Kasvun avauksia Ylä-Pirkanmaalle!

3.8.2011 31.8.2011 Kasvun avauksia Ylä-Pirkanmaalle! Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelma 2011 2012

Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelma 2011 2012 Valtioneuvosto nimesi Ylä-Pirkanmaan 5. toukokuuta 2011 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Seutukuntaan kuuluvat Mänttä-Vilppula, Virrat, Juupajoki ja Ruovesi. Päätöksen perusteena ovat Ylä-Pirkanmaan viimeaikaiset työpaikkavähennykset. Alueelta vähenee tämänkeväisten ytneuvottelujen seurauksena yhteensä 335 työpaikkaa. Tämä tulee koskettamaan noin 3 %:a seutukunnan työvoimasta. Metsäliitto-konserniin kuuluva Metsä-Tissue irtisanoo Mäntän tehtailtaan 115 työntekijää kaikkiaan 500 työntekijästä. Ruovedellä sijaitsevan Visuvesi Oy:n ja Visuveden sahan konkurssissa työttömäksi jää noin 150 henkilöä. Työttömyyden lisääntyminen Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosalueella tuo erityiset haasteet kunnille. TEtoimistot ovat jo organisoineet toimintaansa, jotta irtisanomistilanteisiin liittyvät muutosturvatoimet käynnistyisivät nopeasti. Yritystukien, yritysten kehittämisavustusten, toimintaympäristötukien, työllisyysperusteisten investointiavustusten ja Finnveran toimien sekä muiden elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on saada syntymään mahdollisimman ripeästi uusia korvaavia työpaikkoja. Yleinen huoli Suomen työllisyyskehityksen vaarantumisesta ja kuntien taloustilanteen heikentymisestä aiheuttaa alueellemme lisähaastetta. Osakemarkkinoiden parhaillaan heiketessä globaalisti ja Euroopan talousnäkymien synkistyessä entisestään joutuvat yritykset miettimään yhä tarkemmin investointejaan ja henkilöstöratkaisujaan. Talouskehityksen epävarmuus heijastuu voimakkaammin alueellamme juuri metsä- ja metalliteollisuuteen, jotka ovat sidoksissa ulkomaiseen kysyntään. Alueellisten rakenneohjelmien lisäksi tarvitsemme myös kipeästi uusia kansallisia tukitoimia erityisesti pk-yritystemme tueksi. Yritysten neuvonta ja tukitoimet on turvattava maaseutukunnissa jatkossakin! Rakennemuutosalueellamme on mietittävä uusia ideoita kuntien elävinä pitämiseksi. On tärkeätä hahmottaa alueen omia vahvuuksia ja osaamispääomaa näiden perustalle on alettava rakentamaan uutta. Yritysten toimintaedellytysten tukeminen on paras keino tukea alueen työllisyyttä ja elinvoimaisempaa tulevaisuutta. Alueen keskeisten kehittämistoimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista ohjelmalliseen työhön on myös tiivistettävä. Myös Euroopan unionin rakennerahastot ovat tukemassa äkillisen rakennemuutoksen kohtaamia alueita. Rakennerahasto-ohjelmien vuotuisesta rahoituskehyksestä noin viisi prosenttia varataan erikseen osoitettavaksi äkillisen rakennemuutoksen vaikutuksen lieventämiseen tähtääviin hankkeisiin. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös kyseisen alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa neuvotellaan parhaillaan rakennemuutosohjelmaa tukevien hankkeiden käynnistämisestä. Ylä-Pirkanmaalla ryhdyttiin äkillisen rakennemuutosalue -nimityksen jälkeen välittömästi valtioneuvoston edellyttämiin toimiin. Seutukunnalle perustettiin kuntajohtajista, elinkeino- ja aluekehittäjistä sekä asiantuntijoista koottu johtoryhmä, jonka yhteistyön kautta alueelle rakennetaan uusia hankeavauksia ja aktivoidaan aluetta ja sen toimijoita muutostilanteessa. Johtoryhmämme kokoontui touko,- kesä- ja elokuun tapaamisissa valmistelemaan yhteistä rakennemuutosohjelmaa. Tässä ohjelmassa on esitelty Ylä- Pirkanmaan seutukunnan aktivointitoimenpiteet ja keskeiset kehittämishankkeet, joilla pyritään vastaamaan rakennemuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja vahvistamaan seudun ihmisten elämänlaatua ja yritysten menestymismahdollisuuksia. Ruovedellä 31.8.2011 puheenjohtaja Markku Raiskinmäki ja ohjelmavastaava Antti Korkka Sivu 2 / 23

Sisällys Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelma 2011 2012... 2 1. Ylä-Pirkanmaan taustatiedot... 4 1.1. Seutu- ja kuntatiedot... 4 1.2. Ylä-Pirkanmaan työllisyystilanne 2011... 6 1.3. Alueen vahvuudet ja kehittämisen nykyiset painopisteet... 7 2. Rakennemuutosohjelman koordinointi... 9 2.1. Johtoryhmän kokoonpano... 9 2.2. Ohjelman toteuttaminen... 10 2.3. Seuranta... 10 3. Rakennemuutosohjelman toimenpiteet... 12 3.1. Työvoiman kehittämis- ja koulutustoimenpiteet... 12 3.2. Rahoitus- ja kehittämistoiminnan aktivointi yrittäjille... 15 3.3. Hankkeiden ja toimintaympäristön kehittäminen... 17 3.4. Liikenneinfrastruktuurin kehittämiskohteet... 20 4. Yhteenveto ja toimijavastuut... 21 Yhteystiedot... 23 Liite 1 Yrityskehittäminen Sivu 3 / 23

1. Ylä-Pirkanmaan taustatiedot 1.1. Seutu- ja kuntatiedot Ylä-Pirkanmaa on maaseutumainen ja metsävaltainen pikkukaupunkien ja -kuntien ympäröimä seutualue, joka sijaitsee noin tunnin matkan päässä Tampereelta ja Jyväskylästä. Ylä-Pirkanmaan seutukunta muodostuu neljästä kunnasta: Juupajoki on reilun kahden tuhannen asukkaan maaseutukunta, josta on hyvät työssäkäynti- ja asiointiyhteydet Tampereen keskusseudulle; Mänttä-Vilppula on noin 12 000 asukkaan taide- ja teollisuuskaupunki Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien rajalla; Ruoveden maaseutukunnassa asuu noin 5 000 asukasta; Virrat Pirkanmaan pohjoisimpana kuntana on reilun 7 000 asukkaan monipuolinen maaseutu-, huvila- ja teollisuuskaupunki. Sekä palvelut, teollisuus että alkutuotanto ovat vahvasti edustettuina Ylä-Pirkanmaan seutukunnan elinkeinoissa. Suurin työllistäjä on palveluala, joka työllistää keskimäärin yli puolet yläpirkanmaalaisista. Ylä- Pirkanmaalla on vahvat teolliset juuret ja teollisuus on edelleen erittäin merkittävä työllistäjä. Työpaikoilla mitattuna suurimmat teolliset toimialat ovat puutuoteteollisuus, metalliteollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus. Teollisuus keskittyy etenkin Mäntän, Vilppulan ja Ruoveden alueelle. Seutukunnan alueella sahataan myös n. 10 % koko maan sahatavarasta. Puutavaran ja puutuotteiden osuus Pirkanmaan teollisista työpaikoista on noin 43 %. Muita tärkeitä toimialoja Ylä-Pirkanmaalla ovat metallituotteiden valmistus (koneiden ja laitteiden valmistus), kemiallinen metsäteollisuus, muoviteollisuus (kemianteollisuuden jatkojalostus, painottuu erityisesti Virroille) sekä luonto- ja kulttuurimatkailu. Alkutuotannolla on vahvin asema Juupajoella, Virroilla ja Ruovedellä, joista kaikissa osuus on yli kymmenen prosenttia työpaikoista. Vapaa-ajan asumisen merkitys alueen kulttuurille ja taloudelle on myös huomattava. Alueen neljässä kunnassa on lähes 7 000 vapaa-ajan asuntoa. Suurimpia vapaa-ajan asumisen kohteita ovat Virrat (2490 vapaa-ajan asuntoa) ja Ruovesi (2453). Ylä-Pirkanmaan seututoiminta pohjautuu kuntien väliseen vakiintuneeseen strategiseen (Seutustrategia 2010) yhteistyöhön sekä alueellisesti rakennettuun ja markkinoituun Ylä-Pirkanmaan identiteettiin (ks. Sivu 4 / 23

