Muutos-hanke/ OPI-kuntoutuskurssien osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä, joka koskee OPI-kuntoutuksen (opiskelijoiden avomuotoinen mielenterveyskuntoutus) toteuttamista. Aluksi kuvataan tutkimustehtävän tausta ja OPI-kuntoutuskurssi. Tämän jälkeen esitetään tutkimuskysymykset ja tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä seikkoja. Kela ja Opetushallitus kehittivät 2010 2013 OPI ja Oppimisen yhteispeli -hankkeissa yhdessä kuntoutuksen palveluntuottajien ja oppilaitosten kanssa kuntoutusmallia ammatillista perustutkintoa suorittaville nuorille, joilla oli mielenterveysongelmia. Tavoite oli rakentaa kuntoutuspalvelu, johon oli mahdollista osallistua opiskelun ohella. Kuntoutuksen avulla pyrittiin lieventämään mielenterveyden häiriötä, tuettiin opintojen edistymistä sekä autettiin tutkinnon loppuun saattamisessa. Kehittämishankkeessa kokeiltu OPI-kuntoutus oli tarkoitettu erityisesti masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä sairastaville nuorille opiskelijoille. Arviointitutkimuksissa selvitettiin kuntoutusmallin soveltuvuutta, hyötyä ja vaikuttavuutta kuntoutujien ja kuntoutuksen palvelutuottajien näkökulmasta (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2015). Lisäksi kuntoutusmallin toimivuutta, toimintatapoja ja kehitystarpeita tutkittiin oppilaitosten, erityisesti opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön perspektiivistä (Miettinen 2014; myös Oli syy tulla 2013). Tulosten mukaan kuntoutuksen ja opiskelujen yhdistäminen oli mahdollista ja toimivaa; erityisen tärkeätä kuntoutukseen osallistuneille nuorille oli ryhmämuotoisen kuntoutuksen kautta tullut vertaistuki. Heidän masennusoireensa vähenivät ja itse arvioitu terveydentila ja elämänlaatu paranivat. Kuntoutus lisäsi nuorten elämänhallintaa ja opiskelukykyä. Haasteena oli kuitenkin nuorten miesten saaminen mukaan kuntoutuksen ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus; suurin osa nuorista olisi tarvinnut kuntoutusta jo aiemmin. Kuntoutuksen myönteiset vaikutukset olivat yhteydessä oikea-aikaisuuteen, onnistuneeseen vuorovaikutukseen ohjaajan ja nuoren välillä sekä yhteistyöhön hoidosta vastaavan tahon kanssa. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2015.) Kuntoutuksen ja opintojen integroiminen oli mahdollista hyödyntämällä ja kehittämällä olemassa olevia oppilaitosten tukijärjestelmiä, kuten oppilashuoltoa ja opinto-ohjausta. Yhteistyökäytännöt eri toimijoiden välillä vahvistuivat sekä tietämys ja osaaminen mielenterveyden ongelmista kasvoivat, mikä heijastui myönteisesti kuntoutusta tarvitsevien ja siitä hyötyvien opiskelijoiden rekrytointiin. (Miettinen 2014.) Ammatillista perustutkintoa opiskelevien nuorten OPI-kuntoutuskurssit toteutetaan 1.1.2016 voimaan tulleen standardin mukaisena (ks. Kelan avomuotoisen kuntoutuksen standardi). Kuntoutusmalli perustuu edellä kuvatun kehittämistoiminnan ja tutkimuksen tuloksiin. OPI-kurssit ovat avomuotoista harkinnanvaraista kuntoutusta (KKRL 12 ). Kohderyhmä on ammatillista perustutkintoa suorittavat masennus- tai ahdistuneisuushäiriötä sairastavat 16 25-vuotiaat nuoret, joiden opinnot uhkaavat pitkittyä tai keskeytyä ja 1
