar. Dessa har varit resultatlösa. Rederiets avtal med Landskapsregeringen ålägger redaren att följa det gamla kollektivavtalet i detta fall när enighet inte kan nås om något annat, men till detta vägrar redaren. Ett dödläge som också måste behandlas i rätten. Förbundet har närmat sig Landskapsregeringen ett flertal gånger krävande att Landskapsregeringen övervakar och agerar så att denna vilda västern skall ta slut. Landskapsregeringen viftar med sina händer och säger att inget kan göras. Den politiska agendan är så stark att detta privatiseringsprojekt måste lyckas till vilket pris som helst. När projektet startades anställde Landskapsregeringen en av rederibranschens gamla redan pensionerade strong man för en moderat timlön av 120e för att fungera som lieman och frontman för Landskapsregeringen. Lätt att agera när man själv inte har något att förlora. Osäkerheten är stor när följande fartyg skall privatiseras. Hurudan redare kommer då att pröva nya vågor, eller blir det någon av dem som redan är aktiva. Hurudana tricks kommer vi att måsta tampas med till följande? Som fackförbund är vi obligerade att stöda våra medlemmar och övervaka att kollektivavtal följs. Vi måste också garantera att våra medlemmar mår bra på sina arbetsplatser och att det är möjligt att arbeta under acceptabla förhållanden. Beklagligen gör inte Landskapsregeringen detta eller övervakar förhållandena, inte ens på sina egna fartyg. Jag lyfter på hatten för alla medlemmar som vågar och orkar stå på sin sak i tvistemål. Som förbund gör vi vårt bästa för att hjälpa alla, men det behövs också en egen insats. Johan Ramsland, FSBF Ombudsman

Titanic-näyttely tuli Tallinnaan Vielä ehtii käydä tutustumassa hienoon Titanic-näyttelyyn, joka on kiertänyt pääosin Amerikoissa laivan uppoamisen 100-vuotisjuhlan muistoksi. Hilkka Kotkamaa F Juuri tämän pikkupatsaan juurella tapasivat elokuvan rakastavaiset Kate Winslet ja Leonardo di Caprio. Yli kaksisataa hylyn ympäriltä löytynyttä esinettä sisältävän näyttelyn on koonnut yhdysvaltalainen Premier Exhibition. Nyt näyttely on esillä myös Pohjois-Euroopassa, niinkin lähellä kun Tallinnassa kaupungin uuden karheassa merimuseossa Lennusadamissa. Vielä ehtii Vielä maaliskuun loppuun asti museon pintaalasta kolmannes kuuluu museon sisälle raken netulle Titanic-näyttelylle. Esillä on jäljennöksiä Titanicin hyteistä ja käytävistä ja sinne on rakennettu myös komea pääportaikko, juuri se jossa James Cameronin Titanic-elokuvan Kate Winslet ja Leonardo di Caprio tapasivat. Museokierrokselle kannattaa varata paljon aikaa, koska aineistoa on paljon ja mukana myös kohtalokkaaseen matkaan liittyviä tarinoita. Suomalaisia matkustajia oli Titanicin 1500 matkustajasta 63, joista 20 pelastui. Virolaisia oli mukana kaksi, joista toinen pelastui. A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5

G Tässä on aitoja neljän kilometrin syvyydestä nostettuja esineitä. Mukana on ehjänä säilyneitä lautasia joista Titanicin matkustajat söivät laivan ravintoloissa. F Liki 900 neliön näyttely vie noin kolmanneksen merimuseon vesitasohallin pinta-alasta. ympäri maailmaa Titanic-näyttelyssä. Osa esillä olevista esineistä on alkuperäisiä merenpohjasta nostettuja tavaroita, mutta näyttelyn mukana maailmaa kiertää myös kymmenkunta yhdysvaltalaista rakentajaa, jotka pystyttävät näyttelyihin jäljennöksiä Titanicin osista. Näyttelyyn on sisällytetty paljon tietoa laivasta, onnettomuudesta ja saatu mukaan jopa tunnelmaa 101 vuotta sitten uponneesta laivasta. Laivan hylkyä tutkitaan edelleen sen uppoamispaikalla neljän kilo metrin syvyydessä. Tietoa ja tarinoita Näyttelyn tarinoihin kuuluu mm. nahkuri Irwin Howardin merkillinen kokemus. Hän aikoi päättää maailmanympärysmatkansa Titanicilla, mutta ei koskaan ehtinyt laivaan, vain hänen matkalukkunmsa ehdittiin viedä sisälle. Nyt matkalaukku ja sen sisällä oleva huilu kiertää Museo on auki ti su klo 10 19. Lennusadam, Vesilennuki 6. Titanic-näyttely on museossa maaliskuun loppuun. Titanic-näyttelyn tuominen Tallinnaan maksoi 400 000 euroa. Kirja Titanicin suomalaisista kohtaloista Kirja Titanic suomalaisten siirtolaisten uponneet unelmat kertoo pohjoismaisista matkustajista ja se antaa ainutlaatuista tietoa Titanicin suomalaisuhreista. Vuonna 1988 ruotsiksi ilmestynyt Claes-Göran Wetterholmin teos on nyt saatavilla täydennettynä ja suomenkielisenä versiona. Kirjan on kääntänyt Titanictutkija Juha Peltonen, joka on lisännyt siihen aineistoa, mm.eino Leinon Titanic-kronikan, mittavan Titanic-kirjallisuuden luettelon sekä 18-vuotiaana Titanicista pelastuneen Anna Sofia Turjan haastatterlun, jonka hän antoi 81-vuotiaana. Muistoissaan hän kertoo pakokauhusta, jota voi vain kuvitella. Mitä tunsi viittä lastaan kaitseva Maria Panula tai neljän lapsensa kanssa matkannut Alma Pålsson, kun he eivät ehtineet pelastusveneisiin? Mitä ajattelivat ne joille ei riittänyt pelastusliivejä. Tai ne joille liivejä riitti, ja he pysyivät pinnalla mutta paleltuivat hyiseen veteen. Miksi onnettomuuden jälkeisessä oikeudenkäynnissä pidettiin tärkeämpänä kunnioittaa brittiläistä merimieskunniaa kuin paljastaa onnettomuudessa tehtyjä räikeitä virheitä? Kirjassa on valaiseva ja hieno kuvitus. Siinä on myös runsaasti teknistä tietoa laivasta ja onnettomuuden jälkeisestä alukseen liittyvästä tutkimustyöstä. G Titanic-näyttely antaa tietoa sen ajan merenkulusta, Titanicin onnettomuudesta, mutta myös tarinoita ihmisistä, jotka olivat mukana kohtalokkaalla merimatkalla. 6 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

