Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella

Samankaltaiset tiedostot
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Valtioneuvoston Selonteko 2008

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T

Sotaa Pohjois-Vienassa

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus

JALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO

Yleisesikuntaupseerikurssit

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Na kiko puna-armeija ja sen kehitta jaẗ tulevan sodan kuvan oikein? Petteri Lalu Sotilasprofessori, everstiluutnantti Maanpuolustuskorkeakoulu

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Asiakirjasta omistajuuteen

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Syvää taistelua ennen ja nyt

SUURVALTOJEN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAITO JA TAKTIIKKA 1990-LUVULLA

TALVISOTA JR7

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA

Komppanian taisteluohje (KOTO 2008)

Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Venäjän turvallisuuspolitiikka

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: , klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Motinteosta mottimetsään

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. helmikuuta 2017 (OR. en)

Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa , klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus

Kenttäohjesåännin edellyttämän taktiikan prikaatin organisaatiolle asettamat vaatimukset

MIKKO VEPSÄLÄINEN JA NIKO KOIVULA

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa.

Jalkaväkiryhmä simuloinnin pelinappulana

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

NÄKÖKOHTIA MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON JA TAKTIIKAN KEHITTÄMISESTÄ PUOLUSTUSVOIMIEN EDELL YTYKSET HUOMIOONOTTAEN

ISRAELILAISTEN TAKTISTEN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN OPERAATIOSSA RAUHA GALILEAAN

Peli-idea puolustuspeli. Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto)

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

OPERAATIOTAIDON JA TAKTIIKAN KEHITYS NÄKYMÄT 1980-LUVULLE

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

Alueellisen puolustuksen periaatteista

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Tekesin uusi EAKR-konsepti. Aki Parviainen

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

Operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus Suomessa itsenäisyyden aikana

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

SUUNNITELMAT AHVENANMAAN PUOLUSTAMISEKSI KYLMÄN SODAN ENSIMMÄISINÄ VUOSIKYMMENINÄ

Hyökkäyksestä puolustukseen

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas

SOTATEKNIIKAN VAIKUTUS TAKTIIKKAAN

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Kulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia

Transkriptio:

Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella - Olisiko siitä otettavissa meille oppia? Ye-evl, ST Janne Mäkitalo Esitelmä Suomen sotahistoriallisessa seurassa, Helsingissä Tieteiden talolla 12.12.2012 kello 18.00. 1

Esitelmän pääkohdat - jugoslavialaiset taktiikan periaatteet - taktisista yksiköistä muodostettavat ryhmittymät - jugoslavialaisen puolustusjärjestelmän kehittyminen - operaatio ja operatiikka operaatiotaito - yhteistoiminnan järjestelyt ja käytännöt - kaksi operaatioesimerkkiä o Gorica-66 ja o Sloboda-71 - viisi esimerkkiä yhtymätasolta - päätäntä 2

3

Taktiikan periaatteet 1960-1970-luvuilla päämäärän valinta painopisteen valinta ja ilmeneminen massiivisuus (voimien keskittäminen) yllätys aktiivisuus ja oma-aloitteisuus jatkuvuus säästäväisyys (voimien taloudellinen käyttö) komentamisen ja johtamisen yhtenäisyys sekä oman aseellisen kamppailun muodon asettaminen dominoivaksi taistelumuodoksi taisteluissa ja yhteenotoissa 4

Taktiikan periaatteet 1980-luvulla korkean taisteluvalmiuden pysyvä ylläpito (uusi periaate) päämäärän määrittäminen (muuttunut) painopisteen määrittäminen (muuttunut) aseellisen voiman yhtenäisyys (uusi) aktiivisuus ja oma-aloitteisuus manööveri (uusi) yllätys yllätykseltä suojautuminen (uusi) voimien taloudellisuus (muuttunut) oman aseellisen kamppailun muodon asettaminen dominoivaksi taistelumuodoksi taisteluissa ja yhteenotoissa sekä johtamisen, jatkuvan vuorovaikutuksen ja yhteistyön yhtenäisyys (muuttunut) 5