joilla on hankaluuksia oppimisessa ja sosiaalisissa tilanteissa. Kuntoutustarpeen tulee olla todettu terveydenhuollossa. Kuntoutujan masennus- tai ahdistuneisuushäiriö on asianmukaisesti diagnosoitu ja tarpeelliset tutkimukset on tehty. Edellytys on, että opiskelu- ja toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa suunnitellulla kuntoutuksella. OPI-kuntoutus toteutetaan ryhmämuotoisena kuntoutuksena ja yksilöllisinä käyntikertoina. Kuntoutuksen sisällön ja toteuttamisen painotus lähtee sekä ryhmän että yksilön tavoitteista. Ryhmätilanteissa mahdollistuva vertaistuki ja yhteisten kokemusten jakaminen edistävät yksilöllisiä kuntoutumisprosesseja. Kuntoutus tukee kuntoutujan fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä, opiskelukykyä sekä aktiivisuutta ja osallisuutta omassa elämässä arjen eri ympäristöissä ja verkostoissa. Kurssi sisältää 14 ryhmämuotoista avopäivää sekä 6-8 kuntoutujan yksilöllistä käyntikertaa 1. Kuntoutuskurssille osallistuu 10 kuntoutujaa ja heidät valitaan siitä ammatillisesta oppilaitoksesta, jonka kanssa Kela on tehnyt yhteistyösopimuksen OPI-kurssin toteutuksesta. OPI-kurssi toteutetaan välittömässä yhteistyössä kuntoutujan oppilaitoksen kanssa. 1 Kehittämishankkeessa kuntoutuksen kesto oli 1,5 v ja se koostui 15 ryhmäpäivästä + 6 yksilö- ja verkostotapaamisesta 2
Kuvio 1. OPI-kuntoutuksen rakenne 2. Tutkimustehtävä Nyt haettava tutkimus kohdistuu OPI-kuntoutukseen toimeenpanoon. Tutkimus on osa Kelan Muutoshanketta, joka kohdistuu Kelan kuntoutuksen muutosten vaikutuksiin asiakkaalle. Merkittävä muutos OPIkuntoutuksessa liittyy siirtymiseen kehittämishankeympäristöstä vakiintuneeksi palvelutoiminnaksi. Tässä yhteydessä toimijoiden (kuntoutujien, oppilaitosten ja kuntoutuksen palveluntuottajien) määrä on kasvanut ja kuntoutuksen rakenne on hieman muuttunut hankevaiheen tilanteesta. OPI-kuntoutuksen oletus on, että sen avulla pystytään auttamaan nuorta sekä mielenterveyden ongelmissa että opinnoissa suoriutumisessa. Kuntoutuksen lähtökohta on, että se voidaan integroida toimivasti opiskeluun ja oppimistoimintaan. Kuntoutuksella turvataan ja parannetaan nuoren opiskelu- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Lisäksi kuntoutuksessa rohkaistaan ja tuetaan opiskelijaa hoito- ja tukipalvelujen käyttöön sekä huolehtimaan omasta arjesta ja elämästään. 3
Tutkimus tuottaa tietoa seuraavilta alueilta: 1. Vaikutukset opiskelijan opiskelu- ja toimintakykyyn Kuinka oikea-aikaista kuntoutus oli opiskelijalle? Kuinka opiskelija eteni opinnoissaan? Millaisia vaikutuksia kuntoutuksella oli opiskelijan elämänhallintaan sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin? 2. Kuntoutuksen ja opiskelun integraatio Kuinka kuntoutuksen ja opiskelun yhteensovittaminen onnistui (ajoitus, opintojen korvaavuus, houkuttelevuus, kannustavuus)? Kuinka yhteistyö ja tiedonvälitys toimivat kuntoutus- ja oppimistoiminnan välillä? 3. Kuntoutuksen toteuttaminen Mistä nuoret ohjautuivat kuntoutukseen? Kuinka opiskelijoiden rekrytointi ja valinta onnistuivat? Kuinka kuntoutuksen kesto ja rakenne toimivat? Millaisista sisällöistä ja käytännöistä kuntoutus muodostui? Mitkä näistä olivat toimivia/ei toimivia? Miten yksilölliset tarpeet ja tavoitteet sekä vertaistuki toteutuivat kuntoutuksessa? 3. Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimus on asetelmaltaan ja metodeiltaan monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen. Aineistoina käytetään: 1. Kysely kuntoutujille 2. Kysely oppilaitosten edustajille 3. Kysely oppilaitosten terveydenhoitajille 4. Kysely kuntoutuksen palveluntuottajille 5. Haastattelut kuntoutuksen palveluntuottajien edustajille 6. Haastattelut kuntoutujille 7. Kuntoutukseen lähettäneen lääkärin laatima B-lausunto, mikäli haastateltava kuntoutuja antaa suostumuksen asiakirjan liittämiseen osaksi tutkimusaineistoa 8. Lähettävän lääkärin haastattelu, mikäli haastateltava kuntoutuja antaa siihen suostumuksen Kuntoutujakysely suunnataan kaikille 2016 OPI-kuntoutukseen osallistuneille kuntoutujille. Kysely toteutetaan sähköisenä kuntoutuksen päätösjaksolla 2. Lisäksi aineistona käytetään sähköistä kyselyä vuonna 2016 alkaneiden OPI-kurssien kuntoutuksen palvelutuottajille ja oppilaitosten terveydenhoitajille. Kela toimittaa kyselyjen vastaajatahojen yhteystiedot. Kyselyaineistolla on tarkoitus saada laaja-alainen ja moninäkökulmainen kokonaiskuva OPI-kuntoutuksen toteuttamisesta. 2 Kuntoutuksen palvelutuottajat ohjeistetaan antamaan informaatio tutkimuksesta ja toteuttamaan kysely 4
Haastatteluaineisto täydentää ja syventää kyselyaineistoa. Kuntoutujille suunnatussa kyselyssä vastaaja voi ilmoittaa kiinnostuksensa (antamalla nimi ja puhelinnumero) osallistua yksilöhaastatteluun ja antaa suostumuksen B-lausunnon käyttöön tutkimuksessa. Haastateltavien valinnassa huomioidaan koulutusalat, alueellinen kattavuus, miesten/naisten osuus. Tutkimukseen valittujen kanssa sovitaan haastatteluaika. Lisäksi aineistona käytetään kuntoutuksen palvelutuottajan moniammatillisen työryhmän työparin haastatteluja, ja mikäli kuntoutuja on antanut suostumuksen, haastatellaan hänet kuntoutukseen lähettänyt lääkäri. Tutkijataho täsmentää tutkimussuunnitelmassaan aineistot, niiden hankinnan ja hallinnan. Tutkimusmenetelmät esitetään siten, että käy ilmi, miten niillä vastataan tutkimuskysymyksiin. Tarvittavat lupaprosessit ja eettiset näkökohdat on kuvattava tutkimussuunnitelmassa. Eettisen ennakkoarvioinnin ja tietopyyntöjen vaatima aikamenekki pitää huomioida tutkimuksen toteutuksessa. Tutkimussuunnitelman esittämisessä käytetään hakuilmoituksessa olevaa tutkimussuunnitelman runkoa. Tutkimus organisoituu osaksi Kelan Muutos-hanketta, joka koordinoidaan Kelan tutkimuksesta. Hankkeeseen kuuluvissa osatutkimuksessa sitoudutaan hankkeen hankesuunnitelmaan (ks. http://www.kela.fi/muutoshanke1) ja siinä määriteltyihin toimintatapoihin, jotka koskevat esim. eettisiä kysymyksiä. Tutkimustehtävästä laaditaan julkaistava raportti. Tutkimustuloksia esitetään tutkimuksen projektiryhmälle huomioiden Kelan tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen. Tutkimuksen tulee olla valmis ja raportoitu 30.4.2018 mennessä. Tutkimusta ohjaa Kelan asettama projektiryhmä, johon tutkijataho nimeää 1-2 edustajaa. Ryhmän puheenjohtaja on Muutos-hankkeen hankepäällikkö. Tutkijataho vastaa kokousjärjestelyistä (esim. videoneuvottelut) ja muistioiden laatimisesta. 4. Lähteet Appelqvist-Schmidlechner K, Wessman J, Salmelainen U, Tuulio-Henriksson A, Sipilä N, Ahonen S, Luoma M-L. Nuorten avomuotoinen OPI-mielenterveyskuntoutus. Koettu hyöty ja vaikuttavuus sekä kuntoutusmallin soveltuvuus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 92, 2015. Kelan avomuotoisen kuntoutuksen standardi. OPI-kurssi. Voimassa 1.1.2016 alkaen. Saatavissa: < http://www.kela.fi/documents/10180/2272284/opi-kurssi.pdf/8cabc9aa-a993-4372-aa6e-0816500756fb.> Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa. Kiipulasäätiö, 2013. Miettinen K. Oppimisen yhteispeli -hankkeen arviointitutkimus. Helsinki: Opetushallitus, Raportit ja selvitykset, 15, 2014. Muutos-hanke hankesuunnitelma 2015: saatavissa: <http://www.kela.fi/muutos-hanke1> 5