ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012 6.2.2014 Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Yleinen tausta...1 3 Tietojen tarkkuus...1 4 Aineiston keruu...2 5 Tasetarkastelujen lähdetiedot...2 5.1 Energian kulutus Suomessa vuonna 2012...3 6 Itä-Suomen energian käyttö...6 7 Energian käyttö maakunnittain...9 7.1 Etelä-Karjala...9 7.2 Etelä-Savo... 11 7.3 Kainuu... 13 7.4 Pohjois-Karjala... 15 7.5 Pohjois-Savo... 17 8 Yhteenveto... 19 Lähteet... 20

1 1 Itä-Suomen energiatilastointi Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa yhteisenä maakuntien toimenpiteenä on maakuntien energiatilastointi. Itäsuomalaista energiatilastointia toteuttaa Kainuu, jossa käytännön toimenpiteistä vastaa Kainuun bioenergianeuvottelukunnan ohjauksessa toimiva Kainuun bioenergian teemahanke. Alustava tarkastelu Itä-Suomen maakuntien osalta tehtiin vuonna 2008 julkistetussa Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa. Nyt käsillä oleva tilasto on järjestyksessään neljäs. Energiatilastot ovat näin käytettävissä vuosilta 2004, 2008, 2010 ja nyt myös vuoden 2012 tiedoin. Suomessa on tehty useita maakuntien energiankäyttöä käsitteleviä tarkasteluja ja taseita. Näiden ongelmana on, että ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia mm. erilaisen laskentatapansa vuoksi. Lisäksi kaikkia energiamuotoja ei ole otettu tarkasteluissa huomioon. Ongelmia aiheuttaa eteenkin se, että kaikkia tietoja ei ole mahdollista saada maakunnallisina virallisista tilastoista. Voidaan kuitenkin olettaa, että nyt käsillä olevassa tarkastelussa virhemarginaalit ovat pienet ja tiedot antavat vertailukelpoisen ja oikeansuuntaisen tiedon energian käytöstä Itä-Suomen maakunnissa. 2 Yleinen tausta Tässä raportissa energiatilastoa on pyritty kehittämään niin, että se olisi mahdollisimman yhdenmukainen tilastokeskuksen energiatilaston kanssa. Itä-Suomen maakuntien välillä tiedot ovat siis hyvinkin vertailukelpoisia ja myös hyvin verrattavissa valtakunnalliseen Tilastokeskuksen valtakunnalliseen tilastotietoon. Itä-Suomen maakunnissa on tätä aiemmin tehty energiatilastoja ja taseita, mutta eivät ne ole erilaisen tekotapansa takia kovinkaan hyvin vertailukelpoisia. Aiemmin toteutetut energiatilastoinnit antavat hyvän pohjan energiatilastojen teolle. Tilastointimenetelmä on kahden vuoden välein tapahtuneiden toistojen kautta jatkuvasti kehittynyt ja sen laatiminen helpottunut niin, että voidaan puhua tilastoraportin päivittämisestä. Toisaalta joissakin tietolähteiden aineistoissa tapahtunut muutoksia, mikä edelleen tarkentaa lopputulosta (esimerkiksi lämpöpumppujen tuottama energia). 3 Tietojen tarkkuus Lähtötiedoista 90 prosenttia on kerätty valtakunnallisista lähteistä. Loppuosa tiedoista on joko saatu haastattelemalla tai johtamalla valtakunnallisista tilastoista. Energian käyttäjien haastattelut yhdistettynä paikallistuntemukseen antavat tarkemman lähtötiedon kuin esimerkiksi otostutkimukseen perustuva tieto. Eri keinoin kerätty aineiston oikeellisuus on asiantuntijoiden näkemysten perusteella tarkastettu. Tietojen tarkkuuden voidaan olettaa olevan hyvä. Polttoaineiden luokitus ja määritelmät tulee olla selkeät, jotta tulkintavirheiltä vältytään. Raportissa on myös laskettu maakuntien energian tuotannon omavaraisuusaste, joka arvioitu polttoaineen alkuperän mukaan. Tätä tietoa on kuitenkin pidettävä vain suuntaa-antavana.

