KAUPUNKISTRATEGIA /Päivitys/ versio 4

Samankaltaiset tiedostot
Kaupunkistrategia

3 KAUPUNKISTRATEGIA

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Päämäärät / Kaupunkistrategia

Kaupunginvaltuusto

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

KUNTASTRATEGIA

Kirkkonummen kuntastrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

Kirkkonummen kuntastrategia

KAUPUNKISTRATEGIA

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Elinvoimainen Ylivieska 2021

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Inkoo

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Uuden sukupolven organisaatio

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

1 Ylöjärven kaupunki

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Väestö Pinta ala as. 12. suurin kaupunki. maa 8017 km2 vesi 415 km2 suurin kaupunki

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Ristijärven kuntastrategia

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

Luonnos KAUPUNKISTRATEGIA VISIO

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

YLÖJÄRVEN KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS Ylöjärven kaupunki

YLÖJÄRVEN KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS Ylöjärven kaupunki

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Vaalan kuntastrategia 2030

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

KUNTASTRATEGIA

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Oriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.

Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.

Kaupunkikonsernin strategia Visio: Juureva kaupunki mahdollisuuksia täynnä

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS

Sulkavan elinvoimastrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Oriveden kaupunkistrategia Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.

Palvelustrategia Helsingissä

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

KAUPUNKISTRATEGIA Ylöjärven kaupunkistrategia

Kehittyvä Ääneseutu 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v

Transkriptio:

KAUPUNKISTRATEGIA 2013 2016 /Päivitys/ versio 4 VISIO LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ROVANIEMI ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS ARVOT Rovaniemen kaupungin arvot ovat yhteisöllisyys, luovuus, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Kaupungin toiminnassa arvot tarkoittavat seuraavaa: LUOVUUS: Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Etsimme uusia tapoja toimia tavoitteena tasapainoinen ja kestävä muutos. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. VASTUULLISUUS: Asetamme asukkaiden hyvinvoinnin, alueen elinkeinoelämän menestymisen ja kestävän kehityksen edistämisen kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Kannamme yhteisvastuuta, mutta kannustamme myös omavastuisuuteen. YHTEISÖLLISYYS: Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdollisuuksia. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Hyväksymme erilaisuuden. YMPÄRISTÖTIETOISUUS: Toimimme ympäristötietoisesti. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti hyvään elämään tasapainoisella ja kestävällä muutoksella. Arvostamme historiaamme, kulttuuriamme ja ympäristöämme. 1

PÄÄMÄÄRÄT Vision toteutumista edistävät päämäärät ovat ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkaille laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä elinympäristö ja hyvät kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeinotoiminnalle monimuotoisen ja monialaisen kehitysympäristön sekä hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskustaa lähiöineen ja maaseutua kylineen kehitetään luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö- ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakunta- ja palvelukeskus. MENESTYSTEKIJÄT Menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja päämäärien suuntaan. 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistyminen 2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen 3. Kaupunkikonsernin talouden tasapainoisuus 2

ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemen kaupunki edistää omalla toiminnallaan asukkaiden hyvinvointia. Kaupungin toiminta ja palvelut perustuvat asukkaiden palvelutarpeisiin. Kaupunkikonserni noudattaa seuraavia periaatteita - asukkaiden hyvinvointia edistetään ennakoivasti ja elämänkaaren mukaisesti - toiminnan tavoitteena on vahvistaa Rovaniemen alueen ja yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä - asukkaat ovat osallisia palveluiden suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa - kestävän kehityksen näkökulma otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa - palveluiden tuottaminen ja kehittäminen toteutetaan kohtuullisen verorasituksen puitteissa. Rovaniemen kaupunki järjestää lakisääteiset peruspalvelut. Muita hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestön elämänkaareen liittyvien tarpeiden ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. Tukipalveluiden tuottaminen ei ole kaupungin ydintehtäviä. Niiden tuottamiseen haetaan uusia toiminta- ja organisointitapoja. Palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon kuntalaisten palvelutarpeet ja korostetaan sähköisten ja liikkuvien palvelujen kehittämistä. Kaupungin palveluiden järjestämistä ohjaa valtuuston hyväksymä palveluhankintastrategia. Strategian tavoitteena on mm. edistää toimivien palvelumarkkinoiden kehittymistä ja alueellisten palveluyritysten syntymistä. Positiivisen verotulokehityksen turvaamiselle luodaan edellytyksiä. Talouden tasapainon säilyttämiseksi myös lainarahoituksen käyttö on hallittua. Kuntatalouden keskeisin haaste on ikäsidonnaisten menojen kasvun hillintä. Lähivuosina tarvitaan sopeuttamistoimia sekä suhdannetaantuman että pitkän aikavälin rakenteellisen epätasapainon korjaamiseksi. Menopaineet kohdentuvat ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Rovaniemellä tämä tarkoittaa mm. palveluverkkoon kohdentuvia toimenpiteitä ja tarvetta edelleen kehittää toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tuottavuutta parantavien toimintatapojen uudistamistyötä on jatkettava. Tavoitteena on, että kaupungin vuosittainen käyttötalousmenojen kasvu ei saa ylittää tulorahoituksen keskimääräistä kasvua. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Myös kaupunkiorganisaation on huolehdittava omasta työnantajakuvastaan riittävän ja osaavan henkilöstön saannin turvaamiseksi. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella vahvistetaan Rovaniemen vetovoimatekijöitä ja rakennetun ympäristön laatua. Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kaavoitusohjelman mukaisesti alueilla, joissa kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Alue- ja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja rakennetun infrastruktuurin käyttöastetta nostetaan. Rovaniemen keskusta tiivistyy, kaupunkirakenne eheytyy ja kaupunkikuva modernisoituu. Kaavoituksessa varaudutaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenteen toteuttamiseen. Liikennejärjestelmää ja siihen liittyen kevyen- ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kehitetään niin, että ne tukevat aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita ja palvelujen saatavuutta. Ilmastoasioissa Rovaniemi on maakunnan edelläkävijä. Tavoitteena on, että asukasta kohden lasketut kasvihuonepäästöt kääntyvät laskuun. Ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon kaupunkikonsernin kaikessa päätöksenteossa. Asukkaiden hyvinvointia edistetään seuraavilla kaikki tehtäväalueet läpäisevillä keinoilla ja toimenpiteillä: 3 1. Maankäytön suunnittelun ja asumisviihtyvyyden kehittäminen

2. Demokraattisen järjestelmän ja asukkaiden välisen vuorovaikutuksen ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen 3. Varhaisen, avoimen ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen 4. Asiakasohjauksen kehittäminen ja asiakkaiden oman valinnanvapauden lisääminen 5. Palveluverkon, toimitilojen käytön tehokkuuden ja palveluprosessien kehittäminen 6. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja teknologian hyödyntäminen mobiili- ja etäpalveluissa 7. Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen 8. Talouden tasapainon ylläpitäminen ja tuottavuuden kehittäminen 9. Omistajapolitiikan ja -ohjauksen tehostaminen Lapset, nuoret ja perheet Perheille, lapsille ja nuorille turvataan hyvä ja yhdenvertainen asumis-, kasvu-, oppimis- ja työympäristö. Lapsiperheitä tuetaan moniammatillisesti tuotetuilla ja elämäntilanteita vastaavilla palveluilla. Toiminnan vaikuttavuutta lisätään perhekeskeisyyden ja vanhemmuuden tukemisella. Nuorten hyvinvoinnin perusta rakennetaan koulutuspalveluilla. Rovaniemi on houkutteleva ja opiskelijamyönteinen paikkakunta. Kaupunki edistää omalla toiminnallaan oppilaitosten, yritysten ja opiskelijayhteisöjen yhteistyötä. 10. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen eri toimijoiden välisenä yhteistyönä 11. Kaupungin ja järjestöjen yhteisen nuorisokeskuksen suunnittelu ja toteuttaminen 12. Lasten ja nuorten palvelujen yhteen kokoaminen ja niiden vaikuttavuuden kehittäminen Työikäinen väestö Työikäisen väestön hyvinvoinnin perusta on työ ja siitä saatava toimeentulo. Työikäisten hyvinvointia edistetään palveluilla, joissa otetaan huomioon terveyden edistämisen näkökulma. Tavoitteena on myös terveyserojen kaventaminen. Kohdennetuilla palveluilla parannetaan asukkaiden työ- ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa yleisille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Toiminnassa painotetaan myös työ- ja toimintaympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden merkitystä. 13. Kansantautien ehkäisy, seulonta ja hoito 14. Erityisryhmien palvelukokonaisuuden kehittäminen 15. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Ikäihmiset Kaupunki edistää ikäihmisten elämänlaatua, terveyttä, toimintakykyä, aktiivista omaehtoista toimintaa ja tätä tukevaa esteetöntä ja turvallista elinympäristöä. Palvelujärjestelmä perustuu ensisijaisesti kotona asumisen tukemiseen. Tarvittaessa ikäihmisille tarjotaan laadukkaat ympärivuorokautisen hoivan palvelut ja akuutin sairauden vaatima hoito. Ympärivuorokautisesta hoivasta kehitetään kodinomaisen asumisen ja palvelujen muodostamaa kokonaisuutta. 16. Ennaltaehkäisevien toimintamuotojen, kuten ikäihmisten liikunta- ja kulttuuriharrastusten, lisääminen 17. Muistisairauksien hoito 18. Kuntoutuksen muotojen kehittäminen 19. Ikäihmisten hoivan ja hoidon yhdistäminen lähelle palveluja ja asumista arvioitujen palvelutarpeiden mukaisesti Asukkaiden Rovaniemi päämäärän toteutumista arvioidaan seuraamalla ja raportoimalla strategisten kärkien toteutumisesta. 4

YRITYSTEN ROVANIEMI Kaupunki edistää toiminnallaan yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman kehittymistä. Tavoitetta toteutetaan vahvistamalla alueellista kilpailukykyä, edistämällä yritystoimintaa ja sitä kautta työllisyyttä, huolehtimalla asuin- ja elinympäristön laadusta, koulutustarjonnan monipuolisuudesta, verkostoihin kuulumisesta, yhteistyön sujuvuudesta sekä laadukkaasta infrastruktuurista ja palvelutarjonnasta. Kaupunki tukee toimenpiteitä, joiden avulla ennakoidaan ja turvataan koulutetun työvoiman saantia yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin. Rovaniemi on vahva osaaja ja suunnannäyttäjä mm. koko maakuntaa palvelevien koulutus- ja osaamispalveluiden järjestäjänä ja luovien alojen kehittäjänä. Kaupunki ottaa päätöksenteossaan mahdollisimman hyvin huomioon yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tarpeet. Tavoitteena on, että alueelle saadaan sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, niin että yritysten lukumäärä kasvaa ja että nykyiset laajentavat toimintaansa. Kaivostoimintaan, energiatuotantoon ja puuraaka-aineen hyödyntämiseen liittyvät hankkeet tarjoavat Lapille ja myös Rovaniemelle erinomaiset tulevaisuuden näkymät. Kaupunki tukee ja luo osaltaan edellytyksiä Lapin suurten mega-hankkeiden toteutumiselle. Kaupungin tavoitteena on luoda yritystoiminnalle hyvät puitteet mm. varaamalla riittävästi laadukkaita alueita logistisesti ja toiminnallisesti edullisille paikoille. Myös ympäristön ja kaupunkikuvan kehittämisessä otetaan huomioon elinkeinoelämän ja yritysten tarpeet. Saavutettavuuden näkökulmasta keskeisintä on raide- ja ilmaliikenteen kehittymisedellytyksistä huolehtiminen. Rovaniemen pitkän aikavälin tavoite on raideliikenteen jatkuminen Rovaniemeltä Jäämerelle. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien elinkeinojen ja matkailun kehittämisohjelmien toteutukseen. Kehittämisohjelmien toimenpiteet tukevat alueen ja koko maakunnankin kilpailukyvyn vahvistumista elinkeinotoimen alalla. Ohjelmissa on toimenpiteitä koskien valittujen painopistealueiden (matkailu, luovat alat, teollisuus sekä kauppa ja palvelut) kehittämistä. 1. Elinkeinojen ja matkailun kehittämisohjelmien toteuttaminen 2. Osallistuminen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja kehittämishankkeisiin kaupungin omien toimintojen ja yritysten kansainvälisen toimintaympäristön kehittämiseksi. 3. Yritysten ja investointien saaminen Rovaniemelle 4. Osallistuminen Arktisten alueiden liiketoiminnan kehittämiseen. Yritysten Rovaniemi päämäärän toteutumista arvioidaan seuraamalla ja raportoimalla strategisten kärkien toteutumisesta. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemeä, sen keskustaa lähiöineen ja maaseutua kylineen kehitetään luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena Keskustaajaman osalta asumisen laajenemisalueet on määritetty alueiden käytön strategiassa. Keskustan toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet määritellään keskustan osayleiskaavassa. Maaseudun palveluja ja elinvoimaisuutta edistetään palvelukylissä, jotka muodostavat Rovaniemen kyläverkoston ytimen. Kylät palvelevat niin maaseudun pysyvän asutuksen kuin loma-asumiseenkin liittyviä tarpeita. Ympäröivän palvelualueen keskuskylänä palvelukylät luovat edellytyksiä myös koko maaseudun elinkeinojen kehitykselle. Palvelukylille laaditaan maankäytön suunnitelmia sekä pyritään turvaamaan palvelut. Kaupunki huolehtii palvelukylien tonttitarjonnasta siten, että jokaisessa 5

palvelukylässä on kaavoitettuja tontteja tai rakennuspaikkoja tarjolla. Loma-asutusta keskitetään niille alueille, jotka jo nykyisellään ovat muodostuneet loma-asutuksen keskittymiksi. Asukkaiden kuulluksi tulemisen- ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kehitetään niin palvelukyläalueilla kuin keskustaajamassa. 1. Maaseutuohjelman laatiminen 2. Alueellisen päätöksenteon ja asukkaiden osallisuuden vahvistaminen koko kunnan alueella. Kylien Rovaniemi päämäärän toteutumista arvioidaan seuraamalla ja raportoimalla strategisten kärkien toteutumisesta. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö- ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakuntaja palvelukeskus. Rovaniemellä on tarjota niin monipuolinen ja korkeatasoinen toimintaympäristö, että se kykenee houkuttamaan uutta väestöä, yrityksiä ja investointeja maakunnan ulkopuolelta. Viime vuosina alueelle kohdistuneet kehittämispanostukset ovat olleet erityisen vahvoja. On huolehdittava, että myönteinen kehitys edelleen jatkuu. Tämä vahvistaa Rovaniemen, koko maakunnan ja Lapin kehitystä. Omilla valinnoillaan Rovaniemi tukee asemansa rakentumista maakunnan vahvana keskuksena ja Lapin pääkaupunkina. Rovaniemi on aktiivinen maakunnallisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentaja ja suhtautuu myönteisesti mm. kuntien väliseen yhteistyöhön kunnallisten palveluiden ja kuntien toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. Erikoissairaanhoitoa koskeva rakennemuutos on välttämätöntä toteuttaa niin koko valtakunnan tasolla kuin alueellisestikin. Tähän vaikutetaan sekä maakunnallisella että kansallisellakin tasolla. Nykyisellään Rovaniemi on riittävän suuri kantamaan hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä perustason erikoissairaanhoidon osalta. Osaamisella ja siihen liittyen monipuolisella ja laadukkaalla koulutusjärjestelmällä on suuri merkitys Rovaniemen ja koko Lapin kehitykselle. Korkeatasoisen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen saanti Lapissa on turvattava. Vaihtoehtoina tässä on Lapin ammattikorkeakouluosakeyhtiön tai -kuntayhtymän ja Lapin ammattikorkeakoulun perustaminen. Rovaniemi antaa tukensa ja on mukana Arktisen strategian toteuttamisessa ja Barents- ja Pohjoiskalotti -yhteistyössä. 1. Monipuolisen koulutusjärjestelmän toimintaedellytysten parantaminen 2. Yhteistyön ja edunvalvonnan kehittäminen koko Pohjois-Suomen alueella 3. Moniarvoisen ja -puolisen kulttuuriympäristön luominen ja turvaaminen Maakunnan Rovaniemi päämäärän toteutumista arvioidaan seuraamalla ja raportoimalla strategisten kärkien toteutumisesta. 6

Liitteet Strategiatyöhön liittyviä käsitteitä Strateginen johtamisjärjestelmä: Kaupunkistrategia on osa strategista johtamisjärjestelmää. Järjestelmä koostuu strategisista asiakirjoista, joita ovat mm. talousarvio ja suunnitelma, palveluiden hankintastrategia, palveluiden järjestämissuunnitelmat, palvelutuotantosuunnitelmat, elinkeinojen kehittämisohjelma, matkailun kehittämisohjelma, ilmasto-ohjelma ja muut ohjelmat ja suunnitelmat. Näiden lisäksi johtamisjärjestelmään voidaan lukea myös erilaiset toiminnalliset strategian toteuttamisen välineet, kuten tulos- ja kehityskeskustelut, johtoryhmätyöskentely ja mahdolliset palkitsemisjärjestelmät. Kaupunkistrategia: Kaupunkistrategia on valtuuston yhteinen näkemys kaupungin kehittämisen linjauksista ja tavoitteista. Strategia määrittelee kaupungin arvot (toimintaperiaatteet), päämäärät, menestystekijät ja tavoitteet, joita kehittämällä tavoitetila (visio) saavutetaan. Strategiaa tarvitaan valintojen tekemiseen; sen määrittelyyn mitä teemme ja mitä emme tee. Kaupunkistrategia on myös viesti kuntalaisille. Kaupunkistrategian ja muiden strategisten asiakirjojen suhde: Kaupunkistrategiassa esitetään vain keskeiset tavoitteet, joita valtuusto haluaa erityisesti seurata. Muissa strategisissa asiakirjoissa esitetään kaupunkistrategiaa konkreettisempia tavoitteita. Menestystekijä: Menestystekijöillä tarkoitetaan asioita, joissa on onnistuttava, jotta haluttu tahtotila voidaan saavuttaa. Elämänkulku-/kaariajattelu: Palveluja suunnitellaan ihmisen ikäkausien ja palvelutarpeiden mukaisesti hallinnollisten toimialajakojen sijaan Monituottajamalli: Kaupunki järjestää palveluja itse, yhteisöjen kanssa yhdessä tai tilaamalla niitä yrityksiltä. Ulkoiset hankinnat ovat olennainen osa palvelutuotantoa. Sopimusohjausjärjestelmä: Lautakunnat tilaavat palveluja ja osoittavat niille rahoituksen. Toimintaa ohjataan palvelusopimuksilla myös kaupungin sisällä perinteisen hierarkkisen ohjauksen sijaan. Palvelusopimus: Palvelusopimus on tilaajan ja tuottajan välinen sopimus vuoden aikana tuotettavista palveluista, niiden sisällöstä, määrästä ja laadusta. Sopimus voi olla sisäinen sopimus kaupungin eri yksiköiden välillä tai se voidaan tehdä yksityisen yrityksen sekä yhdistyksen kanssa. Strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjat Kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston hyväksymä, ylin toimintaa ohjaava asiakirja. Se on kaupunkiorganisaation johtamisen väline, jonka tavoitteita toteutetaan osana vuosittain hyväksyttävää talousarviota ja -suunnitelmaa. Talousarvion ja -suunnitelman sitovat toiminnalliset tavoitteet perustuvat kaupunkistrategiaan. Kaupunkistrategian toteutumista seurataan raportoimalla strategiaan kirjattujen strategisten kärkien toteutumisesta. Palveluiden hankintastrategiassa määritellään, miten Rovaniemen kaupunki hankkii järjestämänsä palvelut. Palveluiden hankintastrategian hyväksyy kaupunginvaltuusto. Henkilöstöstrategiassa määritellään, miten kaupunki kehittää sisäistä toimintaansa mm. henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia parantamalla. Henkilöstöstrategia valmistellaan toimikaudelle 2013 2016 ja se hyväksytään kaupunginhallituksessa. 7

Palveluiden järjestämissuunnitelmat ovat tilaajalautakuntien hyväksymiä strategisia asiakirjoja, jotka konkretisoivat kaupunkistrategian, palveluiden hankintastrategian ja henkilöstöstrategian linjauksia kunkin lautakunnan osalta. Lautakunnat seuraavat palveluiden järjestämissuunnitelmien toteutumista. Palvelusopimukset ovat keskeisin palvelujen hankintaa ohjaava elementti ja tilaajan ja tuottajan yhteistyöväline. Kaupunkistrategian ja muiden strategisten asiakirjojen tavoitteet sisällytetään palvelusopimuksiin. Palvelutuotantostrategiat ovat johtokuntien hyväksymiä tuotantoyksiköiden strategisen johtamisen välineitä. Palvelutuotantostrategioihin on kirjattu ne keskeiset tavat, joilla tuotantoa kehitetään ja kaupunkistrategian ja palvelustrategioiden linjauksiin vastataan. Strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjojen lisäksi kaupungissa on laadittu erillisohjelmia ja - suunnitelmia. Näitä ovat mm. alueiden käytön strategia, kaavoitusohjelma, maapoliittinen ohjelma, ilmasto-ohjelma, asuntopoliittinen ohjelma, elinkeinojen kehittämisohjelma, matkailustrategia ja matkailun kehittämisohjelma, ikäohjelma, vammaispoliittinen ohjelma ja liikuntapoliittinen ohjelma. Muiden strategisten asiakirjojen sisällöt linkitetään kaupunkistrategiaan ja muihin strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoihin. Valmisteluprosessi Kaupunkistrategian valmistelussa on noudatettu/noudatetaan alla kuvattua valmisteluprosessia. Osavaihe Tuotos Vastuu Aikataulu Toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutusten analysointi Analyysi toimintaympäristön muutoksista, luonnos strategian uudistamis/päivitystarpeista Kj, muu johto Tammi - helmikuu Kaupunginvaltuuston ja - hallituksen linjaukset toimintaympäristön muutoksista ja strategian uudistamis/päivitystarpeista Kv, kh Maaliskuu Strategian laadinta Esitys kaupunkistrategiaksi Kj, muu johto Jory, Esa, tekniset as. tuntijat 12.4. Jory 17.4. Roi-ryhmä 20.4. Ytry 24.4. Jory 15.5. Yhteistyötoimikunta 30.5 Esityksen käsittely kh:ssa, päätös luonnoksen lähettämisestä kuulemiskierrokselle Kh 4.6. Kuuleminen Kuntalaisten kuuleminen Kh Kesä elokuu Toimielinten lausunnot Kh Elokuu 8

Strategiaesityksen tarkistaminen Tarkistettu esitys kaupunkistrategiaksi Kj, muu johto Syyskuu Kaupunginhallituksen tarkistettu esitys kaupunginvaltuustolle kaupunkistrategiaksi Kh Syyskuu Strategiasta päättäminen Kaupunginvaltuusto: mahdollinen toinen seminaarikäsittely Kv Syyskuu Kaupunginvaltuuston päätös kaupunkistrategiasta Kv Marraskuu Strategian täytäntöönpano Strateginen johtaminen: täytäntöönpanoa koskevat päätökset toimielimissä (tärkeimpänä talousarvio ja suunnitelma) ja viranhaltijaorganisaatiossa Kv ja konsernijohto jatkuva Strategian toteutumisen seuranta Osavuosikatsaukset, tilinpäätös Kh, Kv Sovitun aikataulun mukaan 9