Lennusadam matka Viron merihistoriaan Pohjois-Euroopan jännittävin merimuseo! Niin mainostetaan Viron merenkulkumuseota, Lennusadamaa, Lentosatamaa, joka avattiin pari vuotta sitten. Museon vetovoimasta kertoo se, että siitä on tullut Viron suosituin museo. Viime vuonna vierailijoita oli käynyt 230 000, mikä on yli puolet Tallinnan väkiluvusta. teksti Hilkka Kotkamaa kuvat Anni Kotkamaa F Viron uusi merimuseo sijaitsee meren äärellä, kävelymatkan päässä laivasatamasta. Yhteispinta-alaltaan lähes 8000 neliön kokoiset museohallit poistettiin neuvostoaikana käytöstä. Romuvarastoina käytetyt hallit pääsivät vuosien saatossa rapistumaan pahoin. F Vesitasoja rakennettiin maailmassa 1915 tienoilla 900 kappaletta. Niistä ei ole jäljellä ainoatakaan. Museossa niistä on yksi tarkkaan rakennettu kopio koneesta, jolla on tehty maailman ensimmäinen iso ilmahyökkäys, ensimmäisessä maailmansodassa 1916. A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7

G Restaurointitöiden aikana hallien teräsbetonisista kattokupoleista ja rakenteista löytyi korjaamista vaativia halkeamia ja muita vaurioita niin, että korjausbudjettiarvio lähes kaksinkertaistui. Pelkkä säpäleiksi rikkoutuneiden kupolien korjaus kesti 2,5 vuotta. G Legendaarinen sukellusvene Lembit. Sukellusveneen sisätilojen kunnostuksen jälkeen vierailijalla on mahdollisuus tutustua miehistön elämään noin kahdeksankymmentä vuotta sitten ympäristössä, joka on säilynyt lähes alkuperäisenä. G Merimuseon Meeli Hein opas tuntee merenkulun historiaa, siihen kuuluvia tarinoita ja teknisiä yksityiskohtia. Merimuseo sijaitsee kävelymatkan päässä matkustajalaivojen satamasta, vesilentokonehalleissa. Ne rakennettiin Pietari Suuren merilinnoitusvyöhykkeen Tallinnan Porkkalan linnoitetun puolustusaseman osaksi vuosina 1916 1917. Museohalli on rakennusteknisesti ainutlaatuinen, koska se on ensimmäinen teräsbetoninen iso rakennus, joka kannattaa itseään ilman väliseiniä tai kannatinpaaluja. Samalla tekniikalla rakennettiin sittemmin myös Sidneyn oopperatalo ja Pekingin kansallisstadion. Näin kertoo oppaanamme Meeli Hein. Hän tietää Viron merenkulkuhistoriasta melkoisesti ja lisää saaneensa alan pohjakoulutusta mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Kiellettyä aluetta Olemme nyt alueella, johon virolaisilla ei ollut pääsyä Neuvostoliiton aikana. Virolaisilla ei ollut lupaa mennä edes käymään neuvostomaan rannikolle eikä saaristoon. Eivätkä he saaneet omistaa venettä. Nämä museossa olevat veneet olemme saaneet lahjoituksina Ruotsista, johon niillä sodan aikana paettiin natsisaksalaisia ja neuvostomiehitystä. Veneiden mukana saimme kuulla monia hyytäviä kertomuksia täpäristä pelastumisista. Yksikin venekunta oli viisilapsinen perhe, jonka saksalainen partioimassa ollut sukellusvene pysäytti heidän ollessa matkalla Gotlantiin 1943. Sotilaiden ohjeen mukaan pakolaiset oli ammuttava. Perheen isä osasi kuitenkin saksaa ja kertoi veneen olevan matkalla Saksaan. Heidän annettiin jatkaa matkaa. Tarinan kertoja, Helmi niminen göteborgilaisrouva, oli itse mukana veneessä 7-vuotiaana. Monia harvinaisuuksia Meren äärellä sijaitsevassa museohallissa on esillä monia harvinaisuuksia. Sukellusvene Lembit oli maailman vanhin vesillä oleva sukellusvene vielä keväällä 2011. Se on ainoa ennallaan säilynyt sota-alus toista maailmansotaa edeltäneen ajan Viron laivastosta. Esillä on myös jäänmurtaja Suur Tõll, joka purjehti aikoinaan Suomen lipun alla nimellä Wäinämöinen. Laiva kaapattiin venäläisiltä Helsingin lähellä vuonna 1918 ja luovutettiin Suomesta Tarton rauhan ehtojen mukaisesti Viroon neljä vuotta myöhemmin. Yksi nähtävyyksistä on vesitaso Short 184. Se oli ensimmäisen maailmasodan aikana laajalti käytetty vesitaso, jolla tehtiin ensimmäinen torpedohyökkäys ilmasta. Vanha museokin jäljellä Museokäynnille kannattaa ottaa jälkikasvu mukaan sillä siellä voi mm. laskeutua sukellusvenesimulaattorilla meren syvyyksiin, uittaa altaassa laivojen pienoismalleja ja katsella erilaisia mereneläviä. Museolaivat ja muut näyttelyesineet sijaitsevat kolmessa tasossa: meren pohjassa, meren pinnalla ja ilmassa. Viron vanha merimuseo, Tallinnan vanhankaupungin kupeessa, jatkaa edelleen toimintaansa. Se kertookin enemmän kauppamerenkulun historiasta. Se on nimeltään Paksu Margareta ja käymisen arvoinen sekin. 8 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