www.ylapirkanmaa.fi). Kuntien yhteistyöorganisaation Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n tehtävänä on ollut vuodesta 2001 lähtien seutukunnan strategisesta suunnittelusta vastaaminen, aluekehittämisen koordinointi ja kuntien palveluyhteistyön edistäminen. Ylä-Pirkanmaalla tapahtuvan kehittämistyön kulmakivenä on ollut toimiva elinkeinopalvelutoiminnan verkosto sekä kuntajohtajista koostuva seutuhallitus. Seudullisen työvaliokunnan, joka kostuu kuntien elinkeinovastaavista, kautta kunnat ovat olleet tietoisia keskeisistä kehittämishankkeista ja sen kautta on suunnitellusti ohjattu kuntien resursseja käynnistettäville yhteishankkeille. Seudullisen elinkeinoverkoston keskeisinä toimijoina ja yhteistyökumppaneina ovat seutuyhdistyksen kanssa toimineet erityisesti Virtain Yrityspalvelu Oy ja MW-Kehitys Oy Mänttä-Vilppulasta sekä elinkeinovastaavat Ruoveden ja Juupajoen kunnista. Keskeisimmät seudun elinkeinotoiminnan kehittämisrahoittajat ovat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Tekes ja Finnvera. Ylä-Pirkanmaan kunta ja seutukohtaiset tilastotiedot 2011: Juupajoki Mänttä- Vilppula -palvelut 59,2 54,1 (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 6/2011, ELY tiedote 26.7.2011. Kuntatiedon keskus, Kuntaliitto, kunnat.net palvelun seutukuntatiedot 31.5.2011. Tilastokeskus 2011.) Seudun väestökehityksen keskeisimpinä haasteina ovat tällä vuosikymmenellä voimakas ikääntyminen sekä nuorten sitouttaminen alueelle. Ylä-Pirkanmaan seutu on tällä hetkellä Pirkanmaan iäkkäintä aluetta. Tämä on tuomassa erityishaasteen kuntataloudelle ja palveluiden kehittämiselle. Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys Sivu 5 / 23 Ruovesi Virrat Ylä- Pirkanmaa Asukasluku 2094 11413 5038 7514 26 059 Asukasluvun muutos edellisestä -1,0-0,7-1,2 1,3-1,0 vuodesta % Väestöennuste 2015 2020 2025 2 157 2 178 2 202 11 038 10 763 10 590 4 848 4 747 4 697 7 296 7 211 7 171 25 339 24 899 24 660 Ikärakenne 0-6 vuotiaat 7-14 15-64 65-74 75-84 85- Työvoima -työpaikkaomavaraisuus -työvoima/työlliset -työttömyysaste % Työpaikkarakenne % -maa- ja metsätalous -jalostus -palvelut Elinkeinorakenne % - maa- ja metsätalous - jalostus 6,5 9,5 60,7 12,3 7,4 3,4 87,0 924/831 10,1 16,1 26,0 56,7 11,8 27,8 6,0 7,9 61,6 12,2 8,8 3,6 102,2 5 009/4 452 11,1 4,4 42,0 53,0 3,7 41,7 5,3 7,8 58,8 13,3 11,0 3,8 106,1 2 124/1 925 9,4 12,8 38,7 47,2 13,2 32,7 52,8 5,7 7,4 60,6 12,7 9,8 3,8 90,3 3 192/2 914 8,7 15,5 27,3 55,3 12,4 30,4 55,5 5,8 7,9 60,7 12,6 9,4 3,7 98,3 11 249/10122 10,00 8,6 35,6 54,7 9,6 32,1 57,4

on parhaillaan suunnittelemassa yhteistyössä TEM:n kanssa kansallisia toimia kuntien ikärakenteen muutoshaasteisiin (ks. www.tem.fi/koko/demo). 1.2. Ylä-Pirkanmaan työllisyystilanne 2011 Kesäkuun 2011 lopussa työllisyystilanne oli Pirkanmaalla edelleen koko maata heikompi. Ylä-Pirkanmaan seutukunnan työttömyysaste oli 10,00 %. Työttömiä työnhakijoita oli kaikissa seutukunnissa vähemmän vuoden takaiseen verrattuna, mutta vähäisintä työttömien työnhakijoiden määrän lasku oli Ylä- Pirkanmaalla (1 %). Kunnittain tarkasteltuna työttömien määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna vain yhdessä kunnassa, Ruovedellä 21 %. Ylä-Pirkanmaan työllisyystilanne on huononemassa nopeasti loppukesän ja syksyn 2011 aikana. Metsä- Tissue Oy:n työpaikkavähennykset ja Visuvesi Oy:n konkurssi vievät yhteensä 267 työpaikkaa. Lisäksi muissa yrityksissä ennakoidaan vähenevän 68 työpaikkaa. Vähennykset ovat yhteensä 335 työpaikkaa, mikä on noin 3 % alueen työllisestä työvoimasta. Vähennykset nostaisivat toteutuessaan kokonaan seudun työttömyysasteen 13,4 prosenttiin. Mänttä-Vilppulassa työttömyysaste olisi 15 prosenttia. Osaavimmat työntekijät tulevat kuitenkin työllistymään nopeasti alueen muihin yrityksiin kesän ja syksyn 2011 aikana. Työryhmän arviona on, että 1/3 työttömistä työnhakijoista tulee työllistymään vuoden 2011 aikana. Ylä-Pirkanmaan työllisyyskatsaus Kunta Työvoima Työttömyysaste Avoimet työpaikat Työttömyyden muutos Juupajoki 924 10,1 % 8-12 % Mänttä-Vilppula 5 009 11,1 % 35-6 % Ruovesi 2 124 9,4 % 34 21 % Virrat 3 192 8,7 % 18-1 % Ylä-Pirkanmaa 11 249 10,0 % 95-1 % (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 6/2011, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus 26.6.2011) Kunta Yhteensä Naiset Alle 20- vuotiaat Alle 25- vuotiaat Yli 50- vuotiaat Juupajoki 93 54 0 7 46 20 Mänttä-Vilppula 557 241 31 74 272 159 Ruovesi 199 103 6 18 99 35 Virrat 278 129 6 26 121 33 Ylä-Pirkanmaa 1 127 527 43 125 538 247 (Pirkanmaan työllisyyskatsaus 6/2011, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus 26.6.2011) Yli vuoden työttömänä olleet Sivu 6 / 23

Arviointitaulukko äkillisen rakennemuutoksen työvoimavaikutuksista Kunta Työvoima Työttömyysaste % Työttömät yhteensä 31.3.201 1 Irtisanotut ja työttömyysuhan alaiset Työttömät ja työttömyysuhan alaiset yhteensä Työttömyysprosentti Juupajoki 918 11,4 % 105 0 105 11,4 % Mänttä- 5006 11,9 % 596 155 751 15,0 % Vilppula Ruovesi 2123 9,4 % 200 100 300 14,1 % Virrat 3183 9,2 % 294 80 374 11,7 % Yhteensä 11230 10,6 % 1195 335 1530 13,6 % 1.3. Alueen vahvuudet ja kehittämisen nykyiset painopisteet Ylä-Pirkanmaan aluevahvuuksien arviointi 2011 Aluekehittäminen perustuu alueiden vahvuuksiin ja ominaispiirteisiin. Alueiden menestys nivoutuu kykyyn tunnistaa vahvuudet, kehittämispainotuksien tehokkaaseen kohdistamiseen ja verkostoitumiseen muiden alueiden kanssa (TEM raportteja 22/2011). Työ- ja elinkeinoministeriön alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) puitteissa on tehty Alueiden vahvuudet 2011 -määrittely, joka on päivitys vuonna 2009 tehtyyn laajempaan alueiden vahvuuksien määrittelyyn. Työn toteuttajina ovat toimineet työ- ja elinkeinoministeriön ja aluetoimijoiden lisäksi maakuntien liitot sekä Synocus Oy. Alueellisessa KOKO-ohjelmassa on painotettu erityisesti vihreän teknologian, bioenergian, jalostettujen puutuotteiden ja elämystalouden uusia mahdollisuuksia (kuvan tähtimerkinnät). Sivu 7 / 23

Ylä-Pirkanmaan aluevahvuus arvioinnissa globaalina vahvuutena nähdään edelleen puu ja paperi. Kansainvälisen tahon vahvuuksiksi arvioidaan mm. vihreän teknologian tuotteet ja innovaatiot, metalli-, muovi- ja teknologiateollisuus. Vuodesta 2009 ovat nousseet kulttuuri- ja elämystalous, ympäristöteknologia ja bioenergia, joita onkin pyritty kehittämään ja aktivoimaan seututasoisilla kehittämishankkeilla. Ylä-Pirkanmaan visio ja seutustrategian painopisteet Ylä-Pirkanmaan visiona on olla luonnonläheisen asumisen ja aktiivisen yrittämisen seutukunta, jossa on kilpailukykyistä osaamista, korkeatasoista koulutusta, vahvaa kulttuuria ja hyvät laaja-alaisesti tuotetut palvelut. Seutustrategian painopisteissä on korostettu uusia elinkeinotoiminnan avauksia ja koulutetun työvoiman pysyvyyttä alueella. Esitetyt painopisteet toimivat hyvänä lähtökohtana alueen kasvun uusille avauksille, joita täsmennetään sekä tässä rakennemuutosohjelmassa että syksyllä 2011 toteutettavassa elinkeinostrategiassa. 1. Ylä-Pirkanmaalla on aktiivista yritystoimintaa ja elinkeinopolitiikkaa, jonka eteen eri toimijat tekevät yhteistyötä. Kehitetään ympäristöteknologia-alaa ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttämistä. 2. Ylä-Pirkanmaalla asutaan luonnonläheisesti ja viihtyisästi, sisältäen myös vapaa-ajan asumisen. Maankäyttöön kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja edistetään strategista maankäytön suunnittelua. 3. Kulttuuri ja matkailu nähdään tärkeinä aloina ja niihin panostetaan seutukunnallisesti. Myös kansainvälistä matkailua alueelle pyritään lisäämään. 4. Seudun tulevaisuus rakentuu osaamisen ja koulutetun työvoiman varaan. 5. Ylä-Pirkanmaan kunnat tekevät enemmän seudullista yhteistyötä. Kunnallisia palveluja tuotetaan yhä enemmän kuntien yhteistyönä. Myös muut palveluntuottajat kytketään tiiviimmin mukaan. Sivu 8 / 23

2. Rakennemuutosohjelman koordinointi 2.1. Johtoryhmän kokoonpano Äkillisen rakennemuutosaluenimityksen jälkeen Ylä-Pirkanmaalle perustettiin 19.5.2011 johtoryhmä suunnittelemaan rakennemuutosohjelman toimintaa. Johtoryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Ylä-Pirkanmaan seutuhallituksen puheenjohtaja ja Ruoveden kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki. Rakennemuutosohjelman koordinaation ja valmistelun vastuutahoksi nimettiin Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Johtoryhmän tehtävänä on johtaa, ohjata ja määrittää ohjelmatyön strategisia suuntaviivoja ja tavoitteita. Johtoryhmään nimetyt eri organisaatioiden edustajat vastaavat omien organisaatioidensa osalta rakennemuutostoimenpiteiden suunnittelusta, valmistelusta, toteutuksesta sekä tulosten raportoinnista. Rakennemuutosohjelman johtoryhmäjäsenet: Ruoveden kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki, pj Ruoveden kunnan elinkeinoasiamies Vuokko Mäenpää Ruoveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Ikkala Juupajoen kunnanjohtaja Hannu Koski Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Pirttilahti MW-Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esko Lehtomaa MW-Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Ismo Korhonen MW-Kehitys Oy:n kehitysjohtaja Pasi Mäkinen Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki Virtain Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Fred Motzkin PoKo ry:n toiminnanjohtaja Juha Kolhinen Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Antti Korkka, ohjelmavastaava Ylä-Pirkanmaan seutuvaltuuston puheenjohtaja Jukka Majala Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n hallintosihteeri Senni Jalonen, sihteeri Pirkanmaan ELY-keskuksen aluekehityspäällikkö Kristiina Karppi Pirkanmaan ELY-keskuksen työllisyys- ja yrittäjyysyksikön päällikkö Erkki Lydén Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liiton kehityspäällikkö Heidi Rämö Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Olli Vihanta/Riku Immonen Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston apulaisjohtaja Toini Viinamäki/palvelupäällikkö Minna Salminen Keski-Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Riitta Jakara Lisäksi Ylä-Pirkanmaan seutuhallitus ja työvaliokunta osallistuvat aktiivisesti rakennemuutosohjelman seuranta- ja suunnittelutehtäviin. Ylä-Pirkanmaan seutuhallitus 2011: Ruoveden kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki pj Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki vpj Juupajoen kunnanjohtaja Hannu Koski Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö Sivu 9 / 23

Ylä-Pirkanmaan työvaliokunta 2011: MW-Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Ismo Korhonen MW-Kehitys Oy:n kehitysjohtaja Pasi Mäkinen Virtain Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Fred Motzkin Virtain kaupungin maaseutusihteeri Heidi Kuutti-Selkee Ruoveden kunnan elinkeinoasiamies Vuokko Mäenpää Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Antti Korkka Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n hallintosihteeri Senni Jalonen Oppilaitosten koulutustarjonta ja kehittämisnäkemykset on koottu erikseen seuraavilta alueella toimivilta koulutusorganisaatioilta: TAMK (Tampereen ammattikorkeakoulu, maakuntakorkeakoulutoiminta Mäntässä ja Virroilla) Pirko (Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä) SASKY (Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Mäntän seudun koulutuskeskus). 2.2. Ohjelman toteuttaminen Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelman tavoitteena on olla konkreettinen työkalu kuntien ja aluekehittäjien yhteistyölle ja kehittämisvastuille. Rakennemuutosohjelmalla pyritään ensisijaisesti tukemaan yritystukien ja investointien käynnistymistä Ylä-Pirkanmaan alueella entistä nopeammin, tiedottamaan yrityksiä kehittämistoimijoiden palveluista ja tukimahdollisuuksista sekä analysoimaan työvoimatarpeet ja erityishaasteet rakennemuutosyrityksissä. Ohjelmassa keskitytään samalla uusiin keskeisiin kehittämishankeavauksiin (yritysneuvonta, puutuoteteollisuuden kehittäminen, palveluliiketoiminta, ympäristöteknologia, demografiset haasteet) yhteistyössä Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Mänttä-Vilppulassa ja Ruovedellä parhaillaan tehtävät suorat kuntakohtaiset kehittämisneuvottelut ovat myös ohjelman keskiössä (Tissue-työryhmä, Visuvesityöryhmä). Seudullisen työvaliokunnan tehtävänä on jatkossa toimia ns. ohjelman projektityöryhmänä, ja viedä eteenpäin rakennemuutosohjelmassa esitettyjä konkreettisia toimenpiteitä yhteistyössä Pohjois-Pirkanmaan TEtoimiston, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton, PoKo ry:n, Tekesin, Finnveran sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Rakennemuutosohjelma kytketään lisäksi syksyllä 2011 toteutettavaan seudulliseen elinkeinostrategian valmisteluun, jolla etsitään entistä painokkaampia ja fokusoidumpia elinkeinokehittämisen kärkiä alueelle. 2.3. Seuranta Ohjelman seuranta toteutetaan yhdessä Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton kanssa seurantaindikaattorien kautta. Seurantaindikaattoreita kootaan yhteen seuraavilla jaksoilla: 6/2011, 12/2011, 6/2012 ja 12/2012. Sivu 10 / 23

Seurantaindikaattori 6/2011 12/2011 6/2012 12/2012 Väkiluvun muutos Työttömien lkm Työttömyysaste Uudet avoimet työpaikat Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lomautettujen lukumäärä Yt-neuvottelujen piirissä olleiden henkilöiden määrä Työvoimakoulutuksessa olevien lukumäärä Hankkeisiin liittyvät suoritemittarit 6/2011 12/2011 6/1012 12/2012 Myönnettyjen rakennemuutosmäärärahojen käyttö Uudet yritykset Uudet työpaikat Hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä Hankkeisiin osallistuneiden kehitysorganisaatioiden yhteistyö Sivu 11 / 23

3. Rakennemuutosohjelman toimenpiteet 3.1. Työvoiman kehittämis- ja koulutustoimenpiteet Työvoiman koulutus- ja rekrytointitarpeet esille Ylä-Pirkanmaalla vuoden 2011 yt-neuvottelut koskevat noin 3 %:a seutukunnan työvoimasta. Pohjois- Pirkanmaan TE-toimiston toimipaikoissa Mäntässä ja Virroilla sekä Ruoveden palvelupisteessä rakennetaan parhaillaan henkilökohtaisia työllistymissuunnitelmia kaikille työttömyyden kohdanneille henkilöille. Erityisesti puuteollisuudesta lomautetuille henkilöille etsitään sijoittumis- ja koulutusmahdollisuuksia työvoimaa tarvitseville toimialoille. Aloittavien yritysten starttirahoja on myös riittävästi varauksessa, jotta kaikille yritystoiminnan aloittaville voidaan esittää mahdollisimman nopeasti aloitusrahoitus Yritys-Suomi -palvelun kautta. Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa aloitetaan marras-joulukuussa 2011 TE-toimiston kautta lähihoitajakoulutus, joilla pyritään terveydenhuoltoalan työvoimatarpeen tyydyttämiseen. Koulutusmahdollisuutena on myös yksilöllisen ammatillisen koulutuksen Kalotti-ohjelma (kouluttajana Pirko), jolla voidaan hankkia yksilöllinen koulutuspaikka yrityksistä. Syyskuussa 2011 aloitetaan lisäksi Ruovedellä, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla ATK-valmiuksia teollisuuden tuotannon ohjaukseen ja ATK-taidot SOTE-aloille -kurssit. TE-toimisto voi hankkia työvoimakoulutusta myös tarpeen mukaan. Alueen yrittäjät ovat toivoneet, että Ylä-Pirkanmaalla järjestettäisiin monialakoulutusta - tämän hetkiset nopeat suhdannevaihtelut vaativat monialaosaamista. Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä Ruoveden ja Virtain yritysten kanssa teollisuuden monialakoulutuksen järjestämisen aloittamisesta. Yritys tai muu työnantaja voi kouluttaa uusia tai nykyisiä työntekijöitään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa nk. yhteishankintakoulutukseen kautta. Tähän koulutukseen kuuluvat RekryKoulutus, (kun yrityksen tarpeisiin ei löydy ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä lähiaikoina valmistu tarvittavia osaajia) TäsmäKoulutus (yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus, soveltuu myös määräaikaisiin lomautustilanteisiin) ja MuutosKoulutus (työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan). Koulutuksia voidaan yhdistää muihin pk-yritysten kehittämispalveluihin. Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto suunnittelevat ja rahoittavat koulutuksen yhdessä. Yritysharava on työmalli, jossa puhelinhaastatteluilla tiedustellaan yrityksistä merkittäviksi huomattuja tarpeita, ja niistä kootaan data-aineisto, joka mahdollistaa yritysten tarpeiden paremman käsittelyn ja muutosten kirjaamisen ajantasaisesti. Pirkanmaa on Suomen toiseksi suurin työmarkkina-alue, ja yritysharavakyselyjen määrä 2009 2010 Pirkanmaalla oli siihen asti alueilla tehdyistä haastatteluista suurin koko maassa. Maakunnan ensimmäiset yritysharava-haastattelut tehtiin Pohjois-Pirkanmaan TE-toimiston alueella touko-kesäkuussa 2009. Yritysharavan yritystietoja on hyödynnetty mm. erityisryhmien työllistämisen välineenä. Esimerkiksi nuorten työllistämisestä kiinnostuneiden yritysten tiedot on TE-toimistossa voitu siirtää toimipaikan nuorten neuvojalle. Yritystietojen avulla on ollut mahdollista tavoitella nuorille harjoittelu- tai työpaikkoja. Yritysharavatietojen avulla on esimerkiksi löydetty myös kansainvälistymisestä kiinnostuneet yritykset ja järjestetty teemasta tilaisuus. Samoin paikallisten koulutusorganisaatioiden kanssa on tehty yhteistyötä. Yritysten ilmoittamien tarpeiden perusteella TE-toimisto on markkinoinut kumppanien järjestämiä koulutuksia, esimerkiksi markkinoinnin alalta. Sivu 12 / 23

Yritysharavan lisäksi työvoiman koulutus- ja rekrytointitarpeiden selvitystyötä tullaan toteuttamaan puutuoteteollisuuden seudullisella kehittämisselvityksellä (PUUKETO 9/2011-3/2012). Seututyönä tehtävän yrityskartoituksen tavoitteena on tukea TE-toimiston ja oppilaitosten teollisuuden monialakoulutuksen aloittamista ja kohdentamista paremmin sekä ohjata liiketoiminnan kehittämispalveluiden ohjaamista yrityksiin (verkostohankkeet kuten ENY, Kumara) sekä aktivoida yrityksiä kehittämisrahoitusten mahdollisuuksiin. Oppilaitosten alueellinen toiminta turvattava Työvoiman kehittämis- ja koulutuspalveluiden keskiössä on jatkossa myös TAMK:n, Pirkon:n ja SASKY:n (MSKK) koulutuspalveluiden pysyvyyden turvaaminen alueella. Oppilaitokset houkuttelevat alueelle nuorta ja osaavaa työvoimaa, jotka on saatava paremmin kohtaamaan yritysten tarpeet. Tampereen keskusseudun ulkopuolella korkeakoulujen (Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto) koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa suunnitellaan ja kanavoidaan korkeakoulujen yhteisellä maakuntakorkeakoulutoiminnalla. Tampereen ammattikorkeakoulun alueellisten toimipisteiden toiminta ja pysyvyys Mänttä-Vilppulassa sekä Virroilla ovat seutukunnalle erittäin tärkeitä. Rakennemuutosohjelman johtoryhmä painottaa, että alueelle suunnattavan koulutuksen tulee jatkossa olla alueen ja sen elinkeinorakenteen kannalta hyödyllistä. Täydennyskoulutusta on myös kehitettävä edelleen osaavan työvoiman turvaamiseksi ja kehittämiseksi alueella. Työvoiman kohtaantumisen ongelma on nähtävissä Ylä-Pirkanmaalla esimerkiksi sairaanhoitajien paikkojen täyttämisessä. Lähihoitajia koulutetaan parhaillaan Virroilla sekä Mänttä-Vilppulassa riittävästi. Tarvitsemme alueelle kuitenkin pikaisesti täydennys- ja muuntokoulutusta lähihoitajista sairaanhoitajiksi. TAMK Mänttä-Vilppula (korkeakoulujen ajankohtaiset tutkintokoulutukset Ylä-Pirkanmaalla 2011 2012) Sairaanhoitajien (AMK) koulutus on jatkunut Mänttä-Vilppulassa vuodesta 2008. Syksyllä 2011 aloitti neljäs ryhmä 24 opiskelijalla, joista 16 lähihoitajaa. Aiemmissakin ryhmissä on lähihoitajakoulutus ollut useimpien pohjana. Seuraava ryhmä on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2013, jolloin hakuaika on kevät 2013. Liiketalouden koulutus tradenomin tutkintoon on jatkunut Mänttä-Vilppulassa ammattikorkeakoulun alusta asti, vuodesta 1997. Koulutus on toteutettu nuorten koulutuksena. Vetovoima on hiipunut ja viime keväänä haku muutettiin aikuiskoulutukseksi. Seuraava toteutus on suunnitteilla vuodelle 2013. Tänä syksynä on haku insinöörin (AMK) aikuiskoulutukseen, aloitus tammikuussa 2012. Koulutuksella vastataan Mänttä-Vilppulan, Jämsän ja Keuruun kaupunkien ja kehitysyhtiöiden suunnalta tulleeseen vahvaan tarpeeseen. Koulutuksen uskotaan turvaavan ja kehittävän seudun työvoimaa. Jatkosta ei ole päätöksiä. TAMK Virrat (korkeakoulujen ajankohtaiset tutkintokoulutukset Ylä-Pirkanmaalla 2011 2012) Liiketalouden koulutus tradenomin tutkintoon on jatkunut Virroilla ammattikorkeakoulun alusta asti, vuodesta 1997. Koulutus on toteutettu nuorten koulutuksena. Vetovoima on hiipunut ja syksyllä 2010 koulutus alkoi aikuiskoulutuksena kahdella ryhmällä, toinen opetus- ja kulttuuriministeriön, toinen työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella. Seuraava toteutus on suunnitteilla 2012. Alkutuotannon ja muiden maaseutuelinkeinojen ja yritystoiminnan osaamisen kehittämiseksi alkoi TAMK:n Virtain toimipisteessä tammikuussa 2011 agrologin (AMK) aikuiskoulutus Tampereen (TAMK) ja Jyväskylän (JAMK) ammattikorkeakoulujen yhteistyönä, JAMK:n tutkintona. Toinen hakukierros on tänä syksynä ja opiskelu alkaa tammikuussa 2012. Koulutuksen tarvetta Pirkanmaalla selvitettiin yhdessä maataloustuottajajärjestön kanssa. Sivu 13 / 23

Medianomin koulutusta on järjestetty ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteessä 2000-luvun alkupuolelta asti, nuorten koulutuksena. Vetovoima on ollut hyvä. Koulutus jatkuu edelleen vuosittain. Tampereen teknillinen yliopisto, TTY Mänttä-Vilppulan, Jämsän ja Keuruun alueen työelämän tarpeista noussut insinööristä diplomi-insinööriksi aikuiskoulutus TTY:n toimesta (2009 2011) on käynnissä alueella yhdelle ryhmälle, 17 opiskelijaa. Ensimmäiset koulutettavat ovat valmistumassa. Koulutuksen lähiopetus toteutetaan vaihdellen Mänttä- Vilppulassa, Jämsässä ja Keuruulla. Ei jatkosuunnitelmia toistaiseksi. Koulutuksen lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston tutkimus- ja kehittämistoimintaa on kohdennettu seudullisten kehittämishankkeiden kautta. Keskeisiä yhteistyötoimijoita ovat olleet erityisesti arkkitehtuurin laitos, rakennustekniikan laitos ja materiaaliopin laitos. Ylä-Pirkanmaalla toimivien oppilaitosten nykyinen koulutustarjonta 2011 Koulutusohjelma Organisaatio Mänttä- Virrat Vilppula Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma/ Agrologi AMK TAMK-JAMK X Liiketalouden koulutusohjelma/ Tradenomi AMK TAMK X X Viestinnän koulutusohjelma/ Medianomi AMK TAMK X Hoitotyön koulutusohjelma/ Sairaanhoitaja AMK TAMK X Liiketalouden perustutkinto/ Merkonomi Pirko/SASKY X X Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto/ Lähihoitaja Pirko/SASKY X X Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto/ Datanomi Pirko/SASKY X X Turvallisuusalan perustutkinto/ Turvallisuusvalvoja Pirko X Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto/ Kokki/ Tarjoilija/ Vastaanottovirkailija SASKY X Hiusalan perustutkinto/ Parturi-kampaaja SASKY X Kauneudenhoitoalan perustutkinto/ Kosmetologi SASKY X Kone- ja metallialan perustutkinto/ Koneistaja/ Levyseppähitsaaja SASKY X Puualan perustutkinto/ Puuseppä SASKY X Rakennusalan perustutkinto/ Talonrakentaja SASKY X Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto/ ICT-asentaja SASKY X (www.sasky.fi, www.pirko.fi, www.tamk.fi) Sivu 14 / 23

3.2. Rahoitus- ja kehittämistoiminnan aktivointi yrittäjille Yritysneuvonnan tärkeys Ylä-Pirkanmaalla toimii tällä hetkellä kaksi Yritys-Suomi -konseptin mukaista yritysneuvontapistettä Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa. Tarpeen vaatiessa yritysneuvojat ovat tavattavissa myös Ruovedellä ja Juupajoella. Yritys-Suomi palvelupisteissä työskentelevät yritysneuvojat antavat yleisneuvontaa yrityksen eri kehitysvaiheissa, tekevät yhteistyötä TE-toimiston kanssa starttirahaprosessissa ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa yritysrahoitukseen liittyen. Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen hallinnon alla olevat seudulliset yritysneuvojat toimivat aktivaattoreina yrityksiin päin ja linkkinä elinkeino- ja muiden toimijoiden välillä, ja antavat tietoa alueella käynnissä olevista kehittämishankkeista ja muista mahdollisuuksista. Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa toimivat elinkeinoyhtiöt Virtain Yrityspalvelu Oy ja MW-Kehitys Oy sekä Ruoveden kunnan elinkeinoasiamies hoitavat kuntien elinkeinopolitiikkaa, kiinteistöasioita ja yritysneuvontaa. Yritysneuvontatyössä on paneuduttava hyvin asiakkaan tarkoitusperiin ja yrityssuunnitelmiin. Liiketoimintasuunnitelman tekemisen ohjaus on tärkeätä, sillä rahoittajan luokse ei kannata mennä ilman kunnollisia suunnitelmia. Yritysneuvoja toimii linkkinä asiakkaan ja rahoittajaviranomaisen välillä. Paikallisesti avainihmisten tulee osata kertoa mahdollisuuksista niin koulutuksen kuin rahoituksenkin suhteen. Yritysten osaamisen merkitystä on turha vähätellä, sillä yritykselle on erittäin tärkeätä osata huolehtia kilpailukyvystään ja taloudellisesta vakaudesta. Rakennemuutostilanteessa on tärkeätä, että yritysneuvojat kertovat ja tiedottavat kehitys- ja rahoitusmahdollisuuksista yrityksille. Yritys-Suomi -konsepti tuo jokaiselle seutukunnalle, joka on solminut seudullisen sopimuksen (seutuyp) työja elinkeinoministeriön kanssa, oikeuden käyttää Yritys-Suomi brändiä ja muuta materiaalia. Uudet Yritys- Suomi internet-sivut tulevat sisältämään seutukohtaiset sivustot, joille voidaan kerätä kaikki seutukunnalla yritysneuvontaa tarjoavat tahot ja yhteistyökumppanit sekä kehittää erilaisia tuotekortteja parantamaan asiakaslähtöisyyttä tekemällä erilaiset palvelut ja niiden tarjoajat ymmärrettävämmiksi kokonaisuuksiksi. Yhteiset infot yrittäjille Rakennemuutosohjelmaan liittyvät rahoitus- ja infotilaisuudet yrityksille on sovittu järjestettäväksi Ruovedellä, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. Tilaisuudet suunnataan samalla yrityksen perustamista suunnitteleville. Tilaisuudet järjestetään syys-lokakuussa 2011 yhteistyössä kuntien elinkeinovetäjien, seutuyhdistyksen, Tekesin ja Finnveran kanssa. Lisäksi yrityksille järjestetään lokakuussa 2011 Mänttä-Vilppulassa työhyvinvoinnin ja urien koulutusseminaari yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa (TyöTae). Uudet rahoitustilaisuudet ja infot järjestetään keväällä 2011. Rakennemuutosohjelmaan liittyen seutukunnalle tullaan suunnittelemaan esite, jossa on lueteltuna erilaisia rahoitus- ja kehitysmahdollisuuksia sekä eri tahojen yhteystietoja. Lisäksi seutusivuille www.ylapirkanmaa.fi kootaan Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosohjelmaan liittyvä materiaali. Rakennemuutosohjelman liitteeksi on koottu Yrityskehittäminen -liite, jossa ovat lueteltuna eri rahoittajatoimien yritystukimuodot ja muut rahoitusmahdollisuudet. (Ks. liite 1.) Yritysrahoitukset ELY, Tekes, Finnvera, Leader ja alueelliset pienpääomat Pirkanmaan ELY-keskuksessa on monipuolisia rahoitus- ja koulutusmahdollisuuksia yrityksille. Yritystuet ja hankerahoitus ovat tässä tilanteessa hyviä työvälineitä. Varsinainen yritystukien tukiprosenttimäärä yrityksille ei ohjelma-aikana muutu, mutta myöntämisessä on rakennemuutosohjelmaan liittyvää aluepoliittista painotusta. Yritystuen lausuntoja voidaan TE-toimiston ja yritysneuvonnan lisäksi pyytää toimintaryhmä Sivu 15 / 23

PoKo ry:ltä (maaseutuohjelman yritystukien osalta). ELY-keskuksen talouspäällikkö- ja toimitusjohtajakurssit ovat myös hyviä mahdollisuuksia verkostoitua ja tavata alueen muita yrittäjiä. Tulevaisuudessa uudella ohjelmakaudella pk-yritysten yritysrahoitus tulee todennäköisesti keskittymään Tekesin ja Finnveran kautta, kun taas maaseutuohjelmalla tuetaan alkavia ja reuna-alueiden yrityksiä. Yritystuet tulevat jatkossa vähenemään, joten niiden käyttöön kannattaa nyt tarttua tehokkaasti. Tekesin kautta saatava rahoitus on valtakunnallista rahaa ja kaikki haettavat hankkeet kilpailevat Suomen rajojen sisällä keskenään. Tekesistä haettavilla hankkeilla halutaan saada aikaan harppausta yritysten liiketoiminnassa, siis tavoitellaan selkeää askelta eteenpäin. Varsinaisia toimiala- tai rahoitusrajauksia haulle ei ole. Tekes ei rahoita yrityksen normaalia toimintaa eikä investointeja, vaan silloin kun yritys lähtee kehittämään jotakin uutta ja ottamaan harppausta eteenpäin. Tekes voi tarjota avustusta ja lainaa. Lainahankkeet ovat riskittömiä, jos hanke epäonnistuu, laina muuttuu avustukseksi eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Pk-yrityksille on 50 70 prosentin avustus mahdollinen. Valmistelurahoitushankkeet haetaan ELY-keskuksen kautta, ja 70 prosentin tuki on korkein mahdollinen. Valmistelurahoitusta on käytetty esim. Virroilla aktiivisesti. Tekes tulee aktivoimaan oman rahoituksen käyttöä alueella yhteisissä infotilaisuuksissa. Finnveran kautta rahoitetaan alkavia, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Välineinä ovat mm. suhdannelainat, joilla rahoitetaan suhdanteen takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja yritetään välttää turhia konkursseja. Kun rahoitus tai vakausriski nousee yritykselle liian kovaksi, voi Finnvera auttaa eteenpäin. Yrityksien on tärkeää huolehtia koko ajan kilpailukyvystään. Finnveran tavoitteena on, ettei rahoitusosuus nousisi yli 50 prosentin. Rahoitusperiaatteita ja reunaehtoja on kuitenkin mahdollisuus tarkentaa rakennemuutosalueilla. Finnveralla on hyvin monenlaisia rahoitusinstrumentteja aina lainatakauksista lähtien. Investointeihin ja käyttöpääomaan on myös hyviä rahoitusvälineitä olemassa. Paikallisen Leader-toimintaryhmä PoKo ry:n kautta haettava tukirahoitus keskittyy erityisesti kuntakohtaisiin pienempiin kehittämishankkeisiin. PoKo ry:n kautta kehittämishankkeisiin tehdään myös lausuntoja Pirkanmaan ELY-keskukselle, jolloin hankkeita voidaan perustella paremmin paikallisesta näkökulmasta. Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy on Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seutukunnan yritysrahoitustoiminnan alueellinen kehitysyhtiö. Länsi-Suomen Kasvukolmio Oy:n toimintaa on aktivoitu vuoden 2010 aikana perustamalla Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun alueelle pienpääomarahasto tukemaan ja kehittämään alueen yrityksiä. Pienimuotoisilla sijoituksilla autetaan alkavia ja pääomantarpeessa olevia pk-yrityksiä. Rahastosta voi saada osaamista ja tukea yritystoiminnan eri vaiheisiin aina perustamisvaiheesta varhaiseen kasvuun saakka. Rahasto auttaa tarvittaessa yrityksen ja muiden mahdollisten rahoittajaosapuolten kanssa sijoituksen ehdoista ja kokoaa tarvittavan sijoituskonsortion. Sivu 16 / 23

3.3. Hankkeiden ja toimintaympäristön kehittäminen TEM:n teettämän aluevahvuusmäärittelyn (KOKO 2011) mukaan Ylä-Pirkanmaan globaalina vahvuutena nähdään puu ja paperi. Muina vahvuuksina tunnistetaan vihreän teknologian tuotteet ja innovaatiot, metalli-, muovi- ja teknologiateollisuus sekä kulttuuri- ja elämystalous ja ympäristöteknologia ja bioenergia. Seudullisia rakennemuutosta tukevia hankkeita on tällä hetkellä käynnissä neljä. Kolmea ensimmäistä kehittämishanketta rahoittaa Pirkanmaan liitto maakuntarahoituksen ja rakennerahoituksen kautta. Yrityspalveluita tukevan hankkeen rahoittajana toimii Pirkanmaan ELY-keskus. - KOKO, joka on työ- ja elinkeinoministeriön tukema strategiaohjelma alueella (YP/MKR) - Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke ENY (YP/EAKR) - Kumara-hanke, jossa kehitetään Metsä-Tissuen kuitusaven uusia käyttömahdollisuuksia (MW/EAKR) - Seudulliset yrityspalvelut/tehdään Yhdessä -hanke (YP/EMR) Suunnittelussa olevat hankkeet ja toimenpiteet koskevat alueellisen palveluliiketoiminnan kehittämistä, jalostettujen puutuotteiden kehittämistä, puutuotealan ja metallin koulutuksia, osaavan työvoiman saannin turvaamista, alueen markkinointia yrityksille ja asukkaille sekä majoitus ja hotellipalveluiden kehittämistä. Ylä-Pirkanmaan seudulle tullaan lisäksi toteuttamaan yhteistyössä Keuruun kanssa elinkeinostrategia syksyllä 2011, millä täsmennetään uusia toimenpiteitä ja niiden kohdentamista. Ohessa on esitetty tarkemmin rakennemuutosta tukevat seudulliset hankkeet syksylle 2011. Puutuoteteollisuuden ja työvoiman kehittämishanke (haussa) PUUKETO Puutuoteteollisuuden kehittämisselvitys toimintaympäristön muutoksissa Toteutusaika: 1.9.2011 31.3.2012 Toteutuksen vastuuorganisaatio: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Hankemuoto ja rahoittaja: MKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: 50 000 (70 % MKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Hankkeen keskeisenä tehtävänä on selvittää Ylä-Pirkanmaan rakennemuutosalueen työvoiman osaamiseen ja työvoiman määrään kohdistuvat tarpeet ja uhat yrityksissä, kohdentaa tehokkaammin koulutus- ja kehittämistoimintaa yrityksiin sekä tiedottaa yrityksiä kehittämisen mahdollisuuksista ja rahoitusmuodoista. Hanke tukee alueen elinkeinostrategian kehittämistä ja kokoaa ajankohtaisen tilannekuvan alueen yrityksistä. Sivu 17 / 23

Palveluliiketoiminnan kehittäminen (haussa) LIIKE - Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen Toteutusaika: 2012-2013 Toteutuksen vastuuorganisaatio: MW-Kehitys Oy Hankemuoto ja rahoittaja: EAKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: 300 000 (70 % EAKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Hankkeessa aktivoidaan yritysten toimintaympäristöjen ja palveluyrittäjyyden kehittämistä. Kohteena on palveluliiketoimintayritysten kehittymismahdollisuuksien ja yritysten palvelukeskittymien tukeminen Ylä-Pirkanmaalla mm. aktivoimalla sähköistä liiketoimintaa, käynnistämällä pilottiprojekteja sekä verkostoimalla yrityksiä ja muita toimijoita keskenään. Hankkeessa käytetään yrityshautomo-, living labs- ym. toimenpiteitä. ENY Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke (käynnissä) Toteutusaika: 2011-2013 Toteutuksen vastuuorganisaatio: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Hankemuoto ja rahoittaja: EAKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: 640 000 (70 % EAKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Projektin tavoitteena on kehittää yritysten energia- ja ympäristöliiketoimintaa sekä teknologiatasoa, lisätä innovaatioita ja niiden kaupallistamista sekä luoda mahdollisuudet uuden osaamiseen perustuvan liiketoiminnan syntymiselle alueelle. Projektin määrällisenä tavoitteena on synnyttää alueelle uusia teknologiateollisuuden yrityksiä ja työpaikkoja sekä säilyttää ja turvata nykyisiä työpaikkoja. Projektin keskeisenä toimenpiteenä on myös kehittäjätoimijoiden, yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden verkostomaisen yhteistyön kehittäminen. KUMARA Kuitusaven mahdollisuudet (käynnissä) Toteutusaika: 2012-2013 Toteutuksen vastuuorganisaatio: MW-Kehitys Oy Hankemuoto ja rahoittaja: EAKR / Pirkanmaan liitto Kokonaiskustannusarvio: 285 000 (70 % EAKR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Kumara-projektilla haetaan mahdollisuuksia ja ratkaisua Metsä Tissuen tuoteprosessin jäännöstuotteena syntyvän kuitusavi-materiaalin käyttämiseksi tuotteiden teollisessa valmistamisessa sekä tuetaan kuitusaven käyttämistä ympäristörakentamisessa. Tavoitteena on uudenlaisten ekologisten teollisten tuotantomahdollisuuksien kehittäminen, joissa käytetään kuitusavea raaka-aineena. Projektissa on tavoitteena muodostaa kuitusaven käyttämistä ja hyödyntämistä tukeva yritysverkosto, jolle kuitusaven käyttäminen luo uusia liiketoiminta- ja menestysmahdollisuuksia. Sivu 18 / 23

Tehdään yhdessä yritysneuvontaa Pirkanmaalla (käynnissä) Toteutusaika: 2011-2013 Toteutuksen vastuuorganisaatio: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Hankemuoto ja rahoittaja: EMR / Pirkanmaan ELY-keskus Kokonaiskustannusarvio: 620 000 (70 % EMR) Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet: Hankkeen avulla ylläpidetään Pirkanmaan (pl. Tampereen kaupunkiseutu) seudullisia yrityspalvelupisteitä, joissa tarjotaan uusien ja toimivien yrittäjien yleisneuvontaa. Palvelupisteiltä saa rahoitus- ja kehittämisneuvontaa sekä tukea yrityksen eri vaiheisiin. Seudullisten yrityspalvelupisteiden yleisneuvonnan avulla luodaan alueelle uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Hankkeen avulla parannetaan seuturajat ylittävää yhteistyötä ja etenkin maakunnan reuna-alueiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Kuntakohtaiset hankkeet ja alueen markkinointi Virroilla, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa tullaan toteuttamaan kuntakohtaisia hankkeita, jotka koskevat mm. satamien, keskustojen, majoituspalveluiden ja yritysalueiden infrastruktuurin kehittämistä. Toimilla tuetaan yritysten yleisten toimintaedellytysten kehittämistä ja alueen houkuttelevuutta. Pirkanmaan ELYkeskuksella on hyvät infrahankkeiden rahoitusmahdollisuudet. Kunnissa on nyt syksyn 2011 aikana tehostettava suunnitelmia, sillä resursseja voidaan saada erityisesti maaseutuohjelman kautta. Tuen osuus uusille hankkeille voi useissa tapauksissa olla jopa 70 %. Ylä-Pirkanmaan majoitus- ja ohjelmapalvelut eivät tällä hetkellä vastaa riittävästi kansainväliseen kysyntään. Tulevaisuus asettaa Ylä-Pirkanmaalle positiivisia haasteita. Serlachiuksen museon laajennus on toteutumassa ja tämä lisää merkittävästi alueelle matkailua vuodesta 2013 alkaen. Tampere-Pirkkalaan suunnitteilla oleva toinen halpalentoterminaali lisää myös Ylä-Pirkanmaan majoitustarvetta. Matkailijat tulee saada viettämään yksi tai useampi päivä alueella päivävierailuiden sijaan. Mänttä-Vilppulassa on parhaillaan rakenteilla ja suunnittelussa kaksi lomakyläaluetta, jotka osaltaan vastaavat majoituskapasiteetin haasteisiin. Ylä-Pirkanmaan alue on tehnyt usean vuoden yhteistyötä Pirkanmaan matkailutoimijoiden kanssa (Tredea Oy:n matkailuyksikkö GoTampere/Visit Tampere). Mänttä-Vilppulan matkailutoimi on ollut hyvä apu seudun kansainvälisessä markkinoinnissa, mutta kuntien panostus markkinointiin on ollut erittäin vähäistä. Seutukunnan yhteisellä aluemarkkinointiponnistuksella voidaan tehostaa ennen kaikkea yrityspuolen, teollisten tilojen käytön ja investointien houkuttelua. Alueella on myös paljon vapaa-ajan asuntoja ja asukkaita, joissa on hyödyntämätöntä potentiaalia. Alueen markkinoinnin, aluekehittämistoiminnan ja elinkeinokehittämisen uudelleenjärjestelyjä suunnitellaan syksyn 2011 aikana. Tavoitteena on saada perustettua seudullisesti vaikuttavampi ja elinkeinotoimintaa tehokkaammin tukeva kehittämisyhtiö vuoden 2013 alkuun mennessä. Sivu 19 / 23

3.4. Liikenneinfrastruktuurin kehittämiskohteet Seutukunnan yleisen saavutettavuuden ja yritysten logistiikan tehostamisessa on huomioitava jatkossakin pääteiden ja rautatieyhteyksien kehittäminen. Maakunnallisissa ja valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa on huomioitava, että 9-tien kunnostamisen lisäksi on edistettävä erityisen aktiivisesti 66-, 58- ja 65-teiden kuntoa. Seudulliseksi kehittämisväyläksi on maakunnallisesti esitetty usein 66-tietä. Läntisen ohitustien valmistuttua on nyt huomioitava myös 58-tien kasvaneet matkustajamäärät - Kurun ja Virtain välinen tieosuus vaatisi välitöntä perusparantamista. Raideliikenne helpottaisi tulevaisuudessa autottomien liikkumista alueelle ja se liittyisi voimakkaasti myös matkailun kehittämiseen koko seudulle. Mänttä-Vilppulan alue on saatava tiiviimmin Tampereen ja edelleen pääkaupunkiseudun yhteyteen. Vilppulan asema-alueen kehittäminen ja matkustajaliikenteen kytkeminen Mäntän keskustaan asti on koko seudun raideliikennekehittämisen keskiössä. Käynnissä olevassa Pirkanmaan lähijunaliikennehankkeessa, jossa ovat mukana Mänttä-Vilppula ja Juupajoki, on tavoitteena viisi vuoroa päivässä suuntaansa (Tre-Vilppula). Uusien vuorojen toteutuminen parantaisi liikkumismahdollisuuksia alueelle monella tapaa. Erityisesti työssäkäynti- ja opiskelumahdollisuudet paranisivat alueelle ja alueelta keskusseudulle päin. Uusia raideliikenteeseen kytkettäviä teollisuuden logistisia kuljetusmahdollisuuksia on myös selvitettävä nykyisillä reiteillä. Käytöstä poistetun Pori-Haapamäki radan logistisia kuljetusmahdollisuuksia tulisi myös selvittää. Ratahankkeen uudelleen toteutuminen avaisi tehokkaan ja ekologisen väylän metsä ja metalliteollisuuden, kaupan sekä kaivannaisteollisuuden kuljetuksille. Seudulle tulisi myös kehittää sellainen matkalippu, jota voidaan käyttää ristiin junassa ja bussissa, jolloin matkustajilla on mahdollisuus parempiin matkustusyhdistelmiin ja aikatauluihin. Haja-asutusalueelle tarvittaisiin yleisesti yhteinen seutulippu. Se kehittäisi liikennettä koko alueella ja lisäisi ekologisempaa liikkuvuutta alueella. Sivu 20 / 23