Asiantuntijaseminaarit käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista

Työ r a p o r t t i 9 9-1 3 Asiantuntijaseminaarit käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista Kimmo Kivinen Juha-Pekka Turunen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Työ r a p o r t t i 9 9-1 3 Asiantuntijaseminaarit käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista Kimmo Kivinen Juha-Pekka Turunen Helmikuu 1999

Työ r a p o r t t i 9 9-1 3 Asiantuntijaseminaarit käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista Kimmo Kivinen..Juha-Pekka Turunen Diskurssi Oy Helmikuu 1999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

EXPERT SEMINARS ON ENVIRONMENTAL IMPACT ASSESSMENT OF THE FINAL DISPOSAL FACILITY OF SPENT NUCLEAR FUEL ABSTRACT Posiva Oy has during 1997-1999 conducted the Environmental lmpact Assessment (EIA) procedure for the final disposal facility of spent nuclear fuel in Finland. At the programming stage (scoping) of the procedure, the citizens and all interested parties had their say about the contents of EIA. Also about the program document everyone could express their opinion. The Ministry of Trade and lndustry co-ordinates the EIA-procedure. The Ministry said at its official statement on June 1998 among others, that Posiva should discuss the methods available for Social lmpact Assessment (SIA) during public participation. After the statement Posiva arranged a four seminar series to discuss the EIA principles and methods for the disposal facility of spent nuclear fuel. The seminars aimed at giving opportunities to specialists and authorities to discuss important matters within the EIA driven by Posiva. Posiva co-ordinated the discussions and informed the parties about timely things. The first seminar handled the EIA procedure of the final disposal of spent nuclear fuel. The second seminar concentrated on transportation of spent nuclear fuel to the optionai disposal sites. Transport safety, risk analysis, fears and optionai transportation routes were discussed. The third seminar focused especially on SIA methods. The audience consisted mainly of researchers. The fourth and last seminar handled SIA from the viewpoint participating authorities. Especially economic impacts and public image of the communities and fears of the inhabitants were handled as well as the methods that were used for the assessments. Posiva decided to focus the SIA on matters that were considered significant by the inhabitants of the communities at the optionai sites. lnformation about possible impacts and their significance was gathered by interviewing the interested groups, by discussing at the open public meetings and by gathering written comments. Keywords: final disposal of spent nuclear fuel, environmental impact assessment, social impact assessment, transportation of spent nuclear fuel

ASIANTUNTIJASEMINAARIT KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA TIIVISTELMÄ Posiva suorittaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksesta (YVA)-Iain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vuosina 1997-1999. Arvioinnista on laadittu ohjelma, johon kansalaiset ja viranomaiset sekä muut sijoituspaikkakuntien osapuolet ovat voineet vaikuttaa jo laadintavaiheessa. Kauppaja teollisuusministeriö (KTM) on antanut ohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon kesäkuussa 1998. KTM:n lausunnossa Pasivan edellytettiin mm. Käynnistävän keskustelun sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmistä. "Hankkeesta vastaavan tulisi käsitellä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa (SVA) käytettäviä menetelmiä YVA -menettelyyn liittyvässä tiedotuksessa ja vuorovaikutuksessa... " Posiva järjesti syksyllä 1998 neljän seminaarin sarjan, joissa käsiteltiin YVA:n periaatteita ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen suunnittelussa. Seminaarisarjalla tarjottiin asiantuntijoille ja viranomaisille mahdollisuus osallistua Pasivan järjestämään ympäristövaikutusten arviointiin. Keskustelussa asiantuntijat ja viranomaiset ovat saaneet tuoda esille tärkeinä pitämiään asioita arvioinnista. Samalla Posiva on pyrkinyt edistämään asiantuntijoiden ja viranomaisten keskustelua sekä informoimaan heitä ajankohtaisista hankkeeseen liittyvistä asioista. Ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Toisessa seminaarissa käsiteltiin ydinjätteiden kuljetuksia loppusijoituspaikkakunnalle. Kuljetusseminaarissa tarkasteltiin kuljetusten turvallisuutta, riskianalyysiä ja kuljetuksiin liittyviä pelkoja, sekä kuljetusvaihtoehtoja. Tilaisuus oli tarkoitettu ydinjätteen kuljetuksista vastaaville ja ydinjätealalla työskenteleville sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kolmannessa seminaarissa käsiteltiin erityisesti sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmiä. Seminaari oli suunnattu alan tutkijoille. Neljäs ja viimeinen seminaari koski myös sosiaalisten vaikutusten arviointia ja se oli tarkoitettu loppusijoituslaitoksen sosiaalisten vaikutusten arviointiin osallistuville viranomaisille. Loppusijoituksen SVA seminaareissa käsiteltiin sosioekonomisiin vaikutuksiin, imagoon ja pelkoihin liittyviä tutkimuksia ja niiden menetelmiä. Pasivan lähtökohtana oli selvittää vertailupaikkakunnilla tärkeinä pidettäviä asioita. Niitä kartoitettiin mm. haastattelemalla eri intressiryhmiä, keskustelemalla kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa ja keräämällä kirjallista palautetta. Tämän pohjalta ovat nousseet esille aihealueet, joista Posiva on teettänyt lisätutkimuksia. Näiden tutkimusten menetelmistä seminaarisarjassa kuultiin alustuksia ja käytiin keskustelua. Avainsanat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, ympäristövaikutusten arviointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi, käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus

1 SISÄLL VSLUETTELO Tiivistel mä Abstract 1 JOHDANTO 3 1.1 Tausta 3 1.2 Tilaisuuksien tavoite 3 1.3 Tilaisuuksien osallistujat............... 4 1.4 Raportin sisältö..................................... 4 2 HANKE JA SEN YVA 2.1 Hankkeen historiaa... 2.2 Pesivan YVA 2.3 Ongelmia Pesivan SV A:ssa... 5 5 6 7 3 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KULJETUS LOPPUSIJOITUS- PAIKKAAN... 9 3.1 Kuljetusten turvallisuus - käytetty ydinpolttoaine yksi ryhmä vaarallisia aineita 9 3.1.1 Ydinainekuljetusten turvallisuusvaatimukset... 10 3.1.2 Keski-Euroopan kontaminoituneista kuljetuksista... 10 3.2 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten riskianalyysi......... 11 3.2.1 Riskianalyysin tavoitteet............ 11 3.2.2 Kuljetusjärjestelyjen kuvaus......... 11 3.2.3 Tutkimusmenetelmien yleiskuvaus... 12 3.3 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään... 13 3.3.1 Miksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään -tieteen näkökulmasta.................. 13 3.3.2 Miksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään - kansalaisten näkökulma......... 14 3.4 Yleistä kuljetuksista...................... 16 3.5 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille...... 18 3.5.1 Lähtökohdat 18 3.5.2 Reittivalintojen perusteet............ 18 3.5.3 Yhteenveto ja johtopäätökset............ 20

2 4 LOPPUSIJOITUKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET.............. 21 4.1 Loppusijoitushanke............................................................ 21 4.2 Vaihtoehtoisten sijoituskuntien nykytila ja tulevaisuuden suunnitelmat. 21 4.3 Hankkeen vaikutukset yritystoimintaan ja työllisyyteen................... 21 4.4 Hankkeen vaikutukset väestökehitykseen................................. 22 4.5 Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen........................... 23 4.6 Hankkeen vaikutukset kiinteistöjen arvoon................................ 23 4.7 Hankkeen vaikutukset kunnallistalouteen.................................. 23 4.8 Hankkeen vaikutukset aluetalouteen....................................... 23 5 LOPPUSIJOITUSHANKKEEN KUNNALLISTALOUDELLISET VAIKUTUSMEKANISMIT............ 25 6 KIINTEISTÖJEN ARVOT........................................................... 26 6.1 6.2 6.3 Tutkimuksen sisältö ja päätavoitteet........................................ 26 Tutkimusmenetelmät 26 Tutkimuksen tuloksia.......................................................... 27 7 LOPPUSIJOITUKSEN IMAGOVAIKUTUKSET................ 28 7.1 Tutkimus......................................................................... 28 7.2 Tuloksia.......................................................................... 28 8 KUNTAIMAGOT........................... 31 9 LOPPUSIJOITUKSEEN LIITTYVÄT PELOT, RISTIRIIDAT JA HUOLENAIHEET...................................................................... 33 9.1 Lähestymistapoja ydinjätteeseen yhteiskuntatieteissä................... 33 9.2 Lähestymistapoja SVA:iin.................................................... 33 9.3 Ydinjäte SVA:n ongelmia.................................... 34 9.4 Etiikka............................................................................ 35 9.5 Kysymyksiä käytetyn ydinpolttoaineen sosiaalisten vaikutusten yhteiskuntatieteelliseen arviointiin........................................... 35 9.6 Mitä vielä voisi tehdä tämän hankkeen yhteydessä?..................... 36 10 JULKISHALLINNOLLINEN YDINJÄTETUTKIMUS (JYT)...................... 38 11 SEMINAARIEN TARKASTELUA JÄRJESTÄJÄN NÄKÖKULMASTA........ 40

3 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Posiva suorittaa YVA-Iain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Arvioinnista on laadittu ohjelma, johon kansalaiset ja kaikki kiinnostuneet tahot ovat voineet tutustua ja esittää mielipiteensä maalis-huhtikuussa 1998. Kauppa- ja teollisuusministeriö {KTM) on antanut ohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon kesäkuussa 1998. Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) on tärkeää vuorovaikutus eri osapuolten välillä. YVA-ohjelmaa laadittaessa keskeisessä asemassa ovat olleet vaihtoehtoisten sijoituspaikkakuntien asukkaat, jotka ovat esittäneet näkemyksiään arvioitavista asioista. Kuntalaisten lisäksi mukaan ovat tulleet eri alojen asiantuntijat. Posiva on järjestänyt neljä seminaaria, joissa on käsitelty ydinjätteen loppusijoituslaitoksen YVA:n periaatteita. Ensimmäisessä seminaarissa (17.1 0.1997) käsiteltiin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointia. Tämä tilaisuus oli tarkoitettu lähinnä viranomaisille. Toisessa seminaarissa (12.8.1998) käsiteltiin ydinjätteiden kuljetuksia loppusijoituspaikkakunnalle. Tilaisuus oli tarkoitettu ydinjätteen kuljetuksista vastaaville ja ydinjätealalla työskenteleville sekä muille kiinnostuneille. Kolmannessa seminaarissa (23.9.1998) käsiteltiin erityisesti sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmiä. Seminaari oli suunnattu alan tutkijoille. Neljäs ja viimeinen seminaari (4.11.1998) oli myös sosiaalisten vaikutusten arvioinnista (SVA) ja se oli tarkoitettu loppusijoituslaitoksen sosiaalisten vaikutusten arviointiin osallistuville viranomaisille. 1.2 Tilaisuuksien tavoite KTM:n lausunnossa, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen YVA:sta, pyydettiin keskustelua siitä, mikä on alan näkemys sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmistä. "Hankkeesta vastaavan tulisi käsitellä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käytettäviä menetelmiä YVA -menettelyyn liittyvässä tiedotuksessa ja vuorovaikutuksessa... " Seminaarisarjalla on annettu asiantuntijoille ja viranomaisille mahdollisuus osallistua rakentavan keskustelun kautta Pasivan järjestämään ympäristövaikutusten arviointiin. Keskustelussa he ovat saaneet tuoda esille tärkeinä pitämiään asioita arvioinnista. Samalla Posiva on pyrkinyt koordinoimaan asiantuntijoiden ja viranomaisten keskustelua sekä informoimaan asiantuntijoita ja viranomaisia ajankohtaisista asioista.

4 1.3 Tilaisuuksien osallistujat 17.10.1997 järjestetyssä ensimmäisessä tilaisuudessa oli mukana edustajia Eurajoen kunnasta, Kuhmon ja Loviisan kaupungista, Kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Säteilyturvakeskuksesta, Ympäristöministeriöstä, Imatran Voima Oy:stä ja L T Konsultit Oy:stä. 12.8.1998 järjestettyyn ydinjätekuljetuksia käsitelleeseen tilaisuuteen oli kutsuttu kuljetuksista vastaavia tahoja ja ydinjätealalla työskenteleviä sekä muita kuljetuksista kiinnostuneita. Paikalla oli edustajia Ratahallintokeskuksesta, Valtionrautateiltä, Tielaitokselta, Liikkuvasta poliisista, Suojelupoliisista, Suomen kuorma-autoliitosta, Merenkulkulaitokselta, VTT Energiasta, Kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Säteilyturvakeskuksesta, Liikenneministeriöstä, Kainuun ympäristökeskuksesta, Lounais Suomen ympäristökeskuksesta, IVO-yhtiöistä, L T-Konsulteista ja ANSERI-konsultit Oy:stä. 23.9.1998 SVA tilaisuuteen oli kutsuttu sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kotimaisia tutkijoita, asiantuntijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita tahoja. Edustettuina olivat yksittäisten tutkijoiden lisäksi Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Stakes, JYT yhteistyöryhmä, JYT johtoryhmä, Kuluttajatutkimuskeskus, Imatran Voima Oy, Corporate lmage Oy, Diskurssi Oy, Kaupunkitutkimus S. Laakso, Maakanta Oy ja Yritystaito Oy. 4.11.1998 SVA tilaisuuteen oli kutsuttu loppusijoituslaitosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin osallistuvia viranomaisia ja muita asiantuntijatahoja. Edustettuina olivat Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kuluttajatutkimuskeskus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Oulun lääninhallitus, Tielaitos, Turun yliopiston Sosiologian laitos, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, Äänekosken kaupunki, Imatran Voima Oy, Corporate lmage Oy, Diskurssi Oy, Kaupunkitutkimus S. Laakso, Maakanta Oy ja Yritystaito Oy. 1.4 Raportin sisältö Tämä raportti sisältää, ensimmäistä seminaaria lukuun ottamatta, seminaareissa esitetyt alustukset ja SVA seminaarien osalta myös alustuksista käydyn keskustelun. Luvussa 2 käsitellään Pasivan YVA -hanketta Pasivan edustajien Juhani Viran ja Jaana Avolahden pitämien alustusten pohjalta. Luvussa 3 esitetään kuljetusseminaarin alustukset. Tämän seminaarin keskustelua ei ole kirjattu. Kappaleesta 4 eteenpäin esitetään kahden SVA seminaarin alustukset keskusteluineen. Alustukset ja keskustelut on yhdistetty molemmista seminaareista, koska alustukset olivat osittain samoja. Kustakin aiheesta käyty keskustelu on sijoitettu alustuksen loppuun riippumatta siitä, missä vaiheessa seminaaria keskustelu käytiin. Alustuksia ja puheenvuoroja ei ole kirjattu sanatarkasti. Puheenvuorot ilmaistaan ' ' -merkillä ja kursivoinnilla. Pasivan edustajien puheenvuoroissa mainitaan henkilö nimeltä puheenvuoron lopussa.

5 2 HANKE JA SEN YVA 2. 1 Hankkeen historiaa Juhani Vira. Posiva: Jo ydinvoimateollisuuden alkuaikoina (1950-luvulla) jätteiden syntymisestä oltiin tietoisia ja jätehuoltoratkaisuihin liittyvien ympäristövaikutusten selvittämistä on pidetty tärkeänä (J.G. Growther: Nuclear energy in industry, George Newnes Ltd, 1956). Ensin ajatuksena oli antaa käytetyn polttoaineen jäähtyä ja haudata se sitten maahan tai mereen. Suomessakin lähtökohtana oli alusta alkaen jätteiden hautaaminen kallioon (Y JT:n ydinjäteselvitys vuodelta 1978). Asiaan liittyviä yhteiskunnallisia aspekteja käsiteltiin tuolloin lähinnä toiminnan harjoittajan näkökulmasta. Sijaintipaikan valintakriteerinä oli esimerkiksi alueen harva asutus. Eristämisperiaate on omaksuttu myöhemmin. Sen mukaan käytetty ydinpolttoaine pakataan tiiviisiin säiliöihin, joista ei pääse ympäristöön merkittäviä tai havaittavia päästöjä. Riskianalyysi syntyi yhdysvaltalaisen ydinvoimaloiden riskiselvityksissä käytetyn WASH -1400 mallin pohjalta. Siinä tehdään skenaarioita mahdollisista kehityksistä ja pyritään muodostamaan riskitasosta kvantitatiivinen arvo. Riskianalyysi levisi varsinkin Yhdysvalloissa useille aloille. Sitä vaadittiin käytettäväksi hankkeissa, jotka voisivat aiheuttaa ympäristö- tai terveysvaaroja. Radikaaleimmissa vaatimuksissa esitettiin, että riskien minimointi tulisi ottaa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Riskianalyysin luotettavuutta kuitenkin epäiltiin. Asiantuntijoiden arvioita kyseenalaistettiin, samoin kuin koko lähestymistapaa. Ydinvoimasektori vastasi haasteeseen valistuksella. Ajateltiin, että riskianalyysin tulokset ja johtopäätökset hyväksyttäisiin paremmin, kun ihmiset ymmärtäisivät sen taustat ja perusteet. Tiedotus ja valistus onkin lisännyt kansalaisten luottamusta, mutta ei ainakaan toistaiseksi ole vielä vakuuttanut läheskään kaikkia. Vaatimus paikallisten ihmisten paremmista osallistumismahdollisuuksista päätöksentekoon onkin voimistunut. Näyttää yhä selvemmin siltä, että riskianalyytikoiden tarjoama riskikäsite ei vastaa kansalaisten kokemusta siitä uhasta, minkä esimerkiksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen koetaan tuovan. Kokonainen riskiselvityksen haara (risk perception studies) onkin pyrkinyt selvittämään, miten kansalaiset riskin kokevat. Näitä selvityksiä on käytetty myös valistustyössä. Suomessa vuonna 1988 voimaan tullut ydinenergialaki on lisännyt yleisen mielipiteen merkitystä ydinvoimaa koskevassa päätöksenteossa. Lain myötä päätösvaltaa siirtyi aikaisempaa enemmän kuntiin. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeessa onkin pyritty valistamisen sijaan vuorovaikutteiseen keskusteluun. Keskustelua on myös laajennettu pelkästä riskikeskustelusta hankkeen yhteiskunnallisen merkityksen pohtimiseen.

6 Samaan aikaan esimerkiksi Yhdysvalloissa keskustelu on siirtynyt riskianalyyseistä riskien hallintaan (risk management). Kysymys ei ole enää jokin tietynsuuruisen riskin hyväksymisestä, vaan tietyn toimintatavan hyväksyttävyydestä ja kansalaisten mahdollisuudesta (myöhemminkin) vaikuttaa toimintatapaan. Tällöin keskusteltavaksi tulee enemmänkin toiminta eikä riskiarvio. Tämän näkemyksen mukaan esimerkiksi pidettäessä kiinni nykyiseen ydinenergialainsäädäntöömme sisältyvästä demokratiakäsityksestä, vähintään yhtä merkittävä kuin riskianalyytikoiden riskiarvio on kansalaisten käsitys riskistä (konstruoitu riski). 2.2 Pasivan YVA Jaana Avo/ahti. Posiva: Asiantuntijoiden ja kansalaisten riskikäsitykset eroavat toisistaan. Ympäristövaikutusten arvioinnissa riskejä ja ympäristövaikutuksia ei voida määritellä pelkästään asiantuntijoiden välisessä vuoropuhelussa, koska riskit eivät ole aina objektiivisesti mitattavissa ja analysoitavissa. Riski ei ole pelkästään seurausta luonnon ja sosiaalisen ympäristön prosesseista, vaan jokainen tulkitsee tietoa omasta näkökulmastaan. Riskit ovat moniulotteisia uskomusten, asenteiden, arvostusten, tunteiden ja arvojen kokonaisuuksia. Tämän takia käsitys riskistä ja vaikutuksista muodostuu sosiaalisten konfliktien ja neuvottelujen perusteella. Riskianalyysiin sisällytetään sekä tieteellisesti perusteltua ainesta että arvoja. Ympäristövaikutusten arviointi on keino, jonka avulla oletettuja riskejä voidaan käsitellä. Siihen tarvitaan osapuolten välistä järjestelmällistä vuorovaikutusta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutusten arvioinnissa YVA:n prosessimaisuus painottuu. Arvioinnin sisältö muodostuu ja täsmentyy prosessin edetessä, samoin asioiden painotus muuttuu. Esimerkiksi kaikkia vaihtoehtojen vaikutuksia ei arvioida, vaan keskitytään olennaisiin ja tärkeisiin. Rajauksia ja painotuksia tehtäessä on tärkeää, että prosessiin osallistuu laajasti asiantuntijoita ja kansalaisia. Asiantuntijat eri aloilta synnyttävät arvion hankkeen tieteellisestä ja teknisestä soveltuvuudesta ja kansalaiset arvioivat hankkeen yhteiskunnallisen soveltuvuuden. Lopputuloksena syntyy yhtenäinen esitys hankkeen vaikutuksista, joka ei ole konsensus, vaan sisältää ristiriitaisiakin arvioita. Sosiaaliset vaikutukset voidaan määritellä vaikutuksiksi elämäntapaan, hyvinvointiin, elinoloihin ja/tai viihtyvyyteen. Sosiaaliset vaikutukset voivat tarkoittaa eri näkökulmista eri asioita. Arvioitavien sosiaalisten vaikutusten rajaamisen lähtökohtana käytetyn ydinpolttoaineen SVA:ssa on ollut loppusijoituspaikkakuntien asukkaiden näkemykset mahdollisista vaikutuksista. Näkemyksiä mahdollisista vaikutuksista saatiin haastattelemalla eri intressiryhmiä, yleisötilaisuuksien keskusteluista ja keräämällä kirjallista palautetta. Joitakin esimerkiksi Sairisen SVA -määritelmän kohtia on jäänyt arvioinnista pois, koska mahdollisten sijoituspaikkakuntien asukkaat eivät tuoneet niitä esille, esimer-

7 kiksi vaikutuksia paikkakunnan instituutioihin. Suuren merkityksen saivat esimerkiksi sosioekonomiset ja imagokysymykset Seuraavassa on lueteltu Pasivan teettämät ja tekeillä olevat selvitykset sosiaalisten vaikutusten arvioinnista: Aluekuvaukset (Suunnittelukeskus Oy) Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen sosiaalinen ulottuvuus, väliraportti (YTK/TKK) Vuorovaikutus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arviointiohjelman laadintavaiheen tilaisuudet. (Diskurssi Oy) Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen sosiaaliset vaikutukset kuntalaisten näkökulmasta, haastattelututkimus (YTK/TKK) Kuntalaispalaute ympäristövaikutusten arvioinnissa. Kirjallinen palaute, pienryhmät ja lehtikirjoittelu (Imatran Voima Oy 1 Ympäristönsuojeluyksikkö) Taloudellisten vaikutusten arviointi (Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi) Taloudellisten vaikutusten arviointi (Yritystaito Oy) Kiinteistöjen arvot Eurajoella, Kuhmossa, Loviisassa ja Äänekoskella (Maakanta Oy) Kuhmolaisten yritysten perustietaselvitys (Kuhmon yrittäjät ry) - Ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen mahdolliset vaikutukset kuluttajien valintoihin ja loppusijoituspaikkakunnan tuotteiden menekkiin markkinoilla (Kuluttajatutkimuskeskus) Kuntaimagotutkimus (Corporate lmage Oy) Matkailijoiden suhtautuminen loppusijoitukseen (YTK/TKK) Sosiaalisten vaikutusten yhteiskuntatieteellinen arviointi (Turun yliopisto, Sosiologian laitos) 2.3 Ongelmia Pasivan SVA:ssa Sosiaalisten vaikutusten arviointi on pulmallista. Esimerkiksi kyselyissä on törmätty metodiseen ongelmaan. Ihmiset pyrkivät vastaamaan kyselyihin loogisesti, yleisesti hyväksyttävästi ja välttämään ristiriitoja vastaustensa kesken. Mutta keskusteluissa huomataan, että ihmisten on hyvin vaikeata ilmaista monia asioita. (Vira) Kyselyn avulla selvitettiin esimerkiksi matkailijoiden suhtautumista loppusijoitukseen. Kyselyn tuloksiin pitää tehdä kuitenkin lukuisia varauksia, esimerkiksi "miten ihmiset todellisuudessa toimivat 20 vuoden päästä". Tämän takia kysely ei voi olla ainut tapa selvittää asioita. (Avolahti) Yksi ongelma on myös asukkaiden passiivisuus ja väsymys. Esimerkiksi kyselyjä lähetettiin kaikkiaan 45 000 ja vastauksia saatiin 700. Lisäksi lähetettiin lehdyköitä ja järjestettiin tilaisuuksia. Näiden lisäksi on Julkishallinnollinen ydinjätetutkimusohjelma (JYT) tehnyt paikkakunnilla haastatteluita ja kyselyitä. Paikkakuntalaisten innostus aihetta kohtaan alkoi hiipua. (Vira)

