2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016
Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma... 4 3.1 Hyvinvoiva työntekijä... 4 3.2 Hyvä johtaminen ja esimiestyö... 5 3.3... 6 3.4 Työhyvinvoinnin tukipalvelut... 7 4 Tiedottaminen ja seuranta... 8
1 Työhyvinvointiohjelma Sastamalan kaupungissa hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara. Hyvinvointi vaikuttaa Sastamalan kaupungin taloudelliseen tulokseen ja maineeseen työnantajana. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen on kaikkien asia Sastamalan kaupungissa. Tämä työhyvinvoinnin ohjelma kuvaa miten ja millä keinoilla Sastamalan kaupunki pyrkii luomaan edellytyksiä ja parantamaan työntekijöidensä jaksamista ja hyvinvointia. Jokainen meistä tulee työpäivän alkaessa töihin mielellään ja lähtee työstä työajan päättyessä hyvillä mielin siitä, että saa oman jaksamisensa mukaan yhdessä muiden työntekijöiden kanssa tehdä ammattitaitoaan vastaavaa, kiinnostavaa, arvostettua ja oikeudenmukaisesti palkattua työtä, johon hän voi itse vaikuttaa ja joka liittyy koko työyhteisön yhteisiin tavoitteisiin ja jonka fyysisistä edellytyksistä huolehditaan. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tyhy -ohjelma 2006-2009, http://www.kotus.fi/files/74/tyhy-ohjelma_06-09.pdf) Hyvinvoinnin strategisesta johtamisesta vastaa kaupunginhallitus ja henkilöstöjaosto yhdessä johtoryhmän kanssa, jotka määrittelevät tavoitteet ja niille hyvinvointimittarit. Hyvinvoinnin tilaa raportoidaan kerran vuodessa henkilöstökertomuksessa. Henkilöstön työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa kehittämällä osaamista, työtä ja työskentelyolosuhteita, lisäämällä henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ja työturvallisuutta sekä kehittämällä kannustamisen muotoja. Työhyvinvoinnin ohjelman keskeiset elementit ovat hyvinvoiva työntekijä, hyvä johtaminen ja esimiestyö, toimiva HR-työ, toimiva työterveyshuolto ja toimiva työsuojelu. Ohjelma on jaettu osiin hyvinvoiva työntekijä, hyvä toimiva työyhteisö ja turvallinen työympäristö. Näihin on valittu kehittämiskohteet/tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, mittarit ja vastuuhenkilöt. Työhyvinvointiohjelman päivityksestä vastaa. Toimivasta työsuojelusta vastaavat työsuojelupäälliköt yhteistoiminnassa työsuojeluvaltuutettujen ja henkilöstöpalveluiden kanssa.
2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut Työhyvinvoinnin johtaminen sisältää työturvallisuuden, työkyvyn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet. Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Työturvallisuus luo perustaa työhyvinvoinnin toteutumiselle. Työkyky on toimintakyky, joka riittää työn vaatimuksiin, jolloin työntekijän voimavarat ovat tasapainossa työn asettamien vaatimusten kanssa. Alla olevassa kuviossa on selvitetty työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut. Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut KAUPUNGINVALTUUSTO Hyväksyy kaupungin strategian Mahdollistaa työhyvinvointiohjelman toimintaan tarvittavat resurssit Seuraa toimenpiteiden toteutumista henkilöstökertomuksen avulla KAUPUNGINHALLITUS, HENKILÖSTÖJAOSTO JA YLIN JOHTO Hyväksyy työhyvinvointiohjelman Luo kulttuurin ja toimintatavat, joilla ylläpidetään, kehitetään ja parannetaan työhyvinvointia ja työturvallisuutta Kehittää johtamisjärjestelmää ja esimiestoimintaa Vastaa työturvallisuuslain noudattamisesta koko organisaatiossa OSAPROSESSIEN JOHTAJAT Huolehtii, että työhyvinvointi- ohjelmaa noudatetaan yksiköissä Vastaa työpaikkojen työympäristön ja työvälineiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä Huolehtii turvallisuusohjeiden laatimisesta ja tiedonkulusta Huolehtii, että esimiehillä on valmiudet ja resurssit hoitaa esimiestyötään Vastaa työturvallisuuslain noudattamisesta ESIMIES Vastaa työyhteisönsä työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä välittömästä yhteistoiminnasta Kehittää työyhteisöään, työtä ja omia esimiestaitojaan Seuraa ja arvioi työyhteisönsä työhyvinvointia Huolehtii, että turvallisia työmenetelmiä ja henkilösuojaimia käytetään Huolehtii perehdyttämisestä Vastaa työturvallisuuden noudattamisesta HYVÄ TYÖ TYÖNTEKIJÄ Noudattaa yhteisesti sovittuja toimintatapoja Pitää huolta omasta työkyvystään Ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan ja alaistaitojaan Huolehtii omalta osaltaan hyvän työilmapiirin ylläpitämisestä Huolehtii omasta ja työtovereiden työturvallisuudesta Ilmoittaa esimiehelle vioista ja puutteista HENKILÖSTÖPALVELUT TYÖSUOJELU HENKILÖSTÖJÄRJESTÖT TYÖTERVEYSHUOLTO Antaa toimintaohjeita Valmistelee yhteistyössä työhyvinvointi-ohjelman ja seuraa sen toteutumista Tekee työhyvinvointi-kyselyitä Tuottaa työhyvinvoinnin asiantuntijapalveluita Laatii vuosittain henkilöstökertomuksen Huolehtii työsuojelun edustuksellisesta yhteistoiminnasta Seuraa työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä Tuottaa työsuojelun asiantuntijapalveluita Huolehtii omalta osaltaan edustuksellisesta yhteistoiminnasta Tiedottaa, neuvoo ja opastaa työelämää koskevissa kysymyksissä Osallistuu työelämän kehittämiseen Toimii ulkopuolisena terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin asiantuntijana Edistää henkilöstön työkykyä sekä työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä Kuva 1. Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut Lähde: Mukaeltu Kouvolan kaupungin työhyvinvointiohjelmasta. Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017.
3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma Työhyvinvointiohjelman painopisteet ovat hyvinvoiva työntekijä, hyvä johtaminen ja esimiestyö, sekä tukipilareina työterveyshuolto ja työsuojelu. 3.1 Hyvinvoiva työntekijä Tavoitteena hyvinvoiva, hyvää ilmapiiriä rakentava työntekijä Ennaltaehkäisevä terveyttä edistävä toiminta Sastamalan kaupungin tyhy toiminta 1 x vuosi Yksikön tyhytoiminta 8 h x vuosi Esimies Terveelliset elämäntavat Lunastettujen liikunta- ja kulttuuriseteleiden määrä, liikuntapaikkojen käyttö lunastettujen seteleiden määrä x vuosi liikuntapaikkojen käyttö x vuosi Hyvä terveys ja työilmapiiri Aktiivinen osallistuminen työilmapiirin kehittämiseen Yksikköpalaverit /vuosi Työntekijä, esimies Työhyvinvointitilan arvioiminen Henkilöstökysely joka toinen vuosi Sairauspoissaolopäivät 1 x kk/vertailu vuoteen 2015 Varhainen tukeminen Varhaisen tukemisen malli on käytössä kaikissa työyksiköissä Vaihtuvuus ja syykoodit 1 x vuosi Esimies, työterveyshuolto, Työkyvyn tukeminen Kaikilla on tiedossa perustehtävä sekä ajantasainen ja selkeä tehtävänkuva Henkilöstökysely joka toinen vuosi Esimies ja työntekijä
Työhön paluun tukeminen pitkältä (yli 180 pv) poissaololta Palanneiden Työntekijä, esimies, työterveyshuolto, Työkokeilu omassa osaprosessissa Työkokeilujen Esimies, osaprosessin johtaja Työkokeilu muissa prosesseissa Työkokeilujen Toiseen työhön siirtyneiden Esimies, osaprosessin johtaja, työterveyshuolto,, Keva Ammatillinen kuntoutus Kuntoutustukea saaneiden Kuntoutustuelta työhön palaneet Määrä/vuosi Varhaiseläkeläisten määrä ja summa/vuosi Varhaiseläke Syyt 1 x vuosi 3.2 Hyvä johtaminen ja esimiestyö Tavoitteena ovat hyvä johtajuus ja yksikön hyvinvoivat työntekijät Johtamis- ja esimiesvalmiuksien lisääminen Esimiesvalmennus Määrä/vuosi Osallistumis % Johtamiskoulutukset Osallistujat/vuosi Esimiesten perehdyttäminen Määrä/vuosi Esimiestyön arviointi Joka toinen vuosi henkilöstökyselyssä Osaprosessin johtaja, prosessin johtaja,
Esimiesroolin kirkastaminen Esimiehellä on voimassaoleva tehtävänkuva, joka sisältää vastuiden ja valtuuksien määrittelyn Arviointi henkilöstökyselyssä joka toinen vuosi Osasprosessin johtaja, prosessin johtaja Kehityskeskustelut (yksilö/ryhmä) Pidettyjen kehityskeskustelujen Esimies, osaprosessin johtaja, prosessin johtaja, Viestintä ja tiedonkulun varmistaminen Yksikköpalaverit pidetään säännöllisesti, intran tiedotusten seuraaminen Viestinnän onnistumisen arviointi henkilöstökyselyssä joka toinen vuosi Esimies, osaprosessin johtaja, prosessin johtaja, 3.3 Tavoitteena työhyvinvoinnin edistäminen Edistämistyö Järjestää yhteisiä työhyvinvointitilaisuuksia Järjestettyjen tapahtumien määrä ja osallistujamäärä Tuottaa ohjeistuksia, pelisääntöjä ja antaa apua esimiehille Ohjeistuksen Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Työn ja perheen yhteensovittaminen Ajantasaiset ohjeet Yhteispalavereiden, työterveyshuolto Perhevapaat, raportointi henkilöstökertomuksessa 1 x vuodessa
3.4 Työhyvinvoinnin tukipalvelut Tavoitteena on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia ja edistää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa Neuvotteluiden määrä/ vuosi Osatyökykyisten työssä selviytymisen seuranta Yhteiset neuvottelut (tt, ta ja tth) Osasairauslomien Työhön pitkän poissaolon jälkeen palaavien määrä/ vuosi Ohjaus kuntoutukseen Ohjataan kuntoutukseen Työterveyshuollon kautta ohjaamat kuntoukset/vuosi Työkyvyn ylläpitäminen Tukea työkykyä ylläpitävää toimintaa Sairauslomien seuranta Työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset toimintasuunnitelman mukaan Diagnoositasolla sairauspoissaolot 2 x vuodessa Työpaikkaselvitysten Terveystarkastusten
Työsuojelu Tavoitteena on turvallisuuden ja terveellisyyden edistäminen työpaikoilla Riskienarviointi Riskien arviointityön seuranta Raportit 2 x vuosi Työsuojelu Työpaikkojen turvallisuusohjeet Ohjeiden tuottaminen Ohjeet/vuosi Työsuojelu Tapaturmat Työ/työmatkatapaturmien vähentäminen ohjeistuksella ja neuvonnalla Raportti tapaturmien määrästä 4 x v Työsuojelu, Läheltä piti sekä väkivalta/uhkatilanteet Sisäilmaongelmat Tilanteiden seuranta ja Raportti tilanteiden ehkäisevät toimenpiteet määrästä 4 x v Sisäilmaongelmien seuranta ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet Määrä/kiinteistö Työsuojelu Työsuojelu 4 Tiedottaminen ja seuranta Työhyvinvointiohjelma esitellään ja käsitellään henkilöstöjaostossa, johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa, esimiesvalmennuksessa, työsuojeluorganisaatiossa sekä tiedotetaan henkilöstölle. Ohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan onko tavoitteet saavutettu ja missä on onnistuttu sekä mitkä asiat ovat myötävaikuttaneet tavoitteiden saavuttamista. Samoin arvioidaan missä asioissa ei ole onnistuttu ja miksi sekä miten työhyvinvointitoimintaa edelleen kehitetään. Tiedottamisesta vastaa.