VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013 VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Vuoden 2013 vuosiväliraporttien yhteenveto Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Vesa Kalliomäki Arja Puustinen Päivi Valkama Tarja Nieminen Jukka Niemi

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Raporttien käsittely ja seurantatiedot... 2 3. Johtopäätökset... 2 4. Alakohtaiset yhteenvetoraportit... 4 Vuosiväliraportti auto- ja kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilusta 2013... 5 Vuosiväliraportti kaupan alan työnjohtokoulutuskokeilusta 2013... 19 Vuosiväliraportti kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilusta 2013... 36 2

1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013 Työnjohtokoulutuskokeilun tavoite on kehittää työelämän työnjohto-osaamisen tarpeiden mukaista koulutusta, joka tuottaa oman alan ammattitaidon tai ammatillisen tutkinnon ja riittävän työkokemuksen hankkineille henkilöille työnjohtotehtävissä tarvittavia ja ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja ja siten tukee siirtymistä työnjohtotehtäviin. Erityisenä tavoitteena on tuottaa työnjohtokoulutukseen vaihtoehtoisia toteutusmuotoja ja opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja ja kouluttautumistapoja. Työnjohtokoulutuskokeilu on aloitettu Opetushallituksen antaman kokeiluohjelman mukaisesti vuonna 2009 kokeiluluvan saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Taulukossa 1 on työnjohtokoulutuskokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät. Opetushallitus on myöntänyt Tampereen ammattiopistolle ja Pirkanmaan aikuisopistolle (oppilaitosten yhdistymisen jälkeen 1.1.2013 alkaen käytetään nimeä Tampereen seudun ammattiopisto Tredu) koulutuskokeilun valtakunnallisen koordinointitehtävän. Tehtävään kuuluu yhteenvetoraportin laatiminen kaikista koulutuskokeilussa mukana olevista koulutuksen järjestäjien antamista väliraporteista. Taulukko 1. Koulutuksen järjestäjät, kokeilevat yksiköt ja kokeilukoulutuksen yhteyshenkilöt (suluissa on merkintä lyhenteestä, jotka koulutuksen järjestäjästä käytetään jatkossa tässä raportissa) sekä raportoidut toimialat Koulutuksen järjestäjä Yhteyshenkilö Työnjohtokoulutusta kokeilevat toimialat 1. Ammattienedistämislaitossäätiö (AEL) Kehityspäällikkö Niina Salminen jaana.gabrielsson@ael.fi 2. Helsingin kaupunki (Heltech) Osastonjohtaja Toimi Keinänen toimi.keinanen@edu.hel.fi 3. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (Mercuria) Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta minna.saari@mbs.fi 4. Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (KEUDA) Lehtori Päivi Lindstedt jani.jarvinen@keuda.fi 5. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSAO) vs. koulutusjohtaja Juha Aliranta juha.aliranta@osao.fi 6. Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY) Johtava rehtori Antti Lahti antti.lahti@sasky.fi 7. Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) Koulutuspäällikkö Marko Haataja marko.haataja@sakky.fi 8. Svenska Österbottens förbund för utbilding och kultur (Yrkesakademin) 9. Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu 10. Turun kaupunki / Turun ammatti-instituutti (TAI) Avdelningschef Boris Ståhl kim.byholml@yrkesakademin.fi Koulutuspäällikkö Vesa Kalliomäki vesa.kalliomaki@tampere.fi Hankekoordinaattori Matti Haapanen matti.haapanen@turkuai.fi 11. Työtehoseura ry (TTS) Koulutuspäällikkö Aarno Lybeck aarno.lybeck@tts.fi Autoala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Kaupan ala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kone- ja metalliala Autoala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kuljetusala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kuljetusala 1

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013 2. Raporttien käsittely ja seurantatiedot Tämä raportti on yhteenveto työnjohtokoulutuskokeilussa mukana olevien koulutuksen järjestäjien toimittamista vuosiväliraporteista. Opetushallitus on antanut yhteiset ohjeet kirjallisesti väliraportin rakenteelle ja sisällölle. Seurantatiedot on kerätty e-lomakkeella. Taulukko 2. Vuoden 2013 seurantatietojen yhteenveto kaikilta koulutusaloilta SEURANTATIEDOT Yhteensä Auto Kauppa KoMe Kuljetus Vuonna 2013 aloittaneet opiskelijat 470 100 160 99 111 Sukupuoli 2013 aloittaneista Nainen Mies Koulutusmuodot/opiskelija 2013 aloittaneista Oppisopimus Omaehtoinen Keskeyttäneiden opiskeliojidan lkm vuonna 2013 154 316 6 94 126 34 9 90 13 98 294 90 52 53 99 176 10 108 46 12 53 20 16 10 7 Valmistuneet vuosina 2009-2013 614 86 285 184 61 3. Johtopäätökset 3.1. Kokeilukoulutuksen työelämävastaavuus ja opetussuunnitelmien laatu Raporttien perusteella opetussuunnitelmien sisältö, painopisteet ja rakenne vastaavat hyvin työelämän odotuksia ja vaatimuksia. Koulutuksenjärjestäjät ovat keränneet palautetta koulutuksen eri osa-alueilta omilla palautejärjestelmillään. Palautetietoja on hyödynnetty opetussuunnitelmien kehittämistyössä ja koulutuksen sisältöjen painotusten muuttamisessa. Useimmat koulutuksenjärjestäjät kertovat opetussuunnitelmien tuottamisen olleen koko kokeilun ajan jatkuva prosessi, jolloin suunnittelussa on ollut mahdollista huomioida opiskelijoiden ja työelämän tarpeet sekä kuljettaa tiivistä yhteyttä työssäoppimisen ja lähijaksojen välillä. Useat koulutuksenjärjestäjät raportoivat ohjausryhmätyöskentelystä, jonka on myös koettu olevan yksi vahva työelämävastaavuuden perusta. Projektiopiskeluna toteutetut kehittämishankkeet ovat hyvin työelämävastaavia, koska niistä on sovittu kullakin työpaikalla aina erikseen. Ammattiosaamisen näyttöjen vastaanotossa on keskusteltu aina kehittämishankkeiden onnistumisesta ja työelämävastaavuksista. Koulutuksen järjestäjien saaman palautteen perusteella opiskelijoiden valmiudet työnjohdollisiin tehtäviin ovat pääsääntöisesti hyvät. 2

