Biokaasu sopii maakaasuverkostoon Runkoputken perusparannus vauhdissa 1 2008 Gasum-konsernin sidosryhmälehti Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Maakaasu auttaa liikenteen päästöjen vähentämisessä
Fiksu kaasujalka Gasum on päättänyt, että yhtiön ajoneuvokanta vaihdetaan maakaasukäyttöisiin. Tällä hetkellä Gasumin autoista niitä on noin 60 prosenttia. Työhöni tietysti kuului maakaasuautojen kehuminen jo ennen kuin itse asettauduin sellaisen ratin taakse heinäkuussa: kuinka maakaasuauton tankkaaminen on helppoa ja yksinkertaista eikä auton ajaminen poikkea mitenkään tavanomaisen bensiiniajoneuvon ajamisesta. Kaasun edullisesta hinnasta ja ympäristöystävällisyydestä kerroin tietysti myös. Nyt voin jo ihan kokemuksella todeta, että ajaessa kaasun ja bensiinin eroa ei todellakaan huomaa. Maantieajossa kaasun loppumisen tietää käytännössä siitä, että auto ihan omatoimisesti heittää näkyville tiedon tankissa olevan bensiinin määrästä. Tankkauksen kanssa oli hieman alkukommelluksia. Alkuun en vain meinannut saada pistoolia paikoilleen. Kerran minulla oli hieman vaikeuksia saada pistooli irti autosta. Kertaalleen jäin Sörnäisten tankkauspisteellämme porttien taakse, kyseinen asema on auki vain virka-aikana. Onneksi alueella oli vielä töissä väkeä, joiden peesissä pääsin ulos. Mutta yhtään kertaa ei ole käynyt niin, että autosta olisi loppunut sekä bensa että kaasu. Melkeinpä yleisin maakaasuautoihin liittyvä kysymys on, että eikö niillä ajaminen ole hankalaa, kun kaasun tankkausasemia on niin vähän. Ei ole: kyse on ns. bi-fuel -ajoneuvoista, jotka toimivat sekä kaasulla että bensalla. Toki tankkausasemia voisi olla paljon enemmän, ja toivottavasti saamme pikaisesti myös biokaasua autojen tankkeihin. Mainoskampanjassamme kehotamme käyt tämään kaasujalkaa i ksusti. Toivomme tietysti, että mahdollisimman monilla se tarkoittaa nimenomaan maakaasujalkaa. Fiksusti voivat toki ajatella kaikki: Menenkö omalla autolla, otanko onnikan vai vaihtaisinko tällä kertaa kauniin kevätpäivän kunniaksi apostolinkyytiin? Minna Ojala Viestintäpäällikkö Tarvitaan visionääristä johtajuutta hyvinvoinnin ja kehityksen varmistamiseksi. CHRISTER PALTSCHIK 18 SISÄLTÖ Biokaasu sopii maakaasuverkostoon KAATOPAIKOILLA MUHII UUSIUTUVA ENERGIALÄHDE 6 L&T:n jäteauto kulkee puhtaasti ja hiljaisesti MAAKAASUKÄYTTÖINEN RASKASLIIKENNE KASVUSSA 10 Gasum rakentaa: VANHA RUNKOPUTKI UUSITAAN VENTTIILIVÄLI KERRALLAAN 8 MAAKAASUN KÄYTTÖ VÄHENI HIEMAN 14 Gasum Energiapalvelut esittelyssä: KAIKKI ENERGIARATKAISUT YHDELTÄ LUUKULTA 16 PALSTAT: Gatsottua 2 Maailmalta 2 Ajankohtaista 4 Vieraskynä 5 Ekoteko 15 Sinunkaupat 18 Luettua 19 Arton pakinapalsta 20 Lyhyesti 21 Sivusta katsoen 23 2 Gasetti 1 2008
Vahtra ei näe vaaraa siinä, että Suomi nojaa yksinomaan Venäjältä tulevaan kaasuun. Venäjällä ei ole syytä kasvattaa vaikutusvaltaansa täällä, koska Suomi ei ole kauttakulkumaa. Pan-Eurooppa-instituutin energia-asiantuntija Peeter Vahtra Vihreässä Langassa 14.12.2007. Meille on ollut ensiarvoisen tärkeää, että maakaasulla pystytään tekemään sähköä ja lämpöä kilpailukykyisellä hinnalla verrattuna muihin polttoaineisiin ja että se on kannattavaa yhtiölle. Nämä molemmat ehdot ovat toteutumassa. Turku Energian toimitusjohtaja Risto Vaittinen Rannikkoseudussa 8.1.2008. Suomalainen on tottunut ajattelemaan, että yhteiskunta kyllä pistää asiat kuntoon lakien avulla. Näin ei enää ole. Vastuu luonnon säilymisestä on yhä enemmän yksilöllä ja yrityksillä. Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen Talouselämässä 28.1.2008. Gasetti 20 vuotta sitten Putken varrelta n:ro 1/1988 MAAKAASUINFO AVATTU HELSINKIIN Helsinkiin, Kansakoulukatu 1:een on avattu maakaasua käsittelevä näyttely suurelle yleisölle. Näyttelyn tarkoituksena on lisätä maakaasun tuntemusta Suomessa. Maakaasua tuotiin Suomeen viime vuonna 1,64 miljardia kuutiometriä ja tämän vuoden kulutukseksi arvioidaan 1,85 kuutiometriä. TEKSTI: MINNA OJALA KUVA: FUTUREIMAGEBANK E.ON RUHRGASILLE UUSI PÄÄJOHTAJA Saksalaisen maakaasuyhtiö E.ON Ruhrgasin pitkäaikainen pääjohtaja Burckhard Bergman jäi eläkkeelle helmikuun lopussa. Maaliskuun alussa yhtiön johtoon astui Bernhard Reutersberg. Reutersberg on 53-vuotias. Hän on aiemmin toiminut E.ON Ruhrgasin myynnistä vastaavana johtajana. Ennen siirtymistään konsernin johtotehtäviin Reutersberg toimi E.ONin Münchenin yhtiön johdossa. GAZPROM JUHLI 15 VUOTTA Helmikuun 17. päivänä vuonna 1993 Venäjän presidentin päätöksellä Gazpromista muodostettiin osakeyhtiö. Tuolloin vaikeassa taloudellisessa ja poliittisessa vaiheessa olleessa maassa Gazprom yhtenä harvoista edusti vakautta. Edelleen Gazprom on Venäjän valtiolle tärkeä muun muassa veronmaksajana, mainitsi presidentti Vladimir Putin puheessaan 15-vuotisjuhlassa. Gazprom on nyt aiempaa lähempänä myös Suomea: Gazpromin Luoteis-Venäjällä toimivan tytäryhtiö Lentransgasin nimi vaihtui tammikuussa Gazprom Transgas Saint-Petersburgiksi. DAVOSISSA LIIKUTTIIN SYNTEETTISELLÄ MAAKAASULLA Davosiin talousfoorumiin kokoontuneita maailman johtavia talouspäättäjiä kuljetettiin Davosissa autoilla, joiden polttoaineena oli maakaasusta valmistettu synteettinen dieseltyyppinen polttoaine. GTL (Gas to liquids) -tuotteet ovat paraiinisiä hiilivetyjä, joilla on erittäin hyvät palamisominaisuudet. Shell tuottaa tällä hetkellä GTL-polttoainetta Malesiassa. Lisäksi Shell rakentaa yhdessä Qatar Petroleumin kanssa GTL-jalostamoa Qatariin. Gasetti 1 2008 3
TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Ympäristöministeri vihki Vermon tankkausaseman Espoon Vermon maakaasun tankkausaseman virallisia avajaisia vietettiin 21.1.2008. Tankkausaseman avajaistilaisuuteen osallistunut ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen korosti puheessaan, että hiilidioksidipäästöjä on jatkossa vähennettävä enenevissä määrin esimerkiksi asumisessa ja liikenteessä, vaikka ne eivät kuulu päästökaupan piiriin. Maakaasun käyttö parantaa myös paikallista ilman laatua ja sopii siksi erityisesti kaupunkien liikenteeseen, Kimmo Tiilikainen totesi. Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes uskoo, että Espoon aseman myötä yhä useampi pääkaupunkiseudulla autoileva valitsee ajoneuvokseen maakaasuauton. Tankkausaseman asiakkaiksi odotetaan etenkin espoolaisia takseja, jakeluautoja ja yritysten työsuhdeautoja. Suomessa on kahdeksan julkista maakaasun tankkausasemaa. Gasumin tavoitteena on vuoden 2010 loppuun mennessä saada valmiiksi maakaasun tankkausasemien perusverkosto, joka käsittää noin 30 asemaa maakaasu-suomen alueella. Kevään aikana maakaasun tankkausasemat avataan Riihimäellä, Porvoossa ja Helsingin Ruskeasuolla. Nurmijärvellä 16.8.2007 järjestetyssä kuulemiskokouksessa maanomistajat toivat esille näkemyksiään Mäntsälä Siuntio-maakaasuputkesta. Lunastusluvat neljälle maakaasu putkihankkeelle Gasumin maakaasuputkiprojektien maanhankinta etenee vauhdilla. Valtioneuvosto myönsi Gasumille ennakkohaltuunottoja lunastusluvat Hämeenlinna Lempäälä-rinnakkaisputkeen (31.1.2008) ja Mäntsälä Siuntio-maakaasuputkeen tarvittaviin maa-alueisiin (14.2.2008). Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto päätti vastaavien lupien myöntämisestä Gasumille Valkealan seudulla runkoputken perusparannukseen (21.1.2008) sekä Imatralla rajaputken uusimiseen liittyen (2.2.2008). Myönteisen lunastuslupapäätöksen jälkeen maanmittaustoimisto aloittaa lunastustoimituksen ensimmäisen vaiheen, jonka aikana Gasum ottaa maa-alueet haltuunsa maanomistajilta. Ennakkohaltuunoton aloituskokoukset pidettiin Valkealassa ja Anjalankoskella sekä Imatralla helmikuussa 2008. Hämeessä ja läntisellä Uudellamaalla ennakkohaltuunottotoimitukset käynnistyvät kevään aikana. Varsinaiset rakennustyöt voivat alkaa, kun maanomistajat ovat saaneet vaatimansa ennakkokorvaukset ja maa-alueet ovat Gasumin hallussa. Yli puolet Gasumin autoista kulkee maakaasulla Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen suoritti juhlatankkauksen Vermon aseman avajaisissa. Gasumin maakaasukäyttöisten huolto- ja työsuhdeautojen määrä kaksinkertaistui viime vuonna. Vuodenvaihteessa konsernin 109 ajoneuvosta 59 prosenttia oli maakaasuautoja. Vuotta aiemmin Gasumin autoista 30 prosenttia kulki maakaasulla. Vuonna 2007 Gasumin 64 maakaasuautoa käytti polttoaineenaan 83 000 kiloa maakaasua. Mikäli vastaava energiamäärä olisi tuotettu bensiinillä, olisivat Gasumin autojen hiilidioksidipäästöt olleet lähes 78 tonnia suuremmat. 4 Gasetti 1 2008
Varsinais-Suomessa tilaa kaikille energiamuodoille TEKSTI: ANNE AHTIAINEN, JOHTAVA ENERGIA-ASIANTUNTIJA, VARSINAIS-SUOMEN ENERGIATOIMISTO SUOMI TARVITSEE MONIPUOLISTA ENERGIANTUOTANTOA ja aktiivista energiatehokkuuden parantamista. Turun seudulla ei vielä ole käytössä maakaasua, mutta Gasumin, Neste Oilin ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotannon allekirjoittamat aiesopimukset tuovat maakaasun askelta lähemmäksi Turkua. Millaisia vaikutuksia maakaasulla on alueen energiantuotantoon, ja miten maakaasu vaikuttaa tavoitteisiin lisätä uusiutuvia ja kotimaisia polttoaineita? Valtaosa Varsinais-Suomen raakapuusta käytetään metsäteollisuudessa, sahoilla ja muilla puuteollisuuden aloilla. Jalostuksessa ja metsänhoidossa ylijäävän, energiapolttoaineena hyödynnettävän puuhakkeen teoreettinen polttoainepotentiaali on noin 1,2 miljoonaa kuutiota vuodessa. MAAKAASUHANKKEEN TOTEUTUMI- SEN MYÖTÄ TURKUUN SAATAISIIN SÄHKÖÄ JA LÄMPÖÄ tuottavan voimalaitoksen polttoaineeksi noin 225 miljoonaa kuutiota maakaasua. Sen täysimääräinen korvaaminen esimerkiksi metsäbioenergialla vaatisi yli kaksi miljoonaa kuutiota haketta vuosittain. Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin vuotuisen puunkasvun mahdollistama määrä Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomessa bioenergiaa voidaan hyödyntää etenkin kuntakeskusten kaukolämpölaitoksissa, joissa käyttömäärät ovat kohtuullisia ja bioenergia saadaan lähialueilta. Vuoden 2007 lopussa bioenergiaa käytettiin 17 kunnallisessa kauko- tai aluelämpökeskuksessa, joista suurin on Orikedon puuhakelaitos Turussa. Xxxxx Gasumin, Neste Oilin ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotannon allekirjoittamat aiesopimukset tuovat maakaasun askelta lähemmäksi Turkua. Maatilojen biokaasuratkaisut ovat myös merkittävä tulevaisuuden vaihtoehto öljypohjaisille polttoaineille. HAASTEENA BIOENERGIAN KÄY- TÖN LISÄÄMISESSÄ ON OLLUT LÄM- PÖYRITTÄJIEN LÖYTÄMINEN ja näin ollen biopolttoaineiden saatavuus. Öljyn hinnan kallistuminen ja viljan hinnan nousu lisäävät myös maatilojen kiinnostusta käyttää metsäbioenergiaa oman energiantarpeensa tyydyttämiseksi vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Maatilojen biokaasuratkaisut ovat myös merkittävä tulevaisuuden vaihtoehto öljypohjaisille polttoaineille. Uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen onnistuu uusiutuvien edistämisen lisäksi energiankulutusta vähentämällä. Varsinais- Suomen alueella tullaan edistämään biopolttoaineiden käyttöä myös jatkossa. Bio- ja jätepolttoaineita lisätään Turun seudulla, jos luvitus saadaan valmiiksi. MAAKAASU JA BIOPOLTTOAINEET EIVÄT TURUN SEUDULLA KILPAILE KESKENÄÄN vaan täydentävät toisiaan. Saatavilla olevat biopolttoaineet eivät myöskään riitä ratkaisemaan alueen kaikkia energiatarpeita. Maakaasun tulo Varsinais-Suomeen on ilmaston kannalta parempi ratkaisu kuin nykyinen, koska sillä korvataan Naantalin voimalaitoksen kivihiiltä. Samalla vähennetään fossiilisten polttoaineiden kulutusta merkittävästi, kun monta hiililaivaa vuodessa jää saapumatta Naantaliin. MAAKAASUVOIMALA ON MYÖS EN- TISTÄ VOIMALAA TEHOKKAAMPI hyötysuhteeltaan ja näin ollen pääosa neljän suuren kaupungin kaukolämmöstä ja alueen teollisuuslaitosten prosessihöyrystä tuotetaan entistä vähemmällä polttoaineella. Kyseisen kaukolämpöverkon alueella asuu puolet maakunnan asukkaista. Maakaasu on erittäin tärkeä voimanlähde Naantalin jalostamolle, jossa tullaan tuottamaan entistä ympäristöystävällisempiä liikennepolttoaineita. Energian lisäksi maakaasusta saadaan prosessissa tarvittavaa vetyä. Maakaasun käyttö liikennepolttoaineena avaa myös uusia kiinnostavia mahdollisuuksia vähentää päästöjä liikenteessä erityisesti kaupunkialueilla. KUVA: FUTUREIMAGEBANK Gasetti 1 2008 5
Biokaasu sopii maakaasuverkostoon Kaatopaikoilla muhii uusiutuva energialähde TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: KIMMO BRANDT, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, FUTUREIMAGEBANK Jätteistä ja muusta biohajoavasta materiaalista tuotetun biokaasun rooli on tullut entistä tärkeämmäksi, kun mietitään biopohjaisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Esimerkiksi kaatopaikoilta on mahdollista ottaa talteen merkittäviä määriä biokaasua liikennekäyttöön. Puhdistettua ja paineistettua biokaasua voidaan siirtää maakaasuverkostossa. Euroopan unionin uudet päästötavoitteet ovat osaltaan aktivoineet biokaasusta käytävää keskustelua. Biokaasu on varteenotettava polttoaine esimerkiksi liikennekäytössä, kun halutaan vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. EU:n antamien tavoitteiden mukaan Suomen on nostettava uusiutuvan energian käyttöä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen päästöjä on leikattava 16 prosenttia. Bioenergia on uusiutuvista energialähteistä saatavaa energiaa. Uusiutuviksi energialähteiksi lasketaan aurinko-, tuuli- ja vesienergia, biokaasu sekä maalämpö ja aaltoenergia. Biokaasua tuotetaan eloperäisestä materiaalista, kuten yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, jätevedenpuhdistamolietteistä, lannasta sekä energiakasveista. Myös runsaasti biohajoavaa ainesta sisältäviä teollisuuden jätevesiä voidaan käsitellä biokaasua tuottavilla teknologioilla. Kaatopaikoilla biokaasua Biokaasu sopii lähes sellaisenaan lämmön- ja sähköntuotantoon. Kun se puhdistetaan ja paineistetaan, sitä voidaan käyttää liikennepolttoaineena. syntyy pääosin hallitsemattomasti, joten se täytyy ottaa talteen, koska biokaasun sisältämä metaani on kasvihuonekaasu. Muutoin biokaasua tuotetaan aktiivisesti ja hallitusti. Suomen ilmasto- ja energiastrategiaan kuuluu uusiutuvien energialähteiden edistäminen ja biopohjaisten polttoaineiden energiakäytön lisääminen. Liikenteelle asetetut energiansäästö- ja ilmastotavoitteet saavutetaan vähentämällä liikenteen ympäristöhaittoja sekä edistämällä joukkoliikennettä, ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja ja siirtymällä biopohjaisiin polttoaineisiin. Biokaasu on mukana hallituksen edistettävissä olevissa energialähteissä. Biokaasulla positiivinen energiatase Kiinnostus biokaasuun on kasvanut energian hinnan noustessa ja päästötavoitteiden tiukentuessa. Biokaasu sopii lähes sellaisenaan lämmön- ja sähköntuotantoon. Kun se puhdistetaan ja paineistetaan, sitä voidaan käyttää liikennepolttoaineena. 6 Gasetti 1 2008
