KIRJALLINEN KYSYMYS 44/2005 vp Nuorten tupakoinnin vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvoston Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta vuonna 2001 tekemän periaatepäätöksen mukaan Suomen terveyspolitiikan tavoitteet ovat väestön terveiden ja toimintakykyisten ikävuosien lisääminen sekä eri väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Väestön tupakoinnin vähentäminen on olennainen osa tätä terveyspolitiikkaa. Nuorten tupakoinnin ja alkoholin käytön aloittamisikä on alentunut ja huumeiden kokeilu yleistynyt. Riippuvuutta aiheuttavat aineet ovat taas terveysriski sekä lyhyellä aikavälillä että myöhemmälle aikuisiälle. Nuorten tupakoinnin vähentämisessä on pikaisesti päästävä eteenpäin. Tärkeintä on ehkäistä tupakan käytön aloittamista. Tupakoinnin haitalliset terveysvaikutukset ja -vauriot korjautuvat sitä paremmin, mitä lyhyemmäksi tupakan käyttöaika jää. Tupakoinnin ennaltaehkäisy ehkäisee samalla myös muiden päihteiden ja huumeiden käyttöä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava terveellinen ja turvallinen kasvu-, kehitys- ja elinympäristö. Tässä työssä niin vanhempien, koulujen, järjestöjen, elinkeinoelämän, kuntien kuin valtiovallankin yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Terveys 2015 -kansanterveysohjelman keskeiset tavoitteet lasten osalta ovat lasten hyvinvoinnin lisääntyminen, terveydentilan parantuminen ja turvattomuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien merkittävä väheneminen. Nuorten osalta tavoitteeksi on asetettu nuorten tupakoinnin väheneminen siten, että 16 18-vuotiaista alle 15 prosenttia tupakoi. Samoin tavoitteeksi on asetettu myös nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvien terveysongelmien hoitaminen asiantuntevasti ja siten, että kyseisiin päihteisiin liittyvät terveysongelmat eivät vuonna 2015 ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. Valtioneuvoston Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta tekemässä periaatepäätöksessä todetaan, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi kehitetään indikaattorit, joita ryhdytään seuraamaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa mainittujen nuorten tupakoinninvähentämistavoitteiden saavuttamiseksi? Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2005 Sari Sarkomaa /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 44/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa mainittujen nuorten tupakoinninvähentämistavoitteiden saavuttamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Joka toisena vuotena tehtävän nuorten tupakointiseurannan tulosten mukaan vuonna 2003 22 % alle 18-vuotiaista pojista ja 26 % tytöistä tupakoi päivittäin. Myönteistä nuorten tupakointikehityksessä on, että 12-vuotiaat eivät enää käytännössä tupakoi ollenkaan ja että 14-vuotiaiden tupakointi on vähentynyt runsaalla kolmanneksella viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana niin, että pojista 7 % ja tytöistä 11 % tupakoi säännöllisesti. Myönteistä sen sijaan ei ole, että 18-vuotiaista pojista 35 % ja tytöistä 36 %, 16-vuotiaista pojista 24 % ja tytöistä 30 % tupakoi päivittäin. 16 18-vuotiaiden tyttöjen tupakointi on lisääntynyt, poikien pysytellyt samansuuruisena. Vuoden 2015, Terveys 2015 -kansanterveysohjelman päättymisvuoden, 16 18-vuotiaat nuoret ovat tällä hetkellä 6 8-vuotiaita. Valtioneuvoston määrittelemän tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa käytännössä uuden savuttoman sukupolven kasvattamista. Tämänhetkinen 12-vuotiaiden tupakoimattomuus ja tupakoinnin tuntuva väheneminen 14-vuotiaiden keskuudessa voi ennakoida valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutumista. Tupakkalain tupakkatuotteiden mainonta- ja myynninedistämiskielto, nuuskan maahantuonti- ja myyntikielto, alle 18-vuotiaita koskeva tupakkatuotteiden myyntikielto ja tupakkatuotteiden verotus ovat keskeisimmät nuorten tupakoinnin vähentämistä tukevat laintasoiset säädökset. Uusi terveystiedon oppiaine on avainasemassa nuorten tupakoimattomuuden tukemisessa ja antaa nuorille tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet oman terveytensä ja tupakoimattomuutensa vaalimisessa. Tupakoimattomuutta tukevaa opetusta annetaan vahvistetun opetussuunnitelman mukaan jokaiselle peruskoululaiselle useassa koulutuksen eri vaiheessa niin, että opetus tukee oppilaan tupakoimattomuutta kussakin nuoren kehitys- ja kasvuvaiheessa sille ominaisella tavalla. Terveydenedistämisen määrärahoilla on rahoitettu kolmen viime vuoden aikana nuorille suunnattua ja laajaa viestintäkampanjaa, jonka pohjalta nuori kykenee itsenäisesti päättämään kielteisestä asennoitumisestaan tupakointiin. Vuosittaisen seurantatutkimuksen mukaan kampanja on saavuttanut nuoret hyvin ja on toimiva tupakoinnin aloittamisen ehkäisykeino nuorimmissa ikäryhmissä. Kampanja on vahvistanut erityisesti tupakoimattomien nuorten tupakoimattomuutta. Nuoret haluavat, että tupakointia säädellään tiukasti ja ettei vanhempien tule antaa lastensa tupakoida. Vuonna 1996 valmistuivat ensimmäiset nuorten terveyttä ja tupakoimattomuutta koskevat kansalliset terveyssuositukset. Suositusten toimeenpanoa on arvioitu kahdesti ja ne on saatettu ajan tasalle, viimeksi viime vuonna. Suositusten tavoitteena on saada kaikki nuorten kanssa tekemisissä olevat tahot ja aikuiset omalla toiminnallaan tukemaan nuorten tervettä ja tupakoimatonta kasvua. Esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan järjestäminen oli yksi vuoden 1996 2