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013 3.2. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvionnissa Työelämäyhteistyö on kiinteä osa koulutuskokeilua. Se vaihtelee koulutuksittain ja yrityksittäin. Työelämäyhteistyö toteutuu jollain tavalla koulutuksen kaikissa vaiheissa: koulutuksen alkuvaiheessa ( valinnat ja henkilökohtaistaminen), ohjausryhmätyöskentelyssä, koulutuksen suunnittelussa ja ammattiosaamisen näyttöjen arvionneissa, toteutuksessa, työpaikkakäynneillä, kehittämistehtävien arvionneissa. Työelämäyhteistyöhön vaikuttaa yrityksen sitoutuneisuus ja erikoisesti tarve työnjohto-osaamiselle on yksi suuri motivaation lähde. 3.3. Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset toteutetussa koulutuksessa Parhaimmillaan työssäoppiminen toteutuu siten, että jo hakautumisvaiheessa on selvitetty työpaikan soveltuvuus eli se, että opiskelijalla on mahdollisuus päästä osoittamaan koulutuksen perusteissa olevia osaamisalueita ja työpaikka on soveltuva näyttöjen antamiseen. Jos näin ei ole, selvitetään onko opiskelijalla työnkierron tai muiden järjestelyiden avulla mahdollisuus päästä koulutuksen aikana tekemään ammattitaitovaatimusten ja arvioinnin kriteereiden mukaisia työtehtäviä. Tavoitteena on siis, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus jatkuvaan tai säännölliseen työssäoppimiseen työnjohdollisissa tehtävissä joko omissa työtehtävissä tai työnkierron avulla järjestetyissä tehtävissä. Heikommassa asemassa ovat opiskelijat, jotka toimivat ei-työnjohdollisissa tehtävissä ja työpaikkaohjaaja ei syystä tai toisesta tue opiskelua. Jotkut työntantajat eivät pysty mahdollistamaan työssäoppimista niihin kaikkin työtehtäviin, joita opetussuunnitelmaan on sisällytetty. Tämä näkyy myös oppimistuloksissa. Työssäoppimisen ohjaustarve vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Jotkut koulutuksenjärjestäjät ovat järjestäneet työpaikkaohjaajille koulutusta ja perehdyttämistä. 3.4. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen Henkilökohtaistaminen toteutuu koulutuksen kaikissa vaiheissa (hakeutuminen, toteutus ja ammattiosaamisen näytöt). Vaikka henkilökohtaistamista pystyttäisiinkin tekemään ja aikaisempaa osaamista tunnistamaan ja tunnustamaan, niin silti monet opiskelijat ja heidän työantajansa haluavat opiskelijan päivittävän tietojaan tietopuolisessa opetuksessa. Yksittäisiä koulutuksen osia on raporttien perusteella tunnustettu. Itsenäinen opiskelu ja työssäoppiminen on helpompi henkilökohtaistaa. Henkilökohtaistamisella ei ole käytännössä vaikutusta koulutuksen kestoon. 3.5. Koulutuksen vaikuttavuus Yleisesti koulutuksen järjestäjät raportoivat koulutuksen positiivisista vaikutuksista koulutettavien osaamisen kehittymiseen. Se, mitä kukin vaikuttavuudella tarkoittaa, ja miten sitä mittaa vaihtelee hieman. Osa kerää numeerista palautetta ja osa suullista / laadullista koulutuksen päättyessä. Usea koulutuksen järjestäjä raportoi, että koulutuksen aikana tai sen päättyessä opiskelija on edennyt urallaan, työn vaativuus tai vastuullisuus on lisääntynyt tai henkilö on nimetty esimiestehtävään. Opiskelijoiden oman palautteen mukaan koulutus on antanut paljon eväitä lähiesimiehenä työskentelyyn, uusia näkökulmia ja osaamista, joka näkyy omassa työssä. Myös arvostus omaan osaamiseen on lisääntynyt, oma esimiesrooli vahvistunut ja 3

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013 koulutuksessa käydyt asiat on suoraan hyödynnetty käytännön toiminnassa. Työpaikkaohjaajat antavat samansuuntaista palautetta. Tältä osin on todettava, että koulutuksen vaikuttavuus vaikuttaa raporttien perusteella erittäin hyvältä. 4. Alakohtaiset yhteenvetoraportit Liitteet Liite1. Yhteenveto auto- ja kuljetusalan vuosiväliraporteista 2013 Liite 2. Yhteenveto kaupan alan vuosiväliraporteista 2013 Liite 3. Yhteenveto kone- ja metallialan vuosiväliraporteista 2013 4

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Auto- ja kuljetusala Vuosiväliraportti auto- ja kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilusta 2013 Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Tarja Nieminen 5

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala 1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeilun käytännön toteutukseen kuljetusalalla on lähtenyt mukaan viisi koulutuksen järjestäjää (suluissa lyhenne, jota ko. koulutuksen järjestäjästä käytetään myöhemmin): - Turun kaupunki / Turun ammatti-insituutti (TAI) - Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) - Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) - Työtehoseura ry (TTS) - Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (Keuda) Autoalalla on lähtenyt mukaan kokeiluun kolme koulutuksen järjestäjää: - Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) - Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto (PAIKO, 1.1.2013 alkaen Tampereen seudun ammattiopisto Tredu) - Ammattienedistämislaitossäätiö (AEL) Raportin tiedot on koottu koulutuksen järjestäjien vuosiväliraporteista. Arviointitiedot oli muutamalla koulutuksen järjestäjällä yhdistetty kaikkien kokeilualojen yhteiseksi raportiksi, jolloin alakohtaista tietoa oli vaikea eritellä. Kuljetusalalla oli vuoden 2013 loppuun mennessä aloittanut 310 opiskelijaa (2012: 199); oppisopimuk-sella 150 ja omaehtoisessa koulutuksessa 160. Valmistuneita oli 61 (2012: 59) ja keskeyttäneitä 59 (2012: 55). Autoalalla aloittaneita oli 301(2012: 201); oppisopimuksella 273 ja omaehtoisessa koulutuksessa 28. Valmistuneita oli 86 (2012: 38) ja keskeyttäneitä 57 (2012: 15). Auto- ja kuljetusalalla on toiminut aktiivisesti koulutuksen järjestäjien välinen vertaiskehittämisryhmä, mikä on kokoontunut vuoden 2013 aikana verkostotapaamiset mukaan lukien 4 kertaa. Vertaiskehittämisryhmän tavoitteena on ollut mm.: helpottaa jokaisen koulutuksen järjestäjän väliraportin tekemistä 6

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala yhdessä keskustelemalla päästään pintaa syvemmälle ja saadaan omaan toteutukseen laajempaa näkemystä ja ideoita. saadaan realistinen kokonaiskuva raportointiin (anonymiteetti, puhutaan asioista omilla nimillään) avoin keskustelu haasteista ja kehityskohteista. toisen koulutuksen järjestäjän näkemys omasta toiminnasta (eräänlainen koulutusalan sisäinen auditointi) Vertaiskehitysryhmän toiminta on koettu tärkeäksi sekä mielekkääksi ja se on antanut toivottavaa piristystä työlle. Keskeisiä yhteiskehittämisen kohteita ovat olleet henkilökohtaistamisen ja opiskelun alussa toteutetun ryhmäytymisen uudet toteutusmuodot. Lisätavoitteiksi vuodelle 2014 on asetettu yhteisten opintomateriaalien kehittäminen, verkko-opetuksen eri muotojen kehittäminen ja valinnaisten opintosisältöjen suunnittelu ja kehittäminen kunkin koulutuksen järjestäjän omien vahvuusalueiden pohjalta ja niiden tulosten tarjoaminen yhteiseen käyttöön. 2. Arviointitiedot 2.1. Kokeilukoulutuksen työelämävastaavuus ja opetussuunnitelmien laatu Kokeilukoulutusta on toteutettu koulutuksen järjestäjäkohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Pääpaino on ollut työnjohdollisten ja esimiesvalmiuksien opiskelussa sekä työssä oppimisella. Muiden alojen kanssa on toteutettu yhteisiä koulutuksen osia erityisesti työnjohdollisissa osioissa. Opetussuunnitelmia on muokattu opiskelijapalautteen perusteella. Opetussuunnitelmien kehittämisessä on keskitytty jaksojen ja aiheiden sijoitteluun siten, että ne tukisivat mahdollisimman hyvin työssä oppimista ja huomioisivat oppimiseen vaadittavan ajan. Useammalla koulutuksen järjestäjällä opetussuunnitelma on muokattu modulaariseksi, mikä tukee kokonaisuuden parempaa hahmottamista sekä uusien opiskelijoiden joustavampaa sisäänottoa ja opiskelija-arvioinnin ajantasaisuutta. Osa koulutuksen järjestäjistä kokee pidemmällä olevien opiskeiljoiden tukevan myöhemmin aloittaneiden opiskelua ja jatkuvan aloituksen hyvänä asiana, osa puolestaan näkee jatkuvan sisäänoton haasteellisena opettajan ja opiskelijan kannalta. Osa koulutuksen järjestäjistä on laatinut opetussuunnitelman tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Asiantuntijoiden ja amk-lehtoreiden aikataulujen sovittelussa on ollut haasteita ja joustoa on vaadittu. 7