8 KYSYMYKSIÄ JA KOMMENTTEJA: Nykyään tehdään niin paljon kvantitatiivista tutkimusta, pyrkien taulukoimaan asioita, mutta laadullinen tutkimus pystyisi vastaamaan paremmin. Pitäisi pyrkiä yhdistämään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta. Posiva teetti kyselyn matkailijoille: "Tulisitko paikkakunnalle jos täällä olisi ydinjätteitä: en, ehkä, kyllä, en tiedä ". Vajaa tuhat vastasi. Matkailijoiden mielestä hanke vaikeuttaa matkailua. Mutta kyselyn asettelussa on aina ongelmia ja tuloksiin liittyy joitakin varauksia. (Avolahti) Monipuolistakaa vaan metodistisia välineitä, mutta kyllä kyselylläkin on käyttöä. Kyllä ihmiset osaavat itse ajatella asioita. Ydinjätteiden loppusijoituksen SVA on vaikeata, koska sosiaaliset vaikutukset tulevat muuttumaan koko ajan. Pitkä aikaperspektiivi (esimerkiksi 50 vuotta) on ongelmallinen sekä teknisten, taloudellisten että sosiaalisten ennusteiden laatimisessa. (Vira) Tällä hetkellä ei kovin tarkkaan tiedetä, mitä SVA:IIa tarkoitetaan. Miten se pitäisi määritellä tutkijoiden mielestä? Stakes määrittelee SVA:n lain pohjalta eli asukkaita kuunnellaan todella prosessin eri vaiheissa, varsinkin alkuvaiheessa ja eri ryhmät, tasot ja tahot otetaan mukaan. Asioista myös tiedotetaan. Pitää huomata, että YVA:n aikataulu ei sovi SVA:iin. SVA alkaa ennen YV A:a ja jatkuu pidemmälle. Mitä Pasivan SVA:IIa tarkoitetaan? Jos pitäisi tyypitellä Pasivan SVA näkemys, niin se olisi demokraattinen. Muita mahdollisia vaihtoehtoja voisi olla asiantuntijavetoinen tai tasapuolisuusvetoinen SVA. Imatran Voima Oy:n SVA raportti valmistuu kohta. Heidän kokemusten mukaan SVA pitäisi aloittaa aiemmin, mutta YVA:n tilaaja usein haluaa nopeamman prosessin. Hekin kokivat ongelmana liian passiiviset ihmiset, koska osallistamista pitää järjestää niin usein. IVO lähetti 13000 kyselyä ja sai 25 vastausta. Tilaisuuksissa oltiin myös kyllästyneitä jatkuvaan osallistumiseen: "Joko te taas vaivaatte meitä tällä ydinasialla?" Vielä on tekemättä ydinenergialain mukaiset kuulemiset, eli sitten vasta väsymistä tulee. Asetammeko liian suuria vaatimuksia SVA:IIe, osallistuminen on hankalaa ja sitä ei ole vielä riittävän paljon tutkittu. Tilaisuuksissa istuminen ei vielä siirrä valtaa. Tärkeämpää kuin osallistujamäärä on keskustelun taso, ihmisiä saattaa turhauttaa kun todellisia päätöksiä ei päästä tekemään, koska hanke on niin pitkä. YVA:ssa on ongelmakohtia jotka eivät hankkeesta vastaavan ponnisteluilla korjaannu. Tilaisuuksissa käy samat ihmiset, muodostuuko niistä tietty tilaisuuksien valtael iitti.

9 3 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KULJETUS LOPPUSIJOITUSPAIKKAAN 3. 1 Kuljetusten turvallisuus - käytetty ydinpolttoaine yksi ryhmä vaarallisia aineita Tero Varjoranta. Säteilyturvakeskus (STUK) Vaarallisten aineiden kuljettamiselle on olemassa erityiset määräykset. Aineet on jaettu yhdeksään ryhmään (räjähdys-, palo-, säteilyvaarallisia, myrkyllisiä, syövyttäviä jne). Radioaktiivisten aineiden osuus vaarallisten aineiden kuljetuksista on n. 2 %. Maailmassa kuljetetaan vuosittain 20-30 miljoonaa yksikköä ja Suomessa vuosittain 20 000 yksikköä radioaktiivista ainesta. Niistä ydinvoimaloiden tuoreen polttoaineen osuus on 1-2 %, Suomessa tehdään alle 20 kuljetusta/vuosi. Ydinvoimaloiden käytettyä polttoainetta on kuljetettu vuosikymmeniä maanteitse, rautateitse ja meritse. Ydinjätteitä on kuljetettu useista Euroopan maista. Ne päätyivät etupäässä Ranskaan ja Englantiin. Japanista on tehty noin 100 kuljetusta erikoislaivoilla. Suomesta käytettyä ydinpolttoainetta on kuljetettu Venäjälle vuosina 1981-1996. Ruotsissa käytettyä ydinpolttoainetta on kuljetettu voimaloista vuodesta 1985 lähtien keskusvarastoon laivalla noin 15 kertaa vuodessa. Maailmalla ei ole sattunut yhtään terveyttä uhannutta onnettomuutta kuljetuksissa. Ydinjätekuljetusten turvallisuusmääräykset ovat yhtenäiset eri maissa. Ne pohjautuvat IAEA standardiin. Suomessa on kattolaki vaarallisten aineiden kuljetuksista. Kattolakia tarkennetaan kuljetusmuotokohtaisissa asetuksissa. Tieliikenteessä sovelletaan yleiseurooppalaista maantiekuljetussopimusta (ADR), jota liikenneministeriön päätös tarkentaa edelleen. Rautatieliikenteessä on olemassa kansainvälisen rautatiesopimuksen liitteen määräykset (RIO), jota myös liikenneministeriön päätös tarkentaa. Meriliikenteessä on kansainvälinen sopimus (IMDG-koodi). Lentoliikenteessä on samoin kansainväliset sopimukset; ICAO-maiden välinen sopimus ja!alalentoyhtiöiden välinen sopimus. Näiden lisäksi STUK on antanut ohjeet "Ydinaineiden ja ydinjätteiden kollit ja pakkaukset" ja "Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetukset". Turvallisuus tulee varmistaa ensisijaisesti pakkauksella. Kuljetuksien peruskollit ovat lp-, A- ja 8-tyyppiä. Suojauskyky tulee olla kuljetettavan aineen ominaisuuksien mukainen. Käytetyn polttoaineen kuljetukset tehdään 8-tyypin pakkauksella. Pakkauksen on taattava säteilysuojaus, alikriittisyys ja jälkilämmön poistuminen. Pakkauksen on myös kestettävä vakavan onnettomuuden rasitukset, kuten törmäykset, tulipalot ja uppoamiset. Pakkauksen kestävyys todetaan testein, jossa kappale pudotetaan 9 metrin korkeudesta peräänantamattomalle alustalle, metrin korkeudesta metallitapin päälle, poltetaan 30 min:a 800 C:n lämpötilassa, upotetaan 15 metrin syvyyteen 8 tunniksi ja 200 metrin syvyyteen tunniksi. Testirasitukset kohdistetaan pakkauksen heikoimpaan kohtaan. Tällaiset testirasitukset ovat suurempia kuin esimerkiksi 150 km/h kulkevan veturin törmäys kiskoilla olevaan pakkaukseen.

10 3. 1. 1 Ydinainekuljetusten turvallisuusvaatimukset Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksille vaaditaan ydinenergialain asetuksen (56-60 ) mukainen kuljetuslupa. STUK myöntää luvan, joka on kuitenkin hyvin yleisluontoinen. Pelkän luvan perusteella matka ei vielä voi alkaa. Luvan lisäksi tarvitaan: Pakkauksen hyväksymistodistus eli STUK:n tyyppihyväksyntä. Jos pakkaus on ulkomainen STUK saattaa ulkomaisen viranomaisen todistuksen voimaan. Tähän vaaditaan alkuperäinen todistus, suunnitteluaineisto ja testit tuloksineen. Suomessa valmistetuille pakkauksille STUK antaa oman hyväksymistodistuksen. Kuljetussuunnitelma, joka sisältää yleistiedot, reitit, välineet, vaihtoehdot, pysähdykset, valmiussuunnitelman onnettomuuksien varalle ja turvasuunnitelman ilkivallan, terrorismin yms. varalle. Lisäksi selvitetään henkilökunta ja sen pätevyys sekä turvallisuusohjeisto (mittaukset, pakkaukset, kalusto, laitteiston käsittely, käyttö ja tarkastukset jne.). Kuljetuksen hyväksymistodistus, joka sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot kyseisestä kuljetuksesta, tietoja ydinaineesta (palamat, aktiivisuudet, jälkilämmöt jne.), tietoja pakkauksesta sarjanumeroineen sekä reitit, vaihtoehdot, ajankohdat ja hyväksytyn kuljetussuunnitelman. Edellisten lisäksi tarvitaan kuljetukselle ydinvastuuvakuutus, STUK:n hyväksymä kuljetuksen vastuullinen johtaja ja varmistus siitä, että lupiin ja hyväksymisiin mahdollisesti kirjatut ehdot ovat toteutettu. Kuljetusten aikana STUK:n edustaja on kuljetuksissa mukana ja valvoo yhteistyössä poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa niitä. Säädökset ja yleismaailmalliset menettelyt ovat omalta osaltaan taanneet turvalliset kuljetukset. Säädöksiä kiristetään aina tarvittaessa. 3. 1. 2 Keski-Euroopan kontaminoituneista kuljetuksista Vuonna 1998 kohua herättäneet kontaminoituneet kuljetukset tapahtuivat Saksasta Ranskaan. Jälleenkäsittelyyn kuljetettiin noin 50 kuljetusta vuosittain rautateitse. Puhtaan kuljetuksen raja on 4 Bq/cm 2. Vuonna 1997 14 tapauksessa ja vuonna 1998 kahdessa tapauksessa raja ylittyi. Aktiivisuus oli 14-22 Bq/cm 2. Suurin "hotspot" oli 13 400 Bq/cm 2. Tämä vastaa kehon sisällä noin 20 % vuotuisesta taustasäteilyn annoksesta (BMU). Kuljetuksissa oli sattunut pieniä ylityksiä jo vuodesta 1985, mutta ne salattiin viranomaisilta. Kontaminaatio ei kuitenkaan aiheuttanut haittaa ympäristölle eikä ihmisille. Kontaminaation syitä tutkitaan. Vaihtoehtoisia syitä voivat olla allasvesi, huokosista (valurauta, maalityyppi) tärinän ja jälkilämmön ajamana tapahtuva kontaminaatio tai kaluston pakkauksen pinnoille aiheuttama kontaminaatio. Tällä hetkellä kuljetukset on pysäytetty ja varastotilan loppuminen voi pysäyttää reaktoreita.

11 Saksasta Englantiin on viety jälleenkäsittelyyn parikymmentä kuljetusta vuodessa. Kolmen vuoden aikana on ollut kuusi pientä aktiivirajan ylitystä ( 10-20 Bq/cm 2 ). Toistaiseksi viranomaiset eivät ole rajoittaneet kuljetuksia. Sveitsistä Ranskaan on kuljetettu viimeisen kahden vuoden aikana noin 50 kuljetusta jälleenkäsittelyyn. Seitsemässä kuljetuksessa aktiiviraja on ylittynyt, enimmillään 1400 Bq/cm 2. Kontaminaatiota on tapahtunut rautatiekuljetuksissa kolmesta laitoksesta, mutta ei maantiekuljetuksissa. Kuljetukset on pysäytetty, mutta asteittaista paluuta odotetaan. Ranskassa on ollut pieniä ylityksiä jo vuodesta 1985. Viranomaiset ovat todenneet, että pakkaukset eivät ole vuotaneet. Koska ylitykset salattiin viranomaisilta, aiheutui luottamusongelmia. Kaikki kuljetukset pysäytettiin. 3.2 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten riskianalyysi Seppo Vuori. VTT Energia 3. 2. 1 Riskianalyysin tavoitteet Posiva Oy:n VTT Energialla tilaama tutkimus selvittää käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksista aiheutuvia terveydellisiä riskejä sekä normaalikuljetusten että poikkeuksellisten tapahtumien (häiriö- ja onnettomuustilanteet) yhteydessä. Tutkimuksella luodaan yleiskuvaa eri kuljetusmuotojen ja kuljetusreittien vaikutuksesta riskeihin. Tutkimuksessa arvioidaan riskien merkittävyyttä sekä vertaillaan radioaktiivisista aineista ja muista syistä aiheutuvia riskejä keskenään. Lisäksi tarkastellaan mahdollisia haittojen lievennystoimia häiriö- ja poikkeustilanteiden yhteydessä. 3. 2. 2 Kuljetusjärjestelyjen kuvaus Ku ljetussä il iöt: - CASTOR-TVO (48-nippua; paino täytettynä n. 100 tonnia) - CASTOR-WER (84 nippua; paino täytettynä 140 tonnia) Kuljetusmuodot - maantiekuljetus - rautatiekuljetus - merikuljetus -näiden yhdistelmät Kuljetusreitit - Olkiluoto <=> Loviisa - Olkiluoto ~ Äänekoski - Olkiluoto ~ Kuhmo -Loviisa ~ Äänekoski -Loviisa ~ Kuhmo

12 3. 2. 3 Tutkimusmenetelmien yleiskuvaus Terveysriskien tarkastelussa otetaan huomioon sekä haittavaikutusten suuruus, että niiden todennäköisyys. Kokonaisriski määritellään näiden tulona ja summana eri tilanteiden yli: R = 1: Q P (H) H H = aiheutuvan haitan suuruus. (Esimerkiksi: säteilyannos tarkastellussa tilanteessa) Q = tarkastellun tilanteen todennäköisyys ( 1 /vuosi) P(H) = haitan todennäköisyys (myöhäisvaikutuksia/säteilyannos) R =aiheutuva kokonaisriski (myöhäisvaikutuksia/vuosi) Potentiaalista säteilyaltistusta arvioidaan määrittelemällä säteilyaltistus normaalikuljetuksista sekä säteilyaltistus häiriöistä ja kuljetusonnettomuuksista. Arvioinnissa tarkastellaan kuljetusmääriä, radiologisia ominaisuuksia, kuljetustapoja ja -olosuhteita, asukastiheyksiä, kuljetusjärjestelyjä, onnettomuustyyppejä ja niiden esiintymistiheyksiä, kuljetusastian vaurioitumismalleja, radioaktiivisten aineiden lähdetermin arviointia, leviämis-, laskeuma- ja annoslaskentamalleja. Onnettomuuksien todennäköisyyden arviointi Kuljetussäiliöiden sekä polttoaineen vaurioituminen ja mahdolliset päästöt edellyttävät joko liikenneonnettomuutta (suistuminen ja/tai törmäys) tai säiliön ja polttoaineen vaurioitumista (iskut ja ulkoiset tekijät). Liikenneonnettomuuksien frekvenssien arvioinnissa rautatiekuljetuksissa käytetään VR:n tilastoaineistoa ottaen huomioon reittien erityispiirteet. Maantiekuljetuksissa lähtökohtana ovat Liikennevakuutusyhdistyksen tilastot. Laivakuljetuksien osalta käytetään kansainvälisten tutkimusten tulosten pohjalta valittuja arvoja. Kuljetussäiliön vaurioitumista ja mahdollisia päästöjä voivat aiheuttaa törmäykset (toiseen ajoneuvoen tai esteeseen), iskut (esim. metallitangon iskeytyminen säiliöön), tulipalot (törmääminen palavia nesteitä kuljettavaan ajoneuvoon), uppoaminen (kuljetussäiliön joutuminen veden alle kuljetussäiliön suistuttua tai aluksen upottua) tai muut ulkoiset tekijät (terrorismi, ilmastolliset tekijät kuten salamaniskut). Normaalikuljetusten ja onnettomuustilanteiden aiheuttaman säteilyaltistuksen laskentamenetelmät Kuljetussäiliön ollessa liikkeessä tai pysähtyneenä, altistuu reitin varrella oleva väestö ja kuljetushenkilökunta ehjän säiliön ja erillisten säteilysuojien läpi tunkevalle ulkoiselle säteilylle. Vaurioitumistilanteissa arvioidaan ilmakehään vapautuvien päästöjen leviämistä ja eri altistusreittien kautta aiheutuvia säteilyannoksia (ulkoinen säteily, hengitysannos sekä sisäinen altistus elintarvikkeiden nautinnan kautta).

13 Laskentamalleina käytetään yhdysvaltalaisessa Sandia-laboratoriossa kehitettyä RADTRAN-mallia sekä VTT:n kehittämää ARANO-ohjelmaa. Toimenpiteet häiriö- ja poikkeustilanteissa Harvinaisia poikkeustilanteita lukuun ottamatta säilä suojaa vaurioituneenakin tehokkaasti ulkoiselta säteilyltä. Suojaavana vastatoimenpiteenä on pysyttely riittävän etäällä. Pitkäkestoisempien päästätilanteiden osalta säteilyaltistusta voidaan rajoittaa suojautumalla sisätiloihin. Vakavammissa tilanteissa on mittauksin varmistettava, onko onnettomuuspaikan lähistöllä tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä tarpeellista rajoittaa ja onko tarpeen puhdistaa saastunut maa-alue. 3.3 Miksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään Jaana Avolahti. Posiva Oy 3.3.1 Miksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään- tieteen näkökulmasta 80-luvulla ja erityisesti 90-luvulla vuorovaikutus asiantuntijoiden ja kansalaisten välillä vaikeutui, koska käsitteet ymmärrettiin eri tavalla. Esimerkiksi käsite turvallisuus merkitsee asiantuntijoille kaiken toiminnan ehdotonta ja tärkeintä edellytystä {= koski se sitten ydinvoiman tuotantoa, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta tai polttoaineen kuljetuksia). Kansalaisille taas turvallisuus on suurin huolenaihe. Käsite-erojen takia tarvitaan sekä vuorovaikutusta että uusia osapuolia vuorovaikutukseen. Käytännössä teknisen tutkimuksen rinnalle on nostettu uudenlaista tieteellistä tutkimusta: yhteiskuntatieteet, käyttäytymistieteet (erit. psykologia) ja viestintä. Näiden tehtävänä on selvittää, miksi näkemykset ovat erilaisia ja miten näkemyksiä voitaisiin lähentää toisiinsa eli miten pelkoja voidaan lieventää. Tutkimustuloksia voidaan jäsennellä ja tarkastella eri tavoin. Seuraavassa joitakin esimerkkejä tuloksista: Selitys näkemysten erilaisuudesta ja vuorovaikutuksen esteistä Näkemykset ovat erilaisia, koska asiantuntijat perustavat näkemyksensä tekniseen tietoon, mutta kansalaisten näkemys perustuu sosio-psykologisiin tekijöihin. Kansalaiset käyttäytyvät uskomusten, arvojen ja asenteiden perusteella ja jättävät huomioimatta todisteet, jotka ovat vastakkaisia omien näkemysten kanssa. Asiantuntijat taas olettavat yleisön ymmärtävän, sen sijaan, että itse yrittäisivät ymmärtää yleisöä. Asiantuntijat perustavat arvioinnin todennäköisyyksiin, mikä laitantaa ihmiset, jotka haluavat tietää tarkalleen mitä tapahtuu. Asiantuntijat ovat antaneet takavuosina viivästyneitä vastauksia kriisitilanteissa, jolloin "tietokuilu" täyttyy nopeasti juoruilla. Lisäksi asiantuntijat käyttävät teknistä kieltä, jota kansalaisten on vaikea ymmärtää (ihmiset tunnistavat mieluummin sellaiset, jotka käyttävät tuttua kieltä, tuttuja käsitteitä ja arvoja). Vaikuttavana tahona on myös media, joka elää draamalla ja sensaatiolla. Media usein liioittelee ja yksinkertaistaa asioita.

14 Riskikäyttäytymiseen liittyviä teoreettisia malleja Tieteellisten innovaatioiden vastaanottoa selitetään yleisesti käytössä olevalla amerikkalaisella mallilla. Mallin ajatuksen voisi kiteyttää kahden muuttujan avulla: tekniikan hallitseminen ja tuttuus/tunteminen. Ydinteknologia kaikkine oheistoimintoineen yhdessä geeniteknologian kanssa sijoittuu ylhäiseen yksinäisyyteen sellaiseen paikkaan, jonka kansalaiset mieltävät itselleen tuntemattomaksi ja ei kontrolloitavissa olevaksi. Tätä mallia on käytetty myös suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa, vaikka amerikkalainen ydinteknologia on aivan eri suuruusluokkaa kuin suomalainen. Kansalaisten pelkojen kohdistuminen kuljetuksissa Käytetty ydinpolttoaine mielletään vaaralliseksi ja vaikeaksi käsitellä. Onnettomuuksien mahdolliset seuraukset huolestuttavat. Riskit eivät ole verrattavissa tunnettuihin riskeihin ja riskienarvioinnin malleihin on vaikea luottaa. Pelkojen lieventämisen ratkaisuehdotuksia Ratkaisuehdotukset muistuttavat YVA-prosessia ja sen perusperiaatteita. Avainasemassa on vuorovaikutus eri osapuolten välillä, mitä kehitetään poistamalla vuorovaikutuksen esteitä. Perinteisen ajattelun rinnalle omaksutaan uusi ajattelu, jossa hylätään ainoana totuutena seuraavat ajatukset: asiantuntijoilla on ainoa vääristymätön tieto riskistä riski on pelkästään seurausta luonnon ja sosiaalisen ympäristön prosesseista riskiä voidaan objektiivisesti mitata ja analysoida Uuden ajattelun mukaan hyväksytään, että: - jokainen tulkitsee tietoa omasta näkökulmastaan (kiinnostuksen ja kokemuksen perusteella) käsitys riskistä muodostuu sosiaalisesti neuvottelujen ja konfliktien kautta riski ei ole aina mitattavissa riskianalyysiin sisällytetään sekä tiedettä (tieteellinen arvio), että arvoja (eettiset yms) riskit ovat moniulotteisia: uskomukset, asenteet, arvostukset, tunteet, arvot päätöksentekoon vaikuttavat useat näkökulmat 3.3.2 Miksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia pelätään- kansalaisten näkökulma YVA-ohjelma on laadittu vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Vuorovaikutuksessa ja ohjelman laadinnassa keskeinen ajatus on ollut kartoittaa kansalaisten mielestä keskeiset asiat. Kansalaisten näkemyksiä on kerätty haastatteluin, pienryhmäkeskusteluin ja yleisötilaisuuksissa, sekä läpikäymällä olemassa olevaa lehtikirjoittelua, saatua palautetta sekä aikaisempia tutkimuksia. Aineiston perusteella ydinjätteen kuljetuksia koskevat pelot liittyvät mm: 1. kuljetusten turvallisuuteen normaalioloissa

15 - kuten lisäävätkö vuotavat polttoainesauvat säteilyä 2. kuljetusten turvallisuuteen yhteiskunnan kriisitilanteissa - kuten sodan vaikutus onnettomuusriskeihin 3. yllättävien ja äkillisten häiriöiden mahdollisuuteen - esim. sabotaasin, mielenosoitusten tai muun vastaavan häirinnän vaikutukset onnettomuusriskeihin 4. inhimillisen erehdyksen aiheuttamiin onnettomuusriskeihin 5. säteilyriskejä aiheuttaviin onnettomuuksiin - esim. kuljetuskanttien kestävyys Pelot ovat yhteisiä kaikilla paikkakunnilla riippumatta siitä, onko kyse voimalaitospaikkakunnasta (Eurajoki, Loviisa) vai ei (Kuhmo tai Äänekoski). Aineiston perusteella on myös sellaisia kansalaisia, jotka eivät ole huolestuneita tai eivät pelkää kuljetuksia. Heidän perustelunsa on, että maanteillä näkee kuljetettavan kaiken aikaa myös muita vaarallisia aineita, joista ydinjäte on vain osa. Lisäksi he näkevät, että ydinjätteen kuljettamisesta ja sujuvuudesta on kokemuksia. Kansalaisten oma arvio pelon syistä voitaneen kiteyttää seuraavasti: 1. Käytettävissä ja saatavissa oleva tieto ei saavuta kuntalaisia. Joko kiinnostus puuttuu tai tieto ei vastaa tarpeita (esim. käytäntöihin liittyvä tieto puuttuu tai tieto heikoista kohdista puuttuu). Vasta sitten kansalaiset voivat arvioida kuinka vaarallisen asian kanssa ollaan tekemisissä. Tieto voi olla myös puolueellista, yksipuolista ja asenteellista (ainoat tiedon tuottajat ovat voimayhtiöitä ja vastustajia) tai vaikeasti ymmärrettävää. 2. Ihmiset voivat olla epätietoisia kuljetusten turvallisuuden takaamisesta. 3. Säteilyyn liittyvät pelot: "Voiko kuljetuksissa tapahtua onnettomuus, jossa radioaktiivista aineita vapautuisi yhtäkkiä ympäristöön?" 4. On olemassa ristiriitaisia tietoja. (Voimayhtiöt sanovat että riskejä ei ole, yhteiskuntatieteilijät sanovat, että riskejä on -+ minkä suuruisia riskejä on siis olemassa?) 5. Avoin keskustelu riskeistä ja uhkakuvista puuttuu. Kansalaisten pelkoja voi lieventää antamalla tietoa, joka vastaa kansalaisten tarpeita. Tiedon pitää olla puolueetonta. Tietoa tulisi saada tiedeyhteisöiltä, tutkimuslaitoksilta, luonnonsuojelijoilta ja tiedotusvälineiltä. Tiedon pitää olla myös käytännönläheistä. Tietoa pitää saada ajoneuvosta, kuljetustavoista, siitä kuljetetaanko pääteillä vai syrjäteillä, päivällä vai yöllä, millaiset ovat kuljetusastiat ja -pakkaukset ja kuinka pakkausten kestävyys on varmistettu. Tieto pitää saada heikoista kohdista, jotta voidaan arvioida, miten vaarallisen asian kanssa ollaan tekemisissä. Tarvitaan tietoa kuljetusonnettomuuden seurauksista ja onnettomuuksiin varautumisesta ja kuljetusten turvallisuuden takaamisesta. Lisäksi tiedon pitää olla ymmärrettävää. Yhteenvetona voidaan sanoa, että YVA:n tarkoitus on esittää keinoja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Tulevaisuus näyttää onnistutaanko kuljetuksiin liittyvien pelkojen lieventämisessä kuuntelemalla, ymmärtämällä, keskustelemalla ja antamalla sitä tietoa, jota kysytään.