FAKTAT M1. Maankohoaminen

Samankaltaiset tiedostot
Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

1. Vuotomaa (massaliikunto)

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).


Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Saimaa jääkauden jälkeen

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

Maankohoaminen saaristossa

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9.

Tanska. Legoland, Billund

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta


4. Nokian osakkeen arvo oli eräänä päivänä 12,70 ja kaksi päivää myöhemmin 11,22. Kuinka monta prosenttia osakkeen arvo oli muuttunut?

MERENKURKUN SAARISTON GEOLOGIAA OM GEOLOGIN I KVARKENS SKÄRGÅRD

Beat 1 Rostad ja Sanden

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

OPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI

Harjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Teräsrakenteiden palosuojaus

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

VILMA 9A MINUN KOTISEUTUNI

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kotiseutu. Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan

A-osio. Ei laskinta! Laske kaikki tehtävät. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa.

Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata.

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE

Teräsrakenteiden palosuojaus

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

MDF-JA PUULISTOJEN ASENNUSOHJE

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

Syksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

Takin mitat Kaulanympärys

MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu.

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

Sama jää on peittänyt meidät

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

Rannikko- ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelun käynnistäminen Selkämerellä

Ilmastonmuutokset skenaariot

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

OPETTAJA. Tehtävä 6. Kartat, kylät, tiet. Tehtävä 2. Lisäharjoituksia eri ryhmille. Tehtävä 1. KULTTUURI

Minun Saimaani. Saimaan juuret

Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun

FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

AMPUMATAKIN JA -HOUSUN MITTAUSOHJEET

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä

Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km. 1 Aluerakentaminen

Merkitse pyydyksesi oikein

Työssäoppimisjakson päiväkirja

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri

VEDENHANKINNAN HAASTEET. Tekninen johtaja Ari Kainulainen

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Sama jää on peittänyt meidät

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 2. Aiemmat korkeusjärjestelmät ja niiden väliset muunnokset

Höga Kusten retkikunta, Katanpäästä Härnösandiin

RAK Computational Geotechnics

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Merkitse pyydyksesi oikein

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä?

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Erkki Haapanen Tuulitaito

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Transkriptio:

Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä. Valtava jäämassa painoi maankuorta peräti 800 metriä sen alkuperäisen aseman alapuolelle. Mannerjää alkoi sulaa reunoilta keskustaa kohti 18000 vuotta sitten ilmaston lämmettyä huomattavasti. Mannerjään reuna kulki Merenkurkun saariston ja Korkean Rannikon kohdalla noin 10500 vuotta sitten. Vain runsaat 1000 vuotta myöhemmin käytännöllisesti katsoen koko mannerjäätikkö oli sulanut. Sitä mukaa kun jäätikkö oheni, maankuoreen kohdistunut paine helpotti ja maa alkoi kohota. Aluksi maa kohosi nopeasti, yli 10 cm vuodessa, mutta myöhemmin yhä hitaammin. Koko mannerjäätikön sulettua maa oli jo kohonnut 500 metriä. Tämä prosessi kesti 8400 vuotta. Sen jälkeen 10500 vuoden aikana nykypäivään saakka alue on kohonnut 286 metriä, mikä on Skulebergetvuoren huipulta mitattu korkein rantaviiva. Tätä nykyä maa kohoaa 8 millimetriä vuodessa, ja tutkijat uskovat, että kestää vielä vähintään 10000 vuotta ennen kuin jäljellä olevat 100 maankohoamismetriä on täytetty ja maankohoaminen päättyy. 1. Ilmasto viilenee ja mannerjäätikköä alkaa muodostua. 2. Enimmillään 3 km paksu jääpeite painaa maankuorta 800 metriä alaspäin. 3. Jäätikön alkaessa sulaa ja paineen helpottaessa maakuori alkaa pyrkiä takaisin alkuperäiseen asemaansa. Meidän alueellamme maa nousi peräti 500 metriä jääpeitteen alettua vähetä siihen, kun se oli kokonaan sulanut pois. 4. Vielä on arviolta 100 metriä jäljellä ennen kuin maakuori on saavuttanut entisen asemansa.

9 HÖGA KUSTEN 7 8 7 6 KVARKENS SKÄRGÅRD 4 5 4 3 2 1 0-1 Maankohoamisvauhti on Korkealla Rannikolla/ Merenkurkun saaristossa nykyään 8 mm vuodessa. 1. Merenkurkun saaristo 1000 vuotta sitten 2. Merenkurkun saaristo 500 vuotta sitten 3. Merenkurkun saaristo tällä hetkellä

GTK KORKEUS ITÄMEREN YLIMMÄN RANNAN YLÄPUOLELLA

SGU 160 200 250 250 285 200 Korkean Rannikon Skulebergetissä on mitattu korkein viime jääkauden jälkeinen meriraja (ylin rantaviiva) Itämerellä ja muualla maailmassa. Maa on kohonnut täällä 286 metriä siitä, kun jäätikön reuna kulki alueella 10500 vuotta sitten. 150 150 100 50 100 50

Siis itse jäämassa painaa maankuorta maan sisusta (magmaa) kohti ja kun jäätikkö sitten sulaa, maankuori palaa (joustaa takaisin) alkuperäiselle tasolleen. Tämä ilmiö ymmärretään useimmiten väärin ja luullaan virheellisesti, että vedenpinta on muuttunut (laskenut). Maa on aluksi kohonnut nopeasti, mutta sittemmin sen vauhti on hidastunut. Jäätikkö painoi maankuorta noin 800 metriä alaspäin. Näin tapahtui, kun Skandinavian mannerjäätikön keskus sijaitsi pitkän aikaa Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jopa kolmen kilometrin paksuinen ja suunnattoman painava jäämassa painoi maankuorta alaspäin.