Taktisista yksiköistä muodostettavat ryhmittymät Korkeampi taktinen yksikkö Yhdistetty taktinen yksikkö Taktinen perusyksikkö Taktinen ryhmä Taisteluryhmä Taisteluyksikkö 6

Jugoslavian kansallisen puolustuksen järjestelmä Kansallinen turvallisuus Poliittinen järjestelmä Sisäpolitiikka Yleinen kansan- puolustus Ulkopolitiikka Talous Ennakkovaroitusja hälytyspalvelu Siviilipuolustus Jugoslavian asevoimat Sisäinen turvallisuus * Kansanmiliisi liitetään sodassa osaksi Jugoslavian kansanarmeijaa * * Yhteiskunnallinen itsepuolustus ei ole sisäisen turvallisuuden erillinen osa, vaan keskeinen osa koko kansallista puolustusjärjestelmää Maavoimat Ilmavoimat ja ilmapuolustus Merivoimat Jugoslavian kansanarmeija Alueellisen puolustuksen joukot Kansanmiliisi * Yhteiskunnallinen itsepuolustus** Valtion turvallisuus Yleinen turvallisuus 7

Liittotasavallan presidentti Kansanpuolustuksen liittovaltion sihteeristö Tasavallan parlamentti Tasavallan alueellinen puolustus Maakunta- kokous Siviilipuolustus- yksiköt Kunnalliset alueellisen puolustuksen yksiköt Kansanmiliisi Kunnallinen alueellisen puolustuksen esikunta Kunta- kokous Maakunnallinen alueellisen puolustuksen esikunta Jugoslavian kansanarmeija Tasavallan alueellisen puolustuksen yksiköt Rajavartio- joukot Maakunnalliset alueellisen puolustuksen yksiköt Alueellinen puolustus Maavoimat Ilmavoimat Merivoimat Reserviläiset Alueellisen puolustuksen organisaatiorakenne ja johtosuhteet 8

ALUEELLINEN PUOLUSTUS YKSIKÖT LAITOKSET ESIKUNNAT TASAVALTOJEN SUUREMPIEN PAIKALLIS- YHTEISÖJEN SUUREMPIEN TYÖNTEKIJÄ- JÄRJESTÖJEN RUNSAASTI TYÖNTEKIJÄ- JÄRJESTÖJÄ JA PAIKALLIS- YHTEISÖJÄ SISÄLTÄVIEN ALUEIDEN ALUEELLISET ESIKUNNAT ALUEELLISET TAKTISET YKSIKÖT MAAKUNTIEN ALUEELLISET VYÖHYKKEIDEN KAUPUNKIEN KUNTALIITTOJEN KUNNALLISET MANÖÖVERI- YKSIKÖT TAISTELU- RYHMÄT RYHMÄT JOUKKUEET KOMPPANIAT PATALJOONAT PATTERISTOT KOMPPANIOISTA MUODOSTETUT OSASTOT PATALJOONISTA MUODOSTETUT OSASTOT PRIKAATIT OSASTORYHMÄT PRIKAATIRYHMÄT DIVISIOONAT OPETUSLAITOKSET TERVEYDENHUOLLON LAITOKSET TUOTANTOLAITOKSET LIIKKUVAT LAITOKSET TARVIKKEIDEN TOIMITUSLAITOKSET VARASTOINTI- LAITOKSET TUKIKOHDAT Alueellisen puolustuksen joukot 9

