1/5 Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet PL 122 96101 ROVANIEMI 4.12.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriölle ASIA: Viite: LAUSUNTO ERIKOISTUMISKOULUTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASETUSMUUTOKSISTA Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 19.11.2014 (OKM/75/010/2014) Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa erikoistumiskoulutuksia koskevista asetusmuutoksista. Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet esittää kannanottoinaan seuraavaa: TIIVISTELMÄ KANNANOTOISTA 1) Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena tutkimukseen perustuvan asiantuntijuuden kehittäminen on ensiarvoista, koska laadukkaat sosiaalihuollon palvelut edellyttävät tutkimukseen perustuvaa työotetta ja työmenetelmiä. Työelämälähtöisyyden ja tutkimusperustaisuuden tavoitteet niveltyvät toisiinsa erikoissosiaalityöntekijän koulutuksessa. Lisensiaatintutkimusten aiheet lähtevät työelämän tarpeista, ja tutkimukset tukevat työkäytäntöjen kehittämistä ja työmenetelmien uudistamista. 2) Erikoistumiskoulutuksen käsite soveltuu sosiaalityössä parhaiten 120 opintopisteen laajuiseen valtiotieteen tai yhteiskuntatieteen lisensiaatintutkintoon johtavaan erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen. Sosiaalityöhön tarvitaan jatkossakin sekä pitkä erikoissosiaalityöntekijän koulutus että lyhyitä, täydennyskoulutuksen luonteisia koulutuksia. 30 opintopisteen laajuiset erikoistumiskoulutukset asiakastyön erityisosaamisen omaksumista rajatuissa asiakastyön tehtävissä, mutta eivät mahdollista laaja-alaista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamista tai tutkimusperustaisen asiantuntijuuden ja uusien työmenetelmien kehittämistä. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen on tärkeää meneillään olevan laajakantoisen sote-uudistuksen vuoksi. 3) Erikoissosiaalityöntekijän koulutusta koskevat säädökset ovat tarpeen edelleen. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen koulutusvastuiden täsmentämisestä ja erikoistumiskoulutuksesta (568/2005) tulee jättää ennalleen 15 erikoispsykologin koulutuksesta ja 16 erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta. Yliopistojen tutkintoasetuksessa (794/2004) on aiheellista jättää voimaan 24 lisensiaatin tutkintoon sisältyvästä erikoistumiskoulutuksesta. 4) Sosiaalityön erikoistumiskoulutus toteutetaan jatkossakin valtakunnallisena verkostoyhteistyönä sosiaalityön koulutusvastuun omaavien yliopistojen kesken. Sosnet pitää hyödyllisenä sitä, että vakiintuneet konsortiotyyppiset järjestelyt (kuten Sosnet ja Psykonet) jatkavat toimintaansa uusin sopimuksin ja työelämän edustajilla täydennettyinä. 5) Erikoissosiaalityöntekijäkoulutuksen rahoitus on turvattava kiireellisesti. Opintopisteiden sisällyttäminen yliopistojen rahoitusmalliin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset ovat välttämättömiä, mutta ne eivät riitä koulutuksen pitkäjänteiseksi rahoittamiseksi. Opiskelijamaksut eivät tule osoittautumaan toimiviksi erikoissosiaalityöntekijän koulutuksessa. 6) Opetus- ja kulttuuriministeriön tuen lisäksi erikoissosiaalityöntekijänkoulutukseen tarvitaan vastaava erityisvaltionosuusjärjestelmä kuin lääketieteen erikoisaloilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen integraatiotavoitteet huomioon ottaen Sosnet painottaa tarvetta ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon erikoistyöntekijäkoulutusten voimavarat mahdollisimman yhdenmukaisesti.
2/5 YKSITYISKOHTAISET KOMMENTIT Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö liittyy hallituksen esitykseen yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (HE 241/2014). Sen tarkoituksena on sisällyttää erikoistumiskoulutus yliopistolain 7 a :ään. Sen mukaan yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Saman pykälän mukaan erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksesta sopimisesta, sopimuksen sisällöstä ja koulutuksen järjestämisestä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.1.2015. Lausunnoille lähetetyn asetuskokonaisuuden tarkoituksena on täsmentää asetustasolla yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutosten edellyttämät asetusmuutokset. Asetusmuutokset liittyvät kiinteästi erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen, jossa sosiaalityön tutkimukseen perustuvaa asiantuntijuutta on kehitetty kuuden yliopiston muodostaman valtakunnallisen yliopistoverkosto Sosnetin järjestämänä ammatillisena lisensiaatinkoulutuksena vuodesta 2000 alkaen. Suomalainen malli, jossa 120 opintopisteen erikoistumiskoulutus valtiotieteen tai yhteiskuntatieteen lisensiaatintutkintoon johtavana koulutuksena on osa tutkimusperustaisen sosiaalityön kokonaisuutta, on saanut kansainvälistä tunnustusta. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on ainut sosiaalihuollon erikoistumiskoulutus yliopistoissa. Sosnet ottaa ohessa kantaa asetuskohtaisesti painottaen sosiaalityön yliopistokoulutuksen ja sosiaalihuollon erikoistumisen näkökulmia: Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta liittyy ns. yliopistojen tutkintoasetuksen täydentämiseen erikoistumiskoulutuksia koskevilla säännöksillä. Tutkintoasetukseen lisättäisiin uusi 20 erikoistumiskoulutuksista, jossa säädettäisiin erikoistumiskoulutuksen tavoitteista, laajuudesta ja erikoistumiskoulutuksesta sopimisesta ja sen järjestämisestä sekä erikoistumiskoulutuksia koskevasta julkisesta luettelosta. 20 a Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen Asetuksen 20 a :ssä esitetään erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen. Lakiesityksen mukaan erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan henkilö kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoisalansa asiantuntijana. Keskeistä on tieteellisammatillisen erikoisosaamisen hallinta sekä tieteellisen tutkimustiedon analysointi ja arviointi sekä erikoisalan ammatillisten käytäntöjen kehittäminen. Sosnetin järjestämässä erikoissosiaalityöntekijän koulutuksessa pyritään näihin tavoitteisiin. Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena tutkimukseen perustuvan asiantuntijuuden kehittäminen on ensiarvoista, koska laadukkaat sosiaalihuollon palvelut edellyttävät tutkimukseen perustuvaa työotetta ja työmenetelmiä. Sosiaalihuollon on oltava laadukasta, ihmisten oikeusturvaa tukevaa ja asianmukaisesti toteutettua sekä perustuttava käytettävissä olevaan tutkimustietoon. Tutkimusnäyttöihin perustuvien työmenetelmien kehittämistä edellytetään muun muassa lastensuojelun toimivuutta selvittäneessä työryhmäraportissa (STM 19/2013). Työelämälähtöisyyden ja tutkimusperustaisuuden tavoitteet niveltyvät kiinteästi toisiinsa sosiaalityön erikoistumiskoulutuksessa. Koulutukseen sisältyvät lisensiaatintutkimusten aiheet lähtevät työelämän tarpeista ja tutkimukset tukevat työkäytäntöjen kehittämistä ja työmenetelmien uudistamista.
3/5 20 b Erikoistumiskoulutuksen laajuus Erikoistumiskoulutuksen uudistuksessa hyvin monenlaiset koulutukset nivotaan samaan koulutusjärjestelmään. Luonnos valtioneuvoston asetuksesta yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista sisältää määritelmän, jonka mukaan erikoistumiskoulutukset katsotaan vähintään 30 opintopisteen laajuisiksi. Sosnet pitää mahdollisena ja ei-toivottavana kehityssuuntana sitä, että monet erikoistumiskoulutukset jäävät laajuudeltaan 30 opintopisteen laajuiseksi, jos asetusmuutos koulutuksesta perittävistä opiskelijamaksuista toteutuu ehdotetun kaltaisena. Työnantajien ja opiskelijoiden keskuudessa sekä yliopistoissa epäselvyyttä tulee aiheuttamaan se, että erilaisia pidempiä erikoistyöntekijäkoulutuksia ja lyhyempiä täydennyskoulutuksen luonteisia koulutuksia kutsutaan yhteisellä nimellä erikoistumiskoulutus. Sosiaalityössä ammatillinen lisensiaatinkoulutus erikoistavana tutkintona (120 op) on antanut erikoissosiaalityöntekijän valmiudet ja on siten täysin erilainen kuin lyhyehköt, 30 opintopisteen koulutukset. Selkeyden kannalta on tarpeen, että näillä on toisistaan eroava nimike. Sosnetin näkemyksen mukaan 30 opintopisteen laajuiset erikoistumiskoulutukset eivät riitä sosiaalityön erikoistumisaloilla. Ne tukevat asiakastyön erityisosaamisen omaksumista rajatuissa asiakastyön tehtävissä, mutta eivät mahdollista laaja-alaista sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamista tai tutkimusperustaisen asiantuntijuuden ja uusien työmenetelmien kehittämistä. 120 opintopisteen laajuinen erikoissosiaalityöntekijän koulutus on edelleen tarpeen. Sosiaalityössä 30 opintopisteen laajuiset erikoistumiskoulutukset tulee suunnitella erikseen, ja niistä olisi suotavaa käyttää muuta nimitystä kuin erikoistumiskoulutus. Niitä voitaneen suunnitella ja toteuttaa osin sosiaalityön ammatillisena lisensiaatinkoulutuksena suoritettavan erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen moduulirakenteina. Lyhyehköjen koulutusten suhde laajoihin erikoistumiskoulutuksiin tuottaa myös pulmia tiedekuntien ja laitosten sekä täydennyskoulutusyksiköiden tehtävien ja työnjaon määrittelyssä. Joissakin yliopistoissa täydennyskoulutus on integroitu perusopetukseen, ja toisissa yliopistoissa on erilliset täydennyskoulutusyksiköt. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yliopistot tekevät erilaisia ratkaisuja erikoistumiskoulutuksen sijoittumisesta yliopistoissa ja käsittelevät erilaisia koulutuksia ikään kuin ne olisivat samoja. 20 c Erikoistumiskoulutuksesta sopiminen Sosiaalityön erikoistumiskoulutus toteutetaan jatkossakin valtakunnallisena verkostoyhteistyönä sosiaalityön koulutusvastuun omaavien yliopistojen kesken. Sosnet pitää hyödyllisenä sitä, että vakiintuneet konsortiotyyppiset järjestelyt (kuten Sosnet ja Psykonet) jatkavat toimintaansa uusin sopimuksin ja työelämän edustajilla täydennettyinä. Valtakunnallisena yliopistoverkostona sekä kuntiin, kuntayhtymiin, sosiaalialan osaamiskeskuksiin, ammattikorkeakouluihin ja sosiaali- ja terveysalan järjestöihin yhteistyösuhteet pitkälle vakiinnuttaneena Sosnet pitää tarkoituksenmukaisena asetuksen mainitsemaa sopimusmenettelyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksen edetessä viisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisaluetta tulevat olemaan keskeiset työ- ja elinkeinoelämän yhteistyökumppanit. 24 Lisensiaatintutkintoon sisältyvä erikoistumiskoulutus Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Sosnet pitää ratkaisua epätarkoituksenmukaisena. Tavoitteena on edelleen, että erikoissosiaalityöntekijäkoulutus olisi osa ammatillista lisensiaatintutkintoa. Koulutusten jatkuminen edellyttää selkeää tukea lainsäädännöstä.
Opetus- ja kultuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä ja erikoistumiskoulutuksista annetun asetuksen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusvastuuasetus (568/2005) ehdotetaan muutettavaksi niin, että asetuksesta kumottaisiin erikoistumiskoulutuksia koskevat 4 ja 11 16, joissa säädetään myös erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta. Jatkossa yksittäisistä erikoistumiskoulutuksista ei säädettäisi erikseen. Sosnetin mielestä asetustasoinen säädös on olennainen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen olemassaolon, kehittämisen ja resurssoinnin sekä sosiaalihuollon palvelujen laadun ja erikoistuneen osaamisen kannalta. Ilman asetusta erikoistumiskoulutusten toteutus olisi ehkä lakannut kokonaan, kun koulutuksen rahoitus siirtyi yliopistoille. Asetusten olemassaolo turvaa koulutusten jatkumisen. Sosnet pitää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen huomioonottaen tarkoituksenmukaisena sitä, että erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen säädöspohja säilytetään ennallaan. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalialan ainut pitkäkestoinen, sosiaalityön tutkimusperustaisuutta tukeva erikoistumiskoulutus. Meneillään olevassa sote-uudistuksessa tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuutta, tietoperustaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon erikoistumiskoulutuksia on tarpeen kehittää mahdollisimman yhdenmukaisesti. Sosiaalityössä erikoistumisaloja on viisi, kun esimerkiksi lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa on noin 50, vaikka sosiaaliettä terveydenhuollon työvoimaosuudet ovat kuitenkin suurin piirtein samansuuruiset. Erikoislääkäreiden koulutus on vakiintunut institutionaalisesti ja rahoitetaan valtionkorvauksen turvin, mutta sosiaalityössä vastaava erikoissosiaalityöntekijäkoulutus jäisi yliopistojen harkinnan varaan ilman säädöspohjaa. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on strategisesti tärkeä uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksena sekä tutkimusperusteisen toiminnan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun turvaamiseksi. Vaikka erikoistumiskoulutuksen uudistuksessa painotetaan tutkintoperusteisuuden väljentämistä, Sosnet katsoo lisensiaatintutkintoon johtavan erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen turvaavan parhaiten sosiaalihuollon tutkimustietoon perustuvan erityisasiantuntijuuden terveydenhuollon rinnalla. Erikoissosiaalityöntekijän koulutusten koskevien säädösten kumoamisessa ongelmallista on myös se, että uudistuksen myötä erikoissosiaalityöntekijä-nimike poistettaisiin yliopistolainsäädännöstä. Tämän nimikkeen mainitseminen lainsäädännössä on tärkeää ottaen huomioon myös valmistelussa olevan sosiaalihuollon ammattihenkilölain. Sosnet esittää, että sosiaalityön ja psykologian osalta erikoistumiskoulutusta koskevat asetustasoiset säädökset jätetään edelleen lainsäädäntöön. 4/5 Valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Erikoistumiskoulutukset on tarkoitus rahoittaa korkeakoulujen perusrahoituksella ja opiskelijamaksuilla. Erikoistumiskoulutuksessa suoritetut opintopisteet on tarkoitus huomioida yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2017 alkaen, mikä on sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen kannalta myönteistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset ensimmäisinä vuosina ovat myös välttämättömiä. Sosnetin mielestä edelliset toimet ovat tarpeen, mutta ne eivät riitä erikoistumiskoulutusten rahoituksen turvaamiseksi. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen rahoitus on aiheellista myös 2020-luvulla, ja koulutuksen rahoitus yliopistoissa on lisäksi turvattava kiireellisesti. Sosnet katsoo erikoistumiskoulutuksen rahoitusmallin opiskelijamaksujen sisältävän riskejä. Tarkoitus on, että erikoistumiskoulutuksessa opiskelijalta voidaan periä enintään 120 euron maksu opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohden. Erikoistumiskoulutuksen vähimmäislaajuudessa 30 opintopisteen koulutuksessa opiskelijamaksu olisi 3 600 euroa.
Kuntien heikossa taloudellisessa tilanteessa työnantajien panos opiskelijamaksuihin jäänee vähäiseksi, ja työntekijät joutuvat eriarvoiseen asemaan työnantajan tilanteesta riippuen. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden mahdollisuudet kustantaa niitä on heikko ottaen huomioon sosiaalihuollon palkkatason yleinen jälkeenjääneisyys. Uudistuksen tavoitteiden vastaisesti tämä saattaa ohjata opiskelijat mieluummin tutkintoperusteiseen koulutukseen kuin erikoistumiskoulutukseen. Sosiaalialan erityisasiantuntemuksen kehittäminen on syytä rinnastaa lääketieteen erikoistumisaloihin, joihin kouluttautuminen ei perustu opiskelijamaksuihin. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus palvelee yhteiskuntaa ja sen palvelujärjestelmää varmistamalla, että sen tarpeisiin saatavilla on erityisasiantuntijoita ja kehittäjiä. Sosiaalityöntekijät tulevat jatkossa olemaan sosiaalihuollon ammattihenkilölain piirissä. Jotta koulutus olisi kannustavaa opiskelijoille ja sen tukeminen mielekästä työnantajille (mm. koulutusvapaat sekä opiskelu- ja matkakustannukset), erikoissosiaalityöntekijän koulutus on jatkossakin tarkoituksenmukaisinta toteuttaa maksuttomana, tutkintoon johtavana koulutuksena. Siihen voidaan sisällyttää aiempien opintojen tai muun osaamisen hyväksi lukemista sekä mahdollisesti maksullisia, moduuleina toteutettavia lyhyempiä koulutuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuen lisäksi erikoissosiaalityöntekijänkoulutukseen tarvitaan vastaava erityisvaltionosuusjärjestelmä kuin lääketieteessä. Sosnet painottaa tarvetta ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon erikoistyöntekijäkoulutusten voimavarat integroituvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa mahdollisimman yhdenmukaisesti. 5/5 Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston Sosnetin puolesta Puheenjohtaja Juha Hämäläinen Professori, Itä-Suomen yliopisto Koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto, Sosnet