LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala, Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet opas, 2003 - Sininauhaliitto Lapselle on tärkeää, että lapsen ja vanhemman välinen yhteys säilytetään Lapsi tulee säästää aikuisten välisiltä ristiriidoilta Lapsen tarvitsee kokea, ettei vanhempi ole hylännyt häntä Lapsi saattaa luulla, että vanhemmista erottaminen johtuu hänestä Lapsi voi pelätä, että kun hänestä on kerran luovuttu, se voi toistua 1
LAPSEN EROKRIISI (2/2) Lasta on autettava käsittämään vanhemmasta eroon joutumisen syyt ja mitä tulee jatkossa tapahtumaan Lapsen tarvitsee tietää, että hänellä on oikeus säilyttää yhteys vanhempaansa Lapsi voi olla huolestunut vanhempansa selviytymisestä Lapsi kiintyy sijaisvanhempiinsa Lapsen on saatava oikeus omiin tunteisiinsa 2
ensimmäinen vaihe - shokki Lapsi ei pysty uskomaan, mitä on tapahtunut Lapsi ei välttämättä osoita mitään reaktioita Epänormaalin kiltti käyttäytyminen > toive päästä kotiin Erilaisia fyysisiä oireita, kuten vilustumista, ruokahaluttomuutta tai ylensyöntiä, oksentelua, unettomuutta, painajaisia ja vuoteen kastelua Oireet herättävät biologisessa vanhemmassa huolta sijaisvanhempien kyvystä huolehtia lapsesta Alemmuudentunne vanhempana kasvaa, kun näyttää siltä, että toiset ihmiset onnistuvat paremmin lapsen kanssa Lapsi voi alkaa kuvitella asioita omaan tilanteeseensa johtaneista syistä Kriisin ensimmäinen vaihe kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon 3
toinen vaihe - reaktiovaihe Lapsen tunteet tulevat esille Lapsi voi tehdä asioita, joiden uskoo auttavan pääsemään takaisin kotiin > sairastuvuus, raivonpuuskat ja muuten huono käytös, epäkohtien etsiminen sijaiskodista ja - vanhemmista Vihaisuus kaikkia, myös itseä kohtaan > normaali reaktio epänormaalin vaikeaan tilanteeseen Surullisuus ja itkeminen merkkejä prosessin etenemisestä Lasta auttaa, kun vanhempi jatkaa lapsen luona vierailuja riippumatta siitä, miten lapsi käyttäytyy häntä kohtaan Lapsen reaktiovaihe kestää useita kuukausia 4
kolmas vaihe - käsittelyvaihe Vastarinnasta luopuminen > surullisuus Lapsi ei ehkä osoita juuri huomiota häntä tapaamaan tullutta vanhempaa kohtaan Lapsi menettää kiinnostuksen esimerkiksi leikkeihin ja koulutyöhön Lapsi voi taantua varhaisemmalle kehitystasolle Lasta auttaa vanhemman säännöllinen vierailu ja vakuutus, että lapsi on hyväksytty juuri sen ikäisenä ja sellaisena kuin hän on. Lapsen käsittelyvaihe voi kestää useita kuukausia 5
neljäs vaihe - uudelleensuuntautuminen Lapsi ei toivu erosta, mutta hän voi sopeutua tilanteeseen Lapsen vointi alkaa olla parempi Kaipaa vanhempaa, mutta suhtautuminen eroon on tullut realistisemmaksi Alkaa tulla toimeen sijaisvanhempien ja oman vanhempansa kanssa Mielenkiinto leikkeihin, ystäviin, harrastuksiin ja koulutyöhön on palannut Kestää vähintään yhdeksän kuukautta ennen kuin sopeutumisvaiheeseen päästään Vanhemmalla vapautuu energiaa hoitaa enemmän omia asioita, kun lapsen tilanne on parempi 6
HUOMIOITAVAA SUHTEESSA LAPSEEN: Otettava huomioon lapsen kriisin vaihe Biologinen vanhempi tarvitsee keskusteluapua, etteivät omat reaktiot kuormita lapsen tapaamisia Lapsi ei ole lakannut erilaisista reaktioista huolimatta välittämästä vanhemmastaan Vanhemman ja sijaisvanhempien on hyväksyttävä lapsen tunteet ja reaktiot Lapsen edun mukaista ei ole lapsen toistuva siirtäminen kodista sijaiskotiin ja takaisin Biologisen vanhemman tilanne on henkisesti vaativa, koska hän joutuu hyväksymään lapsen kiintymyksen sijaisvanhempiin > lapsen etu on, ettei biologinen vanhempi pyri estämään kiintymyksen syntymistä. 7