Titanic-utställningen kom till Tallinn G Runt år 1915 byggdes i världen 900 sjöflygplan. Inte ett enda av dem finns kvar. På museet finns en exakt byggd kopia av planet med vilket världens första stora luftangrepp gjordes under första världskriget år 1916. Ännu hinner du besöka den fina Titanic-utställningen, som till 100-årsminnet av fartygets förlisning har cirkulerat främst i Amerika. Utställningen, omfattande över tvåhundra föremål som upphittats runt vraket, har sammanställts av Premier Exhibition i Förenta staterna. Nu har utställningen också kommit till Nordeuropa, så pass nära som till Tallinn, till stadens nya sjöfartsmuseum Lennusadam. Ännu hinner du Ända till slutet av mars upptas en tredjedel av museets yta av Titanic-utställningen som byggts upp inne i museet. På utställningen finns kopior av Titanics hytter och korridorer, och där har också byggts upp en ståtlig huvudtrappa, precis den trappa där Kate Winslet och Leonardo di Caprio träffades i James Camerons Titanic-film. Det lönar sig att reservera mycket tid för museirundan, eftersom det finns mycket material och också historier om den ödesdigra resan. Av Titanics 1500 passagerare var 63 finländare, och 20 av dem räddades. Två ester var med, av vilka den ena räddades. Info och historier Till utställningens berättelser hör bl.a. garvaren Irwin Howards märkliga upplevelser. Han ämnade avsluta sin världen runt-resa på Titanic, men hann aldrig till skeppet, endast hans bagage hann föras ombord. Nu cirkulerar hans kappsäck, innehållande hans flöjt, världen runt med Titanicutställningen. En del av de utställda föremålen är de ursprungliga upplyfta ur sjöbottnen, men kopior av Titanics olika delar byggs också upp på utställningen av ett tiotal byggare från Förenta staterna som reser världen runt med utställningen. Utställningen innehåller mycket information om skeppet och om olyckan, och man har också t.o.m. fått med stämningen som rådde på det för 101 år sedan sjunkna skeppet. Skeppets vrak undersöks fortfarande på dess förlisningsplats på fyra kilometers djup. Museet är öppet ti-sö kl. 10-19. Lennusadam, Vesilennuki 6. Titanic-utställningen pågår till slutet av mars. Det kostade 400 000 euro att få Titanic-utställningen till Tallinn. A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9

En bok om Titanics finländska öden Boken Titanic berättar om fartygets nordiska passagerare, och ger unik information om Titanics finländska offer. Denna bok av Claes-Göran Wetterholm, som utkom på svenska 1988, går nu att få som kompletterad finskspråkig version. Boken har översatts av Titanic-forskaren Juha Peltonen, som utökat materialet med bl.a. Eino Leinos Titanic-krönika, med en omfattande lista av Titanic-litteratur samt med en intervju med då 81-åriga Anna Sofia Turja, som 18 år gammal räddades från Titanic. I sina minnen berättar hon om paniken, som man bara kan föreställa sig. Vad kände Maria Panula som vaktade sina fem barn eller Alma Pålsson som reste med sina fyra barn, när de inte hann med i räddningsbåtarna? Vad tänkte de passagerare för vilka räddningsvästarna inte räckte till. Eller de som fick västar och hölls på ytan, men frös ihjäl i det iskalla vattnet. Varför ansåg man i rättegången efter olyckan att det var viktigare att bibehålla den brittiska sjömansäran än att avslöja de grava fel som gjordes i olyckan? Boken är belysande och fint illustrerad. Där finns också gott om teknisk information om fartyget och om undersökningsarbetet efter fartygsolyckan. G Titanic-utställningen ger information om den tidens sjöfart, om Titanics förlisning, men också historier om människorna som var med på den ödesdigra sjöresan. Lennusadam en resa i Estlands sjöhistoria Nordeuropas mest spännande sjöfartsmuseum! Så lyder reklamen för Estlands sjöfartsmuseum, Lennusadam, Flyghamnen, som öppnades för ett par år sedan. Om museets dragningskraft berättar det att det har blivit Estlands populäraste museum. Ifjol var besökarantalet 230 000, vilket är över hälften av Tallinns befolkningsmängd. TEXT Hilkka Kotkamaa BILD Anni Kotkamaa Sjöfartsmuseet är beläget på gångavstånd från passagerarfartygshamnen, i sjöflygplanshallarna. Hallarna byggdes 1916-1917 som en del av Tallinn-Porkala befästa försvarsstation i Peter den stores havsbefästning. Museihallen är byggnadstekniskt unik, eftersom den är den första stora byggnaden i stålbetong som bär upp sig själv utan mellanväggar eller stödpålar. Med samma teknik byggdes sedermera också operahuset i Sidney och nationalstadion i Peking. Det berättar vår guide Meeri Hein. Hon vet en hel del om Estlands sjöfartshistoria och tillägger att hon fått grundutbildning i branschen bl.a. vid yrkeshögskolan i Seinäjoki. Förbjudet område Vi är nu inne på ett område som esterna inte hade tillträde till under sovjettiden. Esterna hade inte ens lov att besöka Sovjets kust eller skärgård. Och inte fick de äga båtar. De här båtarna på museet har vi fått som donationer från Sverige och med dessa båtar flydde esterna under kriget från nazityskarna och sovjetbemanningen. Med båtarna fick vi höra många gastkramande berättelser om räddningar som varit nära ögat. Ett båtlag bestod t.ex. av en familj med fem barn som stoppades av en tysk patrullerande u-båt då de 1943 var på väg till Gotland. Soldaterna hade order att skjuta flyktingarna. Familjefadern kunde dock tyska och berättade att båten var på väg till Tyskland. De fick tillåtelse att fortsätta sin färd. Den som berättar historien är en göteborgsfru vid namn Helmi, som själv som 7-åring var med i båten. Många rariteter I museihallen vid havet är många rariteter utställda. U-båten Lembit var ännu våren 2011 världens äldsta u-båt i vatten. U-båten är det enda krigsskepp av Estlands förkrigstida flotta som bevarats i ursprungsskick. På utställningen finns också isbrytaren Suur Tõll, som i tiden seglade under finsk flagg under namnet Wäinämöinen. Fartyget kapades av ryssarna nära Helsingfors år 1918, och överläts fyra år senare från Finland till Estland enligt villkoren i Tarto-freden. En 10 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

