MUISTILISTA... 4 TYÖNTEKIJÄN OIKEUS LISÄTYÖHÖN Johdanto Oikeus lisätyöhön Kenelle työtä on tarjottava?...7. Soveltuvuus työhön...

Transkriptio

1 LISÄ- TYÖ- OPAS

2 Sisältö MUISTILISTA... 4 TYÖNTEKIJÄN OIKEUS LISÄTYÖHÖN... 5 Johdanto... 5 Oikeus lisätyöhön... 6 Kenelle työtä on tarjottava?...7 Soveltuvuus työhön... 8 Halukkuus lisätyöhön... 9 Työvoiman tarpeen ajallinen kohdistuminen... 9 Koulutuksen järjestäminen... 9 Tarjottavan työn määrä ja työaikajärjestelyt LISÄTYÖOIKEUDEN TOTEUMISEN VALVONTA Luottamusmiehen tiedonsaantioikeus Tiedot työsuhteista Työvuoroluettelot Työehtosopimukset...12 SEURAAMUKSET LISÄTYÖN TARJOAMISVELVOLLISUUDEN RIKKOMISESTA...13 Oikeus korvaukseen saamatta jääneistä lisätunneista...13 Korvauksen määrä...13 Erityistilanteita...15

3 LISÄTYÖOPAS Palvelualojen ammattiliitto PAM

4 MUISTILISTA Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä. Työtä on tarjottava työhön soveltuvalle osa-aikatyöntekijälle. Lisätyötä on tarjottava, kun vapautuu kokoaikainen työpaikka tai on tarjolla ylimääräisiä työtunteja. Lisätyötä ei tarvitse pyytää työnantajan on tarjottava sitä. Työntekijän on kuitenkin hyvä ilmaista halukkuutensa työhön. Työntekijä voi koska tahansa ilmoittaa, että haluaa ottaa vastaan lisätyötä määrätystä ajankohdasta lukien, vaikka aiemmin olisi ilmoittanut toisin. Työnantajan on järjestettävä kohtuullinen koulutus, jos työnvastaanottaminen sitä edellyttää. Työnantajan on noudatettava tasapuolisuutta lisätyön tarjoamisessa. Työnantajan on hyödynnettävä työehtosopimuksen mukaisia työaikajärjestelyjä täyttääkseen lisätyön tarjoamisvelvollisuutensa. Työtä on tarjottava yleensä 37,5 viikkotuntiin saakka (ks. alasi työehtosopimuksesta viikkotuntimäärä). Ylityötä ei tarvitse tarjota. Työvuorolistat ovat tärkeitä lisätyöoikeuden selvittämiseksi ja korvauksen laskemiseksi. Työntekijä tai hänen valtuuttamansa edustaja voi pyytää työvuoroluetteloja. Ellei se onnistu, apua saa aluehallintovirastosta (AVI). Työnantajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä toimitettava jäljennös työvuoroluetteloista. Luottamusmiehellä on tiedonsaantioikeus yrityksen työsuhteista (ks. alasi työehtosopimus). 4 LISÄ- TYÖ- OPAS Lisätyöoikeuden toteutumista voit itse valvoa. Kirjaa suunnitellut ja tehdyt työtunnit ylös (merkitse kenen aloitteesta suunniteltu työvuoro on muuttunut), tarkista palkkanauhasi ja valvo, että työsopimustunnit vastaavat todellisuutta. Näillä kaikilla voi olla vaikutusta myös muihin työehtosopimuksen etuihin.