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala Oppimistulosten työelämävastaavuus: Koulutuksen järjestäjien saaman palautteen perusteella opiskelijoiden valmiudet työnjohdollisiin tehtäviin ovat pääsääntöisesti hyvät. Oppimistuloksiin vaikuttavat työnantajan ja työpaikkaohjaajan sitoutuminen sekä opiskelijan työtehtävät. Työnjohdollinen toiminta osan koetaan vastaavan työelämän vaatimuksia erittäin hyvin ja tukee sekä vahvistaa monipuolisia esimiestaitoja jo työnjohtotehtävissä toimineillekin. Opiskelijoiden antamat näytöt ja etäopiskelutehtävät ovat kohdistuneet aitoihin työtehtäviin työpaikoilla. Oppimistuloksissa on havaittavissa, että ne opiskelijat pärjäävät erityisen hyvin, jotka joutuvat käytännön työtehtävissään osallistumaan esimerkiksi kustannusseurantaan tai esimiestyöhön ja työnantaja on sitoutunut koulutukseen. Kehittämistehtävissä hyvin pärjänneet ovat saaneet arvostusta ja huomiota tehtävällään työtai työssäoppimispaikallaan, vaikka opiskelija olisi oma-aloitteisesti lähtenyt koulutukseen ilman työnantajan sitoutumista. TTS: Tutkinnon perusteita valmisteleva ryhmä voisi ottaa myös kantaa aiemmin koulutuksenperusteissa olleen Kaluston huolto ja korjaus osion osalta, olisiko se hyvä palauttaa osaksi perusteiden sisältöä työnjohdon ja yritystalouden näkökulmasta katsottuna. Miten/mitä näyttötutkintoon siirtyminen vaikuttaa koulutuksen työelämävastaavuudelle? Sakky: Näyttötutkintojärjestelmä nykyisellään voi tuoda kankeutta ja hitautta sekä turhaa byrokratiaa tutkintotilaisuuksien osalta. Tutkintotilaisuuksissa edellytetyt työtehtävät ovat hektisiä ja niiden ennekointi tutkintotilaisuuksia varten voi olla haastavaa, kun taas nykymallissa ei edellytetä kolmikannan tiukkaa läsnäoloa ennakkoilmoittautumisineen (10 päivää). Keuda: Näyttötutkintoon siirtyminen ei Keudan aikuisopiston koulutusmallissa tule juurikaan vaikuttamaan koulutuksen työelämävastaavuuteen, koska nykyinen toteutusmalli mahdollistaa seuraavat vahvasti aikuisten näyttötutkintoon liittyvät seikat: monimuotoisuus koulutuksen toteutuksessa, yritysyhteistyön toteutuminen, tutkinnon arviointi 3-kantaisesti. Opiskelijapalautteen mukaan koulutuksen parasta antia ovat olleet Talouden suunnittelu ja seuranta sekä Työnjohdolliset taidot, joten niiden poistaminen vaikuttaisi koulutuksen työelämävastaavuuteen. Keuda: Palautteiden mukaan seuraavat opintojen osat vaativat painopisteen muuttamista: Asiakaspalvelu -> enemmän etä/työssäoppimista, Varastotoiminta -> enemmän kuin 10 ov, Työnjohdolliset taidot -> kaivattiin lisää esimerkkejä ongelmatilanteista/työelämän tilanteista. Tredu: Opiskelijoiden mielestä lähipäivien määrän vähentäminen vaikuttaisi erittäin haitallisesti työelämävastaavuuteen. Näyttötutkintoon siirtymisellä ei pitäisi olla mitään vaikutusta työelämävastaavuuteen, jos tutkinnon perusteet tehdään työelämän tarpeita vastaavaksi. 8

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala Työnjohdollista osuutta ei voi vähentää työelämävastaavuuden kärsimättä, sen sijaan kieli- ja atk-opintoja voidaan vähentää. Mitä koulutuksesta ei voi missään nimessä ottaa pois, jotta työelämävastaavuus säilyy? Sakky: Opetussuunnitelma on nykyisellään hyväksi todettu, eikä siitä voi ottaa mitään pois. Tosin ei kannata lisätäkään. TTS: Erityisesti vuonna 2013 aloittaneet opiskelijat ovat maininneet tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi oman ajankäytön hallinnan ja talousosaaminen. Nämä seikat ovat tulleet esiin lähen poikkeuksetta jokaisen hops-keskustelun yhteydessä. Asiakaspalveluosaaminen on kaikilla oman arvioinnin pohjalta suhteellisen hyvällä tasolla, mutta ulkomaisten asiakkaiden kanssa asioitaessa yli 40-vuotiailla alkaa olla ongelmia kielitaidon kanssa. 2.2. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Työelämän mukana olo vaihtelee koulutuksittain ja yrityksittäin. Yleistäen voidaan sanoa, että työelämän edustajat ovat olleet kokeilussa mukana sen kaikissa vaiheissa. Työelämän rooli näkyy vahvasti ohjausryhmissä ja asiantuntijaryhmissä sekä asiakkuusvastaavien kontakteissa, joissa koulutuksen toteutusta suunnitellaan ja arvioidaan. Työpaikkakäynnit nähdään tärkeinä työelämän ja koulutuksen järjestäjän väliselle vuoropuhelulle. Työelämän asiantuntijoita hyödynnetään luennoitsijoina sekä näyttöjen ja kehittämistehtävien arvioijina. Saatua palautetta on hyödynnetty koulutuksen kehittämisessä. Työelämäyhteistyöhön vaikuttaa yrityksen sitoutuneisuus koulutukseen ja tarve työnjohtoosaamiselle nähdään suurimpana motivaationa. Vuonna 2013 aloitettiin yhdelle yritykselle suunnatut koulutukset Turussa (Vähälä Yhtiöt) ja Tampereella (Autotalo Laakkonen) ja näistä on saatu positiivista palautetta. Työnantajan toiveesta, erityisesti ympäri Suomea tulevista opiskelijoista johtuen, koulutuksen lähiopetuksen määrä on 16-17 päivää (muut ryhmät 33-47 päivää). Ohjausryhmiltä ja/tai työnantajilta saadun palautteen mukaan ammattikorkeakouluyhteistyön ja opintojen hyväksilukemisen maksimointi jakaa mielipiteitä. AEL: Työelämän edustajien selkeä toive opetussuunnitelman työelämävastaavuuteen on ollut esimiestaitojen painottaminen opetussuunnitelmissa. Ohjausryhmässä on korostunut voimakkaasti ja toistuvasti se, että teknisen teoriaosaamisen kehittäminen tai opintojen hyväksilukemisen maksimointi ammattikorkeakouluissa eivät ole yritysten tarpeiden kannalta keskeisiä 9

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala tavoitteita. TAI: Koulutuksen (Vähälä Yhtiön ryhmä) toteutumisen taustalla on aiemman ryhmän saama näkyvyys, onnistunut markkinointi ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa toteutettu läheinen yhteistyö. Vähälä-yhtiöiden kanssa käydyissä suunnittelukeskusteluissa korostui ammattikorkeakoulun tarjoaman jatkokoulutusmahdollisuuden tarjoama etu ja työpsykologian vahvan osaamisen hallinta. Näyttötutkintoon siirtymisellä ei yleisesti ottaen nähdä suurta vaikutusta työelämäyhteistyön toteutumiseen, joskin työnantajan rooli korostuu entisestään. Keuda: Haasteellisina tutkinnonosina työssäoppimista ja tutkintotilaisuutta ajatellen ovat esimiestoimintaan liittyvät työnjohdollinen toiminta, sekä talouden suunnittelu ja seuranta. Näiden tutkinnonosien osalta tulee työnantajan rooli ja koulutuksessa mukanaolo suureen rooliin -> opiskelijan tulee saada oikeita työssäoppimismahdollisuuksia em. tutkinnonosiin omalla työpaikallaan. 2.3. Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Työssäoppimisen ohjaustarve vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Oppisopimusopiskelussa korostuu yrityksen sitoutuminen työssäoppimisen ohjaukseen. Työssäoppimisen suunnitelmallisuutta on lisätty muun muassa erilaisin tehtävin ja oppilaitoksen puolesta ohjausta ja tukea ohjaukseen on tehostettu. Työssäoppimistehtävät ovat yleensä konkreettisia työtoimintaan liittyviä tehtäviä, joiden tekemiseen opiskelijat voivat saada työpaikkaohjaajan tukea. Koulutuksen loppuvaiheessa työssäoppimisen osuus on merkittävä yritykseen suunnattavan kehittämistyön yhteydessä. Opiskelijat eivät ole keskenään tasa-arvoisia työssäoppimisen toteutumisen suhteen. Pääosin työssäoppiminen tapahtuu suunnitelman mukaisesti ja työtehtävät mahdollistavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Heikommassa asemassa ovat opiskelijat, jotka toimivat eityönjohdollisissa tehtävissä, joilla on sitoutumattomat työpaikkaohjaajat ja työpaikka ei syystä tai toisesta tue opiskelua. Jotkut työnantajat eivät pysty tarjoamaan niitä työtehtäviä, joita opetussuunnitelmaan on sisällytetty ja työssäoppimisjaksoilla tehdään samoja töitä kuin ennenkin. Tämä asettaa haasteita koulutuksenjärjestäjälle ja esimerkiksi talousasioita joudutaan simuloimaan. Työpaikkaohjaajatoimintaa tulee kehittää edelleen. Haasteena nähdään, että työnantajat näkevät asian tärkeäksi, mutta eivät panosta asian kehittämiseen riittävästi. Työpaikkaohjaajien sitouttaminen on koettu haastavaksi. Jotkut koulutuksen järjestäjät hyödyntävät oppimispäiväkirjaa työssäoppimisen seurannassa, jolloin opiskelijat sekä heidän työpaikkaoohjaajansa joutuvat systemaattisemmin huomioimaan työssäoppimisjaksolle ase- 10

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala tetut tavoitteet. Työpaikkaohjaajien mukaan opiskelijat ovat hyvin eritasoisia ja osa toimii jo valmiiksi työnjohdollisissa tehtävissä, jolloin työssäoppimisen toteuttaminen on oman työn ohessa helppo toteuttaa. Ei-työnjohdollisissa tehtävissä toimiville taas on hankalampi järjestää tutkinnon perusteiden vaatimaa työssäoppimista. Myös työpaikan vaihtaminen tai mahdollinen työttömyys kesken koulutuksen on haasteellista sekä opiskelijalle että ohjaavalle opettajalle. Työttömien työssäoppimisjaksojen järjestäminen on haasteellista. Keskustelua onkin herättänyt se, soveltuuko työttömille työssäoppimista korostava toteutus. Harjoittelupaikalle tulisi tarjota myös selkeämpi hyöty opiskelijan ohjauksesta. Työssäoppimis- ja näyttötehtävillä on kehitetty omaa organisaatiota ja palaute opiskelijoilta sekä työnantajilta on ollut positiivista. Näyttötehtävinä opiskelijat ovat laatineet erilaisia selvityksiä ja tehneet kehittämistöitä omalle organisaatiolleen. Työssäoppimistehtävät toimivat monelle omaehtoisesti koulutukseen lähteneelle hyvänä mahdollisuutena omassa organisaatiossaan osoittaa osaamistaan ja potentiaaliaan työnjohdollisiin tehtäviin. Työpaikkaohjaajien osaaminen nähdään riittävänä, mutta haasteeksi muodostuvat työkiireet ja sitoutumattomuus koulutukseen ja/tai ohjaukseen. Työpaikkaohjaajille on järjestetty ohjaajakoulutuksia huonolla osallistumisprosentilla, joten koulutus on järjestetty työpaikkakäyntien yhteyteen. Työssäoppimisen toteutumisen osalta näyttötutkintoon siirtymisellä ei nähdä suurta vaikutusta, koska henkilökohtaistamisprosessi toteutuu kokeilussa pitkälti näyttötutkintojärjestelmän mukaisena. Työpaikkaohjausta tulee kuitenkin kehittää, koska työssäoppimisella on näyttötukinnossa suurempi rooli sen lisääntyvän määrän vuoksi. 2.4. Koulutuksen henkilökohtaistamisen toteutuminen (erityisesti työssäoppimismahdollisuuksien ja aikaisemmin hankitun osaamisen mukaan) Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää opiskelijan ennalta saavutetun ammattitaidon määrittämisen, suunnitelman puuttuvan osaamisen hankkimisesta sekä ohjaustarpeen kartoituksen. Suunnitelmaan kuuluu lisäksi työssäoppimisen sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen suunnitelma, mistä keskustellaan työssäoppimispaikan kanssa. Aiemmin hankittu osaaminen on monen opiskelijan kohdalla pirstaleista, jolloin tunnistettu ja tunustettu osaaminen sisältyy osaksi kokonaista koulutuksen osaa. Monessa tapauksessa opiskelijat ovat olleet halukkaita osallistumaan opintoihin, vaikka osaamista olisikin voitu tunnistaa. Usea opiskelija on edennyt urallaan kuljettajasta tai mekaanikosta työnjohtotehtäviin ja tietopohja on usein puutteellista ja hajanaista. Koulutuksen osat toteutetaan usein päällekkäin, jolloin lähipäivistä on haastavaa antaa vapautuksia. Pidempiä lähipäiviä (8 t) hyödyntämällä voidaan toteuttaa henkilö- ja ryhmäkoh- 11

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala taista eriyttämistä lähipäivien aikana paremmin. Kehittämishankkeissa henkilökohtaistaminen pystytään parhaiten ottamaan huomioon mm. työn laajuuden tai vaativuustason kohdalla. Itsenäiset opinnot ja työssäoppiminen on helpompi henkilökohtaistaa. Henkilökohtaistamisella ei ole käytännössä ollut vaikutusta koulutuksen kestoon. Usealla koulutuksen järjestäjällä kokeilukoulutuksen perusohjelman lähiopetuspäivien määrä ei pidä sisällään esimerkiksi kieli- tai tietotekniikan opetusta vaan niiden määrä riippuu opiskelijan henkilökohtaisesta tarpeesta. Auto- ja kuljetusalan vertaiskehittämisryhmässä henkilökohtaistamisen toteutuminen ja sen kehittäminen on olennaisessa roolissa vuoden 2014 aikana. Useampi koulutuksen järjestäjä tai työnantaja ei näe ennakko-osaamisvaatimusta tarpeellisena vaan henkilökohtaistamisen kautta tulisi huomioida aikaisempi osaaminen ja tarvittavan osaamisen hankkiminen valmistavan koulutuksen aikana. Pääpaino ammattitaidon hankkimiseen painottuu työssäoppimisen suunnittelulle ja toteutukselle, missä työnantaja on aktiivisesti mukana.. 2.5. Koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen Opiskelijoille teetettävät kartoitukset työnjohdollisista taidoista ennen ja jälkeen koulutuksen antavat ymmärtää, että koulutuksen vaikuttavuus koulutettavien osaamiseen on melko hyvä. Kehittämistehtävistä on saatu hyvää palautetta, sillä tehtävä on kehittänyt koko työyhteisöä ja se on haastanut hyvällä tavalla opiskelijaa. Kehitystyön tulokset esitellään pääsääntöisesti myös työpaikalla, jolloin panostus sen tekemiseen niin, että siitä on aidosti hyötyä, on ollut suurempi. Lainsäädännön osaamisen ja tiedon etsimistaitojen lisääntyminen koetaan erittäin tärkeäksi tältä osin jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Opiskelija- sekä työnantajapalautteen perusteella opiskelijat ovat koulutuksen myötä kasvaneet henkisesti ja muun muassa esiintymisvarmuus, auktoriteetti, itseluottamus ja yhteistyövalmiudet ovat parantuneet. Koulutuksen vaikuttavuudeksi voidaan myös lukea koulutuksessa käytettyjen eri menetelmien käyttöön ottamisen opiskelijoiden työpaikoilla päivittäisten työtehtävien suorittamisessa. Koulutuksen käyneiden nähdään paremmin ymmärtävän yrittäjän toimintaa ja yrityksen pyörittämisen vaatimuksia. 12

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala 3. Seurantatiedot e-lomakkeelta 3.1. Taustatiedot Taulukko 1. Kuinka suurelle osalle valmistuneista on luvattu työnjohtokoulutuskokeilun jälkeen uudenlaisia tehtäviä? Lukumäärä % AUTO (valmistuneita) SAKKY (9) 4 44 TREDU (2) 2 100 AEL (75) * Yhteensä (86) ** KULJETUS (valmistuneita) Keuda (24) 8 35 TAI (8) 8 100 TTS (12) 2 20 Tredu (17) 7 41 Yhteensä 61 25 41 *) tieto puuttuu **) tietoa on mahdoton laskea, koska AEL:n tieto puuttuu Taulukko 2. Kuinka suuri osa valmistuneista on siirtynyt työnjohdollisiin tai muihin asiantuntijatehtäviin? Lukumäärä % AUTO (valmistuneita) SAKKY (9) 8 88 PAIKO (2) 1 50 AEL (75) 37 50 Yhteensä (86) 46 54 KULJETUS (valmistuneita) Keuda (24) 6 25 TAI (8) 7 85 TTS (12) 10 80 Tredu (17) 5 29 Yhteensä (61) 28 46 13

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala 3.2 Yleiset seurantatiedot Taulukko 3. Vuonna 2013 aloittaneet opiskelijamäärät, koulutusmuodot (opso/omaehtoinen), osallistujien sukupuoli ja vuosien 2009-2013 aikana valmistuneet kuljetusalalla KULJETUS: Koulutuksen järjestäjä Opso Vuonna 2013 aloittaneet Omaehtoinen Naisia Miehiä Valmistuneet vuosina 2009-2013 Keuda 20 8 12 3 17 24 TAI 25 25 2 23 8 TTS 66 66 8 58 12 Tredu 0 17 Yhteensä 111 99 12 13 98 61 Taulukko 4. Vuonna 2013 aloittaneet (opiskelijamäärät), koulutusmuodot (opso/omaehtoinen), osallistujien sukupuoli ja vuosien 2009-2013 aikana valmistuneet autoalalla Koulutuksen järjestäjä Aloittaneet Opso Omaehtoinen Naisia Miehiä Valmistuneet Sakky 10 10 1 9 9 Tredu 8 8 8 2 AEL 82 82 5 77 75 Yhteensä 100 90 10 6 94 86 14

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala Taulukko 5. Vuonna 2013 aloittaneiden koulutettavien aikaisempi koulutustausta Koulutustausta AUTO KULJETUS PT 57 44 AT 2 13 EAT 3 AMK 11 7 YAMK / yliopisto 5 0 Muu koulutus 3 19 Ilman ammatillista 20 25 koulutusta Ei tietoa 2 0 Taulukko 6. Vuonna 2013 aloittaneiden koulutettavien aikaisempi ammatillinen työkokemus Työkokemus AUTO KULJETUS < 2 V 34 4 2-5 V 29 25 6-10 V 14 26 > 10 V 14 56 Ei tietoa 9 15

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala Taulukko 7. Keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä vuosina 2009-2013 ja keskeyttämisen syyt AUTO KULJETUS Henkilökohtaiset 13 16 syyt Työtehtävien / työpaikan muutokset 18 7 Siirtyminen toiseen 1 koulutukseen Lomautukset 6 Työkiireet 19 23 Koulutus ei vastannut odotuksia Terveydelliset syyt 1 Jokin muu 10 Yhteensä 57 59 2 AUTOALA: Vastuukouluttajien työpaikkakäyntien toteutuminen - Työpaikkakäynnit ovat olleet suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Tavoitteena on syventää lähipäivien sisältöä yrityskohtaisesti ja ohjata ammattiosaamisen näyttöihin. (Sakky) - 1 x vuoden 2013 aikana. Kyseessä on yhdelle yritykselle räätälöity kokonaisuus. (Tredu) - Työpaikkakäyntejä on toteutettu opiskelijan opintojen vaiheesta ja tarpeesta riippuen 1-3 kpl / opiskelija. (AEL) Ammattiosamisen näyttöjen ja muun arvioinnin toteutuminen - Näyttöjä ei ole vielä tehty 2013 ryhmän osalta (Sakky) - Ei näyttöjä (Tredu) - Ammattiosaamisen näytöt on kytketty koulutuksen osittain samoihin aihepiireihin kuin työssä oppimistehtävät ja ne on toteutettu omien työtehtävien yhteydessä työpaikalla. Näytöt on työpaikalla arvioinut työnantajan edustajat. Loppuarviointikeskus- 16

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala teluun osallistuu myös AEL:n arvioija. Lisäksi näyttönä toteutetaan kehittämisprojekti. Projekti on arvioitu kuten ammattiosaamisen näytöt. (AEL) Ammattiosaamisen näyttöjen tulokset (merkitse keskiarvo koulutuksen osittain) - Ei näyttöjä (Tredu) - Työnjohdollinen toiminta: 2,1 Työn tuottavuuden kehittäminen: 2,4 Toiminnan ohjaus ja valvonta: 2,4 Valmistuksen ohjaus ja valvonta: 2,3 Asennusten ohjaus ja valvonta: 2,2 Kunnossapidon ohjaus ja valvonta: 2,3 Toiminnan kehittäminen, kehittämisprojekti: 2,1 (AEL) Käytetyt opettajaresurssit (sis. mahdolliset amk-opettajat) suunnitteluun ja toteutukseen - Savon ammatti- ja aikuisopisto 12 opettajaa Jyväskylän AMK 5 opettajaa TTS 1 opettaja Savonia AMK 1 opettaja (Sakky) - n. 5 opettajaa toteutuksessa ja vastuuopettaja hoitaa suunnittelun (Tredu) - Koulutuksen toteutuksessa on käytetty AEL:n omia opettajaresursseja (koulutusasiantuntija Liisa Puskala, koulutusasiantuntija Laura Ahokas, koulutuspäällikkö Iikka Upanne) sekä lisäksi kahdeksaa kouluttajaverkostomme asiantuntijaa. AMK:n kanssa ei ole tehty koulutusyhteistyötä. (AEL) KULJETUSALA: Vastuukouluttajien työpaikkakäyntien toteutuminen - 1-2/opiskelija (Keuda) - Opso-koulutus alkanut lokakuussa, käyntejä 1 kpl/ koko ryhmä samassa yrityksessä. (TAI) - Työpaikkakäynteihin on saatu systematiikkaa vuoden 2013 aikana. Vastuukouluttaja pyrkii käymään jokaisen opiskelijan luona 2-3 kertaa koulutuksen aikana: alussa, keskivaiheilla ja lopussa. (TTS) Ammattiosamisen näyttöjen ja muun arvioinnin toteutuminen sekä näyttöjen tulokset - Työpaikoilla 3-kantaisesti, oppilaitoksessa teoriapainotteinen (Keuda) - Opso-koulutus alkanut lokakuussa, ei näyttöjä vielä. (TAI) 17

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Auto- ja kuljetusala - Ammattiosaamisen näytöt on tehty suunnitelman mukaisesti kaikkien valmistuneiden kohdalla aidoissa työtehtävissä ja aidoissa työympäristöissä. Oppisopimuskoulutuksen työssäoppimisen arvioinnit tehdään kaksi kertaa koulutuksen aikana. (TTS) Ammattiosaamisen näyttöjen tulokset (merkitse keskiarvo koulutuksen osittain) - Ei vielä näyttöjä.(12/2013) Ammattiosaamisen näytöt keväällä 2014 (Keuda) - Opso-koulutus alkanut lokakuussa, ei näyttöjä vielä. (TAI) - Ammattiosaamisen näytöt on tehty suunnitelman mukaisesti kaikkien valmistuneiden kohdalla aidoissa työtehtävissä ja aidoissa työympäristöissä. Oppisopimuskoulutuksen työssäoppimisen arvioinnit tehdään kaksi kertaa koulutuksen aikana. (TTS) Käytetyt opettajaresurssit (sis. mahdolliset amk-opettajat) suunnitteluun ja toteutukseen - Suunnittelu:200h/ryhmä Toteutus: 500h/ryhmä Keuda: 50ov Laurea: 30ov (Keuda) - 3 opettajaa (TAI) - Vuonna 2013 käytettiin pääosin ulkopuolisia kuljetusalan ammattilaisia kouluttamisessa. Englannin, ruotsin ja tuottavuuden sekä työntutkimuksen ja kaluston huollon ja korjauksen lähipäivissä käytettiin TTS:n omia kouluttajia ja muissa yhteistyökumppaneita alan johtavista organisaatioista. Ammattiosaamisen näytöissä käytettiin TTS:n omia kouluttajia. (TTS) 18

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Kaupan ala VALTAKUNNALLINEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU Kaupan ala Vuosiväliraportti kaupan alan työnjohtokoulutuskokeilusta 2013 Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Arja Puustinen 19

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Kaupan ala 1. Johdanto Työnjohtokoulutuskokeilun tavoitteena kaupan alalla on kouluttaa vähittäiskaupan tuoteryhmävastaavia, lähiesimiehiä ja tiiminvetäjiä. He suunnittelevat työyhteisönsä myyntityötä, ohjaavat tiimiä myyntityössä, organisoivat työtä ja seuraavat myyntityön tuloksellisuutta. He hoitavat oman vastuualueensa tilaustoimitusketjun tehtäviä, ja huolehtivat siitä, että työsuojelumääräyksiä ja kaupan alaan liittyviä säädöksiä ja määräyksiä noudatetaan. He hankkivat, välittävät ja tuottavat vastuualueeseensa liittyvää tietoa. Kaupan alalla koulutuskokeilussa on mukana viisi koulutusorganisaatiota. Alla koulutuksen järjestäjät, kokeilevat yksiköt ja koulutuskokeilun yhteyshenkilöt. Suluissa olevia oppilaitosten lyhenteet näkyvät jatkossa raportin eri kohdissa vastausten yhteenvedoissa. Taulukko 1. Koulutuksen järjestäjät, kokeilevat yksiköt ja koulutuskokeilun yhteyshenkilöt Koulutuksen järjestäjä Yhteystiedot Yhteyshenkilö Kokeilutoimialat 1 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (Mercuria) Martinlaaksontie 36 01620 Vantaa Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta puh. 0400 470 474 kirsti.jokiranta@mbs.fi Kaupan ala 2 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSAO) 3 Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky) Uusikatu 2 90100 Oulu Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 3 puh. (017) 214 3000 Koulutuspäällikkö Juha Aliranta puh. 010 272 2038 juha.aliranta@osao.fi Jaana Hilli, Virpi Pikkuaho (kauppa) Koulutuspäällikkö Marko Haataja puh. 044 785 3278 marko.haataja@sakky.fi Kaupan ala Kone- ja metalliala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala 4 Tampereen seudun kaupunki (Tredu) 5 Turun kaupunki (TAI) Tampereen seudun ammattiopisto ammattiopisto PL 217, 33101 Tampere puh. (03) 565 617 Turun ammattiinstituutti Pitkämäenkatu 6 20250 Turku Koulutuspäällikkö Vesa Kalliomäki puh. 040 800 4627 vesa.kalliomaki@tampere.fi Arja Puustinen (kauppa) Hankekoordinaattori Matti Haapanen puh. 050 553 6368 matti.haapanen@turku.fi Hannele Suovo (kauppa) Autoala Kuljetusala Kone- ja metalliala Kaupan ala Autoala Kuljetusala Kaupan ala Kone- ja metalliala Kaupan alalla tulevaisuuden osaamistarpeet ovat selkeästi tiedossa ja kaupan alan toimijat ovat yksimielisiä siitä, että lähiesimieskoulutuskokeilu ja sen sisältö vastaavat hyvin tulevaisuuden tarpeita. Tässä kokeilussa on testattu erilaisia toteutusmuotoja, ja haettu painotuksia eri sisältöalueiden välillä. Kokeilun jo tässä vaiheessa on selkeästi havaittu että lähiesimiestyön painoarvoa tulee kasvattaa sekä talous- ja asiakasosaamista entisestään lisätä. 20

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Kaupan ala 2. Arviointitiedot Palautetiedot on koottu viiden eri koulutuksen järjestäjän vuosiväliraporteista: - Kauppiaitten kauppaoppilaitos, Mercuria - Oulun seudun ammattiopisto, Osao - Savon ammatti- ja aikuisopisto, Sakky - Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu - Turun ammatti-instituutti Palautetiedoissa raportoidaan koulutuksen järjestäjien kommentit, näkemykset ja kokemukset siten kuin koulutuksen järjestäjät ovat omissa raporteissaan esittäneet. Raportissa on koottu yhteen samansuuntaiset ja yhteneväiset kokemukset sekä nostettu esiin eroavaisuudet, erilaisuudet tai huomiot, jotka raportin tekijät ovat itse nostaneet esille. Kaupan alan koulutuskokeilussa mukana olevat ovat noudattaneet 11.4.2012 muuttuneita kokeiluohjelman perusteita. Koulutuskokeilun jatkoajalla kokeillaan kahden pakollisen ja yhden valinnaisen osan rakennetta. Kokeilun jatkoajalla kokeiltava koulutus laajuudeltaan 60 opintoviikkoa ja kestoltaan runsaan vuoden mittainen. Kuvio 1. Koulutuskokeilun rakenne. Kuvan lähde: Kaupan alan kouluskokeilun rakenne ja sisältö (Lähde: Jokiranta, Mercuria) Koulutuksen pakolliset osat laajuuksineen ovat - Lähiesimiehenä toimiminen 25 ov ja 21