Biokaasua tuotetaan eloperäisestä materiaalista, kuten yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, jätevedenpuhdistamolietteistä, lannasta sekä energiakasveista. On tärkeää, että kotitalouksissakin lajitellaan jätteet biohajova jäte ei kuulu sekalaiseen kaatopaikkajätteeseen. Helsinkiläinen Tony Bruno lajittelee erikseen myös biojätteen. Gasetti 1 2008 7
KUVA: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO/UUVE SÖDÖR Biokaasun tuotanto järkevin kustannuksin on mahdollista, koska ympäristöteknologia on kehittynyt voimakkaasti, toteaa professori Jukka Rintala. Biokaasu sisältää yleensä 55 65 prosenttia metaania ja 35 45 prosenttia hiilidioksidia. Energiasisältö on 5 7 KWh kuutiometriltä. Biokaasun energiatase ja ympäristöedut ovat kokonaisuudessaan positiivisia. Suomessa tuotettiin vuonna 2005 yhteensä 26,5 miljoonaa kuutiota biokaasua, josta hyödynnettiin energiana 84 prosenttia. Kaatopaikoilta kerättiin samana vuonna yhteensä 118,4 miljoonaa kuutiota kaatopaikkakaasua eli noin 570 GWh:ta. Hallittu tuotanto mahdollista Jyväskylän yliopiston professorin Jukka Rintalan mielestä biokaasu on merkittävä energialähde monessa suhteessa, koska sen tuotanto liittyy usein materiaalien kierrätykseen ja jätehuoltoon. Biohajoavalle jätteelle pitäisi joka tapauksessa tehdä jotain. Yksi biokaasuprosessin lopputuotteista eli käsitelty aines voidaan raaka-aineista riippuen lisäksi hyödyntää esimerkiksi lannoitteena. Biokaasun tuotanto järkevin kustannuksin on mahdollista, koska ympäristöteknologia ja kestävään kehitykseen ohjaavat toimet ovat kehittyneet ja kehittymässä voimakkaasti. Vaaditaan kuitenkin vielä poliittisia päätöksiä, jotta hallitusta toiminnasta saadaan taloudellisesti kannattavaa lyhyelläkin aikajänteellä. Biokaasuun liittyvät olennaisesti ympäristöarvot ja laajemmat ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävät toimenpiteet. Ei pidä unohtaa myöskään sen kotimaista työllistävää vaikutusta, toteaa Jukka Rintala. Jyväskylän yliopistossa on pitkäjänteisesti tutkittu biokaasua ja sen soveltuvuutta esimerkiksi liikennekäyttöön. Tutkimuksia on tehty myös siitä, miten elintarviketeollisuudessa voidaan edistää materiaalikiertoa energiatuotannossa. Gasum on tukenut Jyväskylän yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteistä Biometaanin ja vedyn paikallinen tuotanto ja integrointi energiajärjestelmään -tutkimusta. Jukka Rintala työskentelee myös Maatalouden ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa erityisesti maatalouteen liittyvän kestävän bioenergian ja materiaalivirtojen hallinnan kehittämishankkeissa. Biokaasun syöttö maakaasuverkostoon on järkevää, koska siinä voidaan hyödyntää olemassaolevia rakenteita. Suomessa on keskitytty aiemmin kasviperäisten bioetanoli-investointien suunnitteluun, mutta nyt on havaittavissa, että kiinnostus biokaasun tuotantoon ja hyödyntämiseen on kasvussa, kertoo Jukka Rintala. Monta puhdistustekniikkaa Jotta biokaasua voidaan käyttää kaasuautoissa tai muissa ajoneuvoissa, pitää siinä olla metaania tasaisesti yli 95 prosenttia. Kaasusta on pitänyt puhdistaa mekaanista kulutusta aiheuttavat partikkelit, hiilidioksidi, rikkivety ja ammoniakki. Myös kosteusprosentin tulee olla alhainen. Biokaasun puhdistukseen on olemassa monia tekniikoita ja niistä on kehitteillä uusia edullisempia versioita. Yleisimmät 8 Gasetti 1 2008
tekniikat ovat absorptio nesteeseen eli vesipesu, adsorptio kiinteään aineeseen, membraanisuodattimilla tapahtuva puhdistus, biologinen puhdistus, kondensaatio ja yhdisteiden muuttaminen kemiallisesti sekä kylmätekniikat. Eri tekniikoita voidaan myös yhdistää. Vaikuttaa kasvihuonepäästöihin Puhdistettua biokaasua pidetään yhtenä parhaimmista liikennekäytössä olevista biopolttoaineista ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta. Biokaasun terveydelle haitalliset päästöt kuten pienhiukkasten ja typenoksidien päästöt ovat huomattavasti alhaisemmat bensiiniin ja dieseliin verrattuna. Nettolaskennassa voidaan biokaasun avulla saavuttaa kasvihuonepäästöissä ajoneuvokäytössä 95 prosentin vähenemä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin, kun on käytetty bensiinin sijasta biokaasua. Maakaasuun verrattuna biokaasulla saavutetaan huomattavia vähennyksiä hiilidioksidien nettopäästöissä. Esimerkiksi yhdyskuntajäteperäisen biokaasun kasvihuonepäästöt liikenteessä ovat 80 90 prosenttia fossiilisia polttoaineita pienemmät, kun otetaan huomioon elinkaaren aikaiset päästöt biokaasun ja fossiilisten polttoaineiden tuotannossa. Olemassa oleva verkosto käyttöön Biokaasun syöttö maakaasuverkostoon on Jukka Rintalan mielestä järkevää, koska siinä voidaan hyödyntää jo olemassaolevia rakenteita. Liikennekäyttö edellyttää myös tankkausasemien määrän lisäämistä ja tankkausvaihtoehtojen kehittämistä niille alueille, joissa asemia ei ole. Biokaasu soveltuu hyvin kaasuautojen käyttöön ja näin saavutetaan myös ilmastotavoitteita. Biokaasun ja maakaasun yhdistämisestä on paljon hyviä kokemuksia ulkomailta. Euroopassa maakaasuverkostoon on syötetty myös biokaasua epäpuhtaampana, mutta standardeista pitää tietysti sopia erikseen. Tekniset ratkaisut esimerkiksi paineistukseen ovat olemassa, toteaa Jukka Rintala. Maakaasuajoneuvoja arvioidaan olevan maailmassa noin 7,5 miljoo naa. Biokaasukäyttöisiä ajoneuvoja vuonna 2006 oli 10 000 kappaletta. Ruotsi on edelläkävijä maa- ja biokaasuautojen käytössä. Siellä valtion tuki- ja verohelpotukset ovat ohjanneet esimerkiksi julkista liikennettä vähäpäästöisempien kaasuautojen käyttöön. Biokaasua pidetään monella tapaa kestävänä energiana. Jukka Rintala kertoo, että Euroopassa suuretkin energiayhtiöt ovat alkaneet investoida biokaasulaitoksiin. Lähteet: Jukka Rintalan ja Björn Ahlnäsin haastattelut, Saija Rasin Ympäristöteknologian seminaariin 21.3.2007 tekemä Biokaasu liikennepolttoaineena -esitys, Jussi Läntelän Kaatopaikkakaasun puhdistaminen liikennepolttoaineeksi vastavirtavesiabsorptiolla -Pro Gradu tutkielma. Björn Ahlnäs: Biokaasun ja maakaasun yhdistäminen on toimiva ratkaisu liikennekäytössä Gasumissa on varauduttu biokaasun siirtoon maakaasuverkostossa teknisten ja markkinointinäkökulmasta tehtyjen selvitysten kautta. Puhdistettu ja paineistettu biokaasu on teknisesti verrattavissa maakaasuun, joten sen siirto ei tuota ongelmia. Varsinkin liikennekäytössä biokaasu ja maakaasu täydentävät toisiaan. Gasumin kehittyvien liiketoimintojen johtaja Björn Ahlnäs kertoo, että Gasumissa odotetaan hallitukselta energiaohjelmaan liittyviä poliittisia päätöksiä, jotta biokaasuhankkeet saadaan käyntiin. Gasumin Vermon maakaasun tankkausaseman vihkiäisissä ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi, että biokaasun sähköntuoton syöttötarifi tulisi saada mahdollisimman nopeasti viimeisteltyä, jotta myös muita