5 TYÖNTEKIJÄN OIKEUS LISÄTYÖHÖN Johdanto Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä, työtä on ensisijaisesti tarjottava yrityksen omille osaaikaisille työntekijöille. Vaikka säännös on selkeä, se on aiheuttanut paljon tulkintaongelmia työpaikoilla. Tässä oppaassa annetaan työkaluja tulkintaongelmien ymmärtämiseen ja hallitsemiseen. Tulkintaongelmat ovat monenlaisia. Työnantajapuolen näkemykset osa-aikatyön välttämättömyydestä, laajasta työn järjestämisoikeudesta ja oikeudesta päättää työvoiman laadusta ovat usein ristiriidassa työntekijöiden lisätyövaatimusten kanssa. Kysymys etuoikeudesta lisätyöhön on aiheuttanut ongelmia. Onko pidempään työskennelleillä etusija lisätyöhön suhteessa niihin, jotka on palkattu myöhemmin, vai ovatko kaikki samanarvoisessa asemassa? Entäs millainen on henkilökunnan oikeus lisätyöhön, kun työnantaja on käyttänyt ulkopuolista työvoimaa, kuten vuokratyöntekijöitä tai harjoittelijoita? Saamatta jääneistä lisätunneista voidaan vaatia korvausta jälkikäteen. Tällöin kysymyksiä on herättänyt korvausten laskentatapa. Vaaditaanko työntekijälle työehtosopimuksen mukaista tuntimäärää vai lasketaanko korvaus sen mukaan, mitä tunteja työntekijälle olisi työvuorolistojen perusteella ollut tarjolla? Näitä kysymyksiä ratkotaan tässä esitteessä. Luottamusmies ja työntekijät itse ovat keskeisessä asemassa valvoessaan lisätyöoikeuden toteutumista. Vaikka työnantajalla on velvoite tarjota lisätyötä, käytännössä lisätyöoikeus ei toteudu ilman luottamusmiehen ja työntekijöiden omaa aktiivisuutta. Lisätyötä on siis vaadittava. Ihanteellinen tilanne on, että luottamusmies yhteistyössä työnantajan kanssa sopii lisätyön tarjoamisen pelisäännöistä siten, että huomioidaan myös työehtosopimusten tarjoamat mahdollisuudet työajan järjestelyyn. 5

6 Oikeus lisätyöhön Työsopimuslain 2 luku 5 : Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle: Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 :stä riippumatta. Jos 1 momentissa tarkoitetun työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on annettava tällainen koulutus. Säännös velvoittaa työnantajan tarjoamaan lisätyötä jo palveluksessaan olevalle osa-aikatyöntekijälle ennen uuden työntekijän palkkaamista. Työnantajalla on myös velvollisuus järjestää työntekijälle tarvittavaa koulutusta. Oikeuskäytäntöä: Satakunnan käräjäoikeus : Vastaajayhtiö ei ole luotettavasti näyttänyt, ettei sen palveluksessa jo olleille kantajille olisi voitu työaikajärjestelyjen vuoksi tarjota enemmän työtä kuin heille on tarjottu. Johtopäätös on perusteltu ottaen huomioon uusien työntekijöiden kokonaislukumäärä, toistuva uusien työntekijöiden työhönotto, uusilla työntekijöillä teetetty runsas työtuntimäärä sekä työajan tasoittumisjärjestelmän käyttömahdollisuus. Se, että työnantajalla oli tarve vähintään työntekijän henkilöstömäärään ja se, että jaettavissa ollut kokonaistuntimäärä oli rajallinen, ei anna aihetta toisenlaiseen johtopäätökseen, kun työnantajalla on ollut mahdollisuus työhönottotilanteessa sopia uusien työntekijöiden sopimustunnit ottamalla samalla huomioon velvoitteensa tarjota lisätyötä kantajille. Lisäksi työnantajalla on ollut velvollisuus palauttaa työntekijöiden sopimustilanne entiselleen eli sellaiseksi, kuin se oli ollut ennen vuodenvaihdetta 2008 (osa-aikaistaminen). 6 LISÄ- TYÖ- OPAS

