Harmaa talous ja sen torjunta kolmen ässän hallituskaudella Verotusneuvos Markku Hirvonen Harmaa Hirvi Oy Sähköurakoitsijaliitto 19.11.2015
Pääministeri Kataisen hallituksella tavoitteet olivat korkealla Harmaa talous oli jo hallitusneuvotteluissa vahvasti esillä, hallitusohjelmassa paljon asiaa harmaan talouden torjunnasta ja myös siihen kirjattuja tuottoodotuksia (300 400 miljoonaa euroa) Suuri osa talousrikostorjuntaohjelman hankkeista oli kirjattu jo hallitusohjelmaan Perustana oli tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 9/2010, joka perustui vuoden 2010 kesällä valmistuneeseen tarkastusvaliokunnalle tehtyyn tutkimukseen Viranomaisille myönnettiin 20 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus Pyrkimys koordinoida torjuntatyötä poliittisella tasolla; harmaan talouden ministerityöryhmä Hallituskauden aikana tehtiin ohjelmaan lisäykset kehysriihessä 21.3.2013 ja rakennepoliittisessa ohjelmassa 29.8.2013 Ensimmäinen kerta kun kansainvälisen veronkierron torjunta otettiin mukaan ohjelmaan, hallituksella lisäksi erillinen kansainvälisen veronkierron torjuntaohjelma
Harmaa talous pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa Yritysveropohjaa tiivistetään kansainvälinen toimintaympäristö ja Suomen kilpailukyky huomioon ottaen ja harmaata taloutta torjutaan aktiivisesti Tavoitteena +150 milj. euron verotuottojen lisäys Varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi Erillistä harmaan talouden ministeriryhmää ei ole perustettu Alkuperäisten tietojen mukaan uutta harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaohjelmaa ei ole tarkoitus vahvistaa Edellisen hallituksen harmaan talouden torjuntaan myöntämistä lisämäärärahoitusta on jatkettu vain verohallinnon ja syyttäjien osalta Harmaaseen talouteen liittyvinä lainsäädäntötoimenpiteinä hallitus on antanut esityksen tehokkaasta katumisesta (HE 32/2015 ) ja luonnoksen esitykseksi laiksi arvo-osuusjärjestelmästä (suomalaisten hallintarekisteröintimahdollisuuden sisältävä esitys)
Harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaohjelmat Valtioneuvoston periaatepäätöksillään vahvistamia ohjelmia ollut vuodesta 1996 alkaen, nyt kuudes menossa ja päättymässä vuoden 2015 lopussa Ohjelmien valmistelusta ja toteutumisen seurannasta on huolehtinut eri viranomaisten ja ministeriöiden edustajista koostuva talousrikostorjunnan johtoryhmä, nykyisin työvälineenään Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö Viranomaisten resurssit eivät ole olleet ohjelmissa ensisijaisia asioita, viime hallituskauden 20 miljoonaa oli poikkeuksellinen toimenpide Ohjelmat ovat sisältäneet ensi sijassa toimenpide-ehdotuksia lainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämiseksi Ohjelmilla saatu aikaan pitkäjänteistä ja systemaattista lainsäädännön kehitystyötä huolimatta siitä, etteivät kaikki ohjelmiin selvitettäviksi otetut asiat ole toteutuneet Ohjelmilla on tärkeä viestinnällinen merkitys kertoessaan, mitä hallitus aikoo ja mitä se pitää tärkeänä
Harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaohjelmien merkitys Torjuntaohjelmien avulla on toisaalta pyritty reagoimaan uusiin rikosuhkiin ja harmaan talouden muotoihin, toisaalta korjaamaan olemassa olevassa lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa havaittuja ongelmia 20 vuoden aikana on tapahtunut merkittävää kehitystä, joka ilman harmaan talouden torjuntaohjelmia ei olisi ollut mahdollista, mm.: Seuraamusjärjestelmä; passiivinen veropetos, uusi talousrikoslainsäädäntö, liiketoimintakiellon tehostaminen, tulliselvitysrikos, eläkevakuutusmaksupetos Viranomaisyhteistyötä helpottavat säännökset; poliisin ja syyttäjän oikeus saada verotustietoja jo ennen esitutkinnan aloittamista, Verohallinnon ja ulosottoviranomaisten mahdollisuus ilmoittaa rahanpesuepäilyistä, Tuotevalvontakeskuksen ja lääninhallitusten oikeus saada verotustietoja Viranomaisyhteistyön kehittäminen; rikoshyödyn jäljittämisryhmät, Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti, Harmaan talouden selvitysyksikkö Viranomaisten toimintavaltuudet; poliisin pakkokeinot talousrikoksissa, verottajan oikeudet vertailutietotarkastuksiin luottolaitoksissa, ulosoton säännökset keinotekoisissa järjestelyissä
Harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaohjelmien merkitys 2 Verolainsäädäntö; sijoituskullan alv-vapaus, todistustaakka veroparatiisijärjestelyissä, rakennus- ja romualojen käännetty alv, rakennusalan veronumero ja ilmoitusvelvollisuudet Lisäksi paljon muuta kehitystä; avainsyyttäjäjärjestelmä, ulosoton erikoisperinnän kehittäminen, koulutusta, tutkimusta ym. Joidenkin hankkeiden läpimeno on kestänyt pitkään; esim. käännetty arvonlisäverojärjestelmä 12 vuotta, luottolaitosten vertailutietotarkastukset 15 vuotta Jotkut hankkeista torjuttu tai toteutettu vesitettyinä; kuitinantovelvollisuus/ tyyppihyväksytyt kassakoneet, ulkomaisten yritysten työnantajavelvollisuudet, rahanpesutietojen käyttö harmaan talouden torjunnassa, hallintarekisterin avaaminen, tilintarkastajien raportointivelvollisuus, osittain tilaajavastuulaki Jatkuvasti tapahtuu myös vastakkaista kehitystä; tilintarkastajapakon poistuminen, osakepääoman korotuksen jäätyminen, EU:n vapaa liikkuvuus, kansainvälisen sijoitustoiminnan räjähdysmäinen lisääntyminen, ne bis in idem. Jne.
Kuudennen ohjelman onnistumiset ja epäonnistumiset Tarkastusvaliokunnalle vuoden 2015 alussa luovutetun edellisen hallituksen harmaan talouden torjuntaa käsitelleen selvityksen (Markku Hirvonen ja Kalle Määttä) mukaan vuoden vaihteessa oli hallituksen ohjelmiin sisältyneistä hankkeista 20 toteutunut, 20 toteutumatta, siirretty tai hylätty ja 10 kesken Toteutuneita ja onnistuneina pidettäviä hankkeita olivat Rakennusalan hankekokonaisuus (veronumero ja ilmoitusvelvollisuudet) (VM) Kuljetusalojen lupavalvontauudistukset (eivät ohjelmassa) (LVM) Romualan käännetty arvonlisäverojärjestelmä (VM) Harmaan talouden selvitysyksikön palvelujen käyttö (VM, eri ministeriöt) Ulosoton erikoisperintä (OM) Tiedotuskampanja (SM) Onnistumisen taustalla: Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yksituumaisuus ja riittävä paine (rakennusala) Ministeriön/ministerin vahva tahdonmuodostus toimialan tuella (kuljetusala) Perusteltu täsmäuudistus, jota kukaan ei vastustanut (romuala, HTSY, ulosotto) Laaja yhteiskunnallinen tuki ja tarmokas toteutusorganisaatio (tiedotuskampanja)
Kuudennen ohjelman onnistumiset ja epäonnistumiset 2 Jääneet perustellusti toteuttamatta Valtuutettu urakoitsijajärjestelmä; toimiala halunnut, mutta valmistelussa asiaan todettiin liittyvän sekä periaatteellisia että käytännön vaikeuksia (YM) Mahdollisuudet rajoittaa edelleen käteisen rahan käyttöä elinkeinotoiminnassa; kuulostaa hyvältä, mutta kuten edellä, asiaan liittyy suuria periaatteellisia ja käytännön ongelmia (TEM) Jokseenkin symbolisiksi jääneitä uudistuksia Kuitintarjoamisvelvollisuus ilman tyyppihyväksyttyjä kassakoneita (TEM) Palkanmaksuvelvollisuus pankkitilille, ollut pitkään esim. rakennusalan TES:ssä (TEM) Hankintalain rakennusalan sopimuksiin otettava vaatimus alan TES:n noudattamisesta (TEM) Puolitiehen tai sitäkin taaemmaksi jääneitä asioita Tilaajavastuulain muutokset; korotettu laiminlyöntimaksu positiivinen, rakennusalaan koskevien säännösten laajentamatta jättäminen ei, työterveyshuolto symbolinen (TEM) Verovelkarekisteri; ajatus hyvä, mutta raja aivan liian korkealla (VM, TEM) Talousrikosprosessien kestoajan lyhentäminen; syyttäjän ja poliisin yhteistyötä on kyllä tehostettu, syyteneuvottelun merkitys on vielä epäselvä ja esimerkiksi syyte- ja tutkintapakosta luopumista ei ole valmisteltu
