Lisätyö- OPAS
Sisällysluettelo Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä 5 Kenelle työtä on tarjottava 5 Sopivuus työhön 5 Halukkuus lisätyöhön 6 Työvoiman tarpeen ajallinen kohdistuminen 7 Koulutuksen järjestäminen 7 Mihin tuntimääriin työntekijällä on oikeus 7 Velvollisuus työaikajärjestelyjen käyttöön 8 Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen 8 Luottamusmiehen tiedonsaantioikeus 8 Työvuorolistat 8 Tiedot työsuhteista 8 Ulkopuolisen työvoiman käyttö 9 Työehtosopimukset 9 Oikeus korvaukseen saamatta jääneistä lisätunneista 9 Korvauksen määrä 10 Erityistilanteita 12 Muistilista 14
L i s ät y ö herättää kysymyksiä Osa-aikaisella työntekijällä on oikeus saada lisätyötä, kun työnantajalla on tarjolla kokoaikatyötä tai ylimääräisiä työtunteja. Säännön sisältö on selvä. Käytännön työelämässä määräyksiä lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta ei kuitenkaan aina noudateta. Kaupan alalla on ollut tapana vedota ns. käsipareihin. On pohdittu myös sitä, ovatko kaikki osa-aikatyöntekijät samassa asemassa lisätunteja jaettaessa, vai onko aiemmin tulleilla etuoikeus tarjolla oleviin tunteihin. Hankalia kysymyksiä aiheuttaa vakituisen henkilökunnan oikeus lisätyöhön vuokratyöntekijöitä käytettäessä. Entä miten vakituisen henkilökunnan lisätyöoikeutta arvioidaan silloin, kun yritys käyttää koululaisia, harjoittelijoita tai tukitoimilla työllistettyjä henkilöitä? Saamatta jääneistä lisätunneista voidaan vaatia korvausta jälkikäteen. Tällöin ongelmia on aiheuttanut korvausten laskentatapa: vaaditaanko työntekijälle täyttä työehtosopimuksen mukaista tuntimäärää vai lasketaanko korvaus sen mukaan, mitä tunteja työntekijälle olisi voitu työvuorolistojen perusteella tarjota. Luottamusmies ja luonnollisesti työntekijät itse ovat keskeisessä asemassa lisätyöoikeuden toteutumisen valvonnassa. Joissakin yrityksissä luottamusmies on saanut sovittua yhteisistä pelisäännöistä lisätyötä tarjottaessa. Samoin lisätyötä koskevien erimielisyysasioiden ratkaisemisessa luottamusmiehillä on tärkeä rooli. Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä Työsopimuslain 2:5 velvoittaa työnantajan tarjoamaan lisätyötä jo palveluksessaan oleville osa-aikatyöntekijöille ennen uusien työntekijöiden palkkaamista. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyötä tekeville työntekijöille sopiviin tehtäviin, näitä töitä on tarjottava ko. työntekijöille. Jos työn vastaanottaminen edellyttää koulutusta, jonka työnantaja voi kohtuudella järjestää, työnantajan on järjestettävä tällainen koulutus. Vaasan hovioikeus 9.2.1994 S 93/809: Työnantaja on ottanut kaksi uutta työntekijää, mutta ei ole tarjonnut kantajalle lisätyötä, vaikka tämä on ilmoittanut halukkuutensa lisätyön vastaanottamiseen. Työnantaja tuomittu maksamaan korvausta. Kouvolan hovioikeus 28.8.2007 S 06/1195: Vastaajayhtiö, joka oli tarvinnut jatkuvasti lisää osa-aikatyöntekijöitä A:lle sopiviin tehtäviin, oli tarjonnut työtä muutamille kymmenille määräaikaisille työntekijöille. Osan kanssa oli tehty useita määräaikaisia sopimuksia. Asiassa oli esitetty ristiriitaista todistelua siitä, olisiko A:lle kyetty järjestämään enemmän lisätyötä, kuin oli tarjottu. Arviointiin vaikutti mm. se, missä määrin muut osa-aikaiset työntekijät olivat halukkaita vastaanottamaan lisätöitä. Vastaajayhtiö ei ollut näyttänyt, että lisätyövoiman palkkaamista ja töiden järjestelyä ei olisi voitu toteuttaa siten, että kantajalle olisi tarjottu mahdollisuus kokoaikatyöhön. Korkein oikeus 2006:49: A:lla oli työsopimuslain 2 luvun 5 :n nojalla etusija hänelle lisätyöksi sopivaan tehtävään suhteessa tehtävää (sijaisuuden perusteella) määräaikaisena hoitaneeseen B:hen. Tehtävää olisi tullut tarjota A:lle. Kenelle työtä on tarjottava Työnantajan on tarjottava lisätyötä kaikille sitä haluaville oma-aloitteisesti ja mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti. Työsuhteen alkamisen ajankohta ei anna etusijaa lisätunteihin. Sopivuus työhön Lisätyötä on tarjottava kaikille työhön sopiville työntekijöille. Laissa ei ole määritelty tarjottavien työtehtävien laatua. Kyseeseen tulevat siis myös uudenlaiset työtehtävät, mikäli työntekijä on niihin soveltuva. Sopivuutta arvioidaan työntekijän ammattitaidon, kokemuksen ja työtehtävien perusteella. Myös työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet saattavat olla arvioinnin kohteena. Mikäli työnantaja pitää työntekijää epäsopivana mää- 4 5
sidottu tähän tilanteeseen. Työntekijä voi milloin tahansa ilmoittaa työnantajalle halukkuudestaan lisätyöhön, minkä jälkeen työnantajan tulee lisätyötä tarjota. nähden tavanomaista koulutusta. Koulutusvelvoitetta arvioitaessa otetaan huomioon työnantajan käytännölliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen antamiseen sekä työntekijän soveltuvuus koulutukseen ja uuteen työhön. rättyyn työhön ja jättää tarjoamatta työtä tällä perusteella, on työnantajan viime kädessä (oikeudessa) näytettävä tämä seikka toteen. Kouvolan hovioikeus 5.7.1995 S 93/643: Työnantajalla olisi ollut velvollisuus tarjota jo palveluksessaan olevalle osa-aikatyöntekijälle lisätyötä ennen uuden työntekijän palkkaamista. Työnantajan ei ole katsottu laiminlyöneen lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan, koska yhtiö on näyttänyt, että työn tarjoamatta jättäminen on johtunut työntekijän vaikeuksista selviytyä työtehtävistään. Työn tarjoamatta jättäminen on siis työn laatu huomioiden ollut hyväksyttävää työntekijän puutteellisen ammattitaidon takia. Toisinaan myös työpaikalla noudatetut käytännöt ovat vaikuttaneet arviointiin: Vaasan hovioikeus 25.9.2008 S 08/265: Yhtiöllä on ollut työnjohtovaltansa nojalla oikeus ratkaista työntekijöiden määrä sekä tarve työaikojen sijoitteluun. Uusien työntekijöiden palkkaaminen ei sellaisenaan ole osoittanut, että työnantajalla olisi ollut mahdollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle. Eri osastoilla työskenteleminen oli liittynyt vain poikkeuksellisiin oloihin ja tuntien lisääminen A:lle olisi tarkoittanut eri osastoilla työskentelemistä yhtä aikaa. A:ta oli pidetty hyvänä työntekijänä, ja hänelle oli tarjottu lisätyötä niin paljon kuin mahdollista, minkä riidattomat tuntimäärät osoittivat. Halukkuus lisätyöhön Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä riippumatta siitä, onko työntekijä ennalta ilmoittanut halukkuutensa lisätyöhön. Jos työsopimus on työntekijän aloitteesta osa-aikainen tai työntekijä on ilmoittanut työnantajalle, että ei ole halukas lisäämään työtuntejaan, lisätyötä ei tarvitse tarjota. Työntekijä ei kuitenkaan ole Työvoiman tarpeen ajallinen kohdistuminen Työnantajan tulee mahdollisuuksien mukaan työvuorojärjestelyjäkin käyttämällä tarjota lisätyötä osa-aikatyöntekijöille. Työnantajalla on kuitenkin oikeus huomioida työntekijöiden tarve työvuoroihin, esim. aikoina, jolloin asiakkaita on paljon. Mikäli työvoimaa tarvitaan juuri silloin, kun osa-aikaiset eivät voi sitä tehdä - ovat esimerkiksi jo työssä - ei työtä tarvitse tarjota. Helsingin hovioikeus 31.10.2006 Nro 3262: Uusien työntekijöiden palkkaaminen ei sellaisenaan osoita, että työnantajalla olisi samaan aikaan mahdollisuus tarjota työtä työsopimuslain 2 luvun 5 :n 1 momentin mukaisesti. Työnantajalla on kuitenkin näyttötaakka siitä, ettei palveluksessa jo olleelle työntekijälle olisi voitu työaikajärjestelyjen takia tarjota ollenkaan tai enemmän työtä kuin on tarjottu. Yritys oli selvittänyt sillä olleen tarve palkata kantajan lisäksi kaksi uutta osa-aikaista työntekijää. Näillä uusilla työntekijöillä oli ollut yhtäläinen oikeus lisätunteihin kantajan kanssa. Kantajalla oli oikeus vahingonkorva ukseen tämän lisäksi palkattujen uusien työntekijöiden tekemien tuntien osalta. Koulutuksen järjestäminen Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle uudessa työssä tarvittavan koulutuksen. Koulutusvelvollisuuden edellytyksenä on, että se on työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestettävissä. Koulutusvelvollisuus on tavanomaista työhön perehdyttämistä laajempi, mutta kuitenkin melko suppea. Työnantajan on järjestettävä vain alan luonteeseen ja työpaikan kokoon Työnantajalla olisi ollut velvollisuus tarjota lisätyötä palveluksessaan olevalle osaaikatyöntekijälle (Kouvolan hovioikeus 26.8.1992 S 91/246): Työnantaja on ottanut palvelukseensa kaksi uutta kokoaikaista työntekijää, joista toisen oppisopimussuhteeseen. Työnantaja on ilmoittanut uusien työntekijöiden toimenkuvien olleen kantajan toimenkuvaa laajempia ja koulutusta vaativia. Kihlakunnanoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että kantajalle olisi tarjottu koulutusta, josta tämä olisi kieltäytynyt tai että kantaja muutoin olisi ollut haluton koulutukseen. Yhtiö oli kokoaikatyön tarjoamisen laiminlyödessään oli rikkonut vanhan työsopimuslain 42 b :ää ja oli laiminlyönnin johdosta korvausvelvollinen kantajalle. Työn tarjoamatta jättäminen oli työn laatu huomioiden ollut hyväksyttävää työntekijän puutteellisen kielitaidon takia (Helsingin hovioikeus 8.12.1994): Työntekijän kielitaidon puutteellisuuden takia ei vastaajayhtiö työtehtävien laatu huomioiden ollut velvollinen tarjoamaan niitä kantajalle. Vastaajayhtiötä ei voitu kohtuudella vaatia järjestämään puutteellisen suomen kielen taidon vaatimaa koulutusta. Mihin tuntimääriin työntekijällä on oikeus Osa-aikatyön käsitettä ei ole laissa tarkemmin määritelty. Osa-aikatyönä voidaan siis käsitellä kaikkea sellaista työtä, jossa sopimuksen mukainen työaika on lyhyempi kuin alan työehtosopimuksen säännöllisen työajan enimmäismäärä. Jos esimerkiksi työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika on enintään 37,5 tuntia 6 7
viikossa (tai kuten majoitus- ja ravitsemisalalla 111 tuntia kolmessa viikossa), koskee työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuus työntekijöitä, jotka työskentelevät alle näiden tuntimäärien. Velvollisuutta ylityön tarjoamiseen ei ole. Velvollisuus työaikajärjestelyjen käyttöön Työnantaja on velvollinen käyttämään hyväkseen työehtosopimuksen mukaisia, yrityksessä käytössä olevia työaikajärjestelyjä lisätyön tarjoamisvelvollisuutensa täyttämiseksi. Työnantaja on siis velvollinen myös kohtuulliseen vaivannäköön - mukavuussyyt eivät oikeuta käyttämään esimerkiksi pelkästään 25 tuntia viikossa työskenteleviä työntekijöitä. Työnantajalla on näyttötaakka siitä, ettei jo palveluksessa olleelle työntekijälle ole voitu työvuorojärjestelyin tarjota enempää työtä kuin on tarjottu. Turun hovioikeus 10.1.2005 Nro 86: Työnantajalla katsottiin olevan velvollisuus tarjota lisätyötä ensisijassa osa-aikatyötä tekevälle työntekijälleen siitä riippumatta, että työtä on niin paljon, ettei työntekijä voi kaikkea tehdä. Yhtiön olisi tullut pyrkiä ratkaisemaan asia lisäämällä kantajan työaikaa sekä käyttämällä tasausjärjestelmää ja koulutusta. Jättämällä tarjoamatta kokoaikatyötä työnantaja on aiheuttanut kantajalle työsopimuslain nojalla korvattavaa vahinkoa. Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen ta tiedottamisen tavan. Tapa ei kuitenkaan saa olla osa-aikaisia (tai määräaikaisia) työntekijöitä syrjivä. Luottamusmiehen tiedonsaantioikeus Luottamusmiehen oikeus saada tietoa olemassa olevista ja uusista työsuhteista sekä mahdollisesti käytetyistä ekstra-työntekijöistä ovat olennaisia lisätyöoikeuden toteutumista selvitettäessä. Usein luottamusmiehen on myös välttämätöntä saada haltuunsa työvuorolistat asian selvittämiseksi. Työvuorolistat Työaikalain 37 :n mukaan työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä luottamusmiehelle. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oikeus pyynnöstä saada kirjallinen selvitys työvuorolistojen ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä. Luottamusmies voi siis työaikalain perusteella ainakin vaatia nähtäväkseen työvuorolistat sen selvittämiseksi, onko osa-aikaisten työntekijöiden oikeus lisätunteihin toteutunut. Mikäli työnantaja ei pyynnöstä huolimatta toimita työvuoroluetteloja, voi luottamusmies kääntyä työsuojeluviranomaisen puoleen. Työsuojeluviranomaiselle on pyynnöstä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta, tasoittumisjärjestelmästä ja työvuoroluettelosta. Tiedot työsuhteista Ulkopuolisen työvoiman käyttö Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös henkilöstövaikutukset, jotka aiheutuvat ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista työnantajan on annettava asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Työehtosopimusten osana on tarkempia alakohtaisia määräyksiä luottamusmiehen tiedonsaantioikeuksista. Työehtosopimukset Joissakin työehtosopimuksissa on pyritty edistämään lisätyön tarjoamisvelvollisuuden toteutumista. Kaupan työehtosopimuksen mukaan työpaikkakohtaisesti sopien voidaan ottaa käyttöön eri malleja lisätyön saannin helpottamiseksi. Näitä malleja ovat yrityskohtainen työaikatarkastelu, yksilöllinen työaikatarkastelu, henkilöstöpankki tai muu yrityskohtainen järjestely. Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen (15 ) mukaan lisätyötä tulee tarjota 111 tuntiin kolmiviikkoisjaksoa kohti. Työehtosopimuksessa suositellaan myös, että lisätyön tarjoamisen pelisäännöistä sovitaan paikallisesti. Oikeus korvaukseen saamatta jääneistä lisätunneista Mikäli työnantaja ei täytä velvollisuuttaan lisätyön tarjoamisesta, työntekijällä on oikeus vaatia korvausta saamatta jääneistä tunneista. Työnantajan tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon osa-aikaisten työntekijöiden pyynnöt siirtyä kokoaikatyöhön tai lisätä työaikaansa, jos siihen tulee tilaisuus. Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista ja uusista työpaikoista siten, että osa-aikaisilla (ja määräaikaisilla) työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua niihin kuin vakituisilla ja kokoaikaisilla työntekijöillä. Työnantaja saa valita avoimista työpaikois- Yhteistoimintalaki edellyttää, että luottamusmiehelle annetaan pyynnöstä neljännesvuosittain tiedot yrityksen työsuhteista eli selvitys määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määrästä. Luottamusmiehellä on tiedot saatuaan oikeus esittää työnantajalle tarkentavia kysymyksiä. Työnantajan puolestaan on vastattava kohtuullisen ajan kuluessa. 8 9
Korvauksen määrä Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että työnantajan on, mikäli mahdollista, tarjottava osa-aikatyöntekijälle kokoaikaisen työntekijän tuntimäärää. Mikäli tämä on (työpaikan olosuhteet huomioiden) työehtosopimuksen mukaisin työaikajärjestelyin toteutettavissa, voidaan korvaus laskea yksinkertaisesti seuraavasti: Työntekijä on työskennellyt 25 tuntia viikossa. Hänelle olisi voitu tarjota kokoaikatyötä (37,5 viikkotuntia). Saamatta jääneet tunnit 37,5 h 25 h = 12,5 tuntia viikossa. Aiheutunut vahinko on saamatta jääneiden tuntien määrä kerrottuna tuntipalkalla. Usein tilanne on mutkikkaampi ja avuksi tarvitaan työvuorolistoja. Lisätyövoiman tarve voi kohdistua ainakin osittain ajankohtaan, jolloin omat osa-aikatyöntekijät jo ovat työssä ja työnantaja on voinut tarjota vain joitakin lisätunteja. Tällöin tulee työvuorolistoista selvittää, ettei uusien työntekijöiden palkkaamisella tai tarvittaessa työhön kutsuttavien käytöllä loukata osa-aikatyöntekijöiden oikeutta lisätyöhön. Esimerkki: 10 11
Tarvittaessa työhön kutsuttavat (ns. ekstrat) Työnantajalla ei ole velvollisuutta lisätyön tarjoamiseen mikäli kyseessä on aito tarvittaessa työhön kutsuttava. On huomioitava, että kaikissa tapauksissa työntekijää ei voida pitää extrana, vaan työsuhde voi olla tosiasiassa osaaikainen. Erityistilanteita Lomautettu työntekijä Lomautetulla työntekijällä on etuoikeus työhön ennen lisätyön tarjoamista Määräaikainen työntekijä Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä sopimuskauden ajan Vakinaistaessaan määräaikaisen työntekijän työnantaja saattaa rikkoa lisätyön tarjoamisvelvoitettaan. (On kuitenkin muistettava, että määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää jo alun perin perusteltua syytä.) KKO: 2006:49 Työnantaja oli tehnyt kokoaikatyötä koskevan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tehtävää aikaisemmin määräaikaisen työsopimuksen perusteella hoitaneen työntekijän kanssa tarjoamatta tehtävää osa-aikaiselle työntekijälleen. Työnantaja oli menetellyt työsopimuslain 2 luvun 5 :n vastaisesti. Työnantajalla on takaisinottovelvoite Etusija työn saamiseen on työnantajan palveluksessa olevilla osa-aikaisilla työntekijöillä. Työnantaja ei ollut velvollinen tarjoamaan lisätyötä ns. ekstraajalle (Helsingin hovioikeus 9.1.1995 S 94/1643): Työntekijän työsuhde ei ole ollut osa-aikainen, vaan ns. ekstraajan työsuhde. Vastaajayhtiö ei ole ollut velvollinen tarjoamaan työtä kantajalle. Työsuhde ei ole ollut siten jatkuva, että se olisi ollut purettavissa tai irtisanottavissa. Työharjoittelijat ym. Ei kyse lisätyövoiman tarpeesta, mikäli työtä teetetään koulutuksellisin perustein. Mikäli työsuhde jatkuu harjoittelun päätyttyä, työnantaja rikkoo lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan. Työnantajan katsottiin laiminlyöneen velvollisuutensa lisätyön tarjoamiseen työharjoittelun päättymisen jälkeiseltä ajalta (Itä-Suomen hovioikeus 30.12.1994 S 94/148): Työnantajalla oli ollut laillinen peruste toisen työntekijän irtisanomiseen ja toisen työntekijän osa-aikaistamiseen. Ottamalla työharjoittelijan opiskeluunsa kuuluvaan harjoitteluun työnantaja ei ole laiminlyönyt takaisinottovelvollisuuttaan tai velvollisuutta lisätyön tarjoamiseen. Harjoittelun päätyttyä harjoittelijaksi otettua työntekijää on pidettävä uutena työntekijänä. Tältä ajalta työnantajan olisi tullut ensisijaisesti tarjota lisätyötä jo palveluksessaan olevalle osa-aikatyötä tekevälle kantajalle. Vuokratyöntekijä Vuokratyövoiman käyttö saattaa loukata osaaikaisten työntekijöiden oikeutta lisätyöhön. Asiasta ei ole oikeuden päätöksiä. Joissakin yrityksissä on onnistuttu sopimaan pelisäännöistä siten, että lisätyötä on tarjottava omille työntekijöille ennen vuokratyöntekijöiden käyttöä. 12 13
M U I S T I L I S TA Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä. Työtä on tarjottava työhön soveltuvalle osa-aikatyöntekijälle. Lisätyötä on tarjottava, kun vapautuu kokoaikainen työpaikka tai on tarjolla ylimääräisiä työtunteja. Lisätyötä ei tarvitse pyytää työnantajan on tarjottava työtä. Tästä huolimatta on hyvä ilmaista halukkuutensa työhön. Työntekijä voi koska tahansa ilmoittaa halukkuudestaan ottaa vastaan lisätyötä. määrätystä ajankohdasta lukien vaikka aiemmin olisi ilmoittanut toisin. Työnantajan on järjestettävä kohtuullinen koulutus, jos työn vastaanottaminen sitä edellyttää. Työnantajan on noudatettava tasapuolisuutta lisätyön tarjoamisessa. Työnantajan on hyödynnettävä työehtosopimuksen mukaisia työaikajärjestelyjä lisätyön tarjoamisvelvollisuutensa täyttämiseksi. Työtä on tarjottava yleensä 37,5 viikkotuntiin saakka. Ylityötä ei tarvitse tarjota. Työvuorolistat ovat tärkeitä lisätyöoikeuden selvittämiseksi ja korvauksen laskemiseksi. Työntekijä tai hänen valtuuttamansa edustaja voi pyytää työvuoroluetteloja ellei onnistu, apua saa työsuojeluviranomaiselta. Työnantajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä toimitettava jäljennös työvuoroluetteloista. Luottamusmiehellä on tiedonsaantioikeus yrityksen työsuhteista (ks. oman alasi työehtosopimus). 14 15
Jäsenyysneuvonta 020 774 2000 Työsuhdeneuvonta 020 774 2020 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 Faksi 020 774 2039 www.pam.fi www.pam.fi/pamnet pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto Paasivuorenkatu 4-6 A PL 54, 00531 Helsinki pam@pam.fi Palvelualojen työttömyyskassa PL 93, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 002 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Faksi 020 774 2203 tkassa@pam.fi