Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2001 vp Alaikäisten karkaaminen ulkomaille Eduskunnan puhemiehelle Suomalainen nuoriso on entistä kansainvälisempää ja kielitaitoisempaa. Heillä on myös aikaisempaa enemmän rahaa käytössään. Nämä seikat ovat vaikuttaneet siihen, että kasvatukselliset ongelmatilanteet ovat johtaneet alaikäisten karkaamiseen ulkomaille. Muutamia näistä tapauksista on käsitelty julkisuudessakin viime aikoina. Nuorten saaminen takaisin kotimaahan on hankalaa ja kallista. Vanhemmat, jotka pelkäävät lapsensa karkaamista, ovat neuvottomia, koska. heillä ei ole keinoa estää lastaan matkustamasta Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomen passilain mukaan alaikäiselle annetaan passi, jos hänen huoltajansa siihen suostuu. Passin käyttö ei edellytä vanhempien lupaa. Kansainvälisestikin passin saamista koskevaa rajoitusta on pidetty riittävänä kontrollina alaikäisten ulkomaanmatkailulle. Matkalipun ostaminen lentokoneeseen tai laivaan ei edellytä nuorelta henkilöltä huoltajan lupaa tai läsnäoloa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, että alaikäisten suomalaisten karkaaminen ulkomaille on muodostunut ongelmaksi ja mitä hallitus aikoo tehdä tämän ongelman ratkaisemiseksi? Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2001 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1097/2001 vp: Onko hallitus tietoinen, että alaikäisten suomalaisten karkaaminen ulkomaille on muodostunut ongelmaksi ja mitä hallitus aikoo tehdä tämän ongelman ratkaisemiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suomen perustuslain 9 :n 2 momentin mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Perustuslain 6 :n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa kehitystään vastaavasti itseään koskeviin asioihin. Perusoikeudensuoja ei ole lähtökohtaisesti riippuvainen henkilön iästä, mutta oikeusjärjestykseen sisältyvät säännöt oikeustoimikelpoisuudesta vaikuttavat siihen, kuka vajaavaltaisen osalta käyttää perusoikeutta koskevaa puhevaltaa. Nämä seikat on huomioitu passilainsäädännössä. Passilain (642/1986) 5 :n 1 momentin mukaan alaikäiselle annetaan passi, jos hänen huoltajansa siihen suostuvat. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 3 :n mukaan lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Alaikäisen hakiessa passia poliisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että passi myönnetään ainoastaan, jos tarvittavat huoltajien suostumukset on asianmukaisesti annettu. Näin ollen hyväksyvät huoltajat kirjallisilla suostumuksillaan, että lapselle myönnetään passi. Huoltaja voi myös antaa suostumuksensa passin kelpoisuusalueen tai voimassaoloajan osalta rajoitettuna. Poliisi vastaa siitä, että passi myönnetään vain, jos huoltaja siihen suostuu, ja että passi on voimassaoloajaltaan ja kelpoisuusalueeltaan huoltajan suostumuksen mukainen. Huoltaja voi halutessaan myöhemmin peruuttaa suostumuksensa passin myöntämiseen passilain 14 :n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti. Tällöin alaikäisen passi peruutetaan ja otetaan poliisin haltuun. Passi voidaan jättää peruuttamatta, jos peruuttaminen olisi selvästi vastoin lapsen etua ja jos voidaan pitää ilmeisenä, ettei lasta vastoin huoltajan suostumusta muutoin kuin tilapäisesti viedä toiseen valtioon. Schengenin säännöstöön kuuluva jäsenvaltioiden Yhteinen Käsikirja määrittelee ulkorajoilla suoritettavien rajatarkastusten yleiset periaatteet. Käsikirjan 6.8. kohdan mukaan yksin matkustaviin alaikäisiin kohdistetaan samanlaiset tarkastukset kuin aikuisiinkin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, etteivät alaikäiset poistu alueelta vastoin huoltajansa tahtoa. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että maastalähtötarkastuksen yhteydessä alaikäistä puhuttelemalla pyritään selvittämään, onko hänellä holhoojansa lupa poistua maasta. Virallista suostumusta ei kuitenkaan voida vaatia. Tarkastuksen yhteydessä tehdään myös kysely passirekisteriin passin voimassaolon tarkastamiseksi. Nämä säädöksiin perustuvat toimenpiteet on kansallisesti ja kansainvälisesti katsottu riittäviksi turvaamaan huoltajien oikeuksien toteutuminen. Alaikäisten lasten osalta on kuitenkin korostettava vanhempien vastuuta kasvatuksessa ja kasvatuksellisten ongelmien ratkaisemisessa. Huoltajilla on myös mahdollisuus vaikuttaa sii- 2