SATAMA- JA AHTAUS- PALVELUA Hyvien moottoritieyhteyksien välittömässä läheisyydessä etelän ruuhka-suomessa G Estlands nya sjöfartsmuseum, som öppnades i maj för två år sedan, ligger vid havet på gångavstånd från fartygshamnen. Museihallarna med en sammanlagd yta på nästan 8000 kvadratmeter togs ur bruk under sovjettiden. Hallarna användes som skrotlager och förföll illa under årens lopp. av sevärdheterna är sjöflygplanet Short 184. Det var ett sjöflygplan som användes mycket under första världskriget, och med det gjordes det första torpedanfallet från luften. Det gamla museet finns också kvar Det lönar sig att ta barnen med på museibesöket, eftersom man där t.ex. kan sänka sig i havets djup med en u-båtssimulator, köra miniatyrmodeller av fartyg i bassängen och titta på olika havsdjur. Museiskeppen och andra utställningsföremål ligger på tre nivåer: havets botten, havets yta och luften. Verksamheten i Estlands gamla sjöfartsmuseum invid Tallinns gamla stad fortsätter också ännu. Där berättas det mera om handelssjöfartens historia. Museet heter Tjocka Margareta och är också värt ett besök. - yksityinen yleinen kaupallinen satama syvällä sisämaassa - sijainti N 60 18 53,25 E 23 02 02,22 sisäänajo Hangosta - 4 metrin väylä, esitys 5,5 metrin meriväylästä tehty - entinen Sucroksen juurikas- ja kalkkikivisatama - kustannustehokas ja palveluiltaan hyvin joustava - väylän varrella Teijon Telakka (WSY Oy) ja viranomaisveneitä valmistava Marine Alutech - Bulk- ja kappaletavaralle kustannustehokas vaihtoehto - valmista varastokenttäaluetta noin 11.000 m 2 ja mahdollisuus mittaviin laajennuksiin, satamassa valmis kunnallistekniikka - valmista katettua varastotilaa ja mahdollisuus rakentaa hyvin joustavasti varasto-, tuotanto-, huolto- ja toimistotiloja yrityskohtaisten tarpeiden mukaan räätälöitynä - mahdollisuus myös muuhun satamaliiketoimintaa tukevien yritystilojen rakentamiseen Satamakatu 8, 24100 Salo Merikulmantie 917, 24130 Salo (käyntiosoite) Puh. 044 7244 340 info@saloseaport.fi www.saloseaport.fi SALO SEAPORT OY Port Of Salo G Den legendariska u-båten Lembit. Efter att u-båtens innandöme iståndsatts har besökaren möjlighet att bekanta sig med manskapets liv för ca åttio år sedan i en miljö som bevarats nästintill i ursprungligt skick.

Hilkka Kotkamaa Valttina Suomen jäänmurto- Ankara talvi on ollut 1996, keskimääräisiä 1988, 1998, 2004 ja talvi 2002 jäi leudoksi. Kuluva jäänmurtokausi alkoi poikkeuksellisen myöhään, mutta tammikuun vahva pakkasjakso toi mukanaan nopean jäänmuodostuksen. Arctian jäänmurtajista kauppalaivaston apuna ovat olleet Kontio ja Otso, jotka avustavat Perämeren liikennettä. Voima suuntasi itäiselle Suomenlahdelle. Kaluston tehokasta käyttöä Jäänmurron päätehtävä on ennallaan: Suomen kauppamerenkulun talviliikenteen turvaaminen. Siihen kuuluu mm. kaluston tehokas käyttö ympäri vuoden mukaan lukien polaariset merialueet arktisilla ja antarktisten alueiden merenkulussa kuten tutkimusalusten avustamisessa. Toiminta-alueeseen kuuluu myös öljyntorjuntavalmiuksien kehittäminen sekä uudet liiketoiminta-alueet, kuten satamajäänmurto. Palvelutaso on pidettävä hyvänä väylämaksujen kehityksestä huolimatta. Näin selvittää Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste. G Arktisten alueiden kansainväliseen kilpailuun Suomi osallistuu hyvällä jäänmurto-osaamisella, sanoo Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste. Kuluvasta talvesta on tilastojen valossa tulossa suunnilleen samanlainen kuin on ollut vuosina 1988, 1996, 1998, 2002 ja 2004, kertoo Jouni Vainio Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija. Vuodet eivät veljiä Aina kun puhutaan jäätilanteesta on hyvä vertailla sitä tilastoihin, joita olemme pitäneet vuodesta 1985. Jo nyt voi sanoa, että vähemmän jäätä kuin nyt, on ollut peräti 15 talvena. Enemmän jäätä on ollut yhdeksänä talvena, joista viitenä vuotena jäät ovat olleet paksumpia kuin nyt, Vainio muistuttaa. Paksuuksiltaan jäät ovat tänä vuonna suunnilleen samanlaisia kuin talvina 2005, 2007 ja 2008, jolloin jäätä oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin tällä hetkellä. E Käytän talven jäätilanteesta varoen sanoja poikkeuksellinen ja epätavallinen. Minä puhun mieluiten tilastoista, toteaa jääasiantuntija Jouni Vainio. 12 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