biokaasuhankkeita kuten liikennekäyttöä pystytään kehittämään. Voimme toimia nopeallakin aikataululla, koska esimerkiksi laitetarjouksia on jo pyydetty, toteaa Björn Ahlnäs. Tankkauasemaverkosto tihenee Björn Ahlnäsin mielestä biokaasu ja maakaasu muodostavat yhdessä toimivan ja varman polttoaineen. Kun maakaasun tankkausasemien verkosto tihenee ja laajenee, on yritysten helpompaa valita esimerkiksi työsuhde- ja jakeluautoiksi kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Kaasukäyttöiset linja-autot saavat kilpailuedun vähäpäästöisyydestä dieselkäyttöisiin autoihin verrattuna. Pääkaupunkiseudulla on nyt noin sata maakaasukäyttöistä linjaautoa. Selvitystemme mukaan tankkausasema voidaan rakentaa kaikille seudun linja-autovarikoille, kertoo Björn Ahlnäs. Gasumin laskelmien mukaan esimerkiksi Ämmässuon Jätteenkäsittelykeskuksessa syntyvän biokaasun turvin voitaisiin kattaa yli puolet pääkaupunkiseudun kaupunkilinja-autoliikenteen polttoainetarpeesta. Ämmässuon teknillis-taloudellinen biokaasupotentiaali mahdollistaisi koko nykyisen liikennekäytön viisinkertaistamisen. Nykyiset maakaasuautot voivat käyttää biokaasua polttoaineena ilman teknisiä muutoksia. Kaupunkien ja taajamien joukko- ja jakeluliikenne sekä esimerkiksi jätteiden kuljetus sopivat hyvin kaasukäyttöisille autoille. Myös pääkaupunkiseudun taksiyhtiöt ovat olleet entistä kiinnostuneempia kaasukäyttöisistä autoista. Kaasuautojen päästöt ovat alhaisia ja korkean oktaaniluvun takia kaasukäyttöinen moottori on hiljaisempi kuin bensiini- tai dieselmoottori, kertoo Björn Ahlnäs. Gasetti 1 2008 9
L&T:n jäteauto kulkee puhtaasti ja hiljaisesti Maakaasukäyttöinen raskasliikenne kasvussa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TIMO JAKONEN Maakaasukäyttöistä jäteautoa esiteltiin yleisölle Turun Rakentaminen & Asuminen -messuilla. Henri Mäkelä (vas.), Antti Siipola ja Rami Ainiala ovat tyytyväisiä hyötyajoneuvojen tekniseen kehitykseen. Maakaasukäyttöiset jäteautot voivat käyttää polttoaineena myös biokaasua. Lassila & Tikanoja otti viime syksynä käyttöön viisi maakaasukäyttöistä jäteautoa pääkau pun kiseudulla. Yritys haluaa näin osaltaan vähentää hiilidioksidi- ja hiuk kaspäästöjä kaupunkiliikenteessä. L&T:ssä autojen hankinta oli myös kannanotto biopolttoaineista käytävään keskusteluun. Maakaasuautot ovat ensiaskel biokaasun ja maakaasun yhteiskäyttöön, toteaa tuotepäällikkö Lassi Hietanen L&T:ltä. Lassi Hietanen kertoo, että maakaasukäyttöisten jäteautojen hankinnalla L&T haluaa vähentää taajamien hiukkas- ja melusaastetta. Hiukkaspäästöt ovat suurin yksittäinen kaupunkija taajamaympäristöjen ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Maakaasu on ratkaisu, kun nykyisille polttoaineille mietitään vaihtoehtoa, jolla voidaan vastata EU:n asettamiin päästötavoitteisiin. Koska maakaasu- ja biokaasuautot ovat teknisesti samanlaisia, oli luon- tevaa valita maakaasukäyttöiset autot, toteaa Lassi Hietanen. Myös melupäästöjä halutaan vähentää. Maakaasukäyttöisten autojen moottorit ovat hiljaisempia ja lisäksi niihin on asennettu vaimennetut nostolaitteet, jolloin jäteautoille tyypillinen kolahtelu on paljon hiljaisempaa. Jäteautot ajavat kaupungeissa takapihoilla ja sivukujilla, jolloin äänet kaikuvat helposti. Hiljaisista autoista on jo saatu hyvää palautetta asiakkailta. VTT mittaa päästöt ja kuormituksen Maakaasujäteautojen päästöjä ja toimivuutta seurataan ensimmäisen käyttövuoden aikana. Autojen pakokaasupäästöt esimerkiksi mitataan säännöllisesti VTT:n moottorilaboratoriossa. Autoihin on myös asennettu tiedonkeruuyksiköitä, joista seurataan päästökuormitusta ja käyttöä. Maakaasuautohanke on osa Tekesin ClimBustutkimusohjelmaa, jossa kehitetään liiketoimintaratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Niissä Etelä-Suomen kunnissa ja kaupungeissa, joissa voimme tehdä palvelusopimukset suoraan asiakkaiden kanssa, pyrimme siirtymään mahdollisuuksien mukaan kaasuautoihin pitkällä aikajänteellä. Niissä kunnissa, joissa on ns. kunnan jär- 10 Gasetti 1 2008
Henri Mäkelä viihtyy tilavassa hytissä, josta on helppo kulkea ulos ja sisään. Kuljettajalle maakaasuauto on mukava, koska se on hiljainen, eikä auton ulkopuolella tarvitse hengittää epäpuhtauksia. Jäteauton voi tankata joko nopeasti julkisella tankkausasemalla tai hitaasti varikolla. Yhdellä tankillisella ajaa 200 300 kilometriä. jestämä jätehuolto, on siirtyminen vaikeampaa, kertoo Lassi Hietanen. Maakaasukäyttöisiin jäteautoihin siirtyminen on tietysti myös hintakysymys, koska niiden hankintahinta on perinteistä autoa kalliimpi. Lassi Hietasen mielestä ympäristöarvoja on kuitenkin vaikea laskea euroissa, ja L&T:lle ympäristönäkökohdat ovat tärkeitä liiketaloudellisestikin ajateltuna. Myös kuskit hyötyvät vähäpäästöisyydestä Maakaasukäyttöiset kuljetusja jakeluautot ovat lisääntymässä Suomessa, uskoo Vehon Hyötyajoneuvojen markkinointipäällikkö Rami Ainiala. L&T:n jäteauto on Mercedes-Benz NGT- Econic -mallia. Sama malli on käytössä myös muun muassa Helsingin kaupungin rakennusvirastolla. Maakaasu ja biokaasu parantavat ilmanlaatua merkittävästi, mutta kaasukäyttöisillä autoilla minimoidaan myös kuljettajien terveydelliset haitat, muistuttaa Rami Ainiala. NGT-Econic on ainoa tehdasvalmisteinen raskas maakaasukuorma-auto. Siinä on 279 hevosvoimaa ja vääntöä on saman verran kuin dieselmoottorissa eli tuhat newtonmetriä. Esimerkiksi jäteautoissa kaasusäiliöiden yhteiskoko on 640 litraa. Yhdellä tankkauksella voi ajaa 200 300 kilometriä jäteajoa. Matka riittää pääkaupunkiseudulla yhden päivän reittien ajoon. Turkuun kaksi maakaasuautoa L&T aikoo kokeilla maakaasukäyttöisiä jäteautoja myös Turussa, vaikkei alueella vielä olekaan maakaasuverkostoa. Liikkeelle lähdetään kahdella autolla. Meille tulee maakaasulla toimivia jäteautoja niin pian kuin saadaan polttoainehuolto organisoitua. Varaudumme näin tulevaan maakaasuputkeen. Myös autojen käyttökoulutus ja huolto saadaan Turkuun, kertoo L&T:n Turun yksikönpäällikkö Antti Siipola. Turussa kaasukäyttöisiä jäteautoja voidaan kokeilla, koska kaupungissa on käytössä sopimusperusteinen jätehuolto. L&T:ssä uskotaan, että jäteautot voivat kannustaa myös muita toimijoita siirtymään raskaassa taajama-ajossa kaasukäyttöisiin autoihin. Maakaasubussejahan pääkaupunkiseudulla jo on. L&T:n tekemien selvitysten mukaan heidän toiminnastaan on Suomessa syntynyt hiilidioksidipäästöjä vuodessa kaikkiaan 80 000 tonnia, mutta toiminnan kuten kierrätyksen ja biopolttoaineiden avulla säästö hiilidioksiditaseessa on 25-kertainen eli yli 2 miljoonaa tonnia. Suurimmat päästöt aiheutuvat kuljetuksesta ja työkoneiden päästöistä. Antti Siipola toteaakin, että kierrätyspolttoaineilla, maaja biokaasulla sekä materiaalien kierrätyksellä voidaan ratkaisevasti vähentää päästöjä. Gasetti 1 2008 11
Työt alkuun Valkeala Pajari-osuudella Vanha runkoputki uusitaan venttiiliväli kerrallaan Tämä putki kestää ainakin sata vuotta. Seppo Priha (vas.) ja Arto Korpela toteavat makkaran paiston lomassa, että maanomistajien ja Gasumin yhteistyö on toiminut Valkealassa hyvin. Arto Korpela korostaa toimivien naapurisuhteiden merkitystä maakaasuputken kunnossapidossa. TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Valkealainen maanviljelijä Seppo Priha on asunut yli 30 vuotta maakaasuputken naapurissa. Priha oli näkemässä, kuinka ensimmäistä maa kaasun runkoputkea Imatralta Kouvolaan rakennettiin hänen maidensa läpi 1970-luvulla. Tuoreemmassa muistissa on rinnakkaisputken rakennustyöt parin vuoden takaa. Maakaasu on jälleen ajankohtainen aihe tilalla, kun Gasum aloittaa runkoputken uudistustyöt kuluvan vuoden aikana. Nuotio rätisee leppoisasti Kouvolan Kiehuvassa paikallisen metsästysseuran kodan tulisijassa. Taustalla kuuluu puheensorinaa. Lavereilla istuvat Seppo Priha ja Gasumin kunnossapitopäällikkö Arto Korpela. Rupattelun aiheena on kodan vieressä kulkeva maakaasun runkoputki. Tarkalleen ottaen maan uumenissa on kolme rinnakkaista teräsputkea, joissa maakaasu virtaa. Putkista vanhin on tarkoitus kaivaa ylös ja korvata uudella. Priha on kiinnostunut kuulemaan, miksi putki pitää uusia. Ennakoiva toiminta poistaa riskit Arto Korpela kertoo, että putken kuntoa on seurattu muutaman vuoden välein tehdyillä kuntotarkastuksilla. Tarkastus tehdään putken sisällä kaasuvirtauksen mukana kulkevalla tutkimuslaitteella, joka kerää tietoa putken kunnosta. Olemme huomanneet, että ensimmäisen runkoputken pinnoite ei pysy teräsputkessa kiinni ja vesi on päässyt kosketuksiin teräksen kanssa. Tästä on seurannut korroosiovaurioita. Putken tilaa on seurattu jo 17 vuotta. Nyt on päädytty siihen lopputulokseen, että ei ole muu- 12 Gasetti 1 2008
ta vaihtoehtoa kuin vaihtaa putki uuteen, Korpela taustoittaa. Samaan hengenvetoon Korpela kuitenkin huomauttaa, että putken uusimisessa ollaan liikkeellä ennakolta ja hyvissä ajoin. Nykyinenkin putki olisi käyttökuntoinen ja turvallinen vielä pitkälle tulevaisuuteen. Koska korroosio-ongelmaan ei ole muuta ratkaisua kuin uusiminen, kannattaa työ aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Runkoputki Imatralta Valkealaan on 122 kilometriä pitkä. Tarkoituksena on uusia putki venttiiliväli kerrallaan, eli noin 25 kilometrin pätkissä joka toinen vuosi. Valkeala Pajari-väli valittiin ensimmäiseksi osuudeksi, koska alueella on paljon märkiä soita, mikä osaltaan vauhdittaa korroosiota, Korpela jatkaa. Maanomistajan tarpeet otetaan huomioon Seppo Priha on huomannut kolmen vuosikymmenen aikana kehitystä rakennustöissä ja ihmisten asenteissa. Toiminta on muuttunut hyvin paljon sitten 1970-luvun. Nyt rakentaessa katsotaan, miltä se maanomistajasta tuntuu. Työt tehdään nopeassa tahdissa ja ammattitaidolla. Tuntuu, ettei sitä sen paremmin voi tehdä, kuin miten tämä viimeisin putki tehtiin. Tulevilta rakennustöiltä Priha toivoo samanlaista laatutasoa ja maanomistajan huomioon ottamista. Maakaasun runkoputken kuntoa on seurattu säännöllisesti. Rakentajien asenteiden lisäksi myös putkitekniikka on kehittynyt vuosikymmenten saatossa. Enää putkien pinnoitteita ei teippailla kiinni asennustyömaalla, kuten 1970-luvulla vielä tehtiin. Nykyisin putket tulevat tehtaalta epoksimaalilla ja vahvalla muovikerroksella pinnoitettuina. Tämä lisää huomattavasti putkien laskennallista käyttöikää. Uutta putkea ei siis olla vielä kolmenkymmenen vuoden päästä uusimassa. Tämä putki kestää ainakin sata vuotta, Arto Korpela vannoo. Naapurukset tulevat hyvin toimeen Seppo Priha muistelee aikaa, jolloin kyläläiset kuulivat ensimmäisen runkoputken rakentamisesta Kiehuvan läpi. Tiedon ja aiemman kokemuksen puuttuessa kaasuputki herätti pelkoa maanomistajien keskuudessa: Kaikenlaista sitä kylillä puhuttiin. Miten se putki kestää? Entä jos se räjähtää? Mutta hyvinhän se on pelannut, Priha myhäilee. Rakennustöiden lisäksi maakaasuputki ei ole juurikaan näkynyt Prihan tilan arjessa. Maan viljelyominaisuudet eivät ole heikentyneet. Myöskään putken kunnossapitotöistä ei ole ollut haittaa. Suhteet maanomistajan ja kaasuputken omistajan välillä näyttävät olevan kunnossa. Pyrimme tekemään asiat hyvin kaikkien osapuolten kannalta, vierailla mailla kun ollaan, Arto Korpela kiteyttää kunnossapidon toimintai losoi aa. Rakennustyöt alkavat kesäkuussa Runkoputken perusparannushankkeen ensimmäisessä vaiheessa uusitaan vanha runkoputki Valkealan maakaasukeskuksen ja Anjalankoskella sijaitsevan Pajarin venttiiliaseman välillä. Uusittavan putken pituus on yhteensä 27 kilometriä. Rakennushankkeesta vastaava projektipäällikkö Fred Lindfors Neste Jacobs Oy:stä kertoo, että suunnitteluja valmistelutyöt ovat edenneet hyvin aikataulun mukaisesti. Rakennustöitä varten tarvittavia maa-alueita varten on saatu ennakkohaltuunotto- ja lunastuslupa. Maanhankinnan aloituskokoukset ja katselmukset on pidetty helmikuun aikana Valkealassa ja Anjalankoskella. Maa-alueet tulevat Gasumin haltuun, kun vaaditut ennakkokorvaukset on maksettu maanomistajille. Tämän uskoisin tapahtuvan maaliskuun aikana, Lindfors toteaa. Kevättalven aikana työmaa-alueelta on poistettu puustoa. Varsinaiset rakennustyöt alkavat kesäkuussa. Rakentaminen vaiheistetaan tarpeiden mukaan. Viljellyille pelloille ei mennä tänä vuonna, ennen kuin sato on korjattu. Pehmeikköalueilla rakennustyöt pyritään tekemään talvella ympäristösyistä, Lindfors täsmentää. Uuden putken tulisi olla käyttökunnossa syksyllä 2009. Kokenut projektipäällikkö toteaa, että runkoputken uusiminen on maakaasuputkihankkeiden helpoimmasta päästä. Maanomistajat tietävät, mitä maakaasuputken rakentaminen tarkoittaa. Heidän kanssaan on helppo toimia. Projektipäällikkö Fred Lindfors esittelee uusittavan runkoputkiosuuden linjauskarttaa. Putkilinjaus kulkee Kouvola Luumäki-radan eteläpuolella. Gasetti 1 2008 13
TEKSTI: OSSI SAVOLAINEN Vuoden 2007 maakaasun käyttö Suomessa oli noin neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2006. Gasum myi maakaasua viime vuonna kaikkiaan 43,4 TWh. Kaasun myyntiä vähensi keskimääräistä lämpimämpi sää ja sähkön edullinen markkinahinta erityisesti toisen vuosineljänneksen aikana. GWh 400 0-400 -800-1200 -1600-2000 -2400 tammikuu helmikuu Ero maakaasun kulutuksessa vuonna 2007 lämpötilaltaan normaaliin vuoteen verrattuna maaliskuu huhtikuu Ero kuukausitasolla toukokuu kesäkuu Kumulatiivinen ero vuositasolla heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Normaalin lämpötilan vallitessa vuoden 2007 kulutus olisi ollut yli 2,7 TWh korkeampi -2800 Lähde: Pöyry Energy 1/2008 Maakaasun käyttö väheni hieman Vuoden 1974 alusta viime vuoden loppuun mennessä Suomessa oli käytetty 82,3 miljardia kuutiometriä maakaasua. Määrä vastaa kahden vuoden koko primäärienergian kulutusta Suomessa. Maakaasun myyntiennätys tehtiin vuonna 2003, jolloin kaasua kului vuoden aikana yhteensä 47,7 TWh. Edellisvuoteen verrattuna suurin vähennys kuukausitasolla oli maaliskuussa, suurin kasvu joulukuussa. Huippuvuorokausi vuonna 2007 osui helmikuulle, 8.2. maakaasua käytettiin 197 493 MWh. 14 Gasetti 1 2008 Maakaasusta käytetään 70 % sähkön ja lämmön tuotantoon. Raaka-ainekäyttö kasvoi Kaasun myyntiä vähensi keskimääräistä lämpimämpi sää ja sähkön edullinen markkinahinta erityisesti toisen vuosineljänneksen aikana. Suomessa maakaasusta käytetään noin 70 prosenttia yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, kaukolämmityksessä ja teollisuudessa. Teollisuudessa maakaasun käyttö kasvoi erityisesti raaka-aineena. Gasumin myyntilastojen mukaan teollisuuden osuus maakaasun käytöstä Suomessa vuonna 2007 oli noin puolet, yhdyskuntien sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon osuus 39 prosenttia ja muun lämmityskäytön ja maakaasun jälleenmyynnin osuus 11 prosenttia. Tarkemmat tiedot maakaasun käyttökohteista julkaisee Maakaasuyhdistys. Kaasun myynti perustuu pääasiassa kuukausitasolla tehtäviin teho- ja määrätilauksiin, joita voi täydentää ns. lyhyen kaupan tuotteilla. Jälkimarkkinoiden ja uudistetun Gasum Plussa -tuotteen osuus Gasumin maakaasun myynnistä oli noin neljä prosenttia. Siirtoverkoston toiminnassa ei häiriöitä Maakaasuverkoston toiminnassa ei ollut häiriöitä tai katkoksia vuonna 2007. Pietarin läheisyydessä heinäkuussa sattunut iso putkirikko vaikutti hetkellisesti kaasun toimituksiin Suomeen. Varsinaisia katkoksia Gasumin maakaasuntoimituksissa asiakkailleen tapahtuma ei kuitenkaan aiheuttanut. Kuluvan vuoden maakaasun myynniksi Gasum arvioi asiakkaiden ennakkotilauksien perusteella 47,7 TWh, joka olisi noin 9 prosenttia suurempi kuin vuonna 2007. Tosin tammi helmikuun poikkeuksellisten lämpimien säiden vuoksi arvioidusta myynnistä kuluvan vuoden osalta on jääty jo noin 0,7 TWh. Lähivuosien aikana maakaasun käyttöä lisäävät muun muassa Fortumin uusi kaasukäyttöinen voimalaitos Espoon Suomenojalla, jonka arvioidaan tulevan käyttöön vuonna 2009, sekä käyttö kemianteollisuuden raaka-aineena. Kuluvan vuoden tammikuun alussa Gasum teki aiesopimukset Neste Oil Oyj:n ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n kanssa. Toteutuessaan sopimukset merkitsevät maakaasuverkoston merkittävää aluelaajennusta ja yhteensä noin 450 miljoonan kuutiometrin maakaasutoimituksia vuodessa Turun talousalueelle. Vuosi 2007 taloudellisesti hyvä Gasum-konsernin taloudellinen tulos vuodelta 2007 oli hyvä. Konsernin liikevaihto oli 852,1 miljoonaa euroa ja liikevoitto 92,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 634,3 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 61,2 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä oli 189.
TEKSTI: JUKKA ISOKOSKI KUVAT: RUUKKI Maakaasuputket maalataan ympäristöystävällisesti Ruukki on ottanut teräsputkien tuotannossaan käyttöön tekniikan, jonka avulla putken sisäpinnoituksessa syntyvien liuotinhöyryjen määrä vähenee huomattavasti. Tuotekehityksen myötä maakaasun siirtämiseen tarvittavat putket syntyvät entistä ympäristöystävällisemmin. Maakaasun siirtoputket valmistetaan teräksestä. Putken ulkopinnalle tehdään kolmikerroksinen polyeteenipinnoite, joka suojaa teräsputkea korroosiolta. Sisäpuolelta putket pinnoitetaan maalaamalla, mikä vähentää kaasun virtauskitkaa. Ruukki on siirtynyt käyttämään putken sisäpuolisessa pinnoittamisessa high solid -maaleja (HS), joiden kuiva-ainepitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin aiemmin käytetyillä maaleilla. HS-maalien kuiva-ainepitoisuus ruiskutettaessa on noin 80 prosenttia. Maalin kuivuessa syntyy vähemmän liuotinpäästöjä kuin aiemmin. HS-maalien pinnoiteominaisuudet ovat vähintään yhtä hyvät kuin tavanomaisilla maaleilla, kertoo projektipäällikkö Esa Moilanen Ruukista. Teräksiset maakaasun siirtoputket pinnoitetaan kolmikerroksisella polyteenipinnoitteella korroosion estämiseksi. Pinnoitteessa käytetään high solid -maaleja. Liuotinkaasupäästöt kuriin yhteistyöllä Ruukki on aiemminkin pyrkinyt vähentämään ympäristölle haitallisia liuotinkaasupäästöjä tuotannossaan. Kaksi vuotta sitten otettiin käyttöön polttolaitos, jonka avulla putkien maalaus- ja kuivausvaiheessa syntyvät liuotinhöyryt imetään talteen ja poltetaan. Ilmakehään vapautuu ainoastaan kaksi prosenttia maaleissa olevista liuotteista. HS-maaleihin siirtymisen myötä poltettavan liuotinkaasun määrä, ja siten myös syntyvät päästöt, vähenevät entisestään. Lisäksi pienenevät maalin käsittely-, varastointi- ja kuljetuskustannukset. Moilanen uskookin, että HS-maalit tulevat syrjäyttämään aiemmat maalityypit teräksen pinnoittamisessa lähitulevaisuudessa. Uusien maalien käyttöönotto vaatii kuitenkin eri kaasuyhtiöiden hyväksynnän ja tarvittaessa erillisen koemaalauksen ja ominaisuuksien testaamisen. Gasum on ollut mukana vähäpääs- töisemmän pinnoitusratkaisun kehitystyössä. Yhteistyö Gasumin kanssa on merkinnyt Ruukille selvää askelta HS-maalien ja prosessin ympäristöystävällisyyden suuntaan, Moilanen kuvailee. Uutta pinnoitetekniikkaa käyte tään kaasuputkissa, joiden toimittamisesta Ruuk ki ja Gasum sopivat viime vuoden lopussa. Ruukki toimittaa teräsputket Gasumille Hämeenlinna Lempäälä-rinnakkaisputkea varten sekä Kymenlaaksoon, jossa uusitaan maakaasun runkoputkea. Gasetti 1 2008 15
Kaikki energiaratkaisut yhdeltä luukulta TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Gasum Energiapalveluissa on tehty viime kesästä saakka sisäistä muutostyötä. Organisaatiota on hiottu entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Jatkossa Gasumin kahden erillisen tytäryhtiön toiminnot ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle energiaratkaisu kokonaispakettina. Myyntipäällikkö Tommy Mattila toivoo, että Gasum yhdistetään mielikuvissa energiapalveluiden tuottajaksi, ei ainoastaan kaasukauppiaaksi. 16 Gasetti 1 2008 Gasum Energiapalveluiden muutoksen taustat ulottuvat aikaan, jolloin Gasumin tytäryhtiöinä olivat Suomen Kaasuenergia Oy ja Helsinkikaasu Oy. Vuonna 2006 tytäryhtiöiden toimintaa yhtenäistettiin Gasum-brändin alle muuttamalla nimet Gasum Paikallisjakelu Oy:ksi ja Gasum Energiapalvelut Oy:ksi. Muutos ei kuitenkaan päättynyt tähän, kertoo organisaatiomuutosta vetänyt myyntipäällikkö Tommy Mattila. Uusista nimistä huolimatta toiminnot olivat jakautuneet kahteen eri yhtiöön. Haluamme kuitenkin tarjota asiakkaalle kaasuliittymän, laitteet sekä asennus- ja huoltopalvelut kokonaisuutena. Asiakasta kiinnostaa energiaratkaisu. Ei se, mitkä yritykset tuottavat palvelun palaset. Tavoitteena pitkäkestoinen asiakassuhde Uusi toimintamalli otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Energiapalveluiden toiminta jäsentyy kolmeen yhtiörajat ylittävään prosessiin: myyntiin, asiakaspalveluun ja toteutukseen. Palvelemme asiakasta yhden luukun periaatteella. Nyt yksi myyjä voi tarjota pientaloasiakkaan lämmitystarpeisiin kaiken kaasuliittymästä lämpökattilan asennukseen. Sama asiakas saa laskutukseen liittyvät tiedot sekä vastaukset huoltotiedusteluihin yhdestä asiakaspalvelunumerosta, Tommy Mattila konkretisoi muutosta. Kaikki kolme osa-aluetta on tärkeitä, sillä tavoitteena on pitkäkestoinen asiakassuhde. Haluamme hoitaa asiakassuhdetta pidempään kuin pelkän kaasuliittymän myynnin ajan. Pitkä asiakassuhde mahdollistaa ennakoinnin. Voimme tarjota uusia energiaratkaisuja asiakkaan toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, Mattila taustoittaa. Meiltä löytyy paljon erilaisia energiaratkaisuja. Onnistuneet energiaratkaisut ja hyvät asiakassuhteet toimivat referensseinä jatkossa. Hyvänä esimerkkinä käy Voikkaan tehdastilojen lämmitysratkaisun suunnittelu ja toteuttaminen, joka on herättänyt kiinnostusta vastaavanlaisia ratkaisuja kohtaan muualla. Energiaongelmien ratkaisija Toteutettu organisaatiomuutos ei yksistään riitä. Tekemistä riittää vielä tulevaisuudessakin.