Ministerin vastaus KK 1097/2001 vp Päivi Räsänen /kd hen, milloin passi annetaan alaikäisen haltuun ja säilytettäväksi. Poliisin ja rajavartiolaitoksen mahdollisuudet puuttua karkaamisiin rajoittuvat lainsäädännössä mainittuihin keinoihin, joita ovat passin myöntäminen ja peruuttaminen sekä passintarkastus. Hallitus katsookin, että poliisin ja rajavartiolaitoksen toimenpiteet alaikäisten karkaamisten estämiseksi ovat sinänsä riittäviä. Poliisi ja rajavartiolaitos seuraavat kuitenkin tilannetta ja pyrkivät omalta osaltaan estämään karkaamisia lainsäädännössä määriteltyjen keinojen avulla. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2001 Sisäasiainministeri Ville Itälä 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1097/2001 rd: Är regeringen medveten om att det har blivit ett problem att minderåriga finländare rymmer utomlands och vad ämnar regeringen göra för att lösa detta problem? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 9 2 mom. Finlands grundlag har var och en rätt att lämna landet. Enligt 6 3 mom. grundlagen skall barn bemötas som jämlika individer och de skall ha rätt till medinflytande enligt sin utvecklingsnivå i frågor som gäller dem själva. Utgångsläget är att skyddet av de grundläggande fri- och rättigheterna inte är beroende av en persons ålder, men de bestämmelser om rättshandlingsförmåga som ingår i rättsordningen inverkar på vem som för en omyndig persons del har rätt att föra talan i fråga om de grundläggande fri- och rättigheterna. Dessa omständigheter har beaktats i passlagstiftningen. Enligt 5 1 mom. passlagen (642/1986) utfärdas för minderårig pass, om den eller de som har vårdnaden om honom ger sitt samtycke därtill. Vårdnadshavare är enligt 3 lagen angående vårdnad om barn och umgängesrätt (361/1983) barnets föräldrar eller de som anförtrotts vårdnaden om barnet. När en minderårig ansöker om pass fäster polisen särskild uppmärksamhet vid att passet beviljas endast om det samtycke av vårdnadshavaren som krävs är korrekt givet. Således godkänner vårdnadshavarna att barnet beviljas ett pass genom att skriftligen ge sitt samtycke till detta. Vårdnadshavaren kan även ge sitt samtycke till ett pass som är begränsat i fråga om giltighetsområde eller giltighetstid. Polisen bär ansvar för att ett pass beviljas endast om vårdnadshavaren ger sitt samtycke till det och för att passet till sin giltighetstid och sitt giltighetsområde överensstämmer med vårdnadshavarens samtycke. Om vårdnadshavaren önskar det kan han eller hon senare återta sitt samtycke till beviljandet av ett pass, enligt 14 1 mom. 4 punkten passlagen. Den minderårigas pass dras då in och tillvaratas av polisen. Man kan låta bli att dra in passet om det klart skulle strida mot barnets bästa samt om det kan anses uppenbart att barnet inte i strid med vårdnadshavarens samtycke annat än tillfälligt förs till en annan stat. I medlemsstaternas gemensamma handbok som hör till Schengenregelverket fastställs de allmänna principerna för kontroller vid de yttre gränserna. Enligt punkt 6.8. i den gemensamma handboken kontrolleras minderåriga som reser på egen hand på samma sätt som vuxna. Särskild uppmärksamhet skall fästas vid att minderåriga inte lämnar området mot sin vårdnadshavares vilja. I praktiken sker detta så att man i samband med kontrollen vid utresan genom att tilltala den minderåriga försöker ta reda på om den minderåriga har tillstånd av sin vårdnadshavare att lämna landet. Ett officiellt samtycke kan dock inte krävas. I samband med kontrollen utförs också en kontroll av passets giltighet genom en förfrågan till passregistret. Dessa åtgärder, som baserar sig på författningar, har nationellt och internationellt ansetts vara 4

Ministerns svar KK 1097/2001 vp Päivi Räsänen /kd tillräckliga för att trygga att vårdnadshavarnas rättigheter uppfylls. I fråga om minderåriga barn bör man dock betona föräldrarnas ansvar för fostran och lösandet av problem i samband med fostran. Vårdnadshavarna har även möjlighet att inverka på när passet överlämnas till den minderåriga och när den minderåriga själv får förvara passet. Polisens och gränsbevakningsväsendets möjligheter att ingripa i rymningar begränsar sig till de medel som nämns i lagstiftningen. Dessa är att utfärda och dra in pass samt passkontroll. Regeringen anser också att åtgärderna från polisens och gränsbevakningsväsendets sida i sig är tillräckliga för att förhindra att minderåriga rymmer. Polisen och gränsbevakningsväsendet följer dock situationen och stävar efter att för sin del förhindra rymningar genom de metoder som anges i lagstiftningen. Helsingfors den 25 oktober 2001 Inrikesminister Ville Itälä 5