Kuudennen ohjelman onnistumiset ja epäonnistumiset 3 Hankkeita, joiden toteutus on erilaisilla syillä lykätty Anniskelupuolen valvontaan liittyvät muutokset lykätty odottamaan alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta (STM) Työsuojeluviranomaisten paremmat mahdollisuudet puuttua alipalkkaukseen jäivät odottamaan sitä, että työmarkkinaosapuolet joskus pääsisivät asiasta sopuun (STM) Reaaliaikaisten palkkatietojen saanti verohallinnolle odottaa kansallista tulorekisteriä (VM) Etävälittäjien vuosi-ilmoituksia ja osingoista perittävien lähdeverojen muutoksia pidettiin tarpeettomina kehittymässä olevan kansainvälisen tietojenvaihdon seurauksena (VM) Veronumeron käytön laajentaminen muille toimialoille ja henkilöstöpäiväkirjan käyttöönotto odottavat rakennusalalta saatuja kokemuksia (VM) Valmistelun hitauden johdosta lykkääntyneitä hankkeita Rikoshyödyn tuomitsemisessa sovellettava käännetty todistustaakka (OM) Liiketoimintakiellon tehostaminen (OM)
Kuudennen ohjelman onnistumiset ja epäonnistumiset 4 Hankkeita, joita ei toteutettu Tyyppihyväksytyt kassakoneet (TEM) MaRa vastusti eikä TEM ollut kiinnostunut Ulkomaisten yritysten työnantajavelvollisuudet (VM) VM ei halunnut ja vetosi kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon Rahanpesun valvontatietojen käyttö harmaan talouden torjunnassa (SM) Ei ollut poliittista painetta eikä erityisemmin myöskään viranomaispuolelta. OM ja elinkeinoelämä vastustivat vähäistäkin käyttöalan laajennusta Tilaajavastuulain kokonaisuudistus (TEM) EK vastusti kolmikantatyöryhmässä eikä TEM halunnut viedä eteenpäin Talousrikosten rangaistusten koventaminen (OM) OM ilmoitti kategorisesti, ettei siihen ole aihetta Ulosotossa varattomiksi todettujen yhtiöiden poistaminen kaupparekisteristä (OM) Oli vielä ehkä liikaa ajatuksen tasolla Tilintarkastajien raportointivelvollisuus (TEM) Kaatui eduskunnassa. On yritetty useita kertoja vuodesta 1995 lähtien Hallinnollisten sanktioiden käytön lisääminen, törkeä kiskonnantapainen työsyrjintä ja oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentaminen (OM) Eivät lähteneet liikkeelle
Havaintoja ja johtopäätöksiä Hankkeiden toteuttamisessa suuria eroja eri ministeriöiden välillä Useat hankkeista jääneet aivan viime tinkaan, siirtyneet jo seuraavalle vaalikaudelle tai jääneet toteutumatta Sekä ministerityöryhmällä että talousrikostorjunnan johtoryhmällä ollut lähinnä tilannetta seuraava rooli, varsinaisesta valmistelun koordinoinnista tai vauhdittamisesta ei voi puhua Sekä säännösvalmistelu että viranomaistoiminta edelleen vahvasti ministeriö-, viranomais- ja sektorikohtaista Erilaisiin selvityksiin ja työryhmiin käytetty valtaisa määrä työtunteja Harmaan talouden torjunnan osalta strateginen johtaminen puuttuu Kokonaisvaltainen tilannekuva ja sen perusteella valittavat toiminnan painopistealueet ja strategiat alkutekijöissään
Mitä kolmen ässän hallitus aikoo tehdä? Tarkastusvaliokunnalle edellisen hallituksen harmaan talouden torjuntatoimista laadittuun raporttiin sisältyi 40 toimenpide-ehdotusta, jotka koskivat lainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämistä Tarkastusvaliokunta: Koska jo toteutettujen torjuntatoimien tehosta ja hyödyistä ei tällä hetkellä tiedetä riittävästi, ei valiokunta ehdota eduskunnan hyväksyttäväksi uusia korjaavia toimenpiteitä harmaan talouden torjuntaan Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja varmistaa, että harmaan talouden torjunta perustuu jatkossa viranomaisten yhteiseen tilannekuvaan ja kokonaisuuteen, jota johdetaan hallituksen toimesta mietinnössä esitetyllä tavalla Toistaiseksi nykyisen hallituksen positiivisimpina viesteinä harmaan talouden torjunnalle ovat olleet sen omien päätösten (armahduslaki, hallintarekisteri (?) ja poliisin määrärahaleikkaukset) peruminen Uuden torjuntaohjelman valmistelun käynnistämisestä on liikkunut huhuja Taloudellinen tilanne ja tarve sekä julkisen talouden rahoituksen että yritysten rehellisen kilpailun varmistamiseksi tukevat tätä vahvasti
