Lasermerkkauslaite Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmään

Samankaltaiset tiedostot
Laser-kuumennus. Janne Komi Petteri Mustonen

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

KILT Oy Kauhakorvenkatu 52, Tampere puh fax

Linssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):

Lasermerkintäratkaisut

Lasermerkintäratkaisut

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Antti Jussila LASERMERKKAUSLAITTEEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN

LASER APPLICATION LAL LABORATORY

Lasermerkintäratkaisut

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

Ultralujien terästen särmättävyyden tutkimus Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmässä

LASERMERKINTÄRATKAISUT

Tutkija Heidi Piili, TkT Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Lasertyöstön laboratorio (LUT Laser) Rysä 2013, 8.10.

Steel House in the North. Teräksen taitaja pohjoisessa.

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO V

LaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

LASERMERKINTÄRATKAISUT

1 Johdanto (1) missä 0 on. interferenssi. mittauksen tarkkuudeksi Δ

Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 TIETOTEKNIIKKA / SALO FYSIIKAN LABORATORIO V

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Laserin käyttö eläinlääkinnässä

MERKINTÄHINNASTO 2015

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla

Kestävä Rakentaminen -klusteri

Työn tavoitteita. 1 Johdanto

VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA

TruLaser 3060 Fiber 6kW

Boknäs Yhdessä. OVH-hinnasto (sis. alv. 24%) Pidätämme oikeudet kaikkiin muutoksiin.

13 LASERIN PERUSTEET. Laser on todennäköisesti tärkein optinen laite, joka on kehitetty viimeisten 50 vuoden aikana.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Kopadi Oy - Timanttilaikat ammattikäyttöön

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

Kuva 1. Kaaviokuva mittausjärjestelystä. Laserista L tuleva valonsäde kulkee rakojärjestelmän R läpi ja muodostaa diffraktiokuvion varjostimelle V.

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

KUSTANNUSTEHOKKUUTTA JA RAKENTAMISEN KORKEAA LAATUA

Laserhitsauksen työturvallisuus

FOREVER Solvent-Dark 111

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus.

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus

24AB. Lasertutkimus ja spektrianalyysi

Mikroskooppisten kohteiden

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta Sami Siikanen, VTT

Metallien 3D-tulostuksen tulevaisuuden trendit ja näkymät

UUDET TUOTTEET Laser Scan -mikrometri, kiinteä USB-näyttö LSM 5200

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

Mervi Karikorpi, johtaja

Laser LAX 300 G. Käyttöohje

1. Malmista metalliksi

Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Fiskars Boordilävistäjä

Valo aaltoliikkeenä DFCL3 Fysiikan hahmottava kokeellisuus kokonaisuus 12

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

35 VALON INTERFERENSSI (Interference)

TEKNOPUR 300. elastomeeripinnoite. Vertaansa vailla olevaa puhdasta polyureateknologiaa

Halton Jaz Sky JSC neliönmuotoinen monisuutinkattohajottaja

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

FastMig X vie käsinhitsauksen laatustandardit uudelle tasolle

YOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti

Mustan kappaleen säteily

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Martti Mäenpää, toimitusjohtaja

Koneen ominaisuudet METALEX SÄHKÖINEN-DIGITAALINEN PUTKENTAIVUTUSKONE

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde

Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Koukku-kontti-vaihtolavasovitteinen AMPHITEC FLEX LOADER

MiningWorld Russia 2012 kaivosmessut Moskovassa

Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä

Katseet lattiaan! Lattia on tehty kestämään kovaa kulutusta, mutta sen ei tarvitse näyttää tylsältä. 2-3 johdanto ja sisällysluettelo

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

LASERBOY LASER- OSAAMISTA VUODESTA 1989

RAEX KAIKKINA AIKOINA KAIKKIIN OLOSUHTEISIIN

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää

Osavuosikatsaus II/05

Kuva 1. Michelsonin interferometrin periaate.

OIKEA LÄMPÖ OIKEAAN PAIKKAAN

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

Metallien 3D-tulostuksen trendit

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Transkriptio:

Lumen 1/2016 ARTIKKELI Lasermerkkauslaite Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmään Raimo Ruoppa, DI, erityisasiantuntija, Teollisuus ja luonnonvarat, Arctic Steel and Mining (ASM), Lapin ammattikorkeakoulu Rauno Toppila, DI, ryhmänvetäjä, Teollisuus ja luonnonvarat, Arctic Steel and Mining (ASM), Lapin ammattikorkeakoulu Antti Vimpari, levytyömestari EAT, projektisuunnittelija, Teollisuus ja luonnonvarat, Arctic Steel and Mining (ASM), Lapin ammattikorkeakoulu Taustaa Lapin ammattikorkeakoulun Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmässä on toimitettu Outokumpu Oy:lle laserleikattuja asiakaspalvelunäytteitä, joihin tähän asti on tehty lasermerkkaus Cajo Technologies Oy:llä Kempeleessä. Tornion Jaloterässtudiolle hankittiin vastikään Cajo Technologiesin toimittama lasermerkkauslaite, jolla voidaan itse suorittaa asiakaspalvelunäytteiden merkkaus. Tämä alentaa kustannuksia ja parantaa näytelevyjen toimituksen logistiikkaa. Laitteella on mahdollista merkata terästä ja eräitä muita metalleja sekä myös eräitä muita materiaaleja. Teräksen merkkauksessa voidaan tuottaa myös erilaisia värejä, mitä perinteisessä lasermerkkauksessa on tehty vähemmän. Myös valokuvien tulostaminen esim. ruostumattoman teräksen pintaan on mahdollista. Lasermerkkaus LASER eli Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation tarkoittaa valoa, jossa kaikki valoaallot ovat samanpituisia ja värähtelevät samassa suunnassa ja samalla taajuudella. Tällaisen valon aikaansaamiseksi on olemassa erilaisia tekniikoita. Lasersäde johdetaan laserlähteestä valokuidun ja/tai peilien avulla linssille ja fokusoidaan esim. metallin pintaan, jolloin saadaan aikaan suuri energiatiheys. Teollisuudessa käytetään suuritehoisia muutamien kilowattien työstölasereita, joilla voidaan leikata lävistäen ja hitsata sulattamalla esim. teräslevyjä sekä merkkauslasereita, joissa teho on edellisiin verrattuna huomattavasti pienempi, tyypillisesti

vain korkeintaan muutamia kymmeniä watteja. Merkkauksessa lasersäteellä vaikutetaan ainoastaan merkattavan materiaalin pintakerrokseen materiaalin lämpenemisen ollessa vähäistä. Kuvassa 1. nähdään lasermerkkauksen periaate. Lasersäteellä skannataan pintaa tietokoneella ohjelmoidun kuvion mukaisesti kiertyvien peilien ja linssin avulla jolloin pintaan muodostuu haluttu kuvio. Kuva 1. Lasermerkkauksen periaate Merkintätekniikoita on erilaisia riippuen merkattavasta materiaalista ja lasertyypistä. Niitä ovat mm. värin muutos, kaiverrus, materiaalin poisto ja päästövärjäys. Päästövärjäystä käytetään mm. rautapohjaisten materiaalien kuten teräksen merkkaukseen. Siinä materiaalin paikallinen lämpeneminen aiheuttaa sen, että pintaan muodostuu oksidikerros ilmassa olevan hapen yhtyessä metalli-ionien kanssa. Oksidikerroksen paksuuteen voidaan vaikuttaa säätämällä esim. lasersäteen tehoa ja nopeutta. Yleisesti ottaen, mitä paksummaksi kerros muodostuu, sitä tummempi merkkausjälki saadaan aikaan, mutta jos lasersäteen teho ja muut parametrit säädetään oikein, saadaan oksidikerros muodostumaan sopivan paksuiseksi, jolloin voidaan havaita pinnassa myös erilaisia värisävyjä. Värisävy riippuu oksidikerroksen paksuudesta ja ilmiö perustuu ns. interferenssi-ilmiöön, jota on havainnollistettu kuvassa 2.

Kuva 2. Värien muodostuminen metallin pintaan interferenssi-ilmiön avulla Ohuen oksidikalvon omaavan metallin pintaan osuva valonsäde heijastuu pinnasta muodostaen erilaisia värejä. Tämä tapahtuu siten, että valonsäde jakautuu kahtia osan valosta heijastuessa kalvon pinnasta, osan taas taittuessa ja heijastuessa kalvon alla olevan metallin pinnasta kunnes molemmat jälleen yhtyvät. Tällöin samaa aallonpituutta olevat valonsäteet vaikuttavat toisiinsa eli interferoivat. Oksidikerroksen paksuudesta riippuen niiden kulkema matka eroaa, jolloin niiden välillä on ns. vaihe-ero. Eri väreillä on erilainen aallonpituus ja tietyllä aallonpituudella vaihe-ero on sopiva kyseisen värin vahvistumiselle muiden värien vastaavasti heikentyessä. Tällöin pinta heijastaa kyseisen aallonpituuden edustaman värin sävyistä valoa. Kuvassa 3 nähdään ruostumattoman teräksen pintaan laserilla tehtyjä merkkauksia, jossa merkkausparametreja ja sitä kautta oksidikerroksen paksuutta muuttamalla on saatu aikaan erilaisia värisävyjä. Kuva 3. Laserilla ruostumattoman teräksen pintaan merkattuja värejä

Lapin AMK:n lasermerkkauslaite Lapin AMK:n Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmään hankitussa lasermerkkauslaitteessa käytetään maksimiteholtaan 20W:n laserlähdettä, jonka aallonpituus on 1080nm. Laitetta ohjataan PC:llä ja ohjelmistolla, jossa merkattavien alueiden suunnittelu ja laserparametrien määrittely tapahtuu. Merkattava kappale sijoitetaan kammioon, joka on suljettu lasersäteeltä suojaavalla lasilla varustetulla turvaovella. Laitteen merkkausalueen koko on 180 x 180 mm, mutta kappaletta siirtämällä ja tekemällä merkkaus useassa vaiheessa, voidaan merkata maksimissaan n. 300 x 300 mm:n kokoisia levyjä. Kuvassa 4 nähdään laite sijoitettuna Jaloterässtudion tiloihin. Kuva 4. Jaloterässtudion lasermerkkauslaite Laite on hankittu leasing sopimuksella Cajo Technologies Oy:ltä Kempeleestä ja se otettiin käyttöön helmikuussa 2016. Lasermerkkauslaitteisto täydentää ASM Tornion palvelukonseptia palvellen pk-yrityksiä ja materiaalin toimittajia mm. CE merkintöjen teossa. Lasermerkkauksen hiilijalanjälki on pieni verrattuna eräisiin muihin merkkaustapoihin edistäen siten myös luonnonvarojen älykästä käyttöä. Kuvissa 5-8 nähdään esimerkkejä Lapin AMK:n laitteella tehdyistä lasermerkkauksista.

Kuva 5. Logon ja tuotetietojen lasermerkkaus Outokummun asiakaspalvelunäytteeseen Kuva 6. Laserilla merkattuja kylttejä Kuva 7. Teräksen pintaan laserilla merkattu QR-koodi, jolla voidaan välittää informaatiota

Kuva 8. Teräksen pintaan lasermerkkaamalla tulostettu valokuva Cajo Technologies Oy on vuonna 2010 perustettu yritys, jonka päätoimipaikka sijaitsee Kempeleessä Pohjois-Suomessa. Suomen lisäksi toimimme tällä hetkellä Ruotsissa ja USA:ssa. Merkintä- ja värikuviointimenetelmäämme ja siihen perustuvia ratkaisuja ovat hyödyntäneet mm. Boliden, Kone, SSAB, Fiskars, Outokumpu ja Konecranes. Asiasanat: laserlaitteet, oksidit, teräs, hiilidioksidi, hiilijalanjälki