1. Suuntaviivojen lausunnot ja jatkotoimenpiteet

1. Suuntaviivojen lausunnot ja jatkotoimenpiteet Energiaviraston Verkkopäivä 4.6.2015 Veli-Pekka Saajo

Aiheita Suuntaviivojen valmistelu Lausunnot Jatkotoimet Aikataulu Vahvistuspäätösten valmistelu Suuntaviivat valmiit VATI Aikataulu 2

Suuntaviivojen valmistelu Viraston tavoitteet uusille valvontamenetelmille Ohjaaminen ja kannustaminen verkkopalveluiden kohtuullinen hinnoittelu korkea laatu ja toimitusvarmuustavoitteet Vakaan ja ennustettavan liiketoimintaympäristön varmistaminen Kannattavuus ja tehokkuus asiakkaiden tarpeet Valvontamenetelmien ymmärrettävyys ja selkeys Menetelmien yhtenäistäminen eri verkkotoiminnoille 3

Lausunnot 1. suuntaviivoista Ensimmäiset suuntaviivat julkiseen kuulemiseen 17.2.2015 Suuntaviivojen lausuntoaika päättyi 14.4.2015 Lausuntoja saatiin yli 40 Lausunnot saatavilla Energiaviraston internetsivuilla: http://www.energiavirasto.fi/lausunnot-suuntaviivojen-1.-versioihin Kokonaisuutena positiivista palautetta Verkonhaltijoita on kuultu Lausuntojen painopiste enemmän yksityiskohdissa Lausunnot on arvioitu menetelmien eri osista vastaavien kanssa ja ohjausryhmässä 4

Suuntaviivojen aikataulu Toiset suuntaviivat julkiseen kuulemiseen kesäkuun loppuun mennessä Kommentointiaikaa elokuun loppuun saakka Tunnuslukumääräys julkiseen kuulemiseen 2. suuntaviivojen yhteydessä 5

Vahvistuspäätösten valmistelu ja tavoiteaikataulu 2. Suuntaviivojen lausuntojen perusteella valmistellaan päätösluonnokset Vahvistuspäätökset valmistellaan uudella valvontatietojärjestelmällä (VATI) Testaukset käynnistyvät ensi viikolla ja elokuussa tuotantoon VATI toimivuus tärkeää päätösluonnosten sähköisessä kuulemisessa Vahvistuspäätösluonnokset lausunnolle syyskuun aikana Lausuntoaika lokakuu Verkonhaltijakohtaiset vahvistuspäätökset ja menetelmät vuosille 2016-2023 vahvistetaan marraskuun loppuun mennessä 6

2. Suuntaviivojen linjaukset Kuulemisten ja lausuntojen perusteella esitetään muutoksia 2. Suuntaviivoihin Ohjausryhmä ja viraston johto mukana Keskusteltavaksi ja kommentoitavaksi Palautetta osoitteeseen: Veli-Pekka.Saajo@energiavirasto.fi 2. Suuntaviivojen viimeistely jatkuu ja kommentteja mielellään 18.6.2015 mennessä 7

Kiitos! veli-pekka.saajo@energiavirasto.fi

Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettävä menetelmä (WACC-malli) Sähköverkkotoiminta ja maakaasuverkkotoiminta Ekonomisti Matti Ilonen, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.6.2015

Esityksen sisältö (WACC) Valvontamenetelmien valmistelu WACC mallin osalta WACC-mallin parametrit Energiaviraston alustavia linjauksia Riskitön korkokanta Beeta-kerroin Markkinariskipreemio Likvidittömyyspreemio Vieraan pääoman riskipreemio Pääomarakenne Lisäriskipreemio Päivitystiheys Inflaatio ja verot 10

Valvontamenetelmien valmistelu WACC mallin osalta Viraston EY:llä teettämä selvitys valmistui lokakuussa Runsaasti kuulemistilaisuuksia verkonhaltijoiden kanssa Viraston ehdotukset WACC- mallin parametreiksi 1. suuntaviivoissa 17.2.2015 perustuvat EY:n selvitykseen, kuulemistilaisuuksiin ja verkonhaltijoiden kommentteihin sekä Viraston omaan harkintaan Selvityksen ehdotuksiin nähden myös huomattavia eroja Esim. riskittömän korkokannan laskenta Lausuntoaika päättyi 14.4.2015 ja tämän jälkeen virasto on arvioinut suuntaviivoista annettuja lausuntoja Joitakin muutoksia ehdotettuihin parametreihin odotettavissa 2. suuntaviivaversioon 11

Riskitön korkokanta Sovelletaan riskittömänä korkokantana korkeampaa seuraavien kahden laskentatavan antamista arvoista: Suomen valtion 10 vuoden obligaation koron edellisen vuoden huhti-syyskuun toteutuneiden päiväarvojen keskiarvoa. Suomen valtion 10 vuoden obligaation koron 10 edellisen vuoden toteutuneiden päiväarvojen keskiarvoa. Laskenta ja riskitön korkokanta päivitetään vuosittain Vuonna 2016 riskittömän koron arvo Viraston ehdottamalla tavalla laskettuna suurempi kuin 3% Lausunnoissa Viraston ehdotusta pidetty yleisesti hyvänä Lausunnoissa ehdotettu myös riskittömän koron pitämistä kiinteänä valvontajakson ajan tai päivittämistä esim. 2 vuoden välein. Koron laskemista myös kyseisen vuoden arvoihin ja eri kuukausiin perustuen ehdotettu 12

Beeta-kerroin EY laskenut vaihteluvälit velattoman beetan arvoille verkkotoiminnoittain Sähkön jakeluverkkotoiminta 0,48-0,54 ja sähkön kantaverkkotoiminta 0,35-0,36 Maakaasun jakelu- ja siirtoverkkotoiminta 0,43-0,45 Lausunnoissa parametrin arvon tarkistamisehdotukset kohdistuneet lähinnä sähkön jakeluverkonhaltijoiden beetaan Energiaviraston esitys velattoman beetan arvoksi: Sähkön jakeluverkkotoiminta: Käytetään jakeluverkkotoiminnalle määritetyn vaihteluvälin ylintä arvoa 0,54 Sähkön kantaverkkotoiminta: Käytetään sähköverkkotoiminnoille määritettyjen vaihteluvälien keskiarvoa 0,45 Maakaasuverkkotoiminta: Käytetään maakaasuverkkotoimialoille määritetyn vaihteluvälin ylintä arvoa 0,45. Beeta kiinteä kahden valvontajakson ajan 13

Markkinariskipreemio EY:n arvioima vaihteluväli markkinariskipreemion arvolle 5% 6% Kuvaa osakemarkkinoiden ja riskittömän koron tuottoeroa Osakemarkkinoiden historialliseen tuottoon perustuvat tutkimukset, kyselytutkimukset, markkinoiden nykyisiin arvostustasoihin perustuvat tutkimukset (implisiittinen) Lausunnoissa ehdotettu parametrin tarkistamista ylöspäin Energiaviraston esitys markkinariskipreemion arvoksi on 5% EY:n mukaan 5% on perusteltu arvo kun riskittömänä korkona käytetään Suomen valtion 10 vuoden obligaation korkoa Mahdolliset alhaisen korkotason vaikutukset markkinariskipreemioon huomioidaan riskittömän koron laskentatavan valinnalla 5% on Viraston aikaisemminkin soveltama parametrin arvo. Myös markkinaoikeus vahvistanut arvon päätöksessään 14

Likvidittömyyspreemio EY:n arvioima vaihteluväli likvidittömyyspreemion arvolle 0,5% 1,0% Ei yleisesti hyväksyttyä vakiintunutta menetelmää määrittää preemio: Martikainen 1998: 0,5% PWC 2004: 0,9% Markkinaoikeus 2006: 0,2% Deloitte 2010: 0,2% Kallunki 2011: 1,0% Lausunnoissa ehdotuksia parametrin arvoksi mm. 0,75% ja 1,0% Energiaviraston esitys likvidittömyysriskipreemion arvoksi on 0,6 Keskiarvo edellä mainituista sekä EY:n vaihteluvälin keskiarvosta (0,75%) Maltillista likvidittömyyspreemion tasoa tukevat mm. verkkotoiminnan luvanvaraisuus ja toimialalla viime vuosinakin toteutuneet merkittävät yrityskaupat. 15

Vieraan pääoman riskipreemio EY:n arvio vieraan pääoman riskipreemion vaihteluväliksi 1,2% 1,6% Indeksit A ja BBB -luottoluokituksen omaavien eurooppalaisten sähkö-, kaasu-, vesihuolto- ym. yhtiöiden (utility) 10 vuoden juoksuajan velkakirjojen tuotoista Valittujen vertailuyhtiöiden vertailukelpoisten joukkovelkakirjojen tuotto Tuottoa verrattu vertailukelpoiseen valtion velkakirjan tuottoon Lausunnoissa parametrin arvon katsotaan yleisesti olevan kohdallaan Parametrin arvon seuraamista ja tarkistamista pidetään tärkeänä 16

Pääomarakenne EY:n arvio pääomarakenteen vieraan pääoman osuudeksi verkkotoiminnoittain: Sähkön jakeluverkkotoiminta 40% - 48% ja sähkön kantaverkkotoiminta 49% 54% Maakaasun jakelu- ja siirtoverkkotoiminta 41% 48% Selvityksessä verrokkiyhtiöiden tilinpäätöksen mukainen nettovelka on jaettu yhtiöiden oletetulla koko pääoman markkina-arvolla Lausunnoissa ehdotuksia vieraan pääoman osuuden tarkistamisesta alaspäin Verrokkiyhtiöiden pääomarakenne ei kuvaa todellista pääomarakennetta Markkinoiden alhaiset arvostustasot viime vuosina Viraston esitys pääomarakenteen vieraan pääoman osuudeksi verkkotoiminnoittain: Sähkön jakeluverkkotoiminta 40% ja sähkön kantaverkkotoiminta 50% Maakaasun jakelu- ja siirtoverkkotoiminta 40% Energiaviraston ehdotus pääomarakenteeksi lähellä EY:n arvion alarajaa 17

Maakaasuverkkotoiminnan lisäriskipreemio EY:n arvio lisäriskipreemion vaihteluväliksi 1,3% 1,7% sekä jakelu-, että siirtoverkkotoiminnalle Venäjän ja Suomen historiallisen markkinariskipreemion välinen ero ollut n. 2% Beeta-kerroin ja likvidittömyyspreemio huomioivat maakaasuverkkotoimintaan liittyviä riskejä sekä verrokkiyhtiöihin nähden kehittymätöntä toimintaympäristöä Lausunnoissa ehdotettu siirtoverkkotoiminnan osalta parametrin tarkistamista ylöspäin Maakaasun menekkiriski osittain toteutunut ja edellyttää korkeampaa riskipreemiota Virasto esittää lisäriskipreemion arvoksi maakaasun jakeluverkkotoiminnalle 1,3% ja maakaasun siirtoverkkotoiminnalle 1,7%. Maakaasun saatavuusriski ei näytä poistuvan lähitulevaisuudessa 18

Parametrien päivitys Parametrien päivityksessä viidennelle valvontajaksolle (2020 2023) on huomioitava, että valvontamenetelmien tulee olla voimassa 8 vuotta Päivittämiseen käytettävän menetelmän pitää olla selvillä vahvistuspäätöksessä eikä siihen voi sisältyä harkintaa Lausunnoissa ehdotukset päivitettäviksi parametreiksi sekä päivittämistiheydeksi vaihtelevat Virasto harkitsee vieraan pääoman riskipreemion päivittämistä viidennelle valvontajaksolle Menetelmä tullaan kuvaamaan 2. suuntaviivoissa. Riskitön korko päivitetään vuosittain Muut parametrit ovat voimassa 8 vuotta 19

Inflaatio ja verot Energiaviraston ehdotus käyttää nimellistä WACC-tuottoastetta kohtuullisen tuoton laskennassa Verkkopääomaa (standardiyksikköhinnat) ei enää päivitetä vuosittain RKI:llä. Selkeämpi tapa, inflaatio huomioidaan vain kerran Virasto on ehdottanut WACC-tuottoasteen laskemista veroja edeltävässä muodossa (pre-tax) entisen verojen jälkeisen muodon (post-tax) sijaan Laskennallisia veroja ei enää vähennetä oikaistun tuloksen laskennassa, tältä osin selkeyttäisi valvontamenetelmiä Suurin osa eurooppalaisista valvontaviranomaisista soveltaa pre-tax WACC laskentaa Lausunnoissa mielipiteitä sekä muutoksen puolesta, että vastaan Virasto harkitsee vielä muutosta post-tax laskennasta pre-tax laskentaan Käytettävä tapa kuvataan 2. suuntaviivoissa 20

Tehostamiskannustin Sähköverkkotoiminta ja maakaasuverkkotoiminta Ekonomisti Matti Ilonen, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.6.2015

Esityksen sisältö (Tehostamiskannustin) 1. suuntaviivoissa ehdotettu tehostamiskannustin Sähkön jakeluverkonhaltijat Sähkön kanta- ja maakaasun siirtoverkonhaltija Annetut lausunnot ja viraston esityksiä Alustavia estimointeja eri vuosien tiedoilla Tehostamiskannustimen vaikutus verrattuna 3. valvontajaksolla sovellettuun Miten tästä eteenpäin (WACC ja tehostamiskannustin)? 22

Sähkön jakeluverkkotoiminta Muuttujavalinta Mallissa 2 erillistä panosmuuttujaa: KOPEX & sähköverkon JHA KOPEX ns. muuttuva panosmuuttuja Kohdistetaan tehostamistavoite JHA ns. kiinteä panosmuuttuja - Ei kohdisteta tehostamistavoitetta JHA:n huomioiminen parantaa mallin selitysastetta ja nostaa toimialan tehokkuutta Mallissa 4 tuotosmuuttujaa: siirretty energia, verkkopituus, käyttäjämäärä ja keskeytyskustannus (KAH) Siirretty energia huomioi sähköverkon keskimääräisen kuormituksen ja siitä aiheutuvat kustannukset. Verkkopituus ja käyttäjämäärä erottelevat taajamissa ja haja-asutusalueilla asuvat verkonhaltijat toisistaan KAH on ns. ei-toivottu tuotos jonka välttäminen lisää verkonhaltijan kustannuksia Toimintaympäristömuuttuja (z): liittymä / käyttäjä (L/K) suhdeluku Mallintaa haja-asutusalueella toimimisesta verkonhaltijalle aiheutuvia korkeampia kustannuksia 23

Sähkön kantaverkkotoiminta ja maakaasun siirtoverkkotoiminta Sähkön kantaverkkotoiminnan ja maakaasun siirtoverkkotoiminnan tehostamiskannustimen ehdotetun toimintamekanismin perusperiaate lähellä edellisellä valvontajaksolla sovellettua KOPEX:n vertailutaso vuonna t = Verkkovolyymin muutos vuodesta t-1 vuoteen t kuluttajahintaindeksin muutos vuodesta t-1 vuoteen t KOPEX:n vertailutaso vuonna t-1 Maakaasun siirtoverkkotoiminnalla ei verkkovolyymiä KOPEX:n vertailutaso valvontajakson 1. vuonna edellisten 4 vuoden toteutuneiden KOPEX:ien keskiarvo Tehostamiskannustimen vaikutus maksimissaan 7,5% kohtuullisesta tuotosta 24

Tehostamiskannustimesta annettuja lausuntoja Sekaverkkoyhtiöiden käsittely (jakeluverkonhaltijat) Fuusioituneiden verkonhaltijoiden tehokkuusluku pienempi kuin erillisten yhtiöiden Kannustimen maksimivaikutuksen leikkuri 20% kohtuullisesta tuotosta on liian korkea jakeluverkonhaltijoilla Tehokkuusluvun laskenta pitäisi jakeluverkonhaltijoilla perustua useamman vuoden lähtötietojen keskiarvoon, esim. 2011 2014 tai 2008-2014 L/K suhdeluku toimintaympäristömuuttujana ei huomioi kaupunkimaisen toimintaympäristön korkeampia kustannuksia Yli 100 % tehokkaille jakeluverkonhaltijoille tulee sallia tehokas kustannustaso ilman siirtymäaikaa Sähkön kanta- ja maakaasun siirtoverkonhaltijan tehostamiskannustimen maksimivaikutuksen leikkuri 7,5% kohtuullisesta tuotosta on liian korkea Myös 0,5 kannustinkerroin ja +/- 5% vaihteluväli takaisin 25

Tehostamiskannustimesta annettuja lausuntoja Fuusioituvien jakeluverkonhaltijoiden tehokkuusluku pienempi kuin jos yhtiöt pidetään ennallaan Rintaman muoto selittää asiaa Myös Keskiarvon Voiman tehokkuusluku 78,4% pienempi kuin tehokkuuslukujen aritmeettinen keskiarvo 85% (vuonna 2012) Virasto testannut myös uusia toimintaympäristömuuttujia L/K suhteen lisäksi kj-ilmajohtoverkko/ilmajohtoverkko Ei näyttänyt selittävän kustannuksia merkitsevästi kj-ilmajohtoverkko/koko verkko Negatiivinen merkitsevyys Tehokkuusluku pienenee kun kj-ilmajohtoverkon osuus kasvaa 26

Tehokkuusluvut eri tyyppisillä jakeluverkonhaltijoilla Jaottelua käytetty mm. Viraston toimitusvarmuus- ja vaikuttavuusraporteissa Perustuu energia- ja asiakastiheyteen sekä kj-maakaapelointiasteeseen TL Taajama TL Kaupunki TL Haja-asutusalue 89 % Alajärven Sähkö Oy 101 % ESE-Verkko Oy 72 % Ekenäs Energi 68 % Loiste Sähköverkko Oy 91 % Forssan Verkkopalvelut Oy 93 % Elenia Oy 80 % Enontekiön Sähkö Oy 84 % Caruna Espoo Distribution Oy 92 % Etelä-Suomen Energia Oy 63 % Esse Elektro-Kraft Ab 66 % Haminan Energia Oy 77 % Caruna Sähkönsiirto Oy 112 % Herrfors Nät-Verkko Oy Ab 90 % Helen Sähköverkko Oy 54 % Haukiputaan Sähköosuuskunta 103 % Jeppo Kraft Andelslag 100 % JE-Siirto Oy 83 % Iin Energia Oy 90 % Joroisten Energialaitos 73 % Kemin Energia Oy 81 % Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy 63 % Jylhän Sähköosuuskunta 108 % KENET Oy 99 % Jakobstads Energiverk 101 % Järvi-Suomen Energia Oy 69 % Keravan Energia Oy 83 % Keminmaan Energia Oy 78 % Koillis-Lapin Sähkö Oy 94 % Kuopion Energia Liikelaitos 72 % Keuruun Sähkö Oy 96 % Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 96 % LE-Sähköverkko Oy 89 % Kokemäen Sähkö Oy 94 % Kronoby Elverk 67 % Naantalin Energia Oy 80 % KSS Verkko Oy 94 % Lankosken Sähkö Oy 124 % Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 94 % Kuoreveden Sähkö Oy 81 % Lehtimäen Sähkö Oy 94 % Pori Energia Sähköverkot Oy 80 % Kymenlaakson Sähköverkko Oy 72 % Muonion Sähköosuuskunta 56 % Raahen Energia Oy 107 % Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 63 % Nykarleby Kraftverk 88 % Rauman Energia Oy 64 % Lammaisten Energia Oy 71 % Outokummun Energia Oy 67 % Rovaniemen Verkko Oy 59 % Lappeenrannan Energiaverkot Oy 60 % Parikkalan Valo Oy 60 % Seiverkot Oy 71 % Leppäkosken Sähkö Oy 83 % PKS Sähkönsiirto Oy 100 % Tampereen Sähköverkko Oy 56 % Mäntsälän Sähkö Oy 118 % Rantakairan Sähkö Oy 83 % Turku Energia Sähköverkot Oy 73 % Nurmijärven Sähköverkko Oy 83 % Rovakaira Oy 96 % Vantaan Energia Sähköverkot Oy 148 % Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy 95 % Savon Voima Verkko Oy 77 % Ääneseudun Energia Oy 101 % Paneliankosken Voima Oy 89 % Tenergia Oy 130 % Pellon Sähkö Oy 110 % Tornionlaakson Sähkö Oy 94 % Porvoon Sähköverkko Oy 82 % Tunturiverkko Oy 89 % Sallila Sähkönsiirto Oy 67 % Vatajankosken Sähkö Oy 86 % Tornion Energia Oy 114 % Verkko Korpela Oy 93 % Vaasan Sähköverkko Oy 74 % Vetelin Sähkölaitos Oy 71 % Vakka-Suomen Voima Oy 67 % Vimpelin Voima Oy 79 % Valkeakosken Energia Oy 84,8 % 85,6 % 85,2 % Tehokkuusluvut laskettu vuosien 2008 2012 keskimääräisten tietojen perusteella 27