Valtioneuvoston tiedote 18.11.2015 Hallitus haluaa harmaan talouden torjuntastrategian, poliisille talousrikostorjuntaan 6,4 miljoonan lisäpanostus Talouspoliittinen ministerivaliokunta sai tänään 18. marraskuuta tilannekatsauksen harmaan talouden vastaisista toimista. Ministerivaliokunta antoi talousrikostorjunnan johtoryhmälle tehtäväksi valmistella harmaan talouden torjuntastrategian. Samalla täydentävässä talousarvioesityksessä kohdennetaan poliisin talousrikostorjuntaan 6,4 miljoonan euron lisäpanostus. Valmistelun yhteydessä arvioidaan, tulisiko torjuntastrategian olla kestoltaan kuluvaa hallituskautta pidempi. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee esitystä harmaan talouden torjuntastrategiaksi ensi helmikuussa. Nykyinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan nelivuotinen toimintaohjelma päättyy vuoden 2015 lopussa. Ohjelmakaudella toteutettuja merkittäviä harmaan talouden torjuntatoimia ovat muun muassa julkisen verovelkarekisterin käyttöönotto, veronumeron käyttöönotto rakennusalalla sekä nelivuotinen viestintäkampanja. Viranomaisten yhteistyö harmaan talouden torjunnassa on tiivistynyt ohjelman aikana. - Toivon, että uusi harmaan talouden torjuntastrategia tiivistää ja tehostaa viranomaisyhteistyötä entisestään. Harmaa talous aiheuttaa meille merkittäviä verotulomenetyksiä joka vuosi, siksi harmaata taloutta on torjuttava yhdessä, tehokkaasti ja vaikuttavalla strategialla. Meidän on myös huolehdittava harmaan talouden torjunnan resursseista, kuten nyt painotimme poliisin talousrikostorjuntaa, sanoo valtiovarainministeri Alexander Stubb.
Tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 5 2015 vp Tarkastusvaliokunta piti tuoreessa valtiovarainvaliokunnalle antamassaan budjettilausunnossa vaalikautta koskevaa torjuntaohjelmaa edelleen tarpeellisena. Valiokunta piti myös tärkeänä, että kaikkien harmaan talouden torjunnalle tärkeiden viranomaisten toimintaresurssit on turvattu tämän ohjelman osana Tarkastusvaliokunta korostaa edellä sanotun lisäksi, että kokonaisvaltaiseen strategiseen näkökulmaan tulee jatkossa kiinnittää riittävästi huomiota ja torjuntatyön johdonmukainen ja ennustettava eteneminen tulee varmistaa pitkällä aikavälillä. Valiokunta on todennut, että osaksi harmaan talouden torjunnan kokonaisstrategiaa tulee jatkossa kytkeä myös kansainvälinen osuus. Huomiota on suunnattava mm. kansainvälisiin tavaravirtoihin, digitaaliseen kaupankäyntiin, Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmään kohdistuvien väärinkäytösten valvontaan ja rikoshyödyn takaisinsaantiin maan rajojen ulkopuolelta Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmat on tehty vaalikauden pituisiksi. Yhden vaalikauden aikana on kuitenkin ollut vaikeuksia toteuttaa kaikkia torjuntaohjelmaan sisältyneitä hankkeita, ja lisäksi hankkeiden toteuttaminen on ruuhkautunut vaalikauden lopulle
Tarkastusvaliokunnan mietintö - tietojenvaihto Valiokunnan mielestä tietojenvaihdon esteiden ja rajoitteiden poistaminen on kustannustehokas tapa tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Tärkeää on kansainvälisen tietojenvaihdon kehittäminen ja siinä vaikuttaminen. Valiokunta näkee sähköisissä palveluissa mahdollisuuden tehostaa valvonnan kohdentamista ja vähentää hallinnollista taakkaa Valtiovarainministeriön toimialalla keskeisin harmaan talouden torjuntaan vaikuttava hanke kuluvalla hallituskaudella on kansallisen tulorekisterin perustaminen, mikä on käynnistynyt marraskuussa 2014. Kansallisen tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä toteutetaan siirtyminen palkanmaksukausittaiseen palkkatietojen ilmoitusvelvollisuuteen, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen verovalvonnan. Myös ulkomaalaiset työnantajat on tarkoitus saattaa mukaan palkanmaksukausittaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin, ja hankkeen yhteydessä tullaan arvioimaan ulkomaalaisten työnantajien ilmoitusvelvollisuuden laajuus. Myös veronumeron käytön laajentamisen tarve arvioidaan uudelleen lähempänä tulorekisterin käyttöönottoa, jonka arvellaan tapahtuvan vuosien 2019 ja 2020 aikana.
Tarkastusvaliokunnan mietintö - tietojenvaihto Verohallinto on esittänyt hallitusohjelman "Digitalisaatiolla tuottavuusloikka" kehittämiskohteeksi julkisen "Todistus velvoitteiden hoitamisesta" -palvelun toteuttamista. Palvelu tarjoaisi myös yrityksille ja kansalaisille helpon tavan tarkistaa, onko heidän sopimusosapuolensa hoitanut vero-, tulli-, eläkevakuutus-, työttömyysvakuutus- ja tapaturmavakuutusvelvoitteensa asianmukaisesti Palvelun toteuttaminen ja sillä saavutettavien hyötyjen toteutuminen edellyttäisi 1) velvoitteiden hoitamista kuvaavien luokitustietojen säätämistä julkisiksi, 2) velvoitteista vastaavien viranomaisten sitouttamista hankkeeseen ja 3) kahden miljoonan euron rahoitusta tietojärjestelmätoteutukselle. Päätöstä asiassa etenemiseksi ei toistaiseksi ole Tarkastusvaliokunta katsoo, että viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja viranomaisten välisen yhteistyön edellytysten parantamista tulee edelleen jatkaa ja samalla toteaa, että valiokunta pitää myönteisenä tehtyjä ja tekeillä olevia harmaan talouden torjuntaviranomaisten tietojenvaihtoa helpottavia toimenpiteitä.
Tarkastusvaliokunnan mietintö torjunnan vaikuttavuus Tarkastusvaliokunta korostaa, että torjuntatyön vaikuttavuuden seurantaa tulee entisestään vahvistaa. Valiokunta pitää myönteisenä vaikuttavuuden arviointia koskevia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi Verohallinnon ja Harmaan talouden selvitysyksikön yhteistyössä tekemää mittareiden rakentamista rakennusalan reaaliaikaisen valvonnan vaikuttavuuden konkretisoimiseksi. Tarkastusvaliokunta pitää tärkeänä, ettei tulevan torjuntaohjelman painopiste ajaudu lukuisiin yksittäisiin ja yksityiskohtaisiin lainsäädännön muutoksiin ja selvityksiin, vaan torjuntaohjelmaan tulisi ottaa ne keskeiset hankkeet, joilla on harmaan talouden torjunnan kannalta merkittävää vaikutusta samalla kun varmistetaan hankkeiden toteutuksen ja toimeenpanon riittävät resurssit. Tarkastusvaliokunta korostaa hallinnollisen taakan minimointia ja menettelyjen sujuvuutta niin yksilöiden kuin yritystenkin näkökulmasta. Tässä lainsäädännön vaikutusarvioinnilla on keskeinen rooli. Valiokunta pitää tärkeänä, että eduskunnalle raportoidaan hallituksen vuosikertomuksessa säännönmukaisesti harmaan talouden torjunnan toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta.