www.trafi.fi osaaminen Kesätöitä Alaskassa Vauraste korostaa, että kaksi kulunutta vuotta ovat olleet Arctica Shippingille suotuisia. Hyvän tuloksen takana on monitoimimurtajien kohonnut käyttöaste, kuten kesätyöt Alaskassa. Niiden ansiosta yrityksellä on mahdollisuus uusiin investointeihin ja pitää henkilöstön vahvuus nykyisessä 270:ssä. Fennica ja Nordica ovat olleet 2013 edelliskesän tapaan rahdattuna Alaskaan Shellille, vaikka varsinaisia koeporauksia ei viime kesänä ole tehty. Molemmat laivat suorittivat erilaisia valmistelutehtäviä kohdealueilla. Fennica ja Nordica selviytyi tehtävästään hyvin, vaikka jäätilanne oli edellisvuotta vaikeampi. Vuonna 2012 oli avustettavia aluksia 46 ja vuonna 2013 niitä oli 71. Kovat odotukset Arktisen merenkulun tulevaisuuden odotukset ovat kovat. Suomen on pidettävä puoliaan sillä mukana kilpailussa on vahvoja maita kuten Venäjä, Norja, Kanada ja USA. Lisäksi mukaan ovat tulossa Kiina, Intia ja Korea, jotka ovat uusia jäseniä Arktisessa Neuvostossa. EU:ta ei hyväksytty jäseneksi, koska se ei hyväksy hylkeenpyyntiä. Neuvoston puheenjohtajuus siirtyi juuri Ruotsilta Kanadalle. Vuonna 2017 on puheenjohtajavuorossa 100-vuotias Suomi. Pidän hyvänä kehityksenä sitä, että Arktisen Neuvoston neuvoa antava rooli on vahvistumassa mahdollisuuksiksi antaa määräyksiä ja pakotteita, Vauraste iloitsee. Arktisten alueiden kansainväliseen kilpailuun Suomi osallistuu hyvällä jäänmurto-osaamisella. Uusien aluksien hankkiminen riippuu asiakkaista sekä toimintaympäristöstä, joka voi olla jopa poliittinen kysymys. Rahoitusta kalustohankintoihin Tero Vauraste lupaa järjestyvän ilman, että käydään veronmaksajien kukkarolla. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta ja edistää liikenteen ympäristö ystävällisyyttä sekä vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä. Trafi osallistuu aktiivisesti alansa kansain väliseen yhteistyöhön. Trafi tuottaa laadukkaita palveluja kansa laisille ja yrityksille. Virastossa työskentelee n. 530 henkilöä. Trafissa avoimeksi tulevien tehtävien hakuilmoitukset julkaistaan www.valtiolla.fi -sivustolla. Haemme ylitarkastajaa Lappeenrantaan Työavain 450-121-13 Trafin turvallisuus- ja ympäristöluvat -yksikköön Lappeenrantaan haetaan ylitarkastajaa. Yksikkö myöntää turvallisuus- ja ympäristötodistuskirjat ja poikkeusluvat toiminnassa oleville aluksille sekä huolehtii satamien ja alusten ISPS -toiminnoista. Ylitarkastajan pääasiallinen tehtävä on vastata satamien ISPS -toiminnon ohjaamisesta sekä turva-arvioiden ja turvasuunnitelmien hyväksynnästä. Tehtävään kuuluu myös koulu tusta ja asiakkaiden neuvontaa. Odotamme hakijalta soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai merikapteenin pätevyyttä. Odotamme lisäksi hyvää merenkulun ja satamatoimintojen sekä ISPS -toimintojen tunte musta. Arvostamme aktiivista, itsenäistä ja kehittämissuuntautunutta työotetta, kykyä hallita monimutkaisia asiakokonaisuuksia, sujuvia yhteistyötaitoja sekä hyvää englannin ja ruotsinkielen taitoa. Alaan liittyvän säännöstön, ohjeiden ja kansainvälisten sopimusten tunteminen sekä hallinnon tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Virka on viraston yhteinen ja sen palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Lisätietoja tehtävistä antavat yksikönpäällikkö Kauko Lehtinen p. 029 534 7064 ja ylitarkastaja Ann-Christine Kivelä p. 029 534 6434. Liikenteen turvallisuusvirastolle osoitetut hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään toimittamaan 24.2.2014 klo 16.15 mennessä. Toivomme hakemuksia ensisijaisesti sähköisen rekrytointijärjestelmän www.valtiolle.fi kautta työavaimella 450-121-13. Työpaikkaa voi kuitenkin hakea myös toimittamalla hakemuksen osoitteeseen Liikenteen turvallisuusvirasto, PL 320, Kumpulantie 9, 00101 Helsinki. Sekä hakemuksessa että kirjekuoressa tulee mainita haettavan tehtävän työavain. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi PL 320, Kumpulantie 9, 00101 Helsinki www.trafi.fi

