digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

Samankaltaiset tiedostot
5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa.

3.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1)

5.8 Maantieto/Maantiede

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

5.8 MAANTIEDE OPETUKSEN TAVOITTEET

5.8 MAANTIEDE. Opetuksen tavoitteet

6.6 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Ilmakehä liikkeessä ilmakehän rakenne ja merkitys tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet

KANNANOTTO: PÄIVITTÄMISEHDOTUKSET LUKIOMAANTIETEEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN

Miten valmistaudut maantieteen yo-kokeeseen? OHJEITA KIRJOITUKSIIN

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Biologia. Maantieto Maantiede

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Paikkatiedon opetuksen haasteita ja uusia ratkaisuja. PaikkaOppi-hanke. Helsinki Juha Riihelä.

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

arvioinnin kohde

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

OPPIMISVAIKEUDET BIOLOGIASSA

Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh)

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

MAANTIETO VUOSILUOKAT 7-9

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

hyvä osaaminen

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

Biologia ja maantieto

ARVIOINTI MURROKSESSA -

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Simon lukio Aikuisten lukiokoulutus

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol

Matematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

PAKOLLISTEN JA SYVENTÄVIEN KURSSIEN SISÄLLÖT

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

5.12 Elämänkatsomustieto

arvioinnin kohde

PaikkaOppi-hanke. Paikkatiedon opetuksen haasteita ja uusia ratkaisuja. Virtuaaliopetuksen päivät

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

MIHIN OPPIAINEISIIN JA KURSSEILLE MAAILMA 2O3O SOPII?

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO

LUKION OPPIAINEIDEN LYHENTEET

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka. Lataa

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN. BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 2014) Sanoma Pro

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

Bio- ja ympäristökysymykset

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

KURSSINIMI VANHA ENGLANTI A-OPPIMÄÄRÄ LOPS 2016 PAKOLLINEN

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

LUKION OPPIAINEET. Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia Fysiikka Maantiede Harrastuskurssi Historia Luova ilmaisu

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Ympäristövaikutusten arviointi

LUMA Luonnontieteellismatemaattinen KURSSISISÄLLÖT JA KURSSIEN SUOSITELTU AIKATAULUTUS LUKIO-OPINTOJEN AJALLE

Transkriptio:

MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen. Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetuksen tavoitteet Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia ee ja kunnioittaa erilaisuutta kehitykseen toimivana aktiivisena maailmankansalaisena. Aihekokonaisuudet maantieteen opetuksessa Maantieteen eri kursseilla aihekokonaisuudet tulevat vaihtelevasti esille. Luonnonmaantieteen kurssilla (GE1) käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sää- ja ilmastoaihepiirien yhteydessä. Teknologia ja yhteiskunta sekä kestävä kehitys liittyvät myös näihin aiheisiin. Viestintä- ja mediaosaaminen kytkeytyy luonnonmaantieteen tarkasteluun monella tavalla. Toisaalta pyritään tulkitsemaan kriittisesti vastaanotettua tietoa ja toisaalta hankkimaan tietoja, joilla itse kyetään tuottamaan viestejä eri mediamuotojen avulla. Toinen maantieteen kurssi (GE2) tarkastelee laajasti kulttuureja, mutta liittyy toisaalta myös hyvinvointiin ja turvallisuuteen, teknologiaan ja yhteiskuntaan sekä kestävään kehitykseen. Kurssin monet teemat koskettavat myös viestintää ja mediaosaamista sekä aktiivista kansalaisuutta ja yrittäjyyttä, joten kaikki aihekokonaisuudet liittyvät kurssiin monipuolisesti. Riskien maailma (GE3) koskettaa kaikkia aihekokonaisuuksia myös monin tavoin. Kurssilla voidaan painottaa erityisesti viestintä- ja mediaosaamista. Kurssin toteuttamistavasta riippuen voidaan esimerkiksi keskittyä medialukutaitoon tai viestintään. Kestävä kehitys sekä hyvinvointi ja turvallisuus korostuvat myös tällä kurssilla. Aluetutkimuskurssin (GE4) sisältöön liittyy läheisimmin mediaosaaminen, koska kurssilla sekä hankitaan tietoja että tuotetaan niitä itse. Syy- ja seuraussuhteiden pohdinta edellyttää myös kulttuurien tuntemukseen sekä teknologian ja yhteiskunnan suhteisiin kytkeytyvää tarkastelua.

Suoritusohjeet Pakolliset kurssit (GE1 ja GE2) suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Perustellusta syystä opettaja voi antaa luvan poiketa järjestyksestä. Syventävien kurssien (GE3, GE4, GE5, GE6) suoritusjärjestys on vapaa. Arviointi Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maan-tieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot. Pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa on numeroarviointi. Kursseista GE5 ja GE6 annetaan suoritusmerkintä (S/H). Pakolliset kurssit GE 1 Sininen planeetta -, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä ltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Maantieteellinen ajattelu en kulku Maan planetaarinen luonne Ilmakehä liikkeessä rakenne ja merkitys Vesikehä liikkeessä Sää ja ilmasto ustaminen - ja ilmastovyöhykkeet Maapallon muuttuvat pinnanmuodot

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet s Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla GE 2 Yhteinen maailma itteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen syitä ja seurauksia i alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla. itystä Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät Väestö ja asutus Luonnonvarat Alkutuotanto ja ympäristö - ja kalatalous Teollisuus ja energia -aineet ja energialähteet Liikkuminen ja vuorovaikutus energiatalouden periaatteet Ihmistoiminnan alueellinen rakenne riat maantieteellinen diffuusio

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys Valtakunnalliset syventävät kurssit GE 3 Riskien maailma sen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin hyvinvointiin ja turvallisuuteen kehityksen mukaisesti. Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet rgiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen Ihmiskunnan riskit ja riskialueet jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen -kunnalliset ja poliittiset Tekniset riskit GE 4 Aluetutkimus avoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä julkaisemisessa alisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina

tuntee tekijänoikeudet. austekniikan sekä Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot kysely ja haastattelu vat lähteet Paikkatietojärjestelmät alueilla paikkatieto-ohjelman avulla Oma aluetutkimus usmahdollisuudet -ROM-tallenteina olevat isen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen Koulukohtaiset syventävät kurssit GE 5 Maantieteen kertauskurssi dostaa kokonaiskuvan lukion maantieteen oppimäärästä keskeiset käsitteet ja sisällöt GE 6 Geofysiikka osaa - yhdistää fysiikan ja maantieteen tietoja toisiinsa - saa syvemmän kuvan maapallon rakenteesta ja sen fysikaalisesta toiminnasta ja erityisesti maapallon eri osien keskinäisistä vuorovaikutuksista - Kivikehä: Maan asema Aurinkokunnassa, Maan planeettaluonne, Maan liikkeet, laattaliikunnot, magnetismi - Vesikehä: veden ominaisuudet ja veden hydrologinen kierto, järvet ja joet, lumi, routa ja jää, meret ja veden liike merissä - Ilmakehä: ilmakehän historia, rakenne, sää, ilmasto - Plasmakehä: Aurinko, ionosfääri, magnetosfääri, lähiavaruuden ja yläilmakehän ilmiöt - Kehien väliset vuorovaikutussuhteet