Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona Anu Puusa, hankkeen johtaja Kirsi Hokkila, hankkeen projektitutkija
Johdanto Yrittäjyys kantava voima Suomen hyvinvointitaloudessa Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta Kaksikymppinen yrittäjä on harvinaisuus. Alle 35-vuotiaat yrittäjät muodostavat alle neljänneksen suomalaisista yrittäjistä. Lähes kolmannes yrittäjistä on täyttänyt 54 vuotta. (Työministeriö 2012) On elintärkeää pyrkiä vahvistamaan niitä keinoja, joilla tuetaan myös nuorten ryhtymistä yrittäjiksi. Osaamisvaatimus niin työelämässä yleensä kuin yritystoiminnassakin kasvaa koko ajan. Koulutuksella on yhä suurempi merkitys uuden yrittäjyyden ja yrittäjyyshalukkuuden synnyttäjänä.
.. Koulutus = valmiudet, tiedot, taidot ja asenteet yrittäjyyttä, liike-elämää ja työelämää kohtaan. Osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäiseen toimintatapaan kasvaminen työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa.
Hankkeen tavoitteet Pidetäänkö osuustoimintaa varteenotettavana yrittäjyyden muotona ja yrittäjäksi ryhtymisen polkuna? Miten hyvin tai huonosti osuustoimintaa yleisesti ja erityisesti yrittäjyysvaihtoehtona tunnetaan? Miten osuuskunta toimintamuotona voi edistää ihmisten omaehtoista työllistymistä ja sisäistä yrittäjyyttä?
Tarkastelutasot Potentiaaliset yrittäjät Toimivat osuuskunnat Sisäinen yrittäjyys Työntekijä- ja omistajanäkökulma: PKO & OP Asiakas- ja omistajanäkökulma: PKO & OP Sitoutuminen ja samaistuminen Mielikuvat, asenteet ja aikomukset osuustoimintaa ja yrittäjyyttä kohtaan Yrittäjänäkökulma: Sontikka, Napakka ja Mekastamo Osuustoiminnan arvojen ja periaatteiden toteutuminen käytännössä
Selvitys Nuorten osuustoimintatietämys, asenteet ja mielipiteet osuustoiminnasta Osuustoimintaan liitetyt liiketoiminta-arvot Koulutus, liike-elämän tuntemus ja yrittäjyysaikomukset Nuorten yrittäjyysasenne yleensä Asenteet yksin ja yhdessä yrittäjyyttä kohtaan Osuustoiminnan houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona
Kohderyhmä ja toteutustapa Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Itä- Suomen Yliopiston, Karelia Ammattikorkeakoulun ja Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaat. Sähköinen kyselylomake lähetettiin syksyllä 2013 yhteensä 21 915 oppilaalle. Vastauksia 3680 kpl, vastausprosentti 17.
Vastaajien profiili 70 % vastaajista naisia 41% iältään 20-24 vuotiaita Korkein koulutus ylioppilastutkinto tai kandidaatin tutkinto 49% vastaajista 1. tai 2. vuoden opiskelijoita Osuuskunnassa vastaajista työskentelee 3%, aiemmin työskennellyt 10%, eos 7%
Keskeisiä johtopäätöksiä I - Miten nuoret suhtautuvat osuustoimintaan? Nuorten osuustoimintatietämys ja asenteet osuustoimintaa kohtaan
Osuustoimintatuntemus 4-10? Melkein 70% vastaajista arvioi osuustoimintatietämyksensä olevan kohtalainen, välttävä tai hylätty, ka 5,9.
Jäsenyys osuuskunnissa Kyllä 39% Ei 48% EOS n. 14 %
Mitä osuustoiminnasta tiedetään? Vain isot osuustoimintayritykset tunnetaan Noin 90 prosentissa vastauksia osuustoiminta yhdistettiin osuuskauppaan tai S-ryhmään. Noin 40 prosentissa vastauksia se yhdistettiin osuuspankkiin tai OP-ryhmään. Noin 10 prosenttia vastaajista kertoi tietävänsä osuustoiminnallisia maidontuottajia tai osuusmeijereitä. Noin 4 prosenttia mainitsi vastauksessaan Keskon tai K-ryhmän.
.. Keskimäärin 35 % vastaajista ei osannut vastata kysymyksiin. Osuuskunnassa työskentelevillä tai aiemmin työskennelleillä olivat huomattavasti paremmat tiedot osuustoiminnasta kaikilla osa-alueilla.
Koulutuksen merkitys Opinnoissaan paljon tietoa yrittäjyydestä ja eri yritysmuodoista saaneet tunsivat osuustoiminnan periaatteet huomattavasti paremmin kuin vastaajat, jotka olivat saaneet jonkin verran tai vähän yrittäjyys- ja liiketoimintaopetusta. Varsinkin vähän tietoa saaneiden ryhmään tietotason ero oli merkittävä. Opinnoissaan paljon tietoa saaneet suhtautuivat osuustoimintaan jonkin verran myönteisemmin kaikkien väittämien osalta. He myös pitävät osuustoimintaa itselleen varteenotettavampana työllistymisen vaihtoehtona (3,3) kuin muut ryhmät (2,7 3,2).
Asenteet osuustoimintaa kohtaan Asenteet osuustoimintaa kohtaan olivat pääsääntöisesti positiivisia. Osuustoiminta sopii hyvin nuorten arvomaailmaan Kaikkien positiivisten ja osuustoimintamyönteisyyttä ilmentävien väittämien keskiarvot olivat yli 3, lukuun ottamatta väittämää Osuustoiminta on minulle varteenotettava työllistymisen vaihtoehto nyt tai tulevaisuudessa (2,9).
Osuustoimintaan liitettävät arvot ERITTÄIN HYVIN KUVAAVAT EOS EI-KUVAAVAT KUVAAVAT Etujen tuottaminen Ympäristöystävällisyys Byrokraattisuus Ahneus jäsenille Yhteisöllisyys Joustavuus Lyhytjänteisyys Yhteistyö Yksilön hyöty Korkea riski Paikallisuus Edelläkävijyys Yhteisön hyöty Voiton maksimointi Pitkäjänteisyys Jatkuvuus Turvallisuus Kannattavuus Tasa-arvo Hyvinvoinnin edistäminen Matala riski Yhteiskuntavastuullisuus Perinteisyys Oikeudenmukaisuus Kasvuhakuisuus Muista ihmisistä välittäminen Rehellisyys Tehokkuus Kilpailukyky Nykyaikaisuus Avoimuus
Keskeisiä johtopäätöksiä II - Mitä kouluissamme opetetaan nuorille liike-elämästä ja yrittäjyydestä?
Liike-elämän tuntemus 4-10? Yli 80% vastaajista arvioi yleisen liike-elämän tuntemuksensa olevan kohtalainen, tyydyttävä tai hyvä, ka 6,9.
Koulutuksen merkittävä rooli Opinnoissa saadut tiedot yrittäjyydestä ja sen eri vaihtoehdoista lisäävät liiketoiminta- ja osuustoimintatuntemusta. Mitä enemmän tietoa yrittäjyydestä opiskelijat kokivat saaneensa opintojensa aikana, sitä korkeampia arvosanoja he antoivat omalle tietämykselleen sekä liiketoimintaan että osuustoimintaan liittyen.
.. 78% henkilöistä, jotka ilmoittivat saaneensa vain vähän tietoa eri yritysmuodoista, antoivat osuustoimintatietämykselleen arvosanaksi 4-6. 44% niistä, jotka kokivat saaneensa paljon tietoa eri yritysmuotovaihtoehdoista, antoivat yleiselle liiketoimintaosaamiselleen arvosanaksi 8-10 ja osuustoimintatiedoilleen 7-10.
Mitä kouluissamme sitten opetetaan (ja ei opeteta) liike-elämästä ja yrittäjyydestä? 67% koki saaneensa opinnoissaan vähän tai ei ollenkaan tietoa yrittäjyydestä ja sen vaihtoehdoista tai ei ollenkaan. 25%: jonkin verran. 7% koki saaneensa paljon tietoa Oppiainekohtaisesti suuria eroja.
Puutteita kouluasteesta riippumatta Yliopisto: 47% koki saaneensa vain vähän tietoa yrittäjyydestä ja sen vaihtoehdoista, vain 5% paljon tietoa Amk: 40% vähän tietoa yrittäjyydestä ja sen vaihtoehdoista, 11% paljon tietoa. Ammattiopisto: 39% vähän tietoa yrittäjyydestä ja sen vaihtoehdoista, 11% paljon tietoa.
Osuuskunta yritysmuotojen tunnettuudessa pahnanpohjimmainen Opiskelijoilla on yritysmuotovaihtoehdoista yleisesti ottaen melko huonot tiedot (ka 1,8 2,1), eli niitä ei ole käsitelty opetuksessa lainkaan tai on käsitelty vain vähän. Opetuksessa painotetaan osakeyhtiötä Myös toiminimi ja julkinen osakeyhtiö. Osuuskunta yritysmuotona on saanut vähiten huomiota liiketoiminnan opetuksessa (1,8).
Keskeisiä johtopäätöksiä III - Ovatko itäsuomalaiset nuoret yrittäjyysorientoituneita? Yrittäjäkokemus ja yrittäjyysaikomus
Yrittäjäkokemus ja yrittäjyysaikomus 92%: ei yrittäjäkokemusta. 5% oli aiemmin toiminut yrittäjänä ja 3% toimi kyselyhetkelläkin yrittäjänä. 38%, joilla ei ollut aiempaa kokemusta yrittäjyydestä, voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Vain 3% vastaajista aikoo ryhtyä yrittäjäksi. 31% vastaajista ei voisi kuvitella itseään yrittäjänä. 28% EOS
.. Oppilaitosvertailussa Itä-Suomen yliopistossa suhtaudutaan kielteisimmin mahdolliseen yrittäjyyteen (33%). Suurin osa yrittäjiksi aikovista (6%) ja pienin osuus vastaajista, jotka eivät voisi kuvitella yrittäjäksi ryhtymistä (28%), olivat ammattioppilaitoksen opiskelijoita. Myös suurin osa ammattikorkeakoulun opiskelijoista (41%) voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Myönteisin suhtautuminen mahdolliseen yrittäjyyteen on ammattioppilaitoksessa, mutta myös ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat keskimäärin potentiaalisia yrittäjiä. Heistä 4 prosenttia ilmoitti ryhtyvänsä yrittäjäksi. Yliopistoopiskelijoistakin 38 prosenttia on yrittäjyydelle avoimia henkilöitä, vaikka vain 2 prosenttia heistä aikoo ryhtyä yrittäjäksi.
Opetuksella on väliä! Yrittäjyydestä ja eri yritysmuodoista saadut tiedot opintojen aikana vaikuttivat yrittäjyysaikomukseen merkitsevästi: Mitä enemmän vastaajat ovat saaneet tietoa, sitä potentiaalisempana he pitävät yrittäjäksi ryhtymistä. Esim: Jopa 8% opiskelijoista, jotka kokivat saaneensa paljon tietoa yrittäjyydestä ja sen eri vaihtoehdoista aikoo ryhtyä yrittäjäksi! (vrt vähän (2%) tai ei ollenkaan (1%) saaneet) Paljon tietoa saaneista yli puolet (53%) voisi myös kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi!
Keitä yrittäjyys sitten kiinnostaa? Yliopistossa potentiaalisia yrittäjiä ovat kauppatieteiden (55%), tietojenkäsittelytieteiden (46%), metsätieteiden (45%), oikeustieteiden (45%), lääketieteiden sekä fysiikan ja matematiikan (42%) opiskelijat. Eniten yrittäjäksi aikovia oli metsätieteilijöissä (9%), kauppatieteilijöissä (5%) ja oikeustieteilijöissä (4%). Karelia Ammattikorkeakoulussa eniten yrittäjäksi aikovia oli kulttuurialan (8%) ja luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoiden keskuudessa (8%). Tekniikan ja liikenteen (53%) sekä liiketalouden ja hallinnon alalla (51%) opiskelijoista yli puolet voisi kuvitella itsensä yrittäjänä, ja kulttuurialallakin lähes puolet (49%). Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä potentiaalisia yrittäjiä oli eniten luonnontieteiden (50%) sekä tekniikan ja liikenteen alalla (47%). Jälkimmäisessä ryhmässä oli myös toiseksi eniten yrittäjäksi aikovia (9%) liiketalouden ja hallinnon alan jälkeen (12%).
.. ja keitä se kiinnostaa vähiten? Yliopistossa kielteisimmin yrittäjyyteen suhtaudutaan soveltavan kasvatustieteen ja opettajakoulutettavien (47%), teologien (43%), kasvatustieteilijöiden ja psykologian opiskelijoiden (41%) sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen opiskelijoiden keskuudessa (40%). Karelia Ammattikorkeakoulussa kielteisintä suhtautuminen yrittäjyyteen oli sosiaali- ja terveys- ja liikunta-alalla (43%). Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä kielteisintä suhtautuminen yrittäjyyteen oli humanistisen ja kasvatusalan keskuudessa (50%) ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoiden keskuudessa (44%), yrittäjäksi aikovia ei heidän keskuudessaan ollut lainkaan.
Yrittäjyys ruokkii yrittäjyyttä! Opiskelijat, jotka olivat aiemmin toimineet yrittäjinä, suhtautuivat yrittäjyyteen huomattavasti positiivisemmin kuin opiskelijat, joilla ei ollut aiempaa yrittäjäkokemusta. Yli puolet (51%) kokemusta omaavista voisi kuvitella ryhtyvänsä uudelleen yrittäjäksi, heistä 8% aikoo ryhtyä uudelleen yrittäjäksi.
Yritysmuodon harkintajoukko
Yrittäjäksi - yksin vai yhdessä? Vastuullinen toiminta, itsenäisyys ja vapaus ovat nuorille tärkeitä. Raha ja status eivät ole merkittäviä motivaatiotekijöitä nuorten yritystoiminnassa, varsinkin kun kyseessä on yrittäjyys hypoteettisena tilanteena. Koko vastaajaryhmässä tarkasteltuna tulokset osoittavat, että nuoret perustaisivat yrityksen mieluummin yhdessä muiden kanssa kuin yksin - yhdessä yrittämisen etuja pidettiin merkittävinä. Taloudellinen helppous Vastuun jakaminen Yhteistyö ja yhdessä tekeminen ja Kuitenkin..
.. Ne vastaajat, jotka ilmoittivat aikovansa ryhtyä yrittäjiksi, olivat vahvemmin yksinyrittäjyyden kannalla (3,2). Mitä konkreettisempia yrittäjäksi ryhtymisen suunnitelmat ovat, sitä enemmän henkilöt suosivat yksinyrittäjyyttä ja motivoituvat vahvemmin maineesta ja statuksesta. Myös taloudellisen omakohtaisen hyödyn merkitys korostuu ja tulee tavoitellummaksi.
Selvityksen yhteenveto ja johtopäätöksiä
Yrittäjyysaikomusta vahvistaa.. Nuoret kokevat lähipiirinsä kannustavaksi yrittäjyysaikomuksessa. Rahoituksenkaan saamista ei koettu kovinkaan ongelmallisena (3,4). Ammattitaito luo melko hyvät edellytykset toimia yrittäjänä (3,2). Yhdessä yrittäminen on nuorille varteenotettava ja houkutteleva vaihtoehto.
..Miksi yrittäjyys ei kiinnosta? Opetuksen riittävyys, opetussisällöt ja painotukset. Heikko liiketoimintaosaaminen ja tietämys yrittämisen vaihtoehdoista Yhteiskunnallisen ilmapiiriin ei koeta kovinkaan vahvasti kannustavan yrittäjyyteen (2,9). Riskinottohalu (vastaajat mieluummin välttävät riskejä kuin ottavat niitä (3,4). Yleinen mielipide siitä, että liike-elämässä vallitsevat kovat arvot (ka 3,9). Osuustoiminta vastauksena? Aikomus ja ideaalit vs kokemus ja käytäntö
.. Koulutus avainasemassa Nuoren tietämys talous- ja liike-elämään liittyvistä asioista ja erityisesti opintojen kautta tarjottava näihin liittyvän opetuksen määrä on yrittäjyysasenteisiin sekä osuustoimintatietämykseen ja asenteisiin merkittävästi vaikuttava tekijä =>Tieto ja kokemus yrittäjyydestä lisäävät nuorten yrittäjyyspotentiaalia.
..Osuustoiminnasta tulisi kertoa aiempaa enemmän.. Osuuskunta on ns. matalan kynnyksen yrittäjyysvaihtoehto. Laki ei esimerkiksi määritä osuustoiminnan perustamisvaiheessa vaadittavaa minimipääomaa, joten se mahdollistaa jäseniensä osaamisten yhdistämisen ilman suuria aloituspääomia. Osuuskunta on erittäin sopiva yritysmuoto yrittäjyyden aloittamiseen erityisesti nuorten keskuudessa. Kuten muillakin yrityksillä, myös osuuskunnalla on oltava edellytykset kannattavaan toimintaan.
sillä tällä hetkellä.. Tieto osuustoiminnasta on nuorten keskuudessa heikko. Osuustoimintaan suhtaudutaan myönteisesti, sen erityinen humaanius ja yhteisöllisyys tunnistetaan, mutta tieto osuustoiminnasta käytännössä puuttuu. Osuustoiminta leimaantuu nuorten keskuudessa lähinnä osuuskaupaksi ja keskitetyksi pankkitoiminnaksi tai muiksi suuriksi osuustoiminnallisiksi yrityksiksi. Osuustoimintaa ei tunnisteta varteenotettavana vaihtoehtona pienemmän liiketoiminnan harjoittamiselle ja tämän takia se ei myöskään muodostu nuorten mielissä varteenotettavaksi yrittäjyysvaihtoehdoksi.
Tapaustutkimukset I-III - Miksi yrittäjä valitsee osuustoiminnan liiketoiminnan muodoksi? Yrittäjien kokemuksia osuustoiminnan erityispiirteistä
Valitut tapaukset ja toteutustapa Tavoitteena oli ymmärtää, miksi yrittäjät valitsivat nimenomaan osuustoiminnan liiketoimintamuodoksi? Millaisia ovat heidän näkökulmastaan osuustoiminnan erityispiirteet, hyvät käytännöt, ongelmat yms. Kolme tapausta: Osuuskunta Mekastamo, Osuuskunta Napakka ja Osuuskunta Sontikka Yhteensä 13 haastattelua (yksilö-, pari- ja ryhmähaastattelut)
Osuustoiminta yrittäjäksi ryhtymisen polkuna Motiivina itsensä työllistäminen. Työllisyys on myös itsetuntokysymys ja onnistuminen yritystoiminnassa synnyttää ansaittua ylpeyttä. Itsensä työllistäminen melko riskittömästi (taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma) Osaamisen yhdistäminen ja osaamisen kehittäminen Yhdessä tekeminen Vastaisku harmaille markkinoille
Kimppasysteemi oli valtavan suuri kannustus myös Mie pystyn sitä kautta tekemään töitä yrittäjämäisesti ilman, että minä olen yrittäjän asemassa Tässä osuuskunnassa siinä mielessä pääsee helpommalla, että olet työntekijä, mutta olet toisaalta niin kuin itse yrittäjä, mutta ei tarvitse ajatella näitä hallinnollisia tehtäviä. Siinä mielessä tämä on hyvä. Kyllähän se se helppous tavallaan ja ku minä en oo ikinä ollu sellanen, että en oo tykänny näistä kirjanpidoista ja näin. Että enempi sellanen tekijätyyppi.