Isbrytarkunnandet är Finlands trumf havsområdena i de artiska och antarktiska områdenas sjöfart, t.ex. i assistansen av forskningsfartygen. Till verksamhetsområdet hör också att utveckla oljebekämpningsberedskapen samt vissa nya affärsverksamhetsområden, såsom hamnisbrytningen. Servicenivån måste hållas god, trots utvecklingen i farledsavgifterna. Det berättar Arctia Shippings verkställande direktör Tero Vauraste. G I de artiska områdenas internationella konkurrens deltar Finland med sitt goda isbrytarkunnande, säger Arctia Shippings verkställande direktör Tero Vauraste. Den här vintern blir enligt statistiken ungefär likadan som vintrarna åren 1988, 1996, 1998, 2002 och 2004, berättar Jouni Vainio, isexpert på Meteorologiska institutet. Det ena året inte det andra likt Alltid då man talar om isläget är det bra att jämföra med statistiken som vi hållit sedan år 1985. Redan nu kan man säga att det i hela 15 vintrar varit mindre is än nu. Mera is har det varit i nio vintrar, och i fem vintrar av dessa har isen varit tjockare än nu, påminner Vainio. Till tjockleken är isen i år ungefär likadan som under vintrarna 2005, 2007 och 2008, då det dock fanns klart mindre is än för tillfället. År 1996 var en sträng vinter, medelstränga var 1988, 1998, 2004, och vintern 2002 blev mild. Den pågående isbrytarperioden inleddes exceptionellt sent, men den hårda köldperioden i januari förde med sig snabb isbildning. Av Arctias isbrytare har Kontio och Otso hjälpt handelssjöfarten och assisterat trafiken i Bottenviken. Voima styrde kosan mot östra Finska viken. Effektivt utnyttjande av fartygen Isbrytningens huvuduppgift är den samma som tidigare: att trygga vintertrafiken för Finlands handelssjöfart. Till det hör bl.a. effektivt utnyttjande av utrustningen året runt, också i de polära Sommarjobb i Alaska Vauraste poängterar att de två gångna åren har varit gynnsamma för Arctia Shipping. Bakom det fina resultatet står kombiisbrytarnas höjda kapacitetsutnyttjande, såsom sommarjobben i Alaska. Tack vare dem har företaget möjlighet att göra nya investeringar och kan hålla personalstyrkan vid nuvarande 270. Fennica och Nordica har under år 2013, liksom också föregående sommar, varit befraktade för Shell i Alaska, fastän inga egentliga provborrningar gjordes i somras. Båda fartygen utförde olika förberedelseuppgifter i området. Fennica och Nordica klarade uppgiften bra, fastän isläget var svårare än föregående år. År 2012 assisterades 46 fartyg och år 2013 var antalet 71. Höga förväntningar Förväntningarna på den arktiska sjöfartens framtid är höga. Finland måste hålla sig framme eftersom det finns starka länder med i konkurrensen såsom Ryssland, Norge, Kanada och USA. Med kommer dessutom Kina, Indien och Korea, som är nya medlemmar i Arktiska Rådet. EU godkändes inte som medlem eftersom Unionen inte godkänner säljakt. Sverige gav just över ordförandeskapet i Rådet till Kanada. År 2017 står 100-åriga Finland i tur att vara ordförande. Jag anser det vara en bra utveckling att Arktiska Rådets rådgivande roll håller på att förstärkas och ge Rådet möjlighet att ge ut bestämmelser och sanktioner, gläder sig Vauraste. I de arktiska områdenas internationella konkurrens deltar Finland med sitt goda isbrytarkunnande. Anskaffningen av nya fartyg beror på kunderna och verksamhetsomgivningen och kan t.o.m. vara en politisk fråga. Tero Vauraste lovar att finansiering ordnas för materielanskaffning, utan att skattebetalarna belastas. 14 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

HYÖDYLLISTÄ TIETOA, OTA TALTEEN! * * * NYTTIG INFORMATION, SPARA BILAGAN! Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund r.y. The Finnish Ship s Of cer s Union Jäsentietoa Medlemsinfo Hyödyllistä tietoa jäsenyydestä Nyttig information om medlemskapet www.seacommand. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15

Toimisto Kansli Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Avoinna Öppnat ma-to: 9.00 15.00, pe: 9.00 14.00 Vaihde/Växel 09 6122440 Sähkeosoite Telegramadress SEACOMMAND E-mail office@seacommand.fi www.seacommand.fi Jäsenrekisteri/Medlemsregister Mirjam TUISKU 040 5124078 mirjam.tuisku@seacommand.fi Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare Risto BLOMQUIST 050 3062 546 risto.blomquist@seacommand.fi Varatoiminnanjohtaja/Vice verksamhetsledare Petri SUOMINEN 0400 5960 71 petri.suominen@seacommand.fi Taloussihteeri/Ekonomisekreterare Harriet BJÖRKQVIST harriet.bjorkqvist@seacommand.fi Puheenjohtaja/Ordförande Kristian HEISKANEN 050 5845925 kristian.heiskanen@kymp.net Varapuheenjohtaja/Viceordförande Kai TERIMAA 0500 891918 kai.terimaa@nic.fi Suomen Merenkulku/Finlands Sjöfart Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Hilkka KOTKAMAA 040 5405 224 hilkka.kotkamaa@seacommand.fi Työttömyyskassa Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa PL 115, Lastenkodinkatu 5 B, 00181 HELSINKI Puhelin 09 6866 340 Telefax 09 6866 3441 Sähköposti: etunimi.sukunimi@mmtk.fi Internet: www.mmtk.fi Puhelinpäivystys ma-pe 9.00 11.00 Kassanjohtaja Anja Tikka 09 6866 3442 ETUUSKÄSITTELIJÄT: Puhelin 09 6866 3443 Aija Olin 09 6866 3446 Hanna Salmela 09 6866 3444 Soile Lindgren 09 6866 340 Jenni Laakso Toimistosihteeri/jäsenasiat Internet: www.mmtk.fi Arbetslöshetskassan Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa PL 115, Barnhemsgatan 5 B, 00181 HELSINGFORS Telefon 09 6866 340 Telefax 09 6866 3441 e-mail: fornamn.efternamn@mmtk.fi Internet: www.mmtk.fi Telefonjour må-fr 9.00 11.00 Kassachef Anja Tikka tel 09 6866 3442 Förmånshandläggare: Telefon 09 6866 3443 Aija Olin 09 6866 3446 Hanna Salmela 09 6866 3444 Soile Lindgren 09 6866 340 Jenni Laakso Byråsekreterare/Medlemsärenden Internet: www.mmtk.fi Päällystövälitykset- Befälsförmedlingarna UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO MERIVÄLITYS Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki kirjaamo.uusimaa@te-toimisto.fi Puh. 0295 040152 taloushenkilökunta (mm. tarjoilijat, kokit, kylmäköt, siivoojat, tiskaajat) Puh. 0295 040832 kansi- ja konepäällystö sekä kansi- ja konemiehistö Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Linnankatu 52 B, 20100 Turku kirjaamo.varsinais-suomi@te-toimisto.fi Puh. 0295 044683 Ålands arbets- och näringsbyrå Nygatan 5, 22100 Mariehamn info@ams-aland.fi Tel. 018-25000 16 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

PIIRIT-KRETSARNA Piirikokoukset-Kretsmötena Liiton piirikokoukset ovat avoimia tilaisuuksia kaikille liiton jäsenille. Tarkasta kokouspäivämäärä kotisivultamme: www.seacommand.fi Förbundets kretsmöten är öppna tillställningar för alla förbundsmedlemmar. Kontrollera mötesdatum på våra hemsidor: www.seacommand.fi Piiriasiamiehet / Kretsombudsmännen Ahvenanmaa Åland Johan RAMSLAND 040 5018297 johan.ramsland@pp.inet.fi Helsinki Helsingfors Tapio GARDEMEISTER 040 722 6150 tapio.gardemeister@trafi.fi Ahvenanmaa Åland Tisdagen den 8.4.2014 kl.19:30 på Arkipelag Gemensamt Vårmöte med Ålands energioch sjöfartstekniska förening ÅESF r.f. Helsinki Helsingfors Liiton toimisto förbundets kansli klo/kl 17.00 ti 6.5.2014 kokouksen jälkeen Salve ti 16.9.2014 ti 18.11.2014 kokouksen jälkeen Salve Kotka avoin-öppen Oulu Uleåborg 24.4.2014 M/S Oulu, Oulu klo 19.00 25.11.2014 J/M Sampo, Kemi vuosikokouksen jälkeen Rauma Raumo avoin-öppen Saimaa Saimen lauantai 3.5.2014 Varmaranta/Sulkava talkookokous klo 10.00 Mahdollisuus saunomiseen ja yöpymiseen Liiton kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle lauantai 29.11.2014 Spa hotelli Casino Savonlinna kokous alkaen klo 14.00 Joulusauna klo 16.00 Jouluateria klo 19.00 Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle Kotka Heli PALMU 020 7908 846 heli.palmu@haminakotka.fi Oulu Uleåborg Paavo KETTUNEN 040 5038 715 paavo.kettunen@elisanet.fi Oulun piirille on avattu sähköpostiosoite slpl.oulunpiiri@luukku.com, jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Sähköpostiin voi jättää viestin asiasta, jonka haluaisi käsiteltävän seuraavassa piirikokouksessa, vaikka olisi itse estynyt saapumasta. Rauma Raumo Santtu HARJU 045 2348191 santtu.harju@student.samk.fi Saimaa Saimen Jukka RIIKONEN 0400 194 992 jukka61.riikonen@gmail.com Tampere Tammerfors Kai TERIMAA 0500 891918 kai.terimaa@nic.fi Turku Åbo Jussi MÄKITALO 040 7500 482 makitalojussi@hotmail.com Vaasa Vasa 050 9287 398 Tuula FORSBLOM slpl.vaasanpiiri@gmail.com tuula.forsblom@netikka.fi Vaasan piirille on avattu sähköpostiosoite slpl.vaasanpiiri@gmail.com, jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Piiriasiamies toivoo yhteydenottoa ko. osoitteeseen ilmoittamalla siihen oma sähköpostiosoite, mikäli haluat infoa tulevista kokouksista tai vaikkapa STTK:n aluetoimikunnan asioista. Jäsenet voivat lähettää myös kommentteja ajankohtaisista asioista. Vasakretsen har öppnat en e-postadress slpl.vaasanpiiri@gmail.com, vars avsikt är att aktivera våra medlemmar i kretsmötesverksamheten. Kretsombudsmannen önskar att du tar kontakt med denna adress genom att meddela din egen e-postadress, ifall du vill ha info om kommande möten eller t.ex. STTK:s regionala verksamhet. Medlemmarna kan också skicka kommentarer om aktuella frågor. Tampere Tammerfors avoin-öppen Turku Åbo maanantai 10.3.2014 klo 18.00 S/S Bore Vaasa Vasa avoin-öppen Jäsen! Kirjoita lehteesi! suomenmerenkulku@seacommand.fi Medlem! Skriv till din tidning! FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17

JÄSENREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE JÄSENMAKSU Liiton jäsenmaksu on vuonna 2014 1,4% ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassamaksu. ITSEMAKSAVA JÄSEN Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot Mirjam Tuiskulta mirjam.tuisku@seacommand.fi tai puh 09 6122 4413 HYÖDYLLISTÄ TIETOA, OTA TALTEEN! * * * NYTTIG INFORMATION, SPARA BILAGAN! Tai jos maksat ilman viitettä: Tilinumero Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (vain jäsenmaksuille) Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle) Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv) Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain. Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan. Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut. Säilytä kuitit, sillä suorituksesi ei näy liiton tilillä välittömästi. Maksa jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsenmaksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät. TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON Muistathan tarkistaa palkkakuitista, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi. Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon. JÄSENMAKSUVAPAUTUS Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko opiskelun ajaksi) seuraavin perustein: opiskelet (koko opiskelun ajaksi):mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi, sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua KANNATTAJAJÄSEN Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein: siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle toimit yrittäjänä kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta kannattajajäsenyyteen. Kannattajajäsenmaksu on 70 e /kalenterivuosi. Kaikille kannattajajäsenille postitetaan viitepankkisiirto automaattisesti. Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. HAKEMUKSET Jäsenhakemuksia, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeita, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomuksia voit tilata liiton toimistosta tai tulostaa liiton kotisivuilta www.seacommand.fi. Kirjallisiin hakemuksiin tehtyihin päätöksiin vastataan jäsenelle aina kirjallisesti. Pelkkä jäsenkortti ei takaa jäsenyyttä. Myös jäsenmaksut on oltava suoritettuna tai jäsenmaksuista on myönnetty vapautus. Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat käytössäsi, kun jäsenyytesi on voimassa. Seuraa myös Suomen Merenkulku-lehden jäsenilmoituksia sekä liiton kotisivujen ilmoituksia. Kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa voit kääntyä liiton toimistonhoitajan Mirjam Tuiskun puoleen mirjam.tuisku@seacommand.fi puhelin 09 6122 4413 18 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