Operaatio Jugoslaviassa Strategisella tasolla operaation panevat toimeen strategiset tai strategisoperatiiviset joukot. Operatiivisella tasolla operaation suorittivat operatiiviset tai operatiivistaktiset yhdistelmät. Operaatiot voidaan jakaa taistelutavan mukaan hyökkäys- ja puolustusoperaatioihin. Operaatiot jakautuivat taistelutilan ja käytettävien joukkotyyppien mukaisesti voivat olla maa-, meri-, ilma-, desantti- (maahanlasku-), ilmadesantti- (laskuvarjo-), meridesantti- (maihinnousu-), meriilmadesantti (maihinnousu- ja maahanlasku-), desanttitorjunta- ja harhautusoperaatioiksi. Operaatiot jaettiin tärkeytensä ja suunniteltujen tuloksien perusteella strategisiin operaatioihin ja operaatioihin joilla on operatiivinen tärkeys. Operaatiot jaettiin taistelutilan (maa, meri, ilma) sisäpuolella olevan taistelupaikan mukaisesti rintama-alueella oleviin, väliaikaisesti vallatuilla alueella oleviin ja omassa selustassa oleviin operaatioihin. 10

11

Yhteistoiminta/yhdistetty toiminta Suora taktinen yhteistoiminta Epäsuoran taktinen yhteistoiminta Kombinovana akcija Operaatio, johon sisältyy kahden tai useamman eri taistelulajin, sodankäyntitavan tai puolustushaaran samanaikainen käyttö: hyökkäys- ja puolustussotatoimien yhdistelmä, rintama- ja partisaanisodankäynnin yhdistelmä; Aina mukana liikkuvuus, tulivoima ja iskevyys; kahden tai useamman puolustushaaran sotaoperaatiossa; samanaikaiset ja synkronoidut toimet maalla, merellä ja ilmassa. Yhteistoiminta/yhdistetty toiminta on säännönmukaisesti erittäin mutkikasta, se vaatii pitkiä valmisteluja, mutta antaa parhaita tuloksia. Uudistetussa taistelutavassa useita yhtymäkohtia (hyökkäys/puolustus, liikkuvuus, tulivoima, iskevyys, eri tyyppisten joukkojen koordinoitu käyttö jne) 12

Gorica-66 ei alpu-yksiköitä ja partisaanitkin kaukana pohjoisessa 13

Raskaiden tappioiden aiheuttaminen jo rajalta alkaen Alpu- ja partisaaniyksiköitä käytetään operatiivisten joukkojen operaation päämäärän saavuttamista palvelemaan Taktiikan periaatteiden toteuttaminen Yllätetään vihollinen ja temmataan aloite Valitaan itselle sopiva toimintamuoto 13. TaktR SELITTEET (alpu= alueellinen puolustus) 1 Neljä alpu-komppaniaa Karlovacista 2 Kolme alpu-komppaniaa Slunjista 3 Kolme alpu-komppaniaa Duge Resestä 4 Kaksi alpu-komppaniaa Vojnićasta 5 Kaksi alpu-komppaniaa Ogulinista 6 Partisaanisosasto Velika Kladušasta 7 Partisaaniosasto Cazinista 8 Partisaaniosasto Bihaćista 9 Kaksi krajinalaista partisaaniprikaatia 10 Belokrajilainen partisaaniosasto 11 Kolme partisaanipataljoonaa 12 Bihaćilainen nuoriso-osasto 14

Sotataidon suurimmat vahvuudet ja erityisyydet Alueellisen puolustuksen ja partisaaniyksiköiden käyttö vihollisen selustassa Vaikuttaminen kaukana syvyydessä Yksiköitä selustaan jättäen ja sinne soluttaen 15

Divisioonan hyökkäys valmisteltua puolustusta vastaan, 1970-1980-luvut - Alueellisen puolustuksen pataljoona pitää vihollisen prikaatin/rykmentin huoltotiestön katkaistuna - Partisaaniprikaati ja Alueellisen puolustuksen prikaati tekevät koordinoidun hyökkäyksen vihollisen reservin ryhmitysalueelle ja estävät sen käytön - Alueellisen puolustuksen osasto (3-5 pataljoonasta koostuva, muttei aselajiyksiköin tuettu) hyökkää useasta suunnasta vihollisen panssaroituja ja mekanisoituja yksiköitä vastaan estäen niiden käytön vastahyökkäykseen 16

Divisioonan vastahyökkäys, 1970-1980-luvut - Alueellisen puolustuksen prikaati hyökkää selustasta vihollisen armeijakunnan toista porrasta vastaan sitoen sen taisteluun ja estäen siten taisteluunvedon - Partisaaniprikaati hyökkää vihollisen toisen portaan sivustaan ja katkaisee toisen hyökkäys- ja huoltourista - Alueellisen puolustuksen osasto (3-5 pataljoonasta koostuva, muttei aselajiyksiköin tuettu) kahdesta suunnasta vihollisen toisen portaan sivustaan sitoen sen taisteluun ja katkaisten toisenkin vihollisen kahdesta hyökkäys- ja huoltourasta 17

Divisioonan hyökkäys, 2. portaan taisteluunveto, 1970-1980-luvut - Alueellisen puolustuksen osasto estää huoltokuljetukset ja reservien suuntaamisen pitämällä maastonkohtia ja tekemällä iskuja sekä väijytyksiä - Partisaaniprikaati ja alueellisen puolustuksen prikaati iskevät valitussa painopistesuunnassa ja sitä tukevassa hyökkäyssuunnassa vihollisen taaempiin ryhmitystasoihin varmistaen oman 2. portaan taisteluunvedon - Alueellisen puolustuksen pataljoona estää väijytyksin ja iskuin kuljetukset ja vastahyökkäykset suojaten 2. portaan sivustaa - Alueellisen puolustuksen pataljoonaa käytetään hyökkäysryhmityksen selustaan jääneen yksittäisen vihollisosaston eristämiseen 18

Divisioonan puolustus, 1970-1980-luvut (monipuoliset tehtävät alpu-yksiköille) 19

Mitä meille opiksi? Syvyyteen vaikuttaminen Erilaisten joukkotyyppien käyttö yhtymän vastahyökkäysoperaation tukemiseen ajallisesti keskittäen Aina ei olekaan keskeistä voiman paikallinen keskittäminen Yksiköiden soluttaminen vihollisen selustaan tai sinne jättäminen (vrt. Matti-partiot) Huomioitavia haasteita Johtaminen Tulenkäyttö 20

Kiitokset mielenkiinnosta! Kysymyksiä? 21

Kuvien lähteet ja tekijänoikeuskysymys Ppt-esityksessä käytetyt kartat ja valokuvat sisältyvät oheisen esitelmätekstin (word-tiedosto) lopussa esitettyyn lähdeluettelon aineistoon, poislukien sivulla 11 oleva karttakuva Jugoslaviasta, jonka alkuperäisenä lähteenä on Wikimedia Commons, <<http://sv.wikipedia.org/wiki/fil:yugoslavia_map_sr.svg>> [wwwkarttapiirros], (viitattu 28.9.2011), suomennos ja kuvan muokkaus Petteri Lalu. Muiden kuvien ja karttojen osalta tekijänoikeuksia ei aikanaan ole ollut olemassa. Jugoslavian lainsäädäntö ei tunnustanut sellaista käsitettä kuin valtion palveluksessa olleen työntekijän tekijänoikeus esim. piirtämäänsä karttaan tai ottamaansa valokuvaan. Maan hajottua viralliset valokuvat ja kartat on internetissä useimmiten luokiteltu PD:ksi (Public Domain), jonka vapaa käyttö on tietyin edellytyksin mahdollista. Tämä ei kuitenkaan varmuudella poissulje esim. kartan piirtäneen tai valokuvan ottaneen henkilön oikeutta esimerkiksi vaatia jonkun Euroopan unionin tai sen ulkopuolisen valtion lainsäädännön perusteella korvausta työnsä luvattomasta käytöstä. Tässä esityksessä olevia karttoja ja valokuvia on muokattu ja muunneltu, mm. lisäten selitteitä ja symboleja, muokkaajana esitelmän pitäjä. 22