Osuustoimintaa leimaavia piirteitä.. Turvallisuus (luonteva ja vapaaehtoinen) Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen (henkinen ja käytännöllinen tuki) Monimuotoisuus (IHMISET, eri osaamisalueet, taustat, tilanteet ja motiivit, ALAT, OSUUSKUNNAT), erilaisuus lähtökohtana Omavastuisuus Joustavuus ja vapaus => Mahdollisuus ja riski
.. Joustavuus osuustoimintaa luonnehtivana piirteenä Vapaus Omavastuisuus Aktiivisuus Sitoutuminen Oppimisalusta Ponnahduslauta Omannäköinen työ Itsensä toteuttaminen Viihtyminen Monipuolisuus Pätkätyöt Kausivaihtelu Epävarmuus Työ elämän ehdoilla No hyvänä ainaki se, että minun työpaikka on tässä. Ja tästä on saanu ite tehdä mieleisensä....näillä tekijöillä on oma vapaus. Minä ainaki arvostan sitä. Että työntekemisessä pitää olla vapaus. Et tää on tällasta vapaaehtoista vastuullisuutta Tavallaan se on myös sitä vapautta, että saa olla osuuskunnan jäsenenä, että ei velvoiteta olemaan tietynlainen ihminen. Että saa olla se oma ja saa sen vapauden edetä elämässään miten haluaa... täällä xx;han me ollaan itse käyntikortteja tuolla kentällä. Ja siitä ne riippuu sitten ne työt, että jatkuuko asiakassuhteet ja tuleeko lisää töitä. Se vaatii sellasta tietynlaista sitoutumista ja halukkuutta...se ei sovi ihmisille, jotka ei osaa olla omatoimisia, jotka oottaa, että sanotaan mitä tehään. Jotka ei oo omatoimisia, sellasille se ei käy. Kyllähän jos ite hommaat töitä niin ne pitää hoitaa, ei niitä kukaan muu hoida. Vastuuttomuus Passiivisuus Sitoutumattomuus Välinpitämättömyys Opportunismi Jatkuvuus 8-16 Johdettu työ Raha Turvallisuus Jatkuvuus Säännöllisyys Elämä työn ehdoilla
.. Työ on hirveen monipuolinen, välillä on hirveen haastavaa, antaa haasteita. Mutta tämä monipuolisuus ja että ei oo sillä tavalla aikaan sidottu. Että ei kello 7 ja kello 16. Ja sitten ykskään päivä ei ole samanlainen. Todella tämmönen, välillä on hirmunen hässäkkä ja tänään on ollu rauhallisempaa. Siihenkin täytyy olla valmius...omalla kohdalla se on se, että en mie tiedä onko se laiskuutta vai mitä se on, mutta mie en halua olla joka päivä kahdeksasta neljään tai seittemästä neljään tai mikä se on se työaika. Mie arvostan vapaa-aikaa, mie arvostaan montaa muuta asiaa, en todellakaan halua olla ihan niin paljon. Se on tässä ku ite hommaa työt, niin pystyy sopimaan ja sanomaan asiakkaalle, että mie oon tuolloin tuon päivän poissa tai tuolla ei käy, ja että käykö seuraava päivä. Toki vastuuhan silti on, että ne hommat pitää silti tehä. Ehkä vielä enemmänkin.
.. Pohdittavaksi.. Kenelle osuustoiminta sopii ja kenelle ei? Onko osuustoiminta ihan oikeaa yritystoimintaa? ( epäyritys, yrittäjyyteen ponnistamisen välivaihe, kokeilu) Minä olen aina alleviivannu ja suurella kirjaimella kirjoittanu, että osuuskunta on yritys. Se ei poikkea muista yritysmuodoista, se pitää aina muistaa. Ei saa käyttää sellasena leikkikenttänä. Että jos tähän lähtee mukaan, ni pitää sitten lähtee ihan oikeesti. Tää on oikee yritys. Ja tästä et pääse luistelemaan, jos joku menee pieleen.
.. Osuustoiminnan tuntemus Idealismi vs realismi, miten ylläpitää alkuinnostus ja draivi? Suunnitelmallisuus, jatkuvuus Miten kasvaa ja mitä kasvu tuo mukanaan? Yksilöllisyys vs yhteisöllisyys osuustoiminnan uusi kaksoisrooli?
.. Osuustoiminta mahdollistaa mielekkään työn tekemisen omilla ehdoin, hyvillä mielin vastuullisesti...me tehdään töitä, että tärkeämpi on se työ kuin siitä saatu raha..paljon mukavampi olla, paljon pehmeempi olla tää, että sillo ku oli vieraan palveluksessa ni se stressi oli aina vieraanamme. Mut tää on sellasta lepposaa Niinku vois kuvitella, että jos minäkin olisin vaikka jonku osakeyhtiön johtaja, pörssiyhtiön johtaja, ni nämä osakkeenomistajat painas päälle, että nyt pitää saada tulosta, tulos tai ulos. Niinku varmasti sitä ei niinkun ulkopuoliset tajua, että tämä siinä mielessä pehmeempi täällä voidaan hymyillä vaan ja tehdä töitä.
Eikä edes liian hyvää ollakseen totta!!..ja tämä ajatuksenahan tuntu ihan, että mahottomuus, että näinkin voipi yrittää!
Tapaustutkimus IV Sitouttaako osuustoiminta asiakkaan tai henkilöstön erityisellä tavalla? Osuustoiminnallisen yrityksen ominaispiirteiden ja arvojen tunnettuus sisäisen ja ulkoisen asiakkaan näkökulmista
Tavoite, valitut tapaukset ja toteutustapa Millainen tietotaso ja ymmärrys kaksois- tai kolmoisroolissa olevilla osuustoiminnallisen yritysten asiakkailla ja henkilöstöllä on yrityksen toimintaa ohjaavista osuustoiminnan arvoista ja perusperiaatteista? Pohdimme myös onko niillä merkitystä sitoutumisen kannalta. Tutkitaan myös millainen vaikutus niillä on työntekijän sisäiseen yrittäjyyteen. Kohderyhminä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan henkilöstö ja asiakasomistajat sekä Pohjois-Karjalan Osuuspankin henkilöstö. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella tänä keväänä. Vastausprosentit Asiakasomistajat 19% Henkilökunta 16%
Asiakkaiden ja henkilöstön näkemyksiä toiminnan periaatteista Asiakkaat ja henkilöstö tunnistavat osuustoiminnallisten periaatteiden toteutumisen PKO:n toiminnassa 1. Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys (4,5) 2. Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö (3,7) 3. Toimintaympäristövastuu (3,6) 4. Demokraattinen jäsenhallinto (3,6) 5. Jäsenten taloudellinen osallistuminen (3,5) 6. Koulutus, oppiminen ja viestintä (3,5) 7. Itsenäisyys ja riippumattomuus (3,2)
Asiakkaiden ja omistajien näkemys arvojen toteutumisesta Osuustoiminnan perusarvot toteutuvat PKO:n toiminnassa 1. Tasa-arvoisuus (3,6) 2. Oikeudenmukaisuus (3,6) 3. Demokraattisuus (3,5) 4. Omavastuisuus (3,4) 5. Omatoimisuus (3,2) 6. Solidaarisuus (3,2) Myös eettisten arvojen koetaan toteutuvan 1. Rehellisyys (3,6) 2. Yhteiskuntavastuu (3,6) 3. Avoimuus (3,5) 4. Muista ihmisistä välittäminen (3,1)
Arvoilla ja periaatteilla on merkitystä Henkilöstö tunnistaa toiminnan periaatteet asiakasomistajia paremmin Periaatteiden ja arvojen toteutuminen voimistaa asiakkaiden ja henkilöstön sekä osuuskunnan suhdetta Sitoutuminen Asiakas- ja työtyytyväisyys Yritykseen ja sen tavoitteisiin samaistuminen Henkilöstön sisäinen yrittäjyys
Asiakkaiden suhde osuuskuntaan Asiakasomistajat arvioivat olevansa vahvasti sitoutuneita osuuskuntaan (ka 8,7). Sitoutuminen perustuu tunteisiin Taloudellisten ja velvollisuuteen perustuvien tekijöiden merkitys vähäinen Asiakastyytyväisyys korkeaa (ka 9) Mitä pidempään asiakasomistajuus on kestänyt, sitä sitoutuneempi ja tyytyväisempi asiakas on. Mitä enemmän osuuskunnan palveluita käytetään, sitä vahvempaa ja tunteikkaampaa sitoutuminen on.
Henkilöstön suhde osuuskuntaan Henkilöstö on erittäin sitoutunutta (ka 8,7) Tunteisiin perustuva sitoutuminen vieläkin vahvempaa kuin asiakasomistajilla Taloudellisten ja velvollisuuteen perustuvien tekijöiden merkitys tässäkin ryhmässä on merkittävästi vähäisempi kuin tunteilla Työntekijät ovat tyytyväisiä työssään (ka 8,2) Mitä pidempään työsuhde on kestänyt, sitä sitoutuneempi ja tyytyväisempi työntekijä on Kokoaikaisesti työskentelevien sitoutuneisuus ja tyytyväisyys on korkeampi kuin osa-aikaisten työntekijöiden
Osuustoiminta ja sisäinen yrittäjyys Osuuskaupan työntekijöillä on sisäistä yrittäjyyttä 1) Yrittäjämäisyys ja henkilökohtainen aloitteellisuus (4,4) 2) Innovatiivisuus (3,8) 3) Riskinotto (3,2) Osuustoiminnan arvojen ja periaatteiden tunnistaminen lisää työntekijän sisäistä yrittäjyyttä Henkilökunnan identifikaatio (3,6) on merkittävästi voimakkaampi kuin asiakasomistajien (2,5) Arvot ja periaatteet voimistavat identifikaatiota Mitä voimakkaampaa organisaatioon samaistuminen on, sitä enemmän sisäistä yrittäjyyttä esiintyy
Osuustoiminnalliset arvot ja periaatteet Organisaatioon samaistuminen Sisäinen yrittäjyys 1. Tunnistaminen ja tiedostaminen 2. Mielipide käytännön toteutumisesta Oman sekä osuuskaupan arvomaailman ja tavoitteiden vastaavuus Yrittäjämäinen käyttäytyminen Henkilökohtainen aloitteellisuus Innovatiivisuus Vastuunotto Riskinotto Kannustaminen Oman äänen esilletuominen
.. Ihmiset sanovat: ajat ovat huonot ja vaikeat. Mutta ajat olemme me. Niin kuin me olemme, ovat myös ajat. -Augustinus-
Kysymyksiä? Kommentteja? Anu ja Kirsi kiittävät! Jos haluat jatkaa keskustelua, ole hyvä ja ota yhteyttä anu.puusa@uef.fi kirsi.hokkila@uef.fi
Hankkeen loppuraportti ja muut hankkeen puitteissa julkaistavat materiaalit ovat hankkeen päättyessä löydettävissä osoitteessa: www.uef.fi/kauppatieteet/hankkeet Haluatko osallistua keskusteluun? Osuustoimintatyöpaja pe 23.5. klo 12 16, sali AU206. Seminaaripalautteet