2 4 Aineiston keruu Koska valtakunnallisista lähteistä ei saatu riittävästi maakunnallista energiankäyttötietoa, oli jokaisessa Itä-Suomen maakunnassa tilastovastaava, joka huolehti tiettyjen tietojen keruusta. Vuoden 2012 energiatilaston keruuseen osallistuivat seuraavat henkilöt: Esa Kinnunen, Suomen metsäkeskus - Pohjois-Karjala Mika Muinonen, Miktec Etelä-Savo Ritva Käyhkö, Savonia ammattikorkeakoulu Pohjois-Savo Antti Karhunen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Etelä-Karjala Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu - Kainuu Tilastojen lopullisesta koostamisesta vastasi Timo Karjalainen. 5 Tasetarkastelujen lähdetiedot Osa polttoaineen käyttötiedoista saadaan suoraan maakunnittain valtakunnallisista tilastoista. Aineiston lähdetiedot ovat seuraavat: Puuenergia Metsäntutkimuslaitos: Puun energiakäyttö 2012 Sähkö Liikenteen polttoaineet Raskas- ja kevytöljy Turve Hiili Muut fossiiliset polttoaineet Lämpöpumput Maakaasu Metsäntutkimuslaitos: Pientalojen polttopuunkäyttö 2007/2008 Energiateollisuus ry Öljyalan Keskusliitto / Öljyalan Palvelukeskus Oy Öljyalan Keskusliitto / Öljyalan Palvelukeskus Oy Kysely käyttäjiltä Kysely käyttäjiltä Kysely käyttäjiltä Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Suomen Kaasuyhdistys ry Biokaasu Suomen biokaasulaitosrekisteri 16 Puuenergian käyttötilastoissa ovat voimaloiden ja aluelämpölaitosten energian tuotanto ja suurimpien erillislämmitteisten kohteiden lämpökeskukset. Pientalojen osalta Metsäntutkimuslaitos on tehnyt laajan kyselytutkimuksen, josta on saatu myös maakunnittaiset puuenergian käyttötiedot asuinpientalojen, maatilojen ja vapaa-ajan asuntojen osalta. Pienkiinteistöjen osalta tiedot ovat tosin peräisin lämmityskaudelta 2007/2008, mutta antanevat kuitenkin suuruusluokkatiedon. Turve, hiili ja muiden polttoaineiden käyttötiedot perustuvaan työryhmän jäsenten omissa maakunnissa käyttökohteista keräämiin tietoihin.

3 Maa-, ilma- ja poistolämpöpumppujen osalta maakunnittaista tietoa ei ole mistään lähteestä mahdollista saada suoraan. Valtakunnallisesti lämpöpumppujen määrä ja pumppujen tuottama nettoenergian on saatavissa Suomen lämpöpumppuyhdistykseltä (www.sulpu.fi). Lämpöpumpuilla tuotetun energian laskemisessa on hyödynnetty tietoa, että lämpöpumpulla energiatuottavat rakennukset on kirjattu rakennustietokannassa sähkötalojen luokkaan. Rakennustietokannassa ovat rakennusten päälämmitystavat maakunnittain ja jopa kunnittain saatavissa. Näin lämpöpumppujen tuottaman energian laskennassa maakunnittain on lähdetty oletuksesta, että lämpöpumput jakaantuvat tasaisesti koko Suomen alueelle suhteessa suorasähkölämmitykseen. Sähkön tuotanto ja käyttö perustuu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoihin. Sähkö on muutettu tässä yhteydessä primäärienergiaksi. Tuontisähkön osalta tarkastelurajana ovat Suomen valtion rajat. Suomessa tuotetulle sähkölle löytyy helposti primääripolttoaineet valtakunnallisista energiatilastoista (Energiateollisuus ry). Itä-Suomen maakuntiin tuotu sähkö eritellään käytetyn energialähteen perusteella uusiutumattomaan (fossiiliseen) ja uusiutuvaan sähköön. Kokonaisuudessaan uusiutuvaksi sähköksi katsotaan vesivoima ja tuulivoima. Täysin uusiutumatonta osuutta syntyy ydinvoimaloissa tuotetusta sähköstä, jossa hyötysuhteena on käytetty 33 prosenttia. Lauhdevoiman ja yhdistetty lämmön ja sähkön tuotannon osalta sähkö on jaoteltu uusiutuvaan ja uusiutumattomaan osuuteen käytettyjen polttoaineiden suhteessa. Tarkasteluissa on myös esitetty energiaomavaraisuus maakunnittain. Tähän liittyy oletus, että polttoaineita ei siirry maakuntarajojen yli. Voidaan kuitenkin olettaa, että jossain määrin eri polttoaineita siirtymiä kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi liikenteen polttoaineiden käyttö perustuu ostotilastoihin, jolloin polttoaineiden käytön voidaan olettaa ainakin jossakin määrin tapahtuvan tarkastelualueen ulkopuolella. Esimerkiksi liikenteen polttoaineita ostetaan myös Venäjän puolelta, mistä on myös viime vuosina tuotu puupolttoaineita lämpövoimaloiden ja -laitoksien käyttöön. 5.1 Energian kulutus Suomessa vuonna 2012 Energian kokonaiskulutus oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan noin 380 terawattituntia (1 372 petajoulea) vuonna 2012, mikä oli prosentin vähemmän kuin vuonna 2011 ja 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Uusiutuvan energian osuus oli 32 prosenttia koko energian kokonaiskulutuksesta. Merkittävin kasvu oli puupolttoaineiden käytössä, joka oli vuonna 2012 ensimmäistä kertaa suurin energialähde. Puupolttoaineilla katettiin 24 % Suomen kokonaisenergian kulutuksesta, mikä oli suurempi kuin öljyn kulutus (kuva 3). Puupolttoaineista metsähakkeen käyttö nousi uuteen ennätykseen vuonna 2012. Metsähaketta käytettiin 7,6 miljoonaa kiintokuutiometriä ja yhdessä pientaloissa käytetyn metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 8,3 miljoonaan k-m 3 (kuva 3). Sähköä käytettiin 85,1 terawattituntia (TWh), joka oli prosentin edellisvuotta enemmän. Kotimaisella tuotannolla katettiin 80 prosenttia sähkön kulutuksesta ja loput 20 prosenttia tuotiin Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt pienenivät Suomessa lähes 19 prosenttia, mikä johtui fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähenemisestä. Sähkön nettotuonti kasvoi 25 PJ eli noin 66 prosenttia. Vuoteen 2010 verrattuna yksittäisistä energialähteistä eniten väheni hiilen kulutus yli 33,8 prosentilla (64 PJ) ja toiseksi eniten turpeen kulutus (31 prosenttia ja 30 PJ). Turvepulaa on korvattu osittain puulla ja myös hiilellä. Maakaasun kulutus väheni yli 22 prosentilla (33 PJ).