UPPDATERA DINA UPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET MEDLEMSAVGIFTEN Förbundets medlemsavgift år 2014 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten. I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan. MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron av Mirjam Tuisku mirjam.tuisku@seacommand.fi eller tfn 09 6122 4413 Eller om du betalar utan referens: Kontonummer Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (endast för medlemsavgifter) Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person) Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå) Medlemsavgiften bör betalas månatligen. Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras. Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Spara kvittona eftersom din betalning inte genast syns på förbundets konto. Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta. MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR TILL EGET FÖRBUND Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen. Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund. MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången, utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder: du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst. du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring UNDERSTÖDANDE MEDLEM Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder: du går i pension/ sjukpension du är företagare du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa. Understödande medlemsavgift är 70 e /kalenderår. Till alla understödande medlemmar postas automatiskt ett referensbankgiro. Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. Förvärvsarbetare, som bor i Finland och som inte har fyllt 68 år, kan vara medlem i arbetslöshetskassan. ANSÖKNINGAR Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller medlemsavgiftsbefrielse kan beställas från förbundets kansli eller skrivas ut från förbundets hemsidor www.seacommand.fi. Beslut som gjorts på skriftliga ansökningar sänds alltid skriftligt till medlemmen. Enbart medlemskortet garanterar inte medlemskapet. Också medlemsavgifterna bör ha inbetalts eller befrielse från medlemsavgift beviljats. Arbetslöshetsskyddet och övriga medlemsförmåner står till ditt förfogande när ditt medlemskap är i kraft. Följ också med medlemsannonserna i tidskriften Finlands Sjöfart samt på förbundets hemsidor. I alla frågor gällande medlemskapet kan du vända dig till förbundets kanslist Mirjam Tuisku mirjam.tuisku@seacommand.fi telefon 09-6122 4413. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19

JÄSENMAKSUVAPAUTUS HAKEMATTA? Jos palkanmaksusi on jostain syystä keskeytynyt, emme saa jäsenmaksurekisteriin selvitystä siitä, ellet itse ilmoita asiasta ja hae jäsenmaksuvapautusta. Jotta välttyisit turhilta maksutiedusteluilta, on tärkeää, että ilmoitat muutoksista. Jos olet unohtanut hakea jäsenmaksuvapautusta voit tehdä sen tällä lomakkeella. HAR DU GLÖMT ATT ANSÖKA OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE? Om din löneutbetalning av någon anledning har avbrutits får vi inte information om det till medlemsregistret om du inte själv meddelar om saken och ansöker om medlemsavgiftsbefrielse. För att du skall undvika onödiga betalningsförfrågningar är det viktigt att du meddelar om eventuella förändringar. Om du har glömt att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse kan du göra det med den här blanketten. NIMI / NAMN HENKILÖTUNNUS / PERSONSIGNUM LÄHIOSOITE / NÄRADRESS POSTITOIMIPAIKKA / POSTKONTOR SÄHKÖPOSTIOSOITE / E-MAILADRESS TYÖTÖN, SAAN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA KELALATA, AJANJAKSO / ARBETSLÖS, JAG FÅR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNING FRÅN FPA, TID Jos saat Maa- meri- ja metsäalojen Työttömyyskassasta työttömyyskorvausta, jäsenmaksuvapautusta ei tarvitse erikseen hakea, vaan kassa perii automaattisesti jäsenmaksun. Om du får arbetslöshetsersättning från Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa behöver du inte skilt ansöka om medlemsavgiftsbefrielse, utan kassan drar automatisk av medlemsavgiften. OPISKELEN OPISTON NIMI / JAG STUDERAR LÄROINRÄTTNINGENS NAMN KOKO ARVIOITU OPISKELUAIKA / HELA DEN BERÄKNADE STUDIETIDEN VARUSMIES-/SIVIILIPALVELUS / MILITÄR-/CIVILTJÄNST, AJANJAKSO / TID PALKATON SAIRAUSLOMA TAI KUNTOUTUSTUKI / SJUKLEDIGHET UTAN LÖN REHABILITERINGSSTÖD AJANJAKSO / TID PALKATON ÄITIYS-/ISYYS-/VANHEMPAINLOMA / MODERSKAPS-/FADERSKAPS-/FÖRÄLDRALEDIGHET UTAN LÖN AJANJAKSO / TID HOITOVAPAA AJANJAKSO / VÅRDLEDIGHET TID OLEN JÄSENENÄ POHJOISMAISESSA PÄÄLLYSTÖLIITOSSA / JAG ÄR MEDLEM I ETT NORDISKT BEFÄLSFÖRBUND LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMN AJANJAKSO / TID MAKSAN JÄSENMAKSUT TILAPÄISESTI (korkeintaan yksi vuosi) TOISEN TOIMIALAN AMMATTILIITTOON / JAG BETALAR TILLFÄLLIGT (högst ett år) MINA MEDLEMSAVGIFTER TILL ETT FACKFÖRBUND INOM EN ANNAN BRANSCH LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMN AJANJAKSO / TID VIRKAVAPAA AJANJAKSO / TJÄNSTELEDIGHET, TID OMA LOMA AJANJAKSO / EGEN LEDIGHET UTAN LÖN, TID PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / DATUM OCH UNDERSKRIFT JÄSENMAKSUVAPAUTUS MYÖNNETÄÄN AINA MÄÄRÄAJAKSI JA SIKSI TARVITSEMME JÄSENMAKSUVAPAUTUKSELLE AINA ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISPÄIVÄMÄÄRÄN. Jos et tiedä päättymisaikaa, arvioi se. MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN BEVILJAS ALLTID FÖR VISS TID OCH DÄRFÖR BEHÖVER VI FÖR MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN ALLTID TIDEN NÄR DEN INLEDS OCH TAR SLUT. Om du inte vet när den tar slut, gör en bedömning. LOMAKE PALAUTETAAN OSOITTEESEEN: Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Mirjam Tuisku, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki BLANKETTEN RETURNERAS TILL ADRESSEN: Finlands Skeppsbefälsförbund, Mirjam Tuisku, Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors