TALVISOTA JR7

Transkriptio

1 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin valleilla (kustantaja Pirkanmaan sotaveteraanipiiri ry) Arvo Ojala, 1972: JR27 Kärkirykmenttinä halki kannaksen Talvisodan historia, 2. osa (Sotatieteen laitos 1978) Jari Leskinen ja Antti Juutilainen: Talvisodan pikkujättiläinen (WSOY 1999) Jos jokin taho kokee tekijänoikeuksiaan loukatun, kehoitan ottamaan yhteyttä sähköpostilla kotisivuiltani löytyvään osoitteeseen.

2

3

4 TALVISOTA JR7 Paavo osallistui Talvisodassa Summan, Summanjoen ja Viipurin taisteluihin 6. Divisioonan (sittemmin 3. divisioona) alaisuuteen määrätyn Jalkaväkirykmentti JR 17:n (sittemmin JR7) esikuntakomppaniassa puhelinmiehenä. Paavo astui palvelukseen , ja aamuyöstä lähtien alkoivat Tampereen ja Messukylän asemilta junakuljetukset Kaipiaisiin, Kouvolan itäpuolelle. Sieltä jatkettiin marssien Tuhkurlammen alueelle majoituspaikoille. Rykmentti oli määrätty päämajan reserviksi, ja toimintaan kuului koulutusta ja linnoitustöitä Luumäen ympäristössä, kunnes syttyi sota rykmentti lähti liikkeelle, ensin junalla Tienhaaraan ja Hovinmaalle, josta Lavolan kautta Nuoraan ja vihdoin Korpelaan 9. päivänä. Joukot tekivät alueella linnoitustöitä kuuluen edelleen Päämajan reserviin. Venäläisten hyökkäyksen pysähdyttyä 6. Divisioona alistettiin kannaksen armeijan komentajalle, joka päätti käyttää sitä vastahyökkäykseen ja alisti sen II armeijakunnalle. Tarkoituksena oli lyödä Summan-Perkjärven alueella vihollinen kaksipuolisella saarrostuksella, 6. Divisioonan koukatessa oikealta Summajoen länsipuolelta. Joukkojen siirrot aloitettiin 22. päivänä ankarassa lumipyryssä kuuden tunnin siirtymämarssilla ja JR 17 ryhmittyi hyökkäysvalmiusasemaan Summajoen länsipuolelle aatonaaton vastaisena yönä. Hyökkäys epäonnistui sotahistorian tuntemista syistä ja sai kunniakkaan nimen 'Hölmön tölmäys'. Rykmentti ryhmittyi puolustukseen, muuttaen nimensä JR 7:ksi, divisioonan numeron muuttuessa 6:sta 3:ksi. Puolustusta suoritettiin kovassa tykistötulessa ja kireässä pakkasessa mitattiin sodanaikainen pakkasennätys -48 astetta. Venäläiset keskittivät jopa 20 divisioonaa Summan asemia vastaan. Suurhyökkäys alkoi 1. helmikuuta ja 3. divisioonan joukot, erityisesti 7. ja 8. jalkaväkirykmentti, olivat pahimmassa paineessa. Suomalaiset kestivät kymmenen päivän ajan kunnes linjat murtuivat 11. päivänä Lähteen tien suunnalla Summajärven itäpuolella JR8:n alueella. Pahoin kärsinyt JR 7 irrotettiin etulinjasta 13. päivänä ja siirrettiin suuria tappioita kärsineenä reserviin suoraan Viipuriin. Muut Suomen joukot vetäytyivät pääpuolustusasemasta 15. päivänä pohjoiseen, ensin väliasemaan ja lopuksi taka-asemaan Viipuriin 29. helmikuuta. JR 7:n vastuulla on Viipurin ydinkaupunki, II ja III pataljoona oli puolustusryhmityksessä kaakkoisosassa Kolikkoinmäen-Ristimäen alueella, I pataljoonan ollessa reservissä kaupungin pohjoisosissa. 12. maaliskuuta JR 7 torjuu idästä tulleen voimakkaan hyökkäyksen ja vetäytyy patterinmäen linjalle. Seuraavana päivänä julistetaan rauha. Sukulaisten mukaan Paavo on ollut lomalla maaliskuun alkupäivinä ilmeisesti sinä aikana kun JR 7 on ollut reservissä Viipurissa - ja palasi sotatoimiin juuri ennen rauhantekoa, ehtien todennäköisesti osallistua 12. päivän taisteluihin. Olavi muisteli etttä Paavo tuli lomalle viimeisen Tampereen pommituksen aikoihin 2.3., sotadokumenteissa lomaa ei näy Paavo on päästetty 'toistaiseksi' lomalle JR 7:stä. Retkistään Paavo sai muistoksi Summan ristin, talvisodan muistoristin sekä talvisodan urheusmitalin.

5

6

7 Sivu sotapäiväkirjan liitteestä: luettelo JR 7:stä toistaiseksi lomalle päästetyistä reserviläisistä. II erä.

8

9 3. Divisioonan ryhmitys Summassa 10. helmikuuta 1940 Karttapiirros teoksesta Talvisodan historia, osa 2, Copyright sotatieteen laitos 1978

10 Viipurin tilanne sodan viimeisenä päivänä rintaman murruttua Talin-Ihantalan suunnassa Karttapiirros teoksesta Talvisodan historia, osa 2, Copyright sotatieteen laitos 1978

11 JATKOSOTA JR27 Liikekannallepano toteutettiin ylimääräisenä kertausharjoituksena kesällä Jalkaväkirykmentti 27 perustettiin Kangasalle ja sen I pataljoona koottiin Pirkkalan, Kangasalan, Sahalahden, Kuhmalahden, Teiskon ja Aitolahden pitäjistä. Rykmentin komentajana toimi everstiluutnantti Haanterä. 18. divisioonan vaiheista jatkosodassa löytyy aineistoa Wikipedian sivulta Paavo määrätään I pataljoonan esikuntakomppaniaan. Kutsun käydessä kertausharjoitukseen Paavo oli Tampereella proomun purkutöissä ja sai kuulla asiasta vasta palattuaan kotiin. Hän käveli Kämmenniemeen kokoontumispaikalle, josta marssittiin Kangasalle. Kangasalta junakuljetus lähtee klo 11:45 Jyväskylän ja Pieksämäen kautta Kallislahteen, Savonlinnan länsipuolelle, jonne saavutaan seuraavana aamuna. Asemalta jatketaan Pihlajalahteen, mistä matka jatkuu vesistökuljetuksena lotjilla Särkilahden Lokalahteen. Täältä jatketaan marssimalla Ruokolahteen, jonne saavutaan Rykmentti suorittaa kuukauden ajan puolustus- ja tiedustelutoimintaa asemapaikallaan, kunnes antaa 18. divisioonan komentaja eversti Pajari hyökkäyskäskyn, jossa JR27 muodostaa hyökkäysryhmä 'Terän' ja saadaan rykmentin hyökkäyskäsky. Hyökkäysryhmä Terän vastuulla oli leikata aukko vihollisen puolustukseen ja vallata tiestön risteysasemassa oleva Ilmeen alue, ollen täten ensimmäisiä rajan ylittäneitä joukko-osastoja. Ilmeen kirkonkylään hyökätään puolenpäivän aikaan 4.8., ja saman päivän aikana vallataan kirkonkylä ja tienristeys. 6. päivänä I pataljoonan hyökkäys jatkuu etelään Rätykylän suuntaan, jonka jälkeen Kirvun miehityksestä ilmoitettiin I pataljoona jää rykmentin reserviin Kirvun eteläpuolella Mömmölän maastoon muiden pataljoonien edetessä etelään Sairalaan, jossa vihollinen puolusti sitkeästi irtautuen aamulla aamulla I pataljoona määrätään pitämään Huopatehtaan-Vehkapään maaston Kirvun lounaispuolella Kirvu-Mertjärvi -tien varressa. Siirtymämarssin tauolla (mukana olleen teiskolaisen mukaan) Vehkapään maastossa kranaattikeskityksessä Paavo saa sirpaleen keuhkoihinsa ja kuolee myöhemmin matkalla kenttäsairaalaan. Haavoittumiskortti on päivätty klo 08:45 ja kuolinajaksi on merkitty klo 14:00. Paikalla ollut Järvisen 'Jaska' Teiskosta on kertonut tapahtumasta: Paavo oli tauolla vattuja poimimassa kun keskitys osui. Paavo pyysi ettei heti ilmoitettaisi omaisille haavoittumisesta. Rykmentin hyökkäys jatkuu Antreaan, I pataljoona koukkaa Paalijärven eteläpuolitse Liikolaan. Paavon ruumis lähetetään edelleen Rautjärven kaatuneiden evakuoimiskeskukseen Kaatumisilmoitus kirkkoherranvirastosta on päivätty Paavo siunataan Teiskon kirkon sankarihautaan 31.8.

12 Rykmentin päiväkäsky hyökkäyspäivänä

13 Pataljoonan käsky liittyen operaatioon, jossa Paavo kaatui

14 Sotapäiväkirjan liite liittyen operaatioon, jonka aikana Paavo kaatui

15 Ote pataljoonan sotapäiväkirjasta Paavon kuolinpäivänä

16 Taistelutoimintakartta ja arvioitu alue Paavon haavoittumispaikasta

17 Haavoittumiseen ja kaatumiseen liittyvät dokumentit

18

19

20

21