4 Kuva 1. Energian kokonaiskulutus ja hiilidioksidipäästöt Suomessa 1990 2012. (Lähde Tilastokeskus). Kuva 2. Energian kulutusjakauma Suomessa vuonna 2012 (Lähde: Tilastokeskus).

5 Kuva 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö raaka-aineittain (Lähde Metla).

6 6 Itä-Suomen energian käyttö Itä-Suomessa käytettiin vuonna 2012 primäärienergiaa 62 499 GWh, jossa on laskua 9 prosenttia vuoden 2010 käyttöön nähden. Puuenergian osuus oli vuonna 2012 peräti 47 % primäärienergian kulutuksesta. Puuenergian käyttöosuus kokonaisuutena pysyi 2010 vuoden tasolla. Puuenergia sisälsi myös metsäteollisuuden jäteliemet, joiden käyttömäärä oli 15 538 GWh vastaten 53 prosenttia puuenergian käyttöosuudesta. Uusiutuvan energian osuus nousi vuonna 2012 ollen 62 prosenttia primäärienergian kulutuksesta. Itä-Suomen alueelle tuotiin fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä peräti 30 prosenttia vähemmän, mikä johtui ennen muuta vesivoiman tuotannon kasvusta Itä-Suomessa. Lämmitysöljyn osuus laski 26 prosenttiyksikköä. Taulukko 1. Itä-Suomen primäärienergian käyttö vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia 2008 2010 2012 Uusiutuva sähkö* 8 029 7160 7531 Puuenergia 27 408 29420 29451 Lämpöpumput** 312 498 753 Muut uusiutuvat 898 800 943 Lämmitysöljy 3 301 2967 2188 Turve 4 408 4704 3261 Liikenne*** 7 290 6931 6478 Moottoripolttoöljy 1 708 1999 1741 Muut ei uusiutuvat 720 529 435 Uusiutumaton sähkö**** 8 583 10500 7370 Maakaasu 3 800 3261 2700 Yhteensä 66 457 68769 62499 Uusiutuvan energian osuus, % 55,3 55,6 * ) Sisältää Itä-Suomen vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden ****) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus 62,0

7 Kuva 4. Primäärienergian kulutusjakauma Itä-Suomessa 2012. Taulukossa 2 on Itä-Suomen maakuntien osalta uusiutuvan energian käyttöaste maakunnittain vuosina 2008, 2010 ja 2012. Taulukko 2. Uusiutuvan energian käyttöaste Itä-Suomen maakunnissa 2008, 2010 ja 2012. Maakunta Vuosi 2008 (%) Vuosi 2010 (% ) 2012 (%) Etelä-Karjala 67 66 72 Etelä-Savo 44 43 48 Kainuu 55 56 62 Pohjois-Karjala 63 63 67 Pohjois-Savo 38 38 47 Itä-Suomi 55 56 62

8 Kuva 5. Energiaomavaraisuus Itä-Suomessa vuonna 2012. Kuva 6. Sähkön tuotanto, kulutus ja tuonti Itä-Suomen maakuntiin vuonna 2012 (GWh).

9 7 Energian käyttö maakunnittain 7.1 Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa on Itä-Suomen korkein uusiutuvan energian käyttöaste, mikä johtuu suureksi osaksi selluteollisuuden jäteliemien energiakäytöstä. Uusiutuvan energian käyttöaste nousi peräti 6 prosenttiyksikköä maakaasun käytön vähetessä ja tuontisähkön fossiilisen osuuden laskiessa. Maakunnassa on runsaasti energiaintensiivistä teollisuutta, jolloin primäärienergian kokonaiskäyttö on Itä-Suomen maakunnista korkein. Puuenergian käyttöosuus oli peräti 61 % primäärienergian kulutuksesta. Etelä-Karjala on ainoa Itä-Suomen maakunnista, jossa käytetään maakaasua. Sen osuus oli 11,8 % primäärienergian käytöstä maakunnassa. Etelä-Karjalassa primäärienergian käyttö laski 10 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Etelä-Karjalassa on myös investoitu tuulisähkön tuotantoon, mutta varsinainen tuotanto käynnistyi vuoden 2013 puolella. Muukossa on seitsemän kappaletta kolmen megawatin tuulivoimalaa. Omavaraisuusaste nousi 5 prosenttiyksikköä ollen vuonna 2012 peräti 71 %. Taulukko 3. Etelä-Karjalan primäärienergian käyttö vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia 2008 2010 2012 Uusiutuva sähkö* 2 806 2 552 2537 Puuenergia 14 422 15 548 14921 Lämpöpumput** 45 72 109 Muut uusiutuvat 77 97 78 Lämmitysöljy 334 265 203 Turve 290 736 480 Liikenne*** 1 195 1 144 1197 Moottoripolttoöljy 255 295 266 Muut ei uusiutuvat 330 335 300 Uusiutumaton sähkö**** 2 385 3 314 1714 Maakaasu 3 800 3 261 2700 Yhteensä 25 939 27 619 24505 Uusiutuvan energian osuus, % 66,9 66,3 72,4 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

10 Kuva 7. Primäärienergian kulutusjakauma Etelä-Karjalassa 2012. Kuva 8. Energiaomavaraisuus Etelä-Karjalassa vuonna 2012.

11 7.2 Etelä-Savo Vuonna 2012 Etelä-Savon uusiutuvan energian käyttöaste oli lähes 48 prosenttia, mihin vaikuttaa alentavasti suuri tuontisähkön mukana maakuntaan tuotu fossiilinen primäärienergia. Primäärienergiankulutus laski 6 prosenttiyksikköä vuoteen 2010 verrattuna. Etelä-Savossa ei myöskään ole kemiallista metsäteollisuutta, eikä näin ollen jäteliemien käyttöä. Energiaomavaraisuusaste Etelä-Savossa oli 43 %. Taulukko 4. Etelä-Savon primäärienergian käyttö vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia 2008 2010 2012 Uusiutuva sähkö* 693 769 820 Puuenergia 2 839 2 601 2686 Lämpöpumput** 66 106 160 Muut uusiutuvat 8 118 2 Lämmitysöljy 499 454 369 Turve 700 688 471 Liikenne*** 1 558 1 477 1508 Moottoripolttoöljy 313 359 315 Muut ei uusiutuvat 40 15 0 Uusiutumaton sähkö**** 1 489 1 927 1578 Yhteensä 8 205 8 514 7909 Uusiutuvan energian osuus, % 44,2 43,3 47,9 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

12 Kuva 9. Primäärienergian kulutusjakauma Etelä-Savossa 2012. Kuva 10. Energiaomavaraisuus Etelä-Savossa vuonna 2012.

13 7.3 Kainuu Vuonna 2012 Kainuussa käytettiin primäärienergiaa 4697 GWh, missä tapahtui noin 130 GWh:n lasku edelliseen tarkasteluun. Energian käytön omavaraisuusaste oli maakunnassa korkea, 70 %. Kainuusta oli sähkön osalta yliomavarainen maakunta, sillä vuonna 2012 sähkön tuotanto oli 634 GWh yli oman käytön. Kiinteä puupolttoaineen käytön osuus oli 32 prosenttiyksikköä, missä mukana metsähake sekä sahojen puru ja kuori. Taulukko 5. Kainuun primäärienergian käyttö vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia 2008 2010 2012 Uusiutuva sähkö* 1 467 1 086 1229 Puuenergia 1 445 1 338 1487 Lämpöpumput** 33 53 79 Muut uusiutuvat 113 203 148 Lämmitysöljy 569 374 274 Turve 642 551 453 Liikenne*** 862 791 764 Moottoripolttoöljy 290 418 344 Muut ei uusiutuvat 110 15 31 Uusiutumaton sähkö**** 19 0 0 Yhteensä 5 550 4 829 4697 Uusiutuvan energian osuus, % 55,3 56,3 61,6 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoimaa ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

14 Kuva 11. Primäärienergian kulutusjakauma Kainuussa 2012. Kuva 12. Energiaomavaraisuus Kainuussa vuonna 2012.

15 7.4 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa käytettiin vuonna 2012 primäärienergiaa 11 390 GWh, jossa oli laskua lähes 4 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Uusiutuvan energian osuus nousi 3,8 prosenttiyksiköllä ollen nyt 67,0. Puuenergian osuus oli peräti 51 % ja energiaomavaraisuus energian käytöstä 65 %. Taulukko 6. Energian kulutus Pohjois-Karjalassa vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia 2008 2010 2012 Uusiutuva sähkö* 1 210 1 211 1533 Puuenergia 4 915 5 948 5780 Lämpöpumput** 80 127 192 Muut uusiutuvat 60 132 18 Lämmitysöljy 682 738 587 Turve 691 558 479 Liikenne*** 1 366 1 336 1328 Moottoripolttoöljy 397 365 338 Muut ei uusiutuvat 6 2 Uusiutumaton sähkö**** 645 1 422 1134 Yhteensä 10 046 11 843 11 390 Uusiutuvan energian osuus, % 62,6 63,3 67,0 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden **** ) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

16 Kuva 13. Primäärienergian kulutusjakauma Pohjois-Karjalassa 2012. Kuva 14. Energiaomavaraisuus Pohjois-Karjalassa vuonna 2012.

17 7.5 Pohjois-Savo Pohjois-Savossa käytettiin primäärienergiaa vuonna 2012 yhteensä 14 000 GWh, jossa oli vuoteen 2010 verrattuna laskua 13 prosenttiyksikköä. Uusiutuvan energian käyttöosuus nousi 38:sta 47 prosenttiin. Ominaista Pohjois-Savolle on verrattain pieni oma sähkön tuotanto, jolloin tuontisähkön mukana maakuntaan tuli merkittävästi myös uusiutumattomilla polttoaineilla tuotettua sähköä. Turvetta käytettiin Pohjois-Savossa edelleen ylivoimaisesti eniten Itä-Suomen maakunnista, 1379 GWh. Turpeen käyttö tosin laski lähes 800 GWh edellisestä tarkastelusta. Energiaomavaraisuusaste oli 46 %. Siilinjärvellä sijaitsevan Yara Suomi Oy:n (entinen Kemira Growhow) tuotantoprosessissa syntyy runsaasti reaktiolämpöä sivutuotteena, jota hyödynnetään yhtiön voimalaitoksella sekä rikkihappo- ja typpihappolaitoksilla. Voimalaitoksella tuotettiin myös sähköä ja kaukolämpöä. Taulukko 7. Pohjois-Savon primäärienergian kulutus vuonna 2008, 2010 ja 2012 (GWh). Energia 2008 2010 2012 Uusiutuva sähkö* 1 861 1 542 1412 Puuenergia 3 787 3 985 4668 Lämpöpumput** 88 140 213 Muut uusiutuvat 640 250 100 Lämmitysöljy 1 218 1 135 756 Turve 2 085 2 171 1379 Liikenne*** 2 310 2 183 2246 Moottoriöljy 454 562 480 Muut ei uusiutuvat 240 157 88 Uusiutumaton sähkö**** 4 072 3 837 2660 Yhteensä 16 755 15 962 14000 Uusiutuvan energian osuus, % 38,3 37,9 * ) Sisältää oman maakunnan vesivoiman ja uusiutuvan tuontisähkön ** ) Lämpöpumppujen nettoenergian korjattu vuosille 2008 ja 2010 *** ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden ****) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus 46,9

18 Kuva 15. Primäärienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2012. Kuva 16. Energiaomavaraisuus Pohjois-Savossa vuonna 2012.

19 8 Yhteenveto Itä-Suomessa uusiutuvan energian käyttöaste nousi 62 %, mikä on kaksinkertainen Suomen uusiutuvan energian käyttöön verrattuna. Tämä selittyy hyvin pitkälle sillä, että yksittäisistä energialähteistä puuta hyödynnetään Itä-Suomen alueella selvästi muuta Suomea enemmän. Itä-Suomessa puuenergia osuus oli peräti 47 % kokonaisenergian käytöstä, mikä oli kaksinkertainen Suomen vastaavaan lukuun verrattuna. Lisäksi hiilen käyttö oli Itä-Suomessa marginaalista (alle 1 %), kun taas Suomen osalta hiilen osuus oli peräti 10 prosenttia kokonaisenergian käytöstä vuonna 2012. Itä-Suomessa kului vuonna 2012 primäärienergiaa yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Primäärienergian käytöstä omavaraisuusaste oli Itä-Suomessa 61 %.

20 Lähteet Metsäntutkimuslaitos. Metsätilastotiedote 15/2013. Puun energiakäyttö 2012. Metsäntutkimuslaitos: Metsätilastotiedote 26/2009 Pientalojen polttopuunkäyttö 2007/2008 Energiateollisuus ry: http://www.energia.fi/fi Öljy- ja kaasualan keskusliitto Suomen maakaasuyhdistys ry Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry: www.sulpu.fi Suomen biokaasurekisteri Tilastokeskus Kyselyaineistot

21 LIITE 1 Primäärienergian käyttö Itä-Suomessa, vuosi 2012 E-Karjala E-Savo Kainuu P-Karjala P-Savo Yhteensä LÄMPÖ- JA VOIMALAITOKSET GWh GWh GWh GWh GWh Metsähake 559 958 462 945 871 3795 Teollisuuden puutähteet: 2 700 1 080 553 1 079 1 264 6676 Teollisuuden puutähdehake 1 61 460 17 127 60 725 Kuori 1 2466 331 187 647 579 4210 Sahanpuru ja muut purut 171 264 332 279 510 1556 Muu kiinteä puupolttoaine 2 25 17 26 115 185 Teollisuuden pelletit ja briketit (sis edellisiin) Mustalipeä 11151 0 0 3 002 1385 15538 Kierrätyspuu 15 0 83,3 0 30,5 129 Puuenergia yhteensä 14 425 2 038 1 098 5 026 3 551 26138 Ruokohelpi ym. energiakasvit 0 0 8 1 84 93 Biokaasu 3,6 2,0 0,4 10,2 16,6 33 Muu uusiutuva 75 0 27,4 6 0 109 Turve 480 471 453 479 1379 3261 Muut energialähteet: Öljy (POR) 7,3 137 139 338 403 1024 Muut fossiiliset 3000 0 31 2 88 3121 Vesivoiman tuotanto 1718 66 1599 991 141 4515 Sähkön tuotanto polttoaineilla 2354 368 264 508 1047 4541 Sähkön tuotanto yhteensä 4072 434 1863 1499 1188 9056 Sähkön kulutus 5412 1668 1229 2386 3268 13963 Sähkön nettotuonti (sis. Siirtohäviö 4 %), josta 1340 1234-634 887 2080 5541 uusiutuvaa primäärienergiaa ja 819 754 542 1271 3386 fossiilista primäärienergiaa 1714 1578 1135 2660 7087 PIENKIINTEISTÖT: Lämpöpumput 109 160 80 192 213 754 Kiinteistöjen polttopuu (sis puupelletin) 497 647 388 754 1117 3401 Kiinteistöjen kevyt polttoöljy 196 232 135 249 353 1164 LIIKENTEEN POLTTOAINEET 1 463 1 823 1 108 1 666 2 725 8785 Bensiini, diesel 1197 1508 764 1 328 2245 7042 Moottoripolttoöljy 266 315 344 338 480 1743 josta biopolttoaineita 96 121 61 106 180 564 josta maakunnassa tuotettuja YHTEENSÄ: 24506 7907 4696 11390 14000 62500 UUSIUTUVAN ENERGIAN OSUUS PRIMÄÄRIENERGIAN KÄYTÖSSÄ 72 48 62 67 47 62