ENERGIAPALVELUILLE UUSI PALVELUNUMERO Palveluneuvojat Heidi Toikka (vas.) ja Nina Koskelainen vastaavat asiakkaiden puheluihin energiapalveluiden uudessa palvelunumerossa. Gasum Energiapalveluiden ja Gasum Paikallisjakelun asiakaspalvelut yhdistyivät 1.1.2008 alkaen. Kaasulaskutuksen ja huoltopalveluiden erilliset asiakaspalvelunumerot korvattiin 1.2.2008 alkaen uudella yhteisellä palvelunumerolla. Palveluneuvoja Heidi Toikka kertoo, että uuteen järjestelmään siirtyminen on sujunut suuremmitta vaikeuksitta. Ensiongelmien jälkeen numero on toimi- nut hyvin. Asiakkaat ovat löytäneet mukavasti uuden numeron. Soittaminen on maksutonta, mikä on varmasti osaltaan kannustanut asiakkaita ottamaan numeron heti käyttöön, Heidi Toikka pohtii. Asiakaspalveluiden yhdistäminen on Toikan mukaan tuonut haasteita palveluneuvojille, joiden on jatkossa kyettävä hallitsemaan kaksinkertainen määrä toimintoja. Toisaalta yhteinen asiakaspalvelu on myös tehostanut toimintaa. Vanhan järjestelmän aikaan puheluita saattoi tulla sekaisin kumpaankin numeroon. Asiakkaiden puheluita jouduttiin usein siirtämään. Nyt asiakas saa tarvitsemansa palvelun nopeammin ja suoremmin, Heidi Toikka listaa. Energiapalveluiden uusi maksuton palvelunumero on 0800 122 722. Meidän täytyy saada uusi toimintatapa näkymään asiakkaalle käytännön tasolla. Tuotevalikoimassa on vielä hienosäätämistä. Tavoitteena on hyvä tarjoama toimivia palveluita, jotka on helppo myydä, mutta niiden täytyy olla myös asiakkaalle helppo ostaa. Lisäksi muutoksen myötä tarvitsemme koko ajan lisää osaamista ja uusia osaajia. Tämän vuoksi rekrytoimme ja koulutamme aktiivisesti, Mattila listaa lähitulevaisuuden haasteita. Hän uskoo, että uudistetulla toimintatavalla päästään toimintaa motivoineeseen tavoitteeseen: asiakkaat näkevät Gasumin täyden palvelun energiatalona. Kun asiakas kohtaa energiaongelman, toivon että heillä tulee ensimmäisenä mieleen: Gasumhan voi ratkaista ongelman! Emme ole ainoastaan bulkkikaasun toimittaja, vaan meiltä löytyy paljon erilaisia energiaratkaisuja. Kaasuasentaja Tapio Karppinen viimeistelee kaasuputken asennusta uuden asuinkerrostalon kellarissa. Gasetti 1 2008 17
Maakaasumies miettii ILMASTONMUUTOSTA Christer Paltschikia voi syystä kutsua maakaasumieheksi. Nyt, kun takana on 20 virallista maakaasuvuotta, on hän alkanut yhä enemmän pohtia, miten me ihmiset rajallisia luonnonvarojamme käytämme. Hän myös kysyy, osaammeko vielä kunnioittaa arvoja luonnonarvoja ja tasa-arvoisuutta. sinunkaupat CHRISTERIN kanssa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA JA CHRISTER PALTSCHKIN KOTIALBUMI Christer Paltschik toimii Gasumilla liiketoiminnan suunnittelun johtajana. Nesteen ja Gasumin palveluksessa hänelle on tullut täyteen jo 20 maakaasualalla tehtyä työvuotta, mutta ura maakaasun parissa on pidempi. Jo opiskeluaikana hän oli kesätöissä suunnit telemassa maakaasuputken ensimmäistä rakennusvaihetta Imatralta Kouvolaan ja edelleen Kotkaan. Työura jatkui diplomi-insinööriksi valmistuttua EKONOn maakaasuprojekteissa. Ja niinkuin monen muunkin gasumlaisen, kulki putki Nesteen kautta Gasumiin. Jätevuoret ja päästöt kasvavat Kahvihetken keskustelu ajautuu Christer Paltschikin kanssa nopeasti globaalille tasolle. Hän pohtii esimerkiksi sitä, mietittiinkö teollistumisen aikakauden alkuvaiheessa fossiilisten polttoaineiden rajallisuutta. Oliko päämääränä vain talouden rajaton kasvu ja usko siihen, että resursseja on tuhlattavaksi asti? Kyllä jotkut aikaisemminkin puhuivat kasvihuonekaasuista, mutta ei heitä kuunneltu. Nyt kehitys on karannut meiltä käsistä esimerkiksi jätteiden ja päästöjen synnyssä. Tarvitaan visionääristä johtajuutta hyvinvoinnin ja kehityksen varmistamiseksi. EU:n ilmastopaketti, uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja kasvavat päästöt ovat asioita, joita hän miettii myös työssään. Viralliset maailmanpoliittiset asiat ovat yllättävän nopeasti arkipäi- Christer Paltschik on työorientoinut ja työhuoneessa on usein valo vielä iltamyöhäisellä. Se on myös persoonakysymys, kun juuttuu työhön kiinni. Vapaata pitää ottaa silloin, kun ei ole pakko tehdä pitkää työpäivää, toteaa Christer Paltschik, jonka koukkuun tarttuu isoja kaloja myös vapaalla. Kuva on otettu keväällä 2006 Lofooteilla. 18 Gasetti 1 2008
TEKSTI: TUOMO SAARNI väistyneet Espoon Miestentiellä. En katso asioita vain teknisestä näkökulmasta, toteaa Christer Paltschik. Arvot edelleen tärkeitä Gasumin arvoihin kuuluu ympäristövastuun lisäksi myös vastuunkanto työntekijöistä. Työntekijät viihtyvätkin Gasumissa hyvin ja vaihtuvuutta on vähän. Christer Paltschik ei ole ainoa, jolle on viime aikoina tullut täyteen 20 Gasum-vuotta. Christer Paltschikin mielestä arvojen kunnioittaminen on keskeinen asia myös työelämässä. Tärkeitä sanoja ovat tasa-arvoisuus ja tasapuolisuus. Osataanko näitä arvoja vielä tässä itsekeskeisessä maailmassa kunnioittaa? Kolme keskeistä kehityssuuntaa Christer Paltschik kertoo, ettei hänellä ole maakaasuun mitään erityistä suhdetta, mutta työ on aina ollut mielenkiintoista. Maakaasuliiketoiminnan kehittäminen on ollut haasteellista ja eteenpäin on menty koko ajan. Vähäpäästöisten polttoaineiden käytön edistämiseksi hän odottaa yhteiskunnalta poliittisia päätöksiä. Seuraavan 20 vuoden aikana pitää tapahtua paljon. Tulevaisuudessa Christer Paltschik näkee maakaasualalla kolme tärkeää kehityssuuntaa. Yksi tärkeä kehityssuunta on saada verkosto laajenemaan Länsi-Suomeen Turun talousalueelle. Kun putki on länsirannikolla, olemme saavuttaneet luontaisen maakaasu-suomen rajat. Toinen tärkeä kehityshanke on Suomen nykyisen eristetyn maakaasuverkoston liittäminen Baltian suuntaan. Vaikka yhteistyö Venäjän kanssa on sujunut hyvin eikä toimitusvaikeuksia ole ollut, verkkojen yhteen liittäminen avaisi ehkä uusia mahdollisuuksia markkinoiden kehittämiselle. Kolmas tulevaisuuden asia on biokaasun tuotanto ja siirto. Hänen mielestään Gasumissa on tärkeää kehittää myös biokaasuhankkeita. Uusiutuva biokaasu voidaan siirtää nykyisessä maakaasuverkostossa ja hyödyntää esimerkiksi liikennekäytössä. Siitä, millä aikatauluilla näissä edetään, ei ole kenelläkään täyttä varmuutta. Gasum on yksi Nesteen perillisistä Monelle maakaasulaiselle Neste on kovin tuttu, joten on kiinnostavaa lukea Jukka Saastamoisen kirjaa "Brezhnevin katoksessa ja muita juttuja Nesteestä". Kirja julkaistiin äskettäin Nesteen perustamisen 60-vuotispäivän kunniaksi. Teos rakentuu lehtityyliin kirjoitettujen juttujen varaan. Näitä ryhdittävät lyhyet kertaukset eri vuosikymmenien keskeisistä tapahtumista. Monet kirjan henkilöistä ovat osallistuneet myös maakaasukysymysten käsittelyyn kuten professori Albert Sundgren, jota pidetään suomalaisen öljynjalostuksen pioneerina. Vuorineuvos Uolevi Raade oli aikansa vahvimpia vaikuttajia, joka olisi öljyn myynnin suojaamistarkoituksessa saattanut tyrmätä maakaasun Suomeen tulon kokonaan, ellei vielä vahvempi toimija presidentti Urho Kekkonen olisi puuttunut asiaan. Raaden toimintatapojen ja mieltymysten tuloksena syntyi Nesteen hierarkkinen järjestys, joka takasi asioiden täsmällisen hoitamisen, vaikkakin osin pelonsekaisessa ilmapiirissä. Henkilöstö sitoutui Raaden esimerkin mukaan "isänmaan asialle". Ajatus on iskostunut pysyvästi monen Nestetaustaisen gasumlaisenkin mieleen. Kirjassa haastatelluista henkilöistä maakaasun vaiheissa olivat keskeisesti mukana myös ainakin tekninen johtaja Mikko Tanner, toimitusjohtaja Jaakko Ihamuotila, varatoimitusjohtaja Kai Hietarinta ja johtaja Juha Rantanen. Maakaasun osuus on tiivistetty yhteen lukuun. Haastateltavana on Gasumin johtaja Juha Vainikka, jolle maakaasusta tuli elämäntehtävä: maakaasun siirron parissa on vierähtänyt jo yli 35 vuotta. Uuden tekniikan omaksumisen ja kehittämisen lisäksi työhön on kuulunut myös kauppaa ja politiikkaa. Kirjaan ei ole kuitenkaan mahtunut paljoakaan hänen muistikuviaan Nesteen sisäisistä keskusteluista ja linjauksista tai värikkäästä yhteydenpidosta neuvostoliittolaisen ja myöhemmin venäläisen osapuolen kanssa. Maakaasuhistorian kannalta puutteena on myös se, ettei muita, vahvasti maakaasualan kehittämisessä mukana olleita ole päästetty ääneen. Esimerkiksi 80-luvulla maakaasuyksikköä vetänyttä Ulf Schmidtiä tai kaasutoimialaa 90-luvulla johtanutta Tapio Harraa ei mainita lainkaan. Yleisesti ottaen kirjan ansio aiempiin historiateoksiin nähden on kuitenkin osallisten henkilöiden oman äänen kuuleminen. Maakaasuun liittyvästä poliittisesta ja yrityshistoriasta kiinnostuneille on tarjolla Antti Parpolan ja Veijo Åbergin vuonna 2004 julkaistu kirja "Kaasua!". Niukka maakaasuosuus selittyy kirjan tilaajan intresseistä. Kun Neste Oil muodostettiin, oli maakaasu Neste Oilille tärkeä raaka- ja polttoaine, mutta ei enää omaa liiketoimintaa. Aikanaan Fortumia muodostettaessa Neste kuitenkin näki, että maakaasu on tärkeä tulevaisuuden polttoaine. Yhteistyöstä haettiin voimaa nousta "murrosvaiheessa olevan energiateollisuuden keskiöön" ja toimia "energian kauttakulkupaikkana maailman laajimpien maakaasuvarojen tuntumassa ja lähellä Pohjois- Euroopan voimakkaasti kasvavia kaasu- ja sähkömarkkinoita". Fortumin uusi johto fokusoi kasvun sähkömarkkinoille: öljylähteistä ja Itämeren kaasuputkihankkeista luovuttiin. Ratkaiseva syy Neste Oilin erottamiseen Fortumista oli kuulemma suurinvestointi Porvoon jalostamon uuteen dieseltuotantolinjaan. "Kun öljy ja sähkö erotettiin toisistaan, kumpikaan toimiala ei päässyt enää rasittamaan toisen suunnitelmia". Lopullista totuutta Fortumin muodostamisen henkilökohtaisista vaikuttimista ei taideta milloinkaan saada julkisuuteen, mutta vielä uusille kirjoittajille jää haastetta. Neste Oilin toimitusjohtaja Risto Rinne on kirjan julkistamistilaisuudessa todennut, että yhtiön jokaisen työntekijän kannattaisi lukea historiikki, jotta he tajuaisivat, mistä ja miten yhtiö on nykyiselleen muotoutunut. Lukusuosituksen voi ulottaa myös niille, jotka haluavat ymmärtää Gasumin taustoja. Gasetti 1 2008 19
Säteilyn alla viihtyy MITEN VOI JOISSAKIN KATSOMOISSA, VAPAA-AIKAHALLEISSA SEKÄ TEOLLISUUSTILOISSA PÄRJÄTÄ PALELEMATTA, VAIKKA ILMAN LÄMPÖTILA ON MONTA ASTETTA ALLE SEN, MIHIN KOTIOLOISSA ON TOTUTTU? LÄMPÖÄ VOI SIIRTYÄ KOHTEESTA TOISEEN JOHTUMALLA, KONVEKTI- ON AVULLA SEKÄ SÄTEILEMÄLLÄ. Kun nuotiolla kiehuvan kahvipannun kahvaa koskettaa, niin polttaahan se. Kahvasta siirtyy lämpöä sen koskettelijaan johtumalla. Kun samaisella kämmenellä tunnustelee auton lämmityslaitteen ilmasuulakkeita, joista toivon mukaan puhallin puskee lämmintä ilmaa auton sisätiloihin ikkunoiden sulana pitämiseksi, on kysymyksessä konvektiivinen lämmönsiirto. Säteilylämmitys perustuu jonkin kappaleen lähettämään sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen, joka kohdatessaan jonkin toisen kiinteän kappaleen muuttuu lämmöksi. Aurinko, joka lähettää näkyvän valon kanssa pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, muodostaa halutun ja resursseiltaan tärkeimmän lämpösäteilyn. Riippuen pinnan muodosta ja sen väristä, johon säteily osuu, osa säteilystä ei absorboidu kappaleeseen, vaan heijastuu takaisin. Auringon paisteessa likainen mattamusta auto tuntuu paljon kuumemmalta kuin puhdas ja kiiltävä vaalea auto. SÄTEILYLÄMMITYKSESSÄ ILMAN TO DELLINEN LÄMPÖTILA VOI OLLA USEITA ASTEITA MATALAMPI KUIN NS. VIIHTYVYYSLÄMPÖTILA. Kuka tahansa tämän voi aistia keväisillä terasseilla. Lämpimältä tuntuu, vaikka ilma on vain muutaman asteen plussan puolella. Keväisillä Alpeilla on joskus mukava lasketella vain t-paita yllä ja saada oikein kunnon l unssa, yskimisen muistuttaessa hevosten korskintaa ja hengityksen vinkuessa kuin sikapahnue. Ilma ei sittenkään vielä ollut riittävän lämmin vain kesäpaitasilla oleskeluun. Kokemuksia ja elämyksiä sitä kuitenkin olla pitää. Säteilylämmityksen aikaansaavasta viihtyvyyslämpötilasta erinomainen esimerkki on kesäinen auringonpalvonta. Kun pienikin pilvenhattara tulee varjoksi auringon eteen, niin useimmat ovat oitis huomauttamassa, että täällä on kylmä, vaikka ilman lämpötila ei taatusti ennättänyt laskemaan tuon muutaman sekunnin mittaisen reagointihetken aikana. MIHIN AURINGON SÄTEET EIVÄT KOHDISTU, VOIDAAN RAKENTAA KEINOTEKOINEN AURINKO, joko maakaasukäyttöinen tai nestekaasukäyttöinen ja sähkölläkin sen voi toteuttaa. Tällaista laitetta kutsutaan infrapunasäteilijäksi, jossa tavallisesti kaasun avulla lämmitetään keraaminen levy lähes tuhannen asteen lämpötilaan, ja se puolestaan heijastaa lämpösäteilyä infrapunan aallonpitudella. Infrapunasäteilijä lämmittää vain sellaisia pintoja, ihmisiä ja esineitä, johon säteilykeila osuu. Urheilu- ja vapaa-ajan liikuntahalleissa on eduksi, jos säteilykeila kohdistuu liikkujaan takaa. Työpaikkahalleissa ja vastaavissa työskentelijöille mieluisaa on, että tummahko lattia on lämmin. Konvektiivisessa lämmönsiirrossa ongelmana on, että lämmin ilma nousee ylös, mikä puolestaan ilmanvaihdon myötä lisää lämpöhäviöitä. Infrapunasäteilijät soveltuvat eritoten korkeiden hallitilojen lämmitykseen. Infrapunasäteilijöitä voidaan käyttää myös avonaisten tilojen lämmittämiseen sekä jonkin yksittäisen työkohteen lämmittämiseen. Joissakin mannereurooppalaisissa kirkoissa käytetään infrapunasäteilyyn perustuvaa lämmitystapaa. Muutamaa tuntia ennen jumalanpalveluksen alkua pyhätön penkkejä lämmitetään infrapunasäteilijöiden avulla. Istuutuminen infrapunasäteilijöiden lämmittämille penkeille ei ole epämieluisaa, vaikka kolean yön jälkeen henki vielä viileässä ilmassa höyryäisikin. Arto Riikonen Kirjoittaja työskentelee Gasumilla asiakaspalvelupäällikkönä.