JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

Samankaltaiset tiedostot
Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus. JaloJäte-päätösseminaari

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

JaloJäte Arvoketju, liiketoimintamahdollisuudet ja taloudellinen kestävyys. Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Kampanjan tavoitteet

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Markku J. Virtanen, Dr

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Maatalouden biokaasulaitos

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Kierrätys ja kompostointi

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Biokaasuseminaari

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

ja sen mahdollisuudet Suomelle

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Biohiilen käyttömahdollisuudet

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4.

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Tutkittua tietoa luomusta

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Energian tuotanto ja käyttö

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

- Potentiaalia innovaatioiksi

ENERGIA-ALAN KIERTOTALOUS NYKYTILAKARTOITUS Elokuu Energia-alan kiertotalous 2019

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Transkriptio:

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto

Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat

Tavoite JaloJäte tuottaa yhteiskuntavastuullisia toimintamalleja elintarvikeketjun eloperäisten jätteiden ja sivuvirtojen jalostamiseen energiaksi, kierrätyslannoitteiksi ja jätteenkäsittelypalveluiksi. Case-alueet Etelä-Savo ja Satakunta, valtakunnallinen sovellettavuus, yleistämisvälineet

Tutkimuskysymykset Onko elintarvikeketjun biojalostamotoiminnalla potentiaalia? Ja millaisella biojalostamotoiminnalla?

Erot elementeittäin optimointi ENERGIA HIILI VESISTÖ ALUE Optimointitavoite Uusiutumattoman energian korvaamisen maksimointi - suurimpien päästölähteiden korvaaminen Hiilen varastoinnin maksimointi Vesistöjen rehevyyden torjunta - ravinteiden kierrätys ja vesistöbiomassojen hyödyntäminen Aluetalouden lisäarvon maksimointi - korkean jalostusarvon tuotteiden myynti alueen ulkopuolelta tuleville

Yhteenveto Etelä-Savo -malleista ENERGIA HIILI VESISTÖ ALUE Tavoite Uusiutuvaan Hiilivarasto Kierrätys Aluetalous Raaka-aineet Nettoenergia Kaikki Maatalous ja vesistö Imago ja laatu Sijainti Kaupungit Taajamat Maatilat Kaupungit Teknologiat Poltto Kompostointi Separointi Jatkojalostus Tuotteet Sähkö, lämpö, mädäte, tuhka Sähkö, lämpö, komposti Markkinat Kaukolämpö Kaukolämpö, maatilat Toimijat Strategiset optiot Energia- ja jätehuoltoyhtiöt Kunnat, maatilat Typpi, fosfori, sähkö, lämpö Maatilat Maatilat, urakoitsijat Hiilikiintiöt Hiilikiintiöt Palvelut, tuet, säädökset Liikenne, lannoitteet Matkailijat, vienti Arvoverkosto, kauppa Lisäarvo, yhteiskuntavastuu Investoinnit Ilmastoteho Perustaso Karvalakki Rolls Royce

Toteutus 1. Biomassat ja materiaalituotteet (MTT) 2. Teknologiavaihtoehdot (LUT, MTT) 3. Liiketoiminta (Aalto) 4. Etelä-Savo -mallit (MTT, LUT, Aalto, SYKE) 5. Kokonaiskestävyys (SYKE, MTT, Aalto)

Yhteenveto osatekijöistä Maatalousmassat suurin, kulutusmassat pieni, alue-erot, tällä hetkellä energiahyödyntämistä vähän, ravinnehyödynnys tehotonta, lisäbiomassoja 10 % Mädätys keskeinen osa, koska sekä energia- että ravinnehyöty, poltto parantaa kannattavuutta ja ilmastovaikutuksia mutta hiilihukka, jatkojalostus kuluttaa energiaa mutta toteuttaa liikennetavoitteet Energiasaanto ja sen hyödyntäminen tuottaa ilmastovaikutuksia, maatalouden massojen käyttö keinolannoitteiden korvaamiseen vesistöhyötyjä Kannattavuudelle olennaista energiantuotanto, suurtuotannon edut, porttimaksut ja lämmön hyödyntäminen, uusia toimintamahdollisuuksia yrityksille Aluetaloudelle ratkaisevaa kannattavan toiminnan laajuus Paikalliset kumppanuusverkostot luovat uutta riskejä ottaen

Yhteenveto Etelä-Savo -mallien tuloksista ENERGIA-mallilla ilmastohyötyjä ja kannattavuutta, vähemmän vesistö- ja aluehyötyjä HIILI-mallilla aluetaloutta, ilmastohyödyt energiasta, hiilen laaja varastointi edellyttää teknologian kehitystä VESISTÖ-mallilla vesistöhyötyjä ja kumppanuusverkostoja, ongelmana kannattavuus ALUE-mallin hyödyt edellyttävät markkinoiden kehitystä ja elintarvikkeiden ympäristö- ja aluelisäarvon todentamista

Optiot Etelä-Savon toimijoille Keskitetty malli Suurimmat taajamat Kaikki massatyypit, osa massoista hyödyntämättä Lämpö hyödyksi Paljon porttimaksullista Matalat investoinnit, korkeahkot kuljetuskustannukset Ilmastohyöty, kannattavuus Hajautettu malli Pienet taajamat, tuotantolaitokset Maatalous- ja vesistömassat kattavasti Lämmön hyödyntäminen haaste Porttimaksullinen tärkeää Korkeammat investoinnit ja käyttökustannukset, matalat kuljetuskustannukset Vesistöhyöty, aluetalous, kumppanuusverkostot

Pääviestit Elintarvikeketjun jäte- ja sivuvirtabiomassoilla merkittävä potentiaali ilmastonmuutoksen ja vesistöjen rehevöitymisen hillinnässä Positiivisia ympäristövaikutuksia nykytilaan verrattuna kaikissa toimintamalleissa, tärkeimpinä ilmasto- ja vesistöhyödyt Ilmasto- ja vesistöhyötyjen täysimääräisyys edellyttää sekä massojen energian että ravinteiden hyödyntämistä, siksi mädätys Kannattavuus riippuu energiatuotoksesta ja lämmön hyödyntämisestä sekä porttimaksullisten massojen osuudesta, aluetalous kannattavan toiminnan laajuudesta Toiminnan käynnistyminen edellyttää uusia toimintamalleja sekä markkinoiden ja yhteiskunnan ohjauksen kehittymistä Etelä-Savossa kaikkien massatyyppien käsittely keskitetysti ja maatalouden massojen hajautetusti, mukana oltava porttimaksullisia

Potentiaali ja pulmat Runsaasti potentiaalia Potentiaalin toteutuminen riippuu toimintamalleista Pullonkaulana kannattavuus - teknologia, toimintaympäristö, uudet toimintamallit

Kiitos JaloJäte-kumppaneillemme! Tutkimuspartnerit MTT/Mli koordinoi Helena Kahiluoto, Miia Kuisma, Marja Knuuttila, Minna Mikkola, Juuso Joona HSE/PYK Markku Virtanen, Timo Rinne LTY Mika Horttanainen, Jouni Havukainen, Mika Luoranen SYKE Juha Grönroos, Tuuli Myllymaa Kaunasin yliopisto, Liettua Yritykset SOK, Osuuskauppa Suur-Savo Järvi-Suomen Portti Osuuskunta Lassila&Tikanoja Oyj Biolan Oy, St1 Biof,uels Oy, Suur-Savon Sähkö Oy / Suur-Savon Energiasäätiö MHG Systems Oy Rahoittajat Yritykset, Tekes, MTT ja SYKE www.mtt.fi/jalojate