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Kaupan ala - Asiakkuuksien hallinta 25 ov. Valinnaisina tarjottavat osat laajuuksineen ovat - Työpaikkaohjaajana toimiminen 10 ov - Projektinhallinta 10 ov - Sähköisen kaupankäynnin ohjaaminen 10 ov - Paikallisesti tarjottava osa 10 ov 2.1. Kokeilukoulutuksen työelämävastaavuus ja opetussuunnitelmien laatu Kaupan alan kokeilukoulutuksen työelämävastaavuus on koettu lähtöhtaisesti erittäin hyväksi. Kokeiluohjelman perustana on ollut työelämän tarpeista lähtöisin oleva ja tutkintorakenteessa selkeä lähiesimieskoulutuksen mentävä aukko, jota kokeilussa on testattu ja koeteltu vuosien 2009 2013 aikana. Useat koulutuksenjärjestäjät raportoivat työelämävastaavuden alkavan jo koulutukseen rekrtyointivaiheessa / hakeutumisvaiheessa. Kohderyhmänä ovat olleet kaupan alan organisaatiot, joissa on ollut tarve lähiesimiesosaamiselle sekä opiskelijat, jotka ovat motivoituneita ja ova lähtökohtaisesti tehneet lähiesimiestyötä. Olennaista on ollut myös se, että opiskelija on päässyt yrityksen, esimiehen ja/tai työpaikkaohjaajan tuella tekemään kokeiluohjelman kriteerien mukaisia tehtäviä, ja näin osoittamaan osaamista eri esimiestyön osa-alueilla...palautteiden pohjalta voi todeta, että henkilöstöjohtamiseen liittyvät opetussisällöt vastaavat työelämän tarpeita ja ovat oman esimiestyön kehittymisen kannalta erittäin keskeisiä. (Savo) Koulutukseen on rekrytoitu opiskelijoita ensisijaisesti henkilökohtaisen markkinoinnin avulla kaupan alan organisaatioista, joilla on tarve saada lähiesimiestason osaajia. Näin ollen jo osuvan rekrytoinnin avulla on haluttu tukea koulutuksen työelämävastaavuutta. (Mercuria) Koulutuksen järjestäjät raportoivat ohjausryhmätyöskentelystä, jonka on myös koettu olevan yksi vahva työelämävastaavuden perusta. Paikallisissa ohjausryhmissä istuvat edustajat eri yrityksistä ja edunvalvontaorgnisaatioista, jolloin työelämästä tuleva tieto ja muutokset on helpompi jalkauttaa opetusuunnitelmien sisään. Opetussuunnitelmien sisällöt, alueelliset painotukset ja palautteet ohjausryhmien jäseniltä on koettu vastaavan hyvin työelämän tarpeisiin ja vaatimuksiin. Oulussa on kokeilun aikana suunniteltu kiinteistöalan työnjohdollinen koulutus, jota on testattu kahden ryhmän verran. Koulutuksessa on noudatettu kaupan alan kokeiluohjelman perusteita ja opetussuunnitelmaa on räätälöity erityisesti kiinteistöpalvelualalle sopivaksi ensimmäisen kiinteistöalan ryhmän palautteiden perusteella. Kiinteistöpalvelualalle suunnatussa työnjohtokoulutuksessa on siis huomioitu kiinteistöpalvelualan erityisyys yhtenä palvelualana. (Oulu) Palautteet koulutuksista ja opetussuunnitelmien laatu Koulutuksen järjestäjät ovat keränneet kukin omien palautejärjestelmien (kyselyt, arvioinnit, barometrit) kautta palautetta koulutuksen eri osa-alueilta. Palautetietoja on kerätty opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta, yrityksiltä ja ohjausryhmän jäseniltä. Palautetietoa on hyödynnetty mm. opetussuunnitelmien kehittämisessä ja koulutuksen sisältöjen paino- 22

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Kaupan ala tusten muuttamisessa. Kannattavuuden seuranta on ollut aihe, jota lähes kaikki koulutuksen järjestäjät ovat lisänneet omiin opetussuunnitelmiin opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja yritysten palautteiden perusteella. Samoin esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen osa-alueita on palautteen perusteella lisätty, muutettu tai kehitetty. Raportoitujen palautetietojen perusteella opetuksen, sisältöjen ja opetussuunnitelmien laatu on koettu hyväksi ellei jopa erittäin hyväksi. Eri asteikolla koulutuksen vaikuttavuus, laatu, hyödynnettävyys omassa työssä, koulutuksen tavoitteet, sisällöt ja toteutus on raportoitu erittäin korkeiksi. Koulutusta tuntevat yritysten edustajat antavat koulutuksen työelämävastaavuudesta arvosanan 5 (asteikolla 5-1). (Mercuria) Koulutuksen työelämävastaavuutta kuvaa parhaiten se, että opiskelijat ovat kokeneet saavansa sellaista osaamista, joka tukee heidän työtään lähiesimiehenä. (Mercuria) Opiskelijat korostavat koulutuksen antaneen uusia näköaloja ja laajentaneen näkemystä yli aiemman työnkuvansa. Myös työnjohdollisten taitojen on todettu lisääntyneen, vaikka koulutukset ovat vielä kesken. Opiskelijat kertovat, että ovat saaneet työelämän tarvitsemaa uutta tietämystä alaisten johtamiseen ja sen tueksi sosiaalisten taitojen kehittämistietoa... (Turku) Työantajat ovat antaneet myönteistä palautetta kautta linjan, mikä näkyy mm. vuoden 2013 tyytyväisyysanalyysin pisteissä, joiden keskiarvo 8 kysymyksen kohdalla on 3,42, kun korkein mahdollinen pistemäärä olisi ollut 4. (Turku) Kaupan alan tutkimukset, osaamiskartoitukset ja tieto kaupan toimintaympäristön muutoksista on otettu huomioon sisällöissä ja esimiestyön osaamisen kehittämisessä. Koulutuksen työelämävastaavuus on koettu palautteiden perusteella erinomaiseksi. (Tredu) Yhteenvetona työelämävastaavuus ja opetussuunnitelmien laatu raportoidaan erittäin hyviksi. 2.2. Työelämäyhteistyön toteutuminen kokeilukoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Työelämäyhteistyö on kiinteä osa koulutuskokeilua. Koulutuksen suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä työelämäverkoston kanssa (Mercuria) Yhteistyön muotoja ovat ensinnäkin kiinteä ohjausryhmätyöskentely, jossa ohjausryhmä ottaa kantaa opetussuunitelmiin ja sisältöihin, sen toteutukseen ja esim. lähipäivien määriin sekä antaa kehittämisehdotuksia koulutuksen toteutukseen ja sen jatkoon. Koulutuksen järjestäjät vievät koulutuksen palautteet myös käsiteltäviksi ohjausryhmiin. Ohjausryhmässä keskustellaan työnjohtokoulutuksen sisällöistä, toteutuksesta ja arvioinnista sekä opiskelija-asioista. Ohjausryhmässä suunniteltiin uuden työnjohtokoulutuskokeilun ryhmän aloittaminen. Kaikki työnjohtokoulutuksen palautteet käydään läpi ohjausryhmässä. (Oulu) 23

