Iitin kunta Esitys 1(8) 270/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 21.10.2015 Kunnanvaltuusto 27.10.2015 Valtioneuvostolle Esitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan Esitys Iitin kunnanvaltuusto esittää, että Iitin kunta siirretään Päijät-Hämeen maakuntaan 1.1.2018 lukien. Esityksen taustaa Iitin kunnalle on 5.6.2015 jätetty aloite neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä siitä, että Iitin kunta siirrettäisiin Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Aloitteessa todetaan seuraavaa (liite1): "Me allekirjoittaneet iittiläiset ehdotamme kuntalain (365/1995) 30 :n mukaisen neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämistä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Vakuutamme, että olemme äänestysoikeutettuja kunnan asukkaita." Aloitteen oli allekirjoittanut 551 Iitissä äänioikeutettua henkilöä eli noin 9,6 prosenttia vuoden 2012 kunnallisvaalien äänioikeutettujen määrästä. Kuntalain (365/1995) 31 :n mukaan kansanäänestysaloite on ratkaistava valtuustossa, mikäli aloitteen tekijöitä on vähintään viisi (5) prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Kunnanvaltuusto päätti päätöksellään 23.6.2015 74 järjestää aloitteenmukaisen neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen. Kansanäänestyksessä äänestäjiltä kysyttiin kannattavatko vai vastustavatko he kunnan siirtoa Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Vastausvaihtoehdot kansanäänestyksessä olivat seuraavat: a) "Haluan, että Iitin kunta siirretään Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan", b) "Haluan, että Iitin kunta säilyy nykyisellään osana Kymenlaakson maakuntaa", ja c) "En ota kantaa" Kansanäänestys järjestettiin 27.9.2015. Äänestäneistä Iitin kunnan siirtämistä Päijät-Hämeen maakuntaan kannatti 3.279 äänestänyttä (92,24 % äänestäneistä) ja Iitin kunnan säilymistä osana Kymenlaakson maakuntaa kannatti 191 äänestänyttä (5,37 % äänestäneistä). En ota kantaa vaihtoehtoa äänesti 85 äänestänyttä (2,39 % äänestäneistä). Kansanäänestyksen
Iitin kunta Esitys 2(8) äänestysprosentti oli 63,10 eli lähes sama kuin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. (Kansanäänestyksen tulos liitteenä 2.) Äänestystulosta on pidettävä kuntalaisten yksiselitteisenä ja vahvana tahdonilmaisuna Päijät-Hämeeseen siirtymisen puolesta. Absoluuttisestikin se tarkoittaa sitä, että jo pelkästään äänioikeuttaan käyttäneiden ja kunnan Päijät-Hämeeseen siirtämisen puolesta äänestäneiden määrä oli yli puolet (58,20 %) kunnassa äänioikeuden omaavista. Perustelut maakunnan vaihdolle Lainsäädännöllinen tausta: Maakuntajakolain (1159/1997) mukaan valtioneuvosto päättää maakuntajaosta. Lain 1 :n 1 momentissa säädetään: Maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä (169/1997) on em. pykälän perusteluissa todettu seuraavaa: Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi myös, että maakunnaksi määrättäisiin alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Maakunnan tulisi muodostaa tältä pohjalta mahdollisimman yhtenäinen alue, jonka väestöllä on yhteinen kulttuuri ja intressiympäristö. Maakunnan alueen määräämisessä käytettävät keskeiset kriteerit olisivat asiointi- ja palveluyhteydet, työssäkäyntiliikenne, kuntien yhteistoiminta, laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuuluminen, elinkeinoelämän yhteydet, yhdistystoiminta-alueet sekä kulttuuri- ja historialliset perinteet. Maakuntajakolain muotoilua on pidettävä varsin väljänä ja se jättää valtioneuvostolle hyvin laajan harkintavallan maakuntajaosta päätettäessä. Maakuntajakolakia koskevassa hallituksen esityksessä on esitetty keskeisiä kriteereitä joiden pohjalta maakunnan alueen määrittämisessä tulisi arvioida. On huomioitava, että hallituksen esityksessä mainittuja kriteereitä ei ole otettu itse lakiin, eivätkä ne siten sido päätösharkintaa yksinomaan näiden kriteereiden arvioimiseen vaan harkinnassa voidaan ottaa huomioon myös muita kriteereitä. Hallituksen esityksessä ei myöskään ole annettu esitetyille kriteereille keskinäistä tärkeysjärjestystä. Valtioneuvoston harkintavalta eri kriteereille annettavan painoarvon osalta on siten myös hyvin laaja. Koska hallituksen esityksen kriteereitä on kuitenkin sovellettu aikaisemmissa maakunnan vaihtoa koskevien päätösten perusteluissa, on tässä esityksessä arvioitu maakunnan vaihdon perusteita myös näiden kriteereiden osalta. Maakunnan vaihdon arviointi hallituksen esityksessä mainittujen kriteerien pohjalta Alla on arvioitu Iitin kunnan maakunnanvaihdosta maakuntajakolakia koskevassa hallituksen esityksessä esitettyjen keskeisten kriteerien, asiointi- ja palveluyhteydet, työssäkäyntiliikenne, kuntien yhteistoiminta, laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuuluminen, elinkeinoelämän yhteydet, yhdistystoiminta-alueet sekä kulttuuri- ja historialliset perinteet, pohjalta.
Iitin kunta Esitys 3(8)
Iitin kunta Esitys 4(8) Asiointi- ja palveluyhteydet Kuntalaisten kunnan ulkopuolelle suuntautuvasta asioinnista ei kaikilta osilta ole mahdollista esittää eksaktia tutkittuihin tilastoihin perustuvaa tietoa. Kunnan ulkopuolelle suuntautuvassa päivittäisasioinnissa pinta-alaltaan laajassa kunnassa asuinpaikalla ja siitä johtuvilla kulkuyhteyksillä voidaan arvioida olevan keskeinen merkitys asiointisuunnalle. Iitin kunnan pohjois- ja länsiosista asiointiliikenteen voidaan arvioida suuntautuvan lähes kokonaan Päijät-Hämeen puolelle Lahteen ja Heinolaan, kun taas kunnan itäosissa asiointiliikenteen päivittäisasioissa voidaan arvioida suuntautuvan voittopuolisesti Kymenlaaksoon ja Kouvolaan. Viranomais- ja muiden julkisten palveluiden kunnan ulkopuolelle suuntautuvan käytön arvioimiseen on jossain määrin paremmat mahdollisuudet kuin päivittäisasioinnin arvioimiseen. Kunnan ulkopuolelle suuntautuvassa julkisiin palveluihin liittyvässä asioinnissa tärkeimpänä on sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö, näistä käytöltään merkittävämpänä terveyspalvelut. Iitin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan kokonaisuudessaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän toimesta. Niiltä osin kuin palveluita ei tarjota kunnassa sijaitsevilla terveysasemalla tai sosiaalitoimen toimipisteissä, tarjotaan palvelut Päijät-Hämeen puolella. Tämä tarkoittaa erityisesti sairaalapalveluja sekä terveysaseman aukioloaikojen ulkopuolella tarjottavia päivystyspalveluja. Muiden viranomais- ja julkisten palveluiden käytöllä ja tarjoamispaikalla on kuntalaisten asioinnin kannalta keskimäärin vähäisempi merkitys kuin SOTE-palveluilla. Valtion viranomaisten palvelut kuten työvoimapalvelut ja poliisin palvelut ovat pääsääntöisesti haettavissa käyttäjälle parhaiten sopivasta toimipisteestä, mihin pinta-alaltaan laajassa kunnassa vaikuttaa keskeisesti asuinpaikasta ja kulkuyhteyksistä riippuva toimipaikan saavutettavuus. Kuten edellä on todettu, kunnan toisissa osissa palveluiden saavutettavuus on Päijät-Hämeen puolelta parempi kuin Kymenlaakson puolelta, ja toisissa osissa Kymenlaakson puolelta parempi kuin Päijät-Hämeen puolelta. Asiointi- ja palveluyhteyksiä arvioitaessa julkisten palveluiden osalta keskeisimpänä on pidettävä Sote-palveluiden käyttöä. Ne ovat myös käyttömäärältään suurin palvelukokonaisuus. Sote-palvelut tuotetaan Iitin kunnan ja kuntalaisten osalta Päijät-Hämeessä. Näin ollen myös iittiläisten asioinnista ja palvelujen käytöstä suurin osa suuntautuu Päijät-Hämeeseen ja erityisesti Lahteen, jossa sijaitsee iittiläisiä ensisijaisesti palveleva Päijät-Hämeen keskussairaala. Työssäkäyntiliikenne Iittiläisten työssäkäyntiliikenteestä olemassa oleva viimeinen julkaistu tilasto on vuodelta 2012. Tilastojen mukaan iittiläisiä kävi vuonna 2012 töissä Kymenlaaksossa 619 henkilöä, Päijät-Hämeessä 444 henkilöä, pääkaupunkiseudulla 79 henkilöä ja muualla Suomessa 121 henkilöä (Liite3).
Iitin kunta Esitys 5(8) Arvioitaessa tilastoja vuodesta 2004 vuoteen 2012 on iittiläisten työssäkäynti Päijät-Hämeessä lisääntynyt noin 23 prosenttia ja Kymenlaaksossa noin 9 prosenttia. Vaikka iittiläisiä edelleen käy enemmän töissä Kymenlaaksossa kuin Päijät-Hämeessä, on Päijät-Hämeessä työssäkäynnin kasvu ollut selvästi suurempaa kuin Kymenlaaksossa työssäkäynnin. Kun otetaan huomioon työssäkäynti pääkaupunkiseudulla, ei Päijät-Hämeeseen ja Päijät-Hämeen kautta Iitistä länteen ja etelään suuntautuvan työssäkäynnin ja Kymenlaaksoon suuntautuvan työssäkäynnin välillä ole työssäkäyntiliikenteen arvioinnin kannalta merkityksellisenä pidettävää eroa. Sillä, että iittiläisten työssäkäyntiliikennettä Kymenlaaksoon on vuonna 2012 edelleen ollut jonkun verran enemmän kuin Päijät-Hämeeseen ja Päijät-Hämeen kautta länteen ja etelään, ei voida katsoa olevan maakuntajakoon vaikuttavana kriteerinä ratkaisevaa merkitystä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös kasvutrendi, joka selvästi on ollut Päijät-Hämeen suuntaan voimakkaampi. Työssäkäyntiliikennekriteerin painoarvoa maakunnanvaihdon osalta on myös syytä arvioida kriittisesti. Erityisesti yllä Iitin työssäkäyntiliikenteen osalta esitetyn valossa ei työssäkäyntiliikenteelle voida antaa kokonaisharkinnassa ratkaisevaa paino-arvoa. Laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuuluminen Iitti on yksi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän (PHSOTEY) omistajakunnista. Vuonna 2007 Iitin kunnan palveluksessa ollut SOTE-sektorin henkilöstö siirrettiin PHSOTEY:ään, mistä lähtien iittiläisten kaikki SOTE-palvelut on tuotettu PHSOTEY:n toimesta. Iittiläisten erikoissairaanhoito on hoidettu pääosin Päijät-Hämeen keskussairaalassa jo 1970-luvulta lähtien. Kunnan toiminnan ja kuntalaisten kannalta SOTE-palvelut ovat yksi keskeisimmistä julkisista palveluista. Euromääräisesti mitattuna SOTE-palvelut ovat selvästi merkittävin kuntalaisille tuotettava palvelu. Iitin kunnan käyttötalouden menoista noin 65 prosenttia kuluu SOTE-menoihin. Iitin osalta tämä osuus käyttötaloudesta ohjautuu kokonaisuudessaan PHSOTEY:ään eli Päijät-Hämeeseen. Iitti on myös osakkaana Päijät-Hämeen puolella mm. vammaispalveluja tuottavassa Eteva kuntayhtymässä, jonka omistajia kaikki Päijät-Hämeen kunnat ovat sekä Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä. Kymenlaakson puolella toimivista kuntayhtymistä Iitti on mukana Kymenlaakson liitossa. Tämä on luonnollinen seuraus vallitsevasta maakuntajaosta. Kunnan käyttötalouden näkökulmasta tällä ei ole oleellista merkitystä. Palo- ja pelastustoimen osalta Iitti kuuluu Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimialueeseen. Vaikka kyse ei olekaan kuntayhtymästä, voidaan se jossain määrin sellaiseen rinnastaa. Paloja pelastustoimeen sitoutuu vajaa kolme (3) prosenttia Iitin kunnan käyttötalouden menoista. Kunnan talouden näkökulmasta ei siten ole kysymys keskeisestä sektorista. Iitin kunnan osalta pelastustoimi vastaa lähes kokonaan Kymenlaakson puolelle suuntautuvista käyttötalousmenoista.
Iitin kunta Esitys 6(8) Tarkasteltaessa laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuulumista maakunnanvaihtokriteerinä on Iitti yksiselitteisesti sidoksissa Päijät-Hämeeseen. Ottaen huomioon SOTE-palveluiden keskeisen merkityksen kuntalaisten käyttämistä palveluista sekä kunnan käyttötalouden osalta, on tätä kriteeriä pidettävä erityisen merkittävänä ja sille annettava ratkaiseva painoarvo maakunnanvaihtokriteereiden täyttymistä arvioitaessa. Kuntien yhteistoiminta Iitin kunnan sosiaali- ja terveyshuollon palvelut tuotetaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän toimesta. Kunta-yhtymän omistajakuntina ovat Iitin lisäksi kaikki Päijät-Hämeen kunnat sekä Myrskylä ja Pukkila. Koska SOTE-palvelut ovat niin kuntalaisten palvelujen käytön kuin kuntien toiminnan ja talouden kannalta keskeisen merkittäviä, edellyttää tämä tiivistä yhteistyötä kuntayhtymän omistajakuntien välillä niin poliittisella kuin virkamiestasollakin. Vaikka SOTE-palvelut ovatkin yhteistoiminnan keskiössä, on tiivis kanssakäyminen synnyttänyt yhteistyötä myös muissa asioissa. Iitin kunta kuuluu maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen, jossa muut kunnat ovat Orimattila Päijät-Hämeestä sekä Pukkila ja Myrskylä. Orimattila toimii yhteistoiminta-alueessa isäntäkuntana. Iitin kunnalla on yhteistoimintaa myös Kymenlaakson suuntaan. Yhteistyötä on erityisesti tietyissä elinkeinotoiminnan palveluissa ja elinkeinoprojekteissa. Vaikka yhteistoimintaa Kymenlaakson kuntien kanssa on tehty, on yhteistoiminnan painopiste kuitenkin vahvasti Päijät-Hämeessä. Iitin kunnan yhteistyö taloudellisesti ja kuntalaisten käyttämien palveluiden volyymillä mitattuna on selvästi paljon merkittävämpää Päijät-Hämeen suuntaan kuin Kymenlaakson suuntaan. Kuntien yhteistoiminta puoltaa selvästi maakunnanvaihdosta. Ottaen huomioon maakuntajakolain 1 :n 1 momentissa säädetyn, on tälle kriteerille maakunnanvaihdon perusteita arvioitaessa annettava keskeinen painoarvo. Elinkeinoelämän yhteydet Elinkeinoelämän yhteyksien osalta ei ole mahdollista tehdä yksiselitteistä arviota siitä mihin maakuntaan ne kiinteimmin kunnan elinkeinoelämän sitovat. Ei esimerkiksi ole olemassa julkaistuja tilastoja siitä, miten iittiläisten yritysten liikevaihdon muodostuminen kunnittain tai maakunnittain jakautuu. Iitti kuuluu Kouvolan kauppakamarin alueeseen ja Iitin Yrittäjien aluejärjestö on Kymen yrittäjät. Kuuluminen eri aluejärjestöjen toimialueeseen ja aluejärjestöihin määräytyy ensisijaisesti yrittäjäjärjestöjen organisoitumisen pohjalta. Sitä ei voikaan pitää osoituksena elinkeinoelämän yhteyksien todellisesta suuntautumisesta. Yritysten toimintaa eivät pääsääntöisesti sido tai ohjaa sen paremmin kuntien kuin maakuntien tai valtioidenkaan rajat. Yritykset toimivat ja hakevat markkinoita rajoista riippumatta. Osa yrityksistä toimii lähialueella, osa laajemmalla alueella Suomessa ja osa kansainvälisillä markkinoilla. Iitin kuntaan sijoittuneet yritykset toimivat samoin. Iitin kunnan suurin työnantaja on Oy Halton Group Ltd:n alla toimiva Halton Oy. Halton Groupin toinen Suomen tehdas on Lahdessa ja pääkonttori Helsingissä. Kunnassa toimiva suurin työnantaja on siten kotimaan toiminnassaan suuntautunut Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Suomeen.
Iitin kunta Esitys 7(8) Kunnassa toimii myös muita kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä sekä yrityksiä jotka hakevat työkantaansa Päijät-Hämeestä ja pääkaupunkiseudulta. Elinkeinoelämän yhteydet ovat kunnassa toimivien yritysten ja siten kunnan kannalta tärkeitä. Ne eivät kuitenkaan ole niinkään riippuvaisia maakuntajaosta vaan kulloisestakin markkinatilanteesta sekä yritysten liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta. Elinkeinoelämän yhteyksien suuntautumiselle ei näin tule antaa maakunnanvaihtoa arvioitaessa keskeistä merkitystä. Yhdistystoiminta-alueet Jäsenmäärältään suurimmat iittiläiset urheilu- ja kulttuurijärjestöt toimivat Päijät-Hämeen alueella. Iitin vanhin urheiluseura Iitin Pyrintö (perustettu 1909), jonka jäsenmäärä on hieman yli 600, oli aikaisemmin SVUL:n Lahden piirin jäsenseura ja on nykyisin Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsen. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäseniä ovat myös Iitin Golfseura ry (789 jäsentä) ja salibandyseura Jenga-Team ry (119 jäsentä). Kymenlaakson Liikunta- ja Urheilu ry:n jäsenjärjestöinä iittiläisistä urheiluseuroista ovat Iitin soutajat (55 jäsentä) ja Iitti Hockey ry (n. 100 jäsentä) sekä Iitin Latu ry (330 jäsentä). Iitin Ladulta saadun tiedon mukaan päätös siirtymisestä Kymenlaakson Liikunta- ja Urheilu ry:stä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäseneksi on yhdistyksessä valmistelussa. Muista kulttuurijärjestöistä merkittävin on vuonna 1906 perustettu Iitin Hevosystäväinseura ry (159 jäsentä). Se on järjestänyt perinteisiä Kausalan helluntairaveja 1920-luvulta alkaen ja järjestää niitä edelleen. Iitin Hevosystäväinseura ry on ollut perustamassa Etelä-Suomen hevosjalostusliittoa v. 1907 ja toimii siinä edelleen. Liiton pääpaikka on Lahdessa Jokimaan ravikeskuksen yhteydessä. Muualla Kymenlaaksossa toimivat hevosjärjestöt kuuluvat Kymen-Karjalan hevosjalostusliittoon. Jäsenmäärältään merkittäviä Iitissä toimivia yhdistyksiä, jotka kuuluvat Kymenlaakson alueella toimiviin piirijärjestöihin on lisäksi Iitin Seudun Reserviläiset ry (128 jäsentä) sekä Martta-järjestöön kuuluvat yhdistykset joiden yhteinen jäsenmäärä on alle 100. Piirijärjestörakenteeseen perustuvassa yhdistystoiminnan organisoinnissa pohjana on monen järjestön osalta maakuntiin tiukemmin tai löyhemmin perustuva jako. Joidenkin yhdistysten osalta kuuluminen tietyn maakunnan alueella toimivaan piirijärjestöön perustuu yksinomaan tähän. Lukuun ottamatta alueellisesti organisoitua sarjamuotoista kilpailutoimintaa harrastavia yhdistyksiä, ei maakuntapohjaisuuteen perustuva tiettyyn piiriin kuuluminen sinällään osoita sitä, että yhdistyksellä olisi erityistä yhteistyötä piirin tai sen muiden yhdistysten kanssa. Sillä, että Iitin alueella toimivista yhdistyksistä suurimmat ovat tietoisesti valinneet piirijärjestökseen toisen maakunnan, Päijät-Hämeen, puolella toimivan kattoyhdistyksen puolestaan on katsottava olevan merkitystä. Se osaltaan osoittaa Iitissä toimivan yhdistyskentänkin olevan suuntautunut Päijät-Hämeeseen. Ottaen aktiivisesti toimivien yhdistysten jäsenmäärät sekä niiden suuntautuminen, ylläolevasta voidaan päätellä, että yhdistystoiminnan osalta Iitti suuntautuu enemmän Päijät-Hämeeseen kuin Kymenlaaksoon. Kulttuuri- ja historialliset perinteet Iitin historiaa on kartoitettu kivikaudelta nykypäivään teoksissa Iitin Historia I, II ja III. Ensimmäiset kaksi osaa on julkaissut historioitsija, professori Aimo Halila. Kolmannen osan
Iitin kunta Esitys 8(8) on toimittanut Iitin historiatoimikunta ja se käsittelee Iitin pitäjän sodan jälkeistä aikaa. Historiateokset eivät ole tavanomaisia pitäjänhistorioita, vaan laajoja syvälle luotaavia tutkimuksia, yhteensä n. 2000 sivua. Halila kuvaa Iitin asutuksen kehittymistä 1000-luvulla vanajalaisten ja hauholaisten ns. Kaakkois-Hämeen miesten eränkäyntialueiksi. Heidän rintamailtaan oli tänne lyhin matka. Tuolta ajalta ovat näyttönä lukuisat rautakautiset arkeologiset löydöt pohjoisesta Kymijokivarresta. Kaakkois-Häme oli 1200-luvun puolivälissä Ruotsin vallan alainen (Halila, Iitin historia I s.41). Iitti sai laajemmin pysyvää asutusta 1500- luvun alussa, kun Hämeen erämaaomistukset vakiintuivat. Suur-Hollolan alueeseen kuulunut Iitti erotettiin Kustaa Vaasan antamalla käskykirjeellä itsenäiseksi kirkkopitäjäksi v. 1539. Iitissä oli siis hämäläinen asutus ja hämäläinen emäseurakunta. Iittiä sitoo vanha historiallinen tietoisuus hämäläisyydestä. Iitti kuului Tampereen hiippakuntaan vuoteen 1949 asti jolloin Iitti siirrettiin Mikkelin hiippakunnan alaisuuteen. Iittiä sitoi länteen läänien perustamisen jälkeen kuuluminen Uudenmaan lääniin, jolloin Helsinki oli hallinnon keskuspaikka. Pakkosiirto Uudenmaan läänistä nuoreen keinotekoisena pidettyyn Kymen lääniin ei sujunut ongelmitta. Tilanne jakoi ihmisiä ja organisaatioita. Helsingin hovioikeutta perustettaessa 1952 Iitin tuomiokunta liitettiin siihen, kun muu Kymenlaakso kuului Itä-Suomen hovioikeuspiiriin. Esimerkiksi maataloustuottajat jakautuivat kahtia ja puolet käyttivät uusmaalaisia palveluita, toinen puoli kymenlaaksolaisia palveluita (Halila, Iitin historia II s. 344). Tämä tilanne jatkui aina 1970 luvulle asti. Hallinnollisen pakkosiirron jälkeen Uudeltamaalta Kymenlaaksoon ovat iittiläiset ihmiset, järjestöt ja organisaatiot pakon edessä joutuneet toimimaan maakuntajaon mukaisesti. Iitin murre ja kansanperinne ovat vahvasti hämäläisperäisiä. Hämeelle ominainen d:n korvaaminen l-kirjaimella on voimakas vielä tänä päivänä meilän ailat - meidän aidat (vrt. Hollolan Kirkk`ailanmäki). Vaikka Iitissä sanotaan mie ja sie, ei koskaan miun ja siun, vaan min ja sin. Tästä erottaa iittiläisen ja karjalaisen toisistaan. Samat pronominit löytyvät suomenkielisiltä Loviisassa saakka. Iitillä on oma kansallispukunsa, jonka naisen puvun hameessa on Hämeen värit, punainen ja keltainen. Sahtiperinne on Iitissä ollut vahvaa nykypäiviin saakka, iittiläinen sahti on tummaa sahtia. Rosolli, laatikot ja rusinasoppa ovat iittiläisiä perinteisiä pitoruokia. Em. perinteet ovat yhteisiä hämäläisen kulttuurin kanssa. Iittiläiseen juhlaperinteeseen eivät ole kuuluneet karjalanpiirakat. Rakennusperinne varsinkin maaseudulla on yhteneväinen Itä-Hämeen, erityisesti Heinolan alueen kanssa. Jopa maalaistalojen tupien sisustus on lähes identtisesti sama. Heinolan, Iitin ja Loviisan seudulla on vaikuttanut kuuluisa iittiläinen puuseppä Jacob Nygren (1768-1836). Hänen merkittävin työnsä on Iitin vuonna 1693 valmistuneen ristikirkon saarnastuoli, jonka pyöreää kattoa koristaa Hämeen ilves. Iittiin itäiset vaikutteet ovat kulkeutuneet lähinnä sotien jälkeen evakuoidun karjalaisväestön mukana, eivätkä ole historialliselta ajalta peräisin. Kymenlaakson voimakas teollistuminen
Iitin kunta Esitys 9(8) lisäsi vanhan maalaiskunnan vieraantumista Kymenlaaksosta, vaikka Kuusankoski olikin yksi Iitin kylistä vuoteen 1921 saakka. Vaikka nykyisessä informaatioyhteiskunnassa, jossa tiedon ja ihmisten liikkuminen on aikaisempaa nopeampaa, kulttuurillisten ja historiallisten perinteiden merkitys on jossain määrin vähentynyt, on niillä kuitenkin edelleen oma merkityksensä kunnan ja kuntalaisten identiteetille ja paikallistunteelle. Kulttuuri ja historialliset perinteet kiinnittävät Iitin nykyisinkin vahvemmin Päijät-Hämeeseen kuin Kymenlaaksoon. Lopuksi Iitin kunnan osalta lähes kaikki maakunnanvaihdon arvioinnissa käytetyt kriteerit puhuvat yksiselitteisesti sen puolesta, että Iitti tulisi siirtää Päijät-Hämeen maakuntaan. Keskeisinä pidettävistä kriteereistä näin puhuvat kaikki. Yksikään kriteeri ei selvästi puolla sitä, että Iitin tulisi jatkossakin kuulua Kymenlaakson maakuntaan. Vaikka kuntalaisten mielipidettä ei ole mainittu Maakuntajakolakia koskevaan hallituksen esitykseen sisältyvässä kriteeristössä, ei sitä kuitenkaan voida sivuuttaa. Maakuntajakolaki ei mitenkään estä antamasta päätösharkinnassa merkitystä muillekin kuin hallituksen esityksessä mainituille kriteereille. Yhtenä tällaisena kriteerinä voi olla kuntalaisten mielipide. Ottaen huomioon iittiläisten maakunnanvaihdosta järjestetyssä neuvoa-antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä ilmaisevaa yksiselitteisen voimakasta tahtoa siirtyä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan, tulee kuntalaisten mielipiteelle antaa hyvinkin keskeinen merkitys. Allekirjoitukset Liitteet: Liite1 Aloite neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä Liite2 Neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen tulos Liite3 Taulukko Iittiläisten työssäkäynti 2004-2012