Tehostamiskannustimesta annettuja lausuntoja jakeluverkonhaltijat, Energiaviraston esityksiä Tehokkuusluvun laskenta useamman vuoden lähtötietojen keskiarvon perusteella KAH ja JHA pidetään kiinteänä valvontajakson ajan Näin vähennetään poikkeuksellisen vuoden KAH kustannuksen vaikutusta Virasto esittää käytettäväksi vuosien 2011-2014 lähtötietojen keskiarvoa Kaikki tuotokset samalta ajanjaksolta Tehokkuusrintama estimoidaan valvontajaksojen välissä uusimmalla datalla Käytettävät vuodet määritetään 2. suuntaviivoissa Virasto esittää, että yli 100% tehokkaille jakeluverkonhaltijoille ei sovelleta siirtymäaikaa Muille jakeluverkonhaltijoille siirtymäaikaa 4 vuotta jäljellä 28

Tehostamiskannustimesta annettuja lausuntoja Energiaviraston esityksiä Sähkön jakeluverkonhaltijoiden tehostamiskannustimen maksimivaikutus Virasto esittää 20% kohtuullisesta tuotosta Kohdistuu vain KOPEX:iin Maksimivaikutus laskee huomattavasti 3. valvontajaksosta Sähkön kanta- ja maakaasun siirtoverkonhaltijan tehostamiskannustimen maksimivaikutus Virasto harkitsee vielä kannustimen maksimivaikutuksen suuruutta Virasto esittää, että muilta osin kannustin on 1. suuntaviivojen mukainen (ei kannustinkerrointa eikä vaihteluväliä) 29

Sähkön jakeluverkonhaltijat - alustava estimointi 2007 2012 Estimointi vuosien 2007 2012 tiedoilla verrattuna estimointiin vuosien 2005 2012 (raportin 21.10.2014 mukainen) Ero yksittäisten vuosien tehokkuusluvuissa (%-yksikköä) Tehokkuuslukujen vuosikeskiarvo Vuosi Estimointi 2007-2012 Estimointi 2005-2012 2012 85 % 85 % 2011 82 % 83 % 2010 87 % 88 % 2009 90 % 91 % 2008 90 % 90 % 2007 89 % 90 % 2006 90 % 2005 88 % Keskiarvo 87,2 % 88,1 % 30

Sähkön jakeluverkonhaltijat - alustava estimointi 2008 2013 Estimointi vuosien 2008 2013 tiedoilla verrattuna estimointiin vuosien 2005 2012 (raportin 21.10.2014 mukainen) Ero yksittäisten vuosien tehokkuusluvuissa (%-yksikköä) Tehokkuuslukujen vuosikeskiarvo Vuosi Estimointi 2008-2013 Estimointi 2005-2012 2013 80 % 2012 86 % 85 % 2011 83 % 83 % 2010 88 % 88 % 2009 92 % 91 % 2008 92 % 90 % 2007 90 % 2006 90 % 2005 88 % Keskiarvo 86,9 % 88,1 % 31

Tehokkuusmittausmallin muuttamisen vaikutus kolmannelta neljännelle valvontajaksolle Mallin muuttamisen vaikutus (%:a kohtuullisesta tuotosta v. 2016) verrattuna tilanteeseen, että sovellettaisiin v. 2016 kolmannen valvontajakson mallia. Tuotokset ja rahanarvo vuoden 2013 toteutuneet v. 2016 kohtuullinen tuotto = 1,33 v. 2012 kohtuullinen tuotto 32

Miten tästä eteenpäin (WACC ja tehostamiskannustin) Virasto jatkaa analysointia Kommentteja vastaanotettu ja otetaan vastaan Valmistellaan perusteltu menetelmäesitys 2. suuntaviivoihin 2. suuntaviivat lausunnolle kesäkuun lopussa 33

Kiitos mielenkiinnostanne Lisätiedot: Veli-Pekka Saajo, Matti Ilonen

Verkkotoimintaan sitoutuneen verkko-omaisuuden määrittäminen 4.6.2015 Energiaviraston Verkkopäivä, Messukeskus

Asiasisältö Mitä tehty tähän asti Yksikköhintakysely Yksikköhintojen muutokset ja estimoinnit verkonarvoon Lausunnot ja todennäköiset muutokset Vielä auki olevat asiat Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet 36

Yksikköhintojen kehitystyö (sähkö) 3/2013 Kustannusluettelotyöryhmä aloittaa työnsä 4/2014 Kustannusluettelotyöryhmä saa valmiiksi yksiköt määrityksineen Virasto tekee oman yksikköhintakyselyn kustannusluettelotyöryhmän tekemän työn pohjalta 4-9/2014 Verkonhaltijoiden kuulemistilaisuudet yksiköistä ja niiden kuvauksista Viraston viimeistelyt yksiköihin ja niiden kuvauksiin 9/2014 Yksikköhintakyselyn luonnos verkonhaltijoille kommenteille 11/2014 Yksikköhintakysely verkonhaltijoille täytettäväksi 1/2015 Lisätietokysely sähköasema ja suurjännitekomponenttien osalta 2-5/2015 Lisätietojen kysymistä, tietojen varmentamista ja analysointia 5-6/2015 Yksikköhintojen ja yksikköjen viimeistely 2. suuntaviivaluonnokseen 6/2015 Saatujen lausuntojen ja kommenttien perusteella lopullisten yksikköhintojen muodostaminen 37

Yksikköhintojen kehitystyö (maakaasu) 6/2014 Pientyöryhmän perustaminen 7-8/2014 Pientyöryhmän työskentely 9/2014 Yksikköhintakyselyluonnos kommenteille 11/2014 Yksikköhintakysely verkonhaltijoille 1-5/2015 Lisätietojen kysymistä, tietojen varmentamista ja analysointia 5-6/2015 Yksikköhintojen muodostaminen 2. suuntaviivaluonnokseen 6/2015 Saatujen lausuntojen ja kommenttien käsittely ja lopullisten yksikköhintojen muodostaminen 38

Yksikköhintakysely Sähkönjakeluverkonhaltijoista vastasi 45/91 Asiakasmäärällä mitattuna 87,6 % Verkkomäärällä mitattuna 90 % Maakaasunjakeluverkonhaltijoista vastasi 16/24 Asiakasmäärällä mitattuna 99 % Verkkomäärällä mitattuna 95 % Yksikköhintakyselyä voidaan pitää erittäin kattavana Yksikköhinnat muodostettu massakomponenