Rajallisen maapallon sosiaalipolitiikka Ympäristö ja sosiaalipolitiikka -seminaari 1.12.2011, Sosiaalipoliittinen yhdistys Tuula Helne ja Tuuli Hirvilammi
Esityksen taustaksi: Kelan tutkimusosasto ja kestävä kehitys Toinen sosiaalipolitiikka -hanke: Sosiaalipolitiikka altavastaajasta planeetan pelastajaksi. Julkaisussa: Elina Palola & Vappu Karjalainen (toim.) Sosiaalipolitiikka. Hukassa vai uuden jäljillä? (2011) Kohtuus kulutuksessa. Futura 1/2011. Ilmasto muuttuu, muuttuuko ihminen? Julkaisussa Marjatta Bardy & Sanna Parrukoski (toim.) Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa? (2010) Toisen sosiaalipolitiikan mahdollisuudesta. Janus 3/2009. Kohti ympäristösosiaalipolitiikkaa. Janus 3/2009. Ympäristösosiaalipolitiikan lähtökohtia. Julkaisussa: Ilmo Massa (toim.) Vihreä teoria. (2009)
Tulossa Rajallisen maapallon sosiaalipolitiikka (2012) (tämän esityksen taustalla) Dialogilla ekososiaaliseen muutokseen (2012) Yhteyksien kirja - ekososiaalisen hyvinvoinnin käsikirja" (2012). Ekososiaalisen muutoksen sanakirja (2012/2013) Tekeillä: Perusturvan saajien hyvinvointi ja sen ympäristövaikutukset -väitöstutkimus
Lähtökohta: Yksi maapallo Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tulee ottaa vakavasti maapallon rajalliset luonnonvarat Haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen haastaa suomalaisen hyvinvointimallin Esim. ilmastonmuutoksen hillitseminen Lähde: Global Footprint Network 2009
Ongelma: ympäristön ulkoistaminen sosiaalipolitiikasta Tätä selittää ennen kaikkea se, että sosiaalipoliittinen järjestelmä elää symbioosissa talouden kanssa. Järjestelmä on myös sektoroitunut ja ammatillisesti erikoistunut, minkä vuoksi ekologisten ja sosiaalisten kysymysten huomioon ottaminen on vaikeaa. Kestävän kehityksen linjaukset puuttuvat lähes kokonaan esim. STM:n hallinnonalaan kuuluvista uudistuksista (PARAS; SATA) Ekologisen kestävyyden ja hyvinvointivaltion väliset yhteydet eivät ole ensilinjassa suuntaamassa päätöksentekoa tai muokkaamassa sen sisältöä (Juho Saari 2010)
ja sosiaalipoliittisesta tutkimuksesta? Ongelmallista on ensinnäkin se, että sosiaalipoliittisessa tutkimuksessa ei ole juurikaan huomioitu ihmisen ja ekosysteemin välistä yhteyttä Sosiaalipolitiikan päivillä (1978-) ympäristökysymyksiin liittyvä työryhmä on pidetty vain yhdeksän kertaa. Kuuminta hottia" esim. huoltosuhteen heikkeneminen ja työurien pidentäminen.
Miksi näin on (1)? Sosiaalipolitiikkaa harjoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti ongelmallisen talousjärjestelmän osana Joukkotuotannon ja -kulutuksen kehä: ajatus siitä, että sosiaaliset tulonsiirrot tukevat taloudellista kasvua ja elintason nousua Sosiaalipoliittisia toimenpiteitä käytetään lieventämään kansalaisiin kohdistuvia "ulkoisvaikutuksia sekä vahvistamaan maan talouden kilpailukykyä työvoiman saaminen, kulutusmahdollisuuksien lisääminen
Miksi näin on (2)? Työllisyyden ja talouskasvun korostaminen Työ on parasta sosiaaliturvaa (esim. Kataisen hallitusohjelma) Tarvitsemme jatkuvaa kasvua pelkästään jo pysyäksemme paikallamme (Raimo Sailas 2009) Työmarkkinajärjestöjen ym. etujärjestöjen ylivalta Laajemmin: yhteiskuntatieteiden antroposentrismi eli ihmiskeskeinen paradigma
vaikka pitäisi olla näin: Keinotekoinen raja sekä sosiaali- ja ympäristötieteiden välillä että sosiaali- ja ympäristöpolitiikan välillä tulisi poistaa. Sosiaali- ja ympäristöpolitiikan samanaikaisen huomioon ottamisen synenergiaedut. (Esim. ilmastopolitiikassa oikeudenmukaisuus sosiaalipolitiikan avulla).
Ekologinen paradigma Kaikella ihmisen sosiaalisella toiminnalla sosiaalipolitiikka mukaan lukien on ekologiset reunaehdot. 1) lajit ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa 2) sosiaaliseen elämään eivät vaikuta ainoastaan sosiaaliset ja kulttuuriset vaan myös ympäristötekijät (esimerkiksi ilmasto) 3) ympäristö rajoittaa ihmisen toimintaa (esimerkiksi terveys on mahdollinen vain tiettyjen ympäristöehtojen vallitessa) 4) ihmisyhteiskuntien kasvulle on rajat (esimerkiksi termodynamiikan pääsäännöt). (Catton ja Dunlap 1980, 33 34)
Talous paikalleen:
Kasvupakko ja sen kyseenalaistaminen = siirtyminen ekologisesti kestävissä rajoissa olevaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen kohtuutalouteen
Kohtuullista? Ylikulutus: Maapallon kantokyvyn rajojen ylittäminen Ekologinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys Köyhyys ja osattomuus, ei mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan Resurssien kulutus 30.11.2011 13
Suomalaisten kulutus ja ympäristövaikutukset Luonnonvarojen kokonaiskulutus eri tulodesiileissä 30000 Hiilidioksidipäästöjen määrä eri tulodesiileissä 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 25000 20000 15000 10000 5000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 CO2-päästöt vuonna 2006 (kg/kulutusyksikkö) TMR vuonna 2006 (kg/kulutusyksikkö) Lähde: Juha Nurmela, Tilastokeskus (julkaisematon) Tulojen kasvu ja kulutusmahdollisuuksien lisääminen kasvattavat myös luonnonvarojen kokonaiskulutusta ja hiilidioksidipäästöjä
Laaja käsitys hyvinvoinnista Sosiaalipolitiikka on hyvinvointipolitiikkaa Minkälaista hyvinvointia tavoittelemme? Tulot ja kulutus eivät ole yhtä kuin hyvinvointi! Lähtökohdaksi laaja käsitys hyvinvoinnista Having-, Loving-, Being- ja Doing -tekijöiden kokonaisuus, jossa eri ulottuvuudet limittyvät toisiinsa ja edellyttävät toisiaan Ihminen ei voi toteuttaa hyvinvointiaan millään näistä ulottuvuuksista ottamatta huomioon muita ihmisiä, lajeja ja luontoa
Kestävä hyvinvointi Ulottuvuudet Kuvaajia Sosiaalipoliittisia edistämis- ja säätelykeinoja Having Toimeentulo Riittävä perustoimeentuloturva/ Terveys ja toimintakyky perustulo mitä ihmisellä voi Asunto Hyvinvointipalveluiden ylläpito ja kohtuudella olla Ruoka ja muut peruskulutushyödykkeet vahvistaminen Käytettävissä olevat luonnonvarat Progressiivinen tulo- ja varallisuusverotus Progressiiviset kulutusverot Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ekologisesti ja ennakoivasti Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhdyskuntarakenteen ja asuntotuotannon kehittäminen ja tukeminen Kulutusmaksimit Doing vastuullinen ja mielekäs tekeminen Ansiotyö Oppiminen Harrastustoiminta Muu tekeminen Yhteiskunnallisesti hyödyllisten töiden suosiminen Työajan lyhentäminen Sosiaaliturvan ansiotyö- ja kulutuskannustimien heikentäminen Kulutukseen suuntautuvan ajankäytön vähentäminen Sosiaaliturvajärjestelmän ympäristövaikutusten tunnistaminen ja minimointi
Kestävä hyvinvointi II Loving kuuluminen ja rakastaminen Perhe ja suku Ystävyyssuhteet Paikallisyhteisöt Yhteiskunta Globaali yhteisö Tulevat sukupolvet Muut eläinlajit Luonto Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän perherakenteen ja -elämän tukeminen. Yhteisyyttä ja paikallisyhteisöjä vahvistavan sosiaaliturvan kehittäminen Vertaistuotannon tukeminen Luontosuhteen vaaliminen sosiaalija terveyspalveluissa Being eheä kokemus maailmassa olemisesta Henkinen hyvinvointi Itsensä toteuttaminen Arvokkuus ja korvaamattomuus Elämänhallinta Ehkäisevä sosiaalipolitiikka: elämäntapamme yksinkertaistaminen ja elämän hidastaminen Sosiaaliturvan lainsäädännön ja toimeenpanon yksinkertaistaminen Ihmisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen sosiaaliturvajärjestelmässä