Luvan tarve Lentoaseman toiminnassa tai ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtumassa hyppäyksellisiä muutoksia. Lupatarve johtuu vesienjohtamisluvan määräaikaisuudesta sekä ympäristösuojelulain voimaantulosta vuonna 2000. Finavialla on lainsäädännön muutoksen vuoksi meneillään useiden lentoasemien lupaprosesseja. Lupapäätöksiä on annettu mm. Tampere- Pirkkalaan, Helsinki-Malmille, Joensuuhun ja Ouluun. Helsinki-Vantaan aiemmat luvat Kolmannen kiitotien sijoituslupa (Vantaan kaupunki 1992) Valumavesien johtaminen vesistöön (vesioikeus 1998), tarkistamista haettava 2007 lopussa Lainsäädännön muutoksen vuoksi vesienjohtamisluvan asemasta käsitellään nyt YSL:n mukainen toiminnan ympäristölupa.
Lupahakemuksen laatiminen Ympäristölupahakemuksien tiedot perustuvat lentoasemien ympäristöseurantaan ja raportointiin sekä Finavian tai muiden asiantuntijoiden selvityksiin. 2x 2x
Perustehtävämme on luoda turvallisilla, laadukkailla ja kustannustehokkailla lentoliikenteen palveluilla ja infrastruktuurilla keskeiset edellytykset suomalaisten, suomalaisen yhteiskunnan ja alueiden kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle.
Yleistä lentoasemasta Helsinki-Vantaaseen liittyy suoraan noin 14500 työpaikkaa Lentoasema on noin sadanneksi suurin maailmassa, pienin Pohjoismaiden keskusasemista. Finavian, lento- ja maahuolintayhtiöiden sekä muiden yritysten palveluksessa on noin 14500 työntekijää. Suomen BKT:stä lentoaseman vaikutus on 3,2 %. Lentoonlähtöjen ja laskeutumisten yhteismäärä on 2006 oli 182000. Finavian investoinnit lentoaseman palvelukyvyn turvaamiseen ovat lähivuosina luokkaa 70 miljoonaa euroa vuodessa.
Yleistä lentoasemasta - liikenne Liikennepalvelujen kysyntä vaihtelee eri tunteina. Lentoyhtiöt myös pyrkivät matkaketjujen luomiseen vaihtoyhteyksien aikataulutuksella. Vilkkaat liikennetilanteet vaativat tehokasta ilmatilan ja kiitoteiden käytön hallintaa. 5
Lentoasemaa ympäröi asutus usealta puolelta, mikä on otettu lentoliikenteen ohjaamisessa huomioon. 7
Asutus 3D-esityksenä katsottuna Klaukkalan takaa kohti lentoasemaa 7
Lentokonemelun Lden> 55 db alue on pienentynyt ja suuntautuu vähemmän asutuille alueille. Violetti 1990 Musta - 2006 7
Ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Uusien lentokonetyyppien hetkelliset melutasot ovat pienentyneet voimakkaasti. Hetkellinen äänitaso Lmax 80 db Violetti DC9-50 Vihreä Airbus 320 7
Kiitoteitä on käytettävä turvallisella tavalla. Lentoreitit on suunniteltu asuinalueet huomioon ottaen. Lentoonlähtevää ja laskeutuvaa liikennettä on samanaikaisesti. Nämä syyt määräävät monet liikenteen ohjaamisen toimintatavat. 7
Kiitotien numerokoodi tulee sen ilmansuunnasta jaettuna kymmenellä, esim. kiitotien 33 suunta on 330 astetta. Samansuuntaiset kiitotiet tunnistetaan L(eft) ja R(ight) kirjaimilla.
Kiitoteiden käyttötapoja on lukuisia. Käytettäviin kiitoteihin vaikuttavat tuuliolosuhteet, liikennetilanne ja liikenteen määrä sekä monet turvallisuusseikat, kuten ylösvetosektoreiden suojaaminen. 7
Kiitoteiden käyttötapoja on lukuisia. Käytettäviin kiitoteihin vaikuttavat tuuliolosuhteet, liikennetilanne ja liikenteen määrä sekä monet muut turvallisuusseikat, kuten ylösvetosektoreiden suojaaminen. 7
Kiitoteiden käyttötapoja on lukuisia. Käytettäviin kiitoteihin vaikuttavat tuuliolosuhteet, liikennetilanne ja liikenteen määrä sekä monet muut turvallisuusseikat, kuten ylösvetosektoreiden suojaaminen. 7
Kiitoteiden kokonaiskäyttösuhteet vuoden aikana muodostuvat lukuisten käyttötapojen yhdistelmänä. Vuosittain remontit ovat vaikuttaneet kiitoteiden käyttöön. 2006 2007 7
Liikenne tulee tai suuntautuu lähestymislennonjohtoalueen (TMA) porteilta/porteille 7
22L
22R
22R 22L
Laskeutuvien koneiden melun suuntautuminen riippuu laskukiitotiestä. Lentoonlähtevien koneiden melun suuntautuminen riippuu sekä kiitotiestä että lentoonlähtöreiteistä. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu asutus huolellisesti huomioon ottaen. 7
Ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Lden-melualueen laajuus riippuu koneiden määrästä, niiden meluisuudesta, ja lentojen vuorokauden ajasta. Melualueen muoto riippuu kiitoteiden käyttösuhteista ja ajasta sekä lentoreiteistä. Remonteista johtuvat kiitotiesulkemiset vaikuttavat vuosittain melualueeseen. Lden > 55 db melualue yhdistelmä, vuodet 2006 ja 2007 7
Finavia on kiinnittänyt huomiota Keravan esittämiin seikkoihin lennoista Keravan alueiden yli. Laskeutumiskorkeuden nostaminen välilähestymiskorkeus kiitotielle 22L 2000 jalkaa ja kiitotielle 22R nykyisin 3000 jalkaa keskustan yllä koneet 100-150 m korkeammalla välilähestymiskorkeudet eivät voi olla samat rinnakkaiskäytön vuoksi
3000 ft Laskeutumis -korkeuden nostaminen 2000 ft
Finavia on kiinnittänyt huomiota Keravan esittämiin seikkoihin lennoista Keravan alueiden yli. Jatkuvan liu un lähestymisten (CDA) lisääminen monivuotinen projekti on käynnissä yhdessä lentoyhtiöiden kanssa ensitavoite lisätä CDA-lähestymisiä yöaikana, nyt noin 20 % lähestyminen tyhjäkäynnillä ilman vaakalentovaihetta ja optimaalista reittiä pitkin olisi paras ratkaisu
Finavia on kiinnittänyt huomiota Keravan esittämiin seikkoihin lennoista Keravan alueiden yli. Laskeutumiskulman jyrkentäminen lentokoneiden tekninen rakenne on suunniteltu 3 asteen lähestymiskulmaa varten 3 astetta on globaali standardi, josta voidaan poiketa vain erikoisolosuhteissa maasto-olosuhteiden vuoksi, eikä se sovellu kaikelle kalustolle 3 asteen liuku vastaa 52 m korkeuden muutosta kilometrin matkalla ICAO PANS-OPS: Descent gradients steeper than the optimum should not be used unless all other means to avoid obstacles have been attempted since these steeper descent gradients may result in rates of descent which exceed the recommended limits for some aircraft on final approach.
Finavia on kiinnittänyt huomiota Keravan esittämiin seikkoihin lennoista Keravan alueiden yli. Laskeutumisten ohjaaminen muille kiitoteille tuulet aiheuttavat kiitoteiden käytön vaihtelua jo nyt maankäytön suunnittelu riippuu pitkän aikavälin melualueista ympäristölupa: yöaikana laskeutumiset kiitotielle 15, kun mahdollista entä jos laskeutumisia siirrettäisiin heti kiitotieltä 22L kiitotielle 22R? 22R pääasiallinen lentoonlähtökiitotie kapasiteettiongelma liikenne maassa, kiitotien ylitykset ja rullausmatkat kiitotien 22L lentoonlähtöjen suunta olisi kohti asutusta mielipiteet 22R:n jatkeella? tulevaisuudessa kiitoteiden välialueen rakentaminen vaikuttaa kiitoteiden rinnakkaiskäyttöä lisäävästi oletus vuodelle 2025: laskeutumisia kiitotielle 22L ja 22R yhtä paljon
Finavia on kiinnittänyt huomiota Keravan esittämiin seikkoihin lennoista Keravan alueiden yli. Lentoonlähtöjen ohjaaminen muille kiitoteille tuulet aiheuttavat kiitoteiden käytön vaihtelua jo nyt maankäytön suunnittelu riippuu pitkän aikavälin melualueista entä jos lentoonlähtöjä siirrettäisiin heti kiitotieltä 04R kiitotielle 04L? lännestä laskeuduttaessa painotetaan kiitotietä 04L (Martinlaakso Myyrmäki) lentoonlähdöt samalla kiitotielle - kapasiteettiongelma liikenne maassa, kiitotien ylitykset ja rullausmatkat laskeutumiset 04R:lle tulevaisuudessa kiitoteiden välialueen rakentaminen vaikuttaa kiitoteiden rinnakkaiskäyttöä lisäävästi oletus vuodelle 2025: lentoonlähtöjä kiitotiellä 04L enemmän kuin kiitotiellä 04R
Finavia on kiinnittänyt huomiota Keravan esittämiin seikkoihin lennoista Keravan alueiden yli. Remonttien aikaisten kiitotiesulkemisten vaikutukset vuoden 2008 ja 2009 kesinä kiitotie 2 on töiden vuoksi kiinni laskeutumiset Keravan suunnasta lisääntyvät sulkemisaikaa on voitu lyhentää töiden aiempaa tarkemmalla suunnittelulla tämä kesänä kesto vain 2 kk aiempaa tehokkaampi tiedottaminen http://www.finavia.fi/rullaustieremontti
Finavia on vuodesta 1992 lähtien perustanut lentokoneiden melunhallintaa ympäristöluvan ja kuntien maankäytön suunnittelun antamiiin linjauksiin. Tulevaisuudessakin kiitoteitä tulee öisin käyttää 7 nykyisellä tavalla. Päivisin on liikenne hoidettava kysynnän mukaan, huomioiden maankäyttö.
Finavialla on käytössään Suomen ainoa jatkuvatoiminen yhdyskuntamelun mittausjärjestelmä. Lisäksi seurataan lentoreittejä tutkasta. Tulokset raportoidaan 3 kk välein päivätasolla 7
Finavialla on käytössään Suomen ainoa jatkuvatoiminen yhdyskuntamelun mittausjärjestelmä. Lisäksi seurataan lentoreittejä tutkasta. Lentoreittien tiheyskuvat raportoidaan 3 kk välein kuukausitasolla. 7
Finavian ympäristöpalautejärjestelmä: http://www.finavia.fi/ymparisto_palaute Tulokset raportoidaan osana meluraportointia. Helsinki-Vantaa 7
Tulevaisuuden näkymät Infran kehittyminen Lentoaseman infra kehittyy vain kysyntää vastaavalla tavalla ja sen aikataulussa. 7
Tulevaisuuden näkymät Liikenteen kehittyminen - määrä Lentoliikenteen kysynnän odotetaan kasvavan maltillisesti. Liikennemäärien ennusteissa ei ole suuria muutoksia. Operaatiot (tuhansia) 7
Tulevaisuuden näkymät Liikenteen kehittyminen - konetyypit Noin vuonna 2025 arvioimme neljäsosan koneista oleva tekniikkaa, joka tänään on vasta suunnittelupöydällä. Ennusteet liikennemääristä ja konekalustosta perustuvat viimeisimpiin lähtökohtiin.
Tulevaisuuden näkymät Lentokonemelu kehittyminen Lentokonemelun laskentamenetelmää on muutettu kv. suositusten mukaisesti. Tämä ja uuden ohjelmiston käyttöönotto vaikeuttavat aiempien selvitysten vertaamista uusiin. Katkoviiva ns. verhokäyrä 2003-2020 Vihreä sama laskettuna uudella menetelmällä ja ohjelmalla samoin lähtötiedoin 7
Tulevaisuuden näkymät Lentokonemelu kehittyminen Arvio melualueesta kehitystilanteessa vuonna 2025 on linjassa ennen kolmannen kiitotien käyttöönottoa tehtyjen lyhyempien ennusteiden kanssa, vaikka laskentamenetelmä ja -ohjelma ovat uudistuneet ja kaikki lähtötiedot on arvioitu uudestaan. Kiitoteiden käyttö pyritään säilyttämään aiemmin ilmoitetun mukaisena, vähäisin muutostarpein. 7
Finavia lyhentää etäisyyksiä kaikkialle maailmaan