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Kaupan ala Kokeilukoulutuksen opetussuunnitelma on esitelty alueellisessa ohjausryhmässä ja ohjausryhmäläisiltä on kerätty palautteita ja ideoita opetuksen kehittämiseen. (Tredu) Kaikki koulutuksen järjestäjät raportoivat ohjausryhmätyöskentelystä. Paikallisten ohjausryhmien jäsenet edustavat koulutuksessa mukana olevia yrityksiä, isoja ketjuorganisaatioita sekä työnantaja-ja työntekijäjärjestöjä kuten esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM, Teknologiateollisuus ry ja Elinkienoelämän keskusliitto EK. Raporttien perusteella ohjausryhmien työskentelyn tiiviys, aktiivisuus vaihtelee. Osa kokoontuu melko useasti ja aktiivisesti, osa harvemmin. Työelämäyhteistyötä tehdään koulutuksen kaikissa vaiheissa; rekrytoinnissa, tiedotuksessa, työpaikkaohjaajien koulutuksessa, osaamiskartoituksissa, koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa, ohjauskäynneillä, ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa ja koulutuksen päätösvaiheessa ja uusien ryhmien aloituksen suunnittelussa. Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät kaikki omia yritysyhteistyöverkostoja, jotka koostuvat niistä yrityksistä, joiden henkilöstöä on mukana kokeilussa sekä muista yrityskumppaneista, jotka ehkä toteuttavat osan koulutusken sisällöistä. Tästä esimerkkinä ulkopuoliset asiantuntijat ja muun muassa ammattikorkeakoulujen edustajat. Ammattikorkeakouluyhteistyö vaihtelee koulutuksen pedagogisesta suunnittelusta, koulutussisältöjen toteutuksesta ja arvioinnista pienimuotoisiin yhteistyökuvioihin työpaikkaohjaajien koulutuksessa. Työelämän edustajiin ollaan jatkuvasti yhteydessä opiskelijan työssäoppimisen suunnittelun, ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja arvioinnin yhteydessä. (Savo) Työelämän edustajat ovat olleet kokeilussa mukana sen kaikissa vaiheissa, niin suunnittelun, toteutuksen kuin seurantatoimienkin osalta... Vahvinta työnantajien sitoutuminen on ollut kaupan alan lähiesimiesryhmässä. Kaupan alan koulutuksen toteutus on suunniteltu ja sen toteutusta myös seurataan yhdessä koulutuksen ohjausryhmän kanssa, johon kuuluu kahden suuren kaupan alan --- työnantajan edustus. (Turku) Työelämäyhteistyö käsittää koko arvoketjun opiskelijavalinnasta koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointiin ja tulosten analysointiin. Työelämäyhteistyö on aloitettu heti koulutuskokeilun suunnittelun käynnistyessä niiden kaupan alan organisaatioiden kanssa, jotka lähtivät pilotoimaan koulutusta. Työelämäyhteistyö on koko ajan laajentunut ja se käsittää tällä hetkellä useita eri vähittäiskaupan toimialoja. (Mercuria) Tietopuolisen opetuksen alkaessa työpaikoille tehdään ohjauskäyntejä, joissa mukana ovat opettaja, opiskelija ja tarvittaessa työpaikkakouluttaja. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen liittyvä ohjaus ja arviointi tapahtuvat työpaikoilla. (Oulu) Oppisopimuskoulutuksessa työnantajat ovat olleet aktiivisempia ja mukana myös koulutuksen sisällön ja toteutuksen suunnittelussa. Myös yrityksistä tulevia omia asiantuntijoita on voitu hyödyntää mm. vierailuluennoissa ja koulutuksen toteutuksessa.... Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja tulokset riippuvat paljon työpaikkakouluttajan sitoutumisesta ja omasta halusta kehittää ja edesauttaa henkilöstön osaamista. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa sekä työpaikka- 24

Työnjohtokoulutuskokeilun vuosiväliraporttien yhteenveto vuodelta 2013, Kaupan ala käynneillä on mahdollista syventää yhteistyötä, mikäli toinen osapuoli on siihen halukas. (Tredu) Koulutuksen järjestäjät raportoivat monipuolista ja tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Useissa oppilaitoksissa toimii myös ns. asiakkuusvastaavia, tai henkilöitä, joiden tehtävänä on yritysyhteistyön ylläpito ja kehittäminen. Tässä yhteydessä työelämän tarpeet, toiveet ja odotukset tulevat hyvin ilmi. Työnjohtokoulutukselle on ladattu odotuksia mm. henkilöstöjohtamisen, tiiminohjaustaitojen sekä talouden tunnuslukujen ja talouden hallinnan osaamisen vahvistamisesta. 2.3. Työssäoppimisen toteutuminen ja oppimistulokset työpaikalla toteutetussa koulutuksessa Koulutukseen hakeutumisvaiheessa koulutuksen järjestäjät selvittävät eri tavoin (mm.haastattelut, osaamiskartoitukset) hakijan soveltuvuuden lähiesimieskoulutukseen. Samalla selvitetään työpaikan soveltuvuus ja se, onko opiskelijalla mahdollisuus päästä osoittamaan koulutuksen perusteissa olevia lähiesimiehen osaamisalueita sekä onko työpaikka soveltuva näyttöjen antamiseen. Osa koulutuksen järjestäjistä edellyttää että hakija jo hakeutumisvaiheessa toimii lähiesimies- tai työnjohtotehtävissä tai on tehnyt riittävästi ennen koulutuksen alkua lähiesimiehen tehtäviä. Tällöin varmistetaan työssäoppimisen mahdollisuus ja onnistunminen. Hakeutumisvaiheen aikana voidaan myös työpaikan ja esimiehen kanssa sopia, että opiskelija työnkierron tai muun järjestelyn kautta pääsee koulutuksen aikana tekemään ammattitaitovaatimusten ja arvioinnin kriteereiden mukaisia työtehtäviä. Näin varmistetaan mahdollisuus laajasti osaamisen osoittamiseen. Henkilökohtaistamisen / henkilökohtaisen näyttösuunnitelman / henkilökohtaisen ammattiosaamisen kehittymissuunnitelman (koulutuksen järjestäjien käyttämiä termejä) avulla määritellään myös työpaikalla tapahtuva oppiminen ja tehtävät ja työt, joilla opiskelija osaamisensa kahdessa pakollisessa ja yhdessä valinnaisessa koulutuksen osassa näyttää. Ohjausta suunnitelman laadintan antavat työpaikalla työpaikkakouluttaja/ohjaaja sekä vastuuopettaja. Etenkin oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen on ja pitäisi olla keskeinen osa koulutusta. Koulutuksen järjestäjät raportoivat näin pääosin tapahtuneen, sekä omaehtoisessa että oppisopimuskoulutuksessa. Työssäoppiminen toteutuu pääosin suunnitellusti, opiskelijat pääsevät tekemään koulutuksen perusteissa olevia lähiesimiehen työtehtäviä. Työpaikkaohjaukseen on kiinnitetty huomiota, koulutuksen järjestäjät raportoivat erilaisista työpaikkaohjaajille suunnatuista koulutuksista, sparrauksista ja perehdyttämisistä. Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja harjaantumisen sekä tietopuolisen opetuksen välinen tasapaino on toiminut hyvin kaikissa työnjohtokoulutusryhmissä. Työtehtävät ovat tukeneet oppimista, tietopuolisen opetuksen toteutumisen aikataulua ja ammattiosaamisen näyttöihin valmistumista. (Oulu) Työssäoppiminen tapahtuu koulutuksen kanssa rinnakkain. Lopussa työssäoppimisen osuus on merkittävän laajaa yrityksen suunnattavan kehittämistyön yhteydessä. Työpaikkakäyntejä on suoritettu. (Turku) 25