Tarkastusvaliokunnan mietintö Harmaa talous Voimaan jäävät kannanotot Eduskunta edellyttää hallituksen raportoivan talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämisohjelmiin sisältyvien hankkeiden toimeenpanosta ja niiden vaikutuksista ohjelmakauden päätyttyä. Harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaohjelmien vaikutusten analysoimiseksi on kehitettävä menetelmiä, joilla vaikutuksia pystytään mahdollisimman luotettavasti seuraamaan. Eduskunta edellyttää hallituksen ottavan tilaajavastuulain kokonaisarvioinnin ja uudistuksen kohteeksi. Lain kehittämistarpeita on eriteltävä käytännössä saatujen kokemusten pohjalta ja laille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rekisteritietojen ajantasaisuuden, luotettavuuden ja saatavuuden parantamiseksi. Tässä yhteydessä on arvioitava myös rekisterimerkintärikosta koskevan sääntelyn kehittämistarvetta, jotta kriminalisoinnilla voidaan tehokkaasti ennalta ehkäistä rekisteritietojen vääristely. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain tarkistamiseksi muun muassa siten, että se kattaa työvoimahallinnon, työsuojelun sekä ulkomaalaisrekisteröinnin. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tyyppihyväksyttyjä kassakoneita koskevan lainsäädännön valmistelemiseksi ja käyttöön ottamiseksi ohimyynnin kontrolloimiseksi ravintola-alalla. Ravintola-alalta saatujen kokemusten perusteella vastaavanlaisen lainsäädännön ulottamista muillekin käteistoimialoille on harkittava.
Tarkastusvaliokunnan mietintö Voimaan jäävät kannanotot Eduskunta edellyttää, että hallitus kiinnittää arvopapereiden moniportaisessa hallintarekisteröinnissä vakavaa huomiota verovalvontaan. Lisäksi lainsäädännön vaikutuksia tulee seurata erityisen tarkasti ja puuttua lainsäädännöllisin ja muin toimenpitein lainvastaisiin järjestelyihin. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin törkeiden veropetosten ja muiden törkeiden talousrikosten enimmäisrangaistuksen koventamiseksi. Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa oikeushenkilön rangaistusvastuun arvioinnin kohteeksi. Oikeustilan arvioinnissa on pantava merkille yhteisösakon tuomitsemisen edellytykset yhtä lailla kuin yhteisösakon suuruus. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee säännöksen rikoslain 47 lukuun törkeästä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin voimavarojen turvaamiseksi poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksessa, jotta pimeää palkkaa koskevat rikosjutut voivat tulla asianmukaisesti käsitellyiksi. Eduskunta edellyttää hallituksen käynnistävän välittömästi selvityksen siitä, minkälaisia ongelmakohtia liiketoimintakiellosta annettuun lakiin ja sen soveltamiskäytäntöön sisältyy. Tämän jälkeen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta liiketoimintakiellosta muodostuu uskottava harmaan talouden torjuntakeino.
Tarkastusvaliokunnan mietintö Voimaan jäävät kannanotot Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää välittömästi hallinnollisten seuraamusmaksujen käytön laajentamista nykyisestä erityisesti aloilla, joilla harmaa talous on laajaa. Eduskunta edellyttää hallituksen lainsäädäntösuunnitelman laadinnassa nostavan harmaan talouden torjunnan nimenomaisesti esille sekä strategiatasolla että merkittäviä säädöshankkeita valittaessa. Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan lainsäädäntöä valmisteltaessa siitä, ettei lainsäädäntö mahdollista veronkiertämisen luonteista verosuunnittelua. Eduskunta edellyttää hallitukselta voimavarojen kohdentamista merkittävimpien harmaan talouden torjuntakeinojen vaikuttavuuden jälkiseurantaan. Huomiota on kiinnitettävä myös lainsäädäntöön, joka kasvattaa riskiä harmaan talouden laajenemisesta. Jälkiseurannan tulosten perusteella on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakeinojen kehittämiseksi. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja varmistaa, että harmaan talouden torjunta perustuu jatkossa viranomaisten yhteiseen tilannekuvaan ja kokonaisuuteen, jota johdetaan hallituksen toimesta mietinnössä esitetyllä tavalla. Eduskunta edellyttää, että hallitus raportoi arvioidusta verovajeesta ja verojäämien määrästä, muutoksista ja muutoksiin keskeisesti vaikuttavista tekijöistä ja verovajeen ja verojäämien pienentämiseen käytettyjen toimien vaikuttavuudesta vuosittain valtion tilinpäätöskertomuksessa ja ensimmäisen kerran vuodelta 2013 annettavassa tilinpäätöskertomuksessa valtion talouden tilaan ja verotuloihin vaikuttavien tekijöiden yhteydessä.