Ministerin vastaus KK 44/2005 vp Sari Sarkomaa /kok suosituksista ja hyvä esimerkki suositusten hyvästä toimeenpanosta. Vuodenvaihteessa avattiin nuorille tarkoitetut tupakoinnin lopettamista tukevat verkkosivut (www.happi.ws). Kevään kuluessa alkaa kouluterveyden- ja oppilashuollon henkilökunnan tupakoinnin lopettamisen tukemista koskeva täydennyskoulutus, sillä suuri osa nuorista tupakoitsijoista haluaisi lopettaa tupakointinsa, mutta ei kykene ilman ulkopuolista apua. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa jatkuvasti nuorten tupakointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä nuorten terveystapatutkimuksen, koululaisten terveystutkimuksen ja nuorten tupakkaostotutkimusten sekä erillisten asennetutkimusten avulla. Niiden perusteella pyritään löytämään nuorten tupakointiongelmiin uusia lähestymistapoja ja tehostamaan käytössä olevia toimenpiteitä. Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 44/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit för att uppnå målet att minska ungdomars tobaksrökning, vilket uppställts i folkhälsoprogrammet Hälsa 2015? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt den vartannat år utförda uppföljningen av de ungas rökvanor år 2003 röker 22 % av pojkarna och 26 % av flickorna under 18 år dagligen. Positivt är att av ungdomar under 12 år röker praktiskt taget ingen och att av ungdomar under 14 år har andelen rökare minskat med en tredjedel under de fem senast åren så att 7 % av pojkarna och 11 % av flickorna röker regelbundet. Däremot är det inte positivt att 35 % respektive 36 % av 18-åriga pojkar och flickor och 24 % respektive 30 % av 16-åringarna röker dagligen. Tobaksrökningen bland 16 18-åriga flickor har ökat medan pojkarnas hållits på samma nivå som förut. De ungdomar som fyller 16, 17 och 18 år då folkhälsoprogrammet Hälsa 2015 slutar år 2015 är nu mellan 6 och 8 år. För att uppnå statsrådets mål bör man alltså fostra en praktiskt taget rökfri generation. Att dagens 12-åringar inte röker och att tobaksrökningen minskat bland dagens 14- åringar tyder på att statsrådets principbeslut kommer att förverkligas. Förbuden i tobakslagen mot tobaksreklam och säljfrämjande verksamhet, mot import och försäljning av snus och mot försäljning av tobak till personer under 18 år samt beskattningen av tobaksprodukter är de centrala delarna av den lagstiftning som strävar efter att minska de ungas tobaksrökning. Det nya läroämnet hälsokunskap är i nyckelposition när det gäller att stödja ungdomars rökfrihet och ge dem baskunskaper och grundläggande färdigheter i att upprätthålla hälsan och undvika tobak. Undervisning som stöder rökfrihet ges enligt den fastställda läroplanen till varje grundskolelev i flera olika skeden av utbildningen. Undervisningen skall stödja elevens rökfrihet på ett sätt som är anpassat till varje utvecklings- och tillväxtskede. Med anslagen för främjandet av hälsa har man under de tre senaste åren finansierat en omfattande informationskampanj som har inriktats på ungdomen. Kampanjen vill ge de unga en möjlighet att självständigt besluta om en restriktiv syn på tobaksrökning. Enligt den årligen återkommande uppföljningen har kampanjen nått bra fram till de unga och den fungerar preventivt i de yngre åldersgrupperna. Kampanjen har stärkt särskilt rökfria ungdomar i deras återhållsamhet. Ungdomarna vill att tobaksrökningen regleras kraftigt och de anser att föräldrarna inte får låta sina barn röka. De första nationella hälsorekommendationerna om de ungas hälsa och tobaksrökning blev färdiga år 1996. Genomförandet av rekommendationerna har utvärderats två gånger och rekommendationerna har senast reviderats förra året. Syftet med rekommendationerna är att instanser och vuxna som arbetar med unga skall stödja de ungas hälsosamma uppväxt utan tobak genom sitt eget agerande. En av rekommendationerna år 1996 var till exempel att ordna klubbverksamhet för skolbarnen på eftermiddagarna och det utgör ett bra exempel på gott genomförande av rekommendationerna. 4
Ministerns svar KK 44/2005 vp Sari Sarkomaa /kok Vid årsskiftet öppnades sidor på internet till stöd för ungdomar som vill sluta röka (www.happi.ws). På våren börjar en sluta-röka-fortbildning för personal inom skolhälso- och elevvården. Största delen av ungdomarna vill nämligen sluta röka men klarar inte av det utan utomstående hjälp. Genom utredningar om ungdomars levnadsvanor (Nuorten terveystapatutkimus-projektet) och studier om skolelevers hälsa och ungdomars tobaksköp samt genom olika attitydundersökningar följer social- och hälsovårdsministeriet ständigt med de ungas rökvanor och faktorer som påverkar vanorna. Utgående från studierna försöker man dels hitta nya arbetssätt angående de ungas tobaksproblem, dels effektivera redan existerande åtgärder. Helsingfors den 2 mars 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5