7 Kouvolan hovioikeus : Vastaajayhtiö, joka oli tarvinnut jatkuvasti lisää osa-aikatyöntekijöitä A:lle sopiviin tehtäviin, oli tarjonnut työtä muutamille kymmenille määräaikaisille työntekijöille. Osan kanssa oli tehty useita määräaikaisia sopimuksia. Asiassa oli esitetty ristiriitaista todistelua siitä, olisiko A:lle kyetty järjestämään enemmän lisätyötä, kuin oli tarjottu. Arviointiin vaikutti mm. se, missä määrin muut osa-aikaiset työntekijät olivat halukkaita vastaanottamaan lisätöitä. Vastaajayhtiö ei ollut näyttänyt, että lisätyövoiman palkkaamista ja töiden järjestelyä ei olisi voitu toteuttaa siten, että kantajalle olisi tarjottu mahdollisuus kokoaikatyöhön. Korkein oikeus 2006:49: osa-aikaisella A:lla oli työsopimuslain 2 luvun 5 :n nojalla etusija hänelle lisätyöksi sopivaan tehtävään suhteessa tehtävää (sijaisuuden perusteella) määräaikaisena hoitaneeseen B:hen. Kenelle työtä on tarjottava? Työnantajan on tarjottava lisätyötä kaikille siihen halukkaille oma-aloitteisesti ja mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti. Etusijajärjestystä lisätunteihin työsuhteen alkamisen ajankohdan mukaan ei ole. Kaikki työsuhteessa olevat työntekijät ovat samassa asemassa lisätyön tarjoamisen suhteen. Työnantajan on huomioitava yrityksen työntekijöiden oikeus lisätyöhön, kun palkataan uutta henkilöstöä. Uudet työsopimukset solmitaan sillä tuntimäärällä, joka lisätyöoikeuden toteuttamisen jälkeen jää jäljelle. Helsingin hovioikeus on antamassaan tuomiossa katsonut, että myös ns. tarvittaessa työhön kutsuttaville työntekijöille on ollut velvollisuus tarjota lisätyötä. Helsingin hovioikeus : Uusien työntekijöiden palkkaaminen ei sellaisenaan osoita, että työnantajalla olisi samaan aikaan mahdollisuus tarjota lisätyötä. Työnantajalla on näyttötaakka siitä, ettei palveluksessa jo olleelle työntekijälle olisi voitu työaikajärjestelyjen takia tarjota ollenkaan tai enemmän työtä kuin on tarjottu. Kun yritys oli selvittänyt sillä olleen tarve palkata A:n lisäksi kaksi uutta osa-aikaista työntekijää, oli uusilla osa-aikaisilla työntekijöillä yhtäläinen oikeus lisätunteihin kantajan kanssa. Vahingonkorvaukseen oli oikeus tämän lisäksi palkattujen uusien työntekijöiden tekemien tuntien osalta. 7

8 Turun hovioikeus : Työnantajalla katsottiin olevan velvollisuus tarjota kokoaikatyötä osa-aikaiselle työntekijälleen A:lle vaikka työtä oli niin paljon, ettei A voinut kaikkea sitä tehdä. Yhtiön olisi tullut pyrkiä ratkaisemaan asia lisäämällä A:n työaikaa sekä käyttämällä tasausjärjestelmää ja koulutusta. Työnantaja oli aiheuttanut A:lle korvattavaa vahinkoa, kun hänelle ei tarjottu kokoaikatyötä. Soveltuvuus työhön Lisätyötä on tarjottava kaikille työhön sopiville työntekijöille. Laissa ei ole määritelty tarjottavien työtehtävien laatua. Kyseeseen tulevat siis myös uudenlaiset työtehtävät, mikäli työntekijä soveltuu niihin. Soveltuvuutta arvioidaan työntekijän ammattitaidon, kokemuksen ja työtehtävien perusteella. Myös työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet saattavat olla arvioinnin kohteena. Mikäli työnantaja jättää tarjoamatta työtä soveltumattomuuden perusteella, on työnantajan pystyttävä perustelemaan tämä soveltumattomuus. Kouvolan hovioikeus : Työnantajan ei ole katsottu laiminlyöneen lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan, koska yhtiö on näyttänyt, että työn tarjoamatta jättäminen on johtunut työntekijän vaikeuksista selviytyä työtehtävistään. Työn tarjoamatta jättäminen on työn laatu huomioiden ollut hyväksyttävää työntekijän puutteellisen ammattitaidon takia. Toisinaan myös työpaikalla noudatetut käytännöt ovat vaikuttaneet arviointiin: Vaasan hovioikeus : Yhtiöllä on ollut työnjohtovaltansa nojalla oikeus ratkaista työntekijöidensä määrä ja tarve työaikojen sijoitteluun. Uusien työntekijöiden palkkaaminen ei sellaisenaan ole osoittanut, että työnantajalla olisi ollut mahdollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle. Eri osastoilla työskenteleminen oli liittynyt vain poikkeuksellisiin oloihin ja tuntien lisääminen A:lle olisi tarkoittanut eri osastoilla työskentelemistä yhtä aikaa. A:ta oli pidetty hyvänä työntekijänä, ja hänelle oli tarjottu lisätyötä niin paljon kuin mahdollista. 8 LISÄ- TYÖ- OPAS

9 Halukkuus lisätyöhön Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä, vaikka työntekijä ei olisi ilmoittanut halukkuudestaan lisätyöhön. Tästä huolimatta lisätyöhalukkuus on syytä nimenomaisesti saattaa työnantajan tietoon. Jos työsopimus on työntekijän aloitteesta osa-aikainen tai työntekijä on ilmoittanut työnantajalle, että ei ole halukas lisätyöhön, työtä ei tarvitse tarjota. Työntekijä ei kuitenkaan ole sidottu tähän tilanteeseen - hän voi milloin tahansa ilmoittaa työnantajalle halukkuudestaan lisätyöhön, minkä jälkeen työnantajan tulee tarjota lisätyötä. Työvoiman tarpeen ajallinen kohdistuminen Työnantajan tulee mahdollisuuksien mukaan tarjota lisätyötä omille osa-aikatyöntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisia työaikajärjestelmiä käyttäen. Työnantajalla on oikeus huomioida todellinen tarve työajan sijoitteluun asiakasvirtojen mukaisesti. Mikäli työvoiman tarve kohdistuu ajankohtaan, jolloin myös omat osa-aikatyöntekijät ovat jo työssä, työtä ei luonnollisesti voida tarjota. Koulutuksen järjestäminen Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle koulutuksen, joka on tarpeen uuden työn vastaanottamiseksi. Koulutusvelvollisuuden edellytyksenä on, että se on työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestettävissä. Koulutusvelvollisuus on tavanomaista työhön perehdyttämistä laajempi, mutta kuitenkin melko suppea. Työnantajan on järjestettävä vain alan luonteeseen ja työpaikan kokoon nähden tavanomaista koulutusta. Koulutusvelvoitetta arvioitaessa otetaan huomioon työnantajan käytännölliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen antamiseen sekä työntekijän soveltuvuus koulutukseen ja uuteen työhön. Kouvolan hovioikeus : Työnantaja on ilmoittanut uusien työntekijöiden toimenkuvien olleen kantajan toimenkuvaa laajempia ja koulutusta vaativia. Työnantaja ei ollut näyttänyt, että A:lle olisi tarjottu koulutusta, josta A olisi kieltäytynyt tai että A muutoin olisi ollut haluton osallistumaan koulutukseen. 9

10 Helsingin hovioikeus : Vastaajayhtiö ei työtehtävien laatu huomioiden ollut työntekijän puutteellinen kielitaito huomioiden ollut velvollinen tarjoamaan tehtäviä A:lle. Vastaajayhtiötä ei voitu kohtuudella vaatia järjestämään puutteellisen suomen kielen taidon vaatimaa koulutusta. Tarjottavan työn määrä ja työaikajärjestelyt Osa-aikatyön käsitettä ei ole laissa tarkemmin määritelty. Osa-aikatyönä voidaan siis käsitellä kaikkea sellaista työtä, jossa sopimuksen mukainen työaika on lyhyempi kuin alan työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä. Lisätyötä tulee tarjota työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärään (yleensä 37,5 viikkotuntia) saakka. Velvollisuutta ylityön tarjoamiseen ei ole. Työnantajan on kuitenkin pyrittävä lisätyön tarjoamiseen myös käyttämällä hyväksi työehtosopimuksen mukaista työajan tasoittumisjärjestelmää. Viikkotyöajan enimmäismäärä tiettynä viikkona ei näin ollen rajoitu 37,5 tuntiin, vaan työaika voi joustaa työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa. Työnantajalla on näyttötaakka siitä, ettei jo palveluksessa olleelle työntekijälle ole voitu työvuorojärjestelyin tarjota enempää työtä kuin on tarjottu. Turun hovioikeus : Työnantajalla katsottiin olevan velvollisuus tarjota kokoaikatyötä osa-aikaiselle työntekijälleen A:lle vaikka työtä oli niin paljon, ettei A voinut kaikkea sitä tehdä. Yhtiön olisi tullut pyrkiä ratkaisemaan asia lisäämällä A:n työaikaa sekä käyttämällä tasausjärjestelmää ja koulutusta. Jättämällä tarjoamatta kokoaikatyötä työnantaja oli aiheuttanut A:lle korvattavaa vahinkoa. Poikkeustapauksessa on voitu katsoa, että työtä ei tarvitse tarjota työehtosopimuksen edellyttämään säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka: 10 KKO 2010:5: Työajan tasaamisjärjestelmästä johtuen yhtiö ei olisi käytännössä saanut hyväkseen lisää työpanosta lisäämällä työntekijöiden työaikaa 37,5 tunnista 40 tuntiin. Työntekijät työskentelivät pääosin samanaikaisesti. Työnantaja ei ollut velvollinen tarjoamaan lisätyötä. LISÄ- TYÖ- OPAS

11 LISÄTYÖOIKEUDEN TOTEUMISEN VALVONTA Luottamusmiehen tiedonsaantioikeus Luottamusmiehen pitää pystyä selvittämään, onko työntekijöiden oikeus lisätyötunteihin toteutunut. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoa palkatuista uusista työntekijöistä, heidän lukumäärästään ja tekemistään työtunneista. Usein myös työvuorolistojen hankkiminen on asian selvittämiseksi tarpeellista. Tiedot työsuhteista Yhteistoimintalaki edellyttää, että luottamusmiehelle annetaan pyynnöstä neljännesvuosittain tiedot yrityksen työsuhteista eli selvitys määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määrästä. Työvuoroluettelot Työaikalain 37 :n mukaan työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä luottamusmiehelle. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oikeus pyynnöstä saada kirjallinen selvitys työvuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä. Luottamusmies voi siis työaikalain perusteella vaatia ainakin nähtäväkseen työvuorolistat sen selvittämiseksi, onko osa-aikaisten työntekijöiden oikeus lisätunteihin toteutunut. Mikäli työvuoroluetteloa ei pyynnöstä huolimatta anneta, asiassa voidaan kääntyä aluehallintoviraston puoleen. Työnantajan on viranomaisen pyynnöstä toimitettava tälle jäljennös työaikakirjanpidosta, tasoittumisjärjestelmästä ja työvuoroluettelosta. Työehtosopimusten osana on tarkempia alakohtaisia määräyksiä luottamusmiehen tiedonsaantioikeuksista. 11

12 Työehtosopimukset Työehtosopimuksissa on usein pyritty edistämään lisätyön tarjoamisvelvollisuuden toteutumista työehtosopimukseen otetuilla määräyksillä tai suosituksilla. Kaupan työehtosopimuksen mukaan työpaikkakohtaisesti sopien voidaan ottaa käyttöön eri malleja lisätyön saannin edistämiseksi. Näitä malleja ovat yrityskohtainen työaikatarkastelu, yksilöllinen työaikatarkastelu, henkilöstöpankki tai muu yrityskohtainen järjestely. Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen (15 ) mukaan lisätyötä tulee tarjota 111 tuntiin kolmiviikkoisjaksoa kohti. Työehtosopimuksessa myös suositellaan, että lisätyön tarjoamisen pelisäännöistä sovitaan paikallisesti. Vartiointialan työehtosopimus: Osa-aikaisen työntekijän vähimmäistyöaika määritellään jommankumman osapuolen sitä vaatiessa viimeisten 9 kolmiviikkoisjakson keskimääräisen tuntimäärän perusteella. 12 LISÄ- TYÖ- OPAS

13 SEURAAMUKSET LISÄTYÖN TARJOAMISVELVOLLISUUDEN RIKKOMISESTA Oikeus korvaukseen saamatta jääneistä lisätunneista Mikäli työnantaja ei täytä velvollisuuttaan lisätyön tarjoamiseen, työntekijällä on oikeus vaatia korvausta aiheutuneesta ansionmenetyksestä työsopimuslain 12 luvun 1 :n nojalla. Korvauksen määrä Vaihtoehto 1: työntekijälle olisi voitu järjestää kokoaikatyötä Työnantajan on tarjottava osa-aikatyöntekijälle kokoaikatyötä, jos se on työpaikan olosuhteet huomioiden mahdollista. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. työpaikan koko, aukioloajat, tarve työajan sijoitteluun, tarjolla olevan työn määrä sekä palkattujen uusien työntekijöiden määrä. Jos tämän perusteella päädytään siihen, että kokoaikatyötä olisi voitu tarjota, korvaus voidaan laskea seuraavasti: Työntekijä on työskennellyt 25 tuntia viikossa. Hänelle olisi voitu tarjota kokoaikatyötä (37,5 viikkotuntia). Saamatta jääneet tunnit 37,5 h 25 h = 12,5 tuntia viikossa. Aiheutunut vahinko (ansionmenetys) on saamatta jääneiden tuntien määrä kerrottuna tuntipalkalla. 13

14 Vaihtoehto 2: Työnantajalla on tarjolla yksittäisiä työtunteja Tarjolla saattaa olla myös vähemmän lisätyötä. Lisätyövoimaa on voitu tarvita osittain ajankohtana, jolloin omat osa-aikatyöntekijät jo ovat työssä. Työvuorolistoista voidaan selvittää, onko uusien työntekijöiden palkkaamisella loukattu lisätyöoikeutta. Yksinkertaistettu esimerkki: Mari ja Mikko ovat vakituisia osa-aikatyöntekijöitä. Petra ja Laura ovat uusia työntekijöitä. Työvuorot Ma Ti Ke To Pe La Su Mari v v Mikko v v Petra v Laura v v v v Ma Petran tunnit tarjottava Marille tai Mikolle. Ti Petran tunnit ja tarjottava Marille tai Mikolle Ke Petran tunnit tarjota Marille tai Mikolle. To Petran tunnit tarjottava Marille (Mikko on jo työssä) Pe Lauran tunnit tarjottava Marille ja/ tai Lauran tunnit tarjottava Mikolle. La Petran tunnit tarjottava Marille ja/tai Petran tunnit tarjottava Mikolle. Lauran tunnit tarjottava Marille ja/tai Lauran tunnit tulee tarjota Mikolle. Su Petran tunnit tarjottava Marille tai Mikolle. Lauran tunnit tarjottava Marille tai Mikolle. LISÄ- TYÖ- OPAS

15 Erityistilanteita Lomautettu työntekijä Lomautetulla työntekijällä on etuoikeus työhön ennen lisätyön tarjoamista Määräaikaiset työntekijät Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä sopimuskauden ajan KKO 2006:49: Määräaikaisuuden jatkaminen rinnastetaan uuden työntekijän palkkaamiseen. Työnantaja rikkoo lisätyön tarjoamisvelvoitettaan vakinaistaessaan määräaikaisen työntekijän. Työnantajalla on takaisinottovelvoite Etusija työn saamiseen on työnantajan palveluksessa olevilla osa-aikaisilla työntekijöillä. Tarvittaessa työhön kutsuttava (ns. extrat, reservityöntekijät) Helsingin hovioikeus : Osa-aikaiset työntekijät ovat olleet ns. tarvittaessa työhön kutsuttavia. Yhtiöllä on ollut velvollisuus tarjota heille lisätyötä. Asiaan ei vaikuta se, että osaaikaisten työntekijöiden kanssa ei ole sovittu vähimmäistyöajasta. Työharjoittelijat ym. Ei kyse lisätyövoiman tarpeesta, jos työtä teetetään koulutuksellisin perustein. Mikäli työsuhde jatkuu harjoittelun päätyttyä, työnantaja rikkoo lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan. Itä-Suomen hovioikeus S 94/148: Työnantajalla oli ollut laillinen peruste toisen työntekijän irtisanomiseen ja toisen työntekijän osa-aikaistamiseen. Ottamalla työharjoittelijan suorittamaan opiskeluunsa kuuluvaa harjoittelua työnantaja ei ole laiminlyönyt takaisinottovelvollisuuttaan tai velvollisuutta lisätyön tarjoamiseen. Harjoittelun päätyttyä harjoittelijaksi otettua työntekijää on pidettävä uutena työvoimana. Tältä ajalta työnantajan olisi tullut ensisijaisesti tarjota lisätyötä jo palveluksessaan olevalle osa-aikatyötä tekevälle kantajalle. 15

16 Vuokratyöntekijä PAMin näkemyksen mukaan vuokratyövoiman käytöllä loukataan osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta lisätyöhön. Keski-Suomen käräjäoikeus rinnasti vuokratyöntekijän käytön uuden työntekijän palkkaamiseen. Asiasta ei ole ylempien oikeuksien ratkaisuja, joten oikeustila on edelleen epäselvä. Keski-Suomen käräjäoikeus : Työnantaja oli ABC-asemalla käyttänyt runsaasti ulkopuolisia vuokratyöntekijöitä, jotka oli sijoitettu suoraan 3-viikkoisjakson työvuorolistoille ohi lisätyötä haluavien omien osa-aikatyöntekijöiden. Käräjäoikeus katsoi, että olisi TSL 2:5 :n tavoitteiden kanssa ristiriidassa, mikäli työnantaja saisi käyttää harkintansa mukaan vuokratyövoimaa välittämättä omien osa-aikaisten työntekijöidensä lisätyön tarpeesta ja lisätyön osa-aikaisille työntekijöille mahdollistamasta ansiotason noususta. TSL 2:5 :ää on tulkittava siten, että säännös koskee myös vuokratyövoimaa: mikäli lisätyöhön on käytettävissä siihen soveliaita työnantajan palkkaamia osa-aikaisia työntekijöitä, lisätyötä on tarjottava ensin heille. Suositeltavaa on, että yrityksissä sovittaisiin lisätyön tarjoamista ja vuokratyön käyttöä koskevista pelisäännöistä siten, että lisätyötä tarjottaisiin ensin omille työntekijöille. Joissakin yrityksissä on näin meneteltykin. 16 LISÄ- TYÖ- OPAS

17 LISÄ- TYÖ- OPAS

18

19

20 Lisätyötä tarjolla vaadi omasi! Työsopimuslain 2:5 mukaan osa-aikaisella työntekijällä on oikeus saada lisätyötä, kun työnantajalla on tarjolla kokoaikatyötä tai ylimääräisiä työtunteja. Lisätyöoikeuden toteutumisen valvontaan pystyt itse vaikuttamaan parhaiten. Kirjaa suunnitellut ja tehdyt työtunnit ylös (merkitse kenen aloitteesta suunniteltu työvuoro on muuttunut), tarkista palkkanauhasi ja vaadi sinulle kuuluvia tunteja. Näillä kaikilla voi olla vaikutusta myös muihin työehtosopimuksen etuihin. Jäsenyys ja liittyminen: Jäsenten työsuhdeasiat: Työttömyysturva: Liity jäseneksi: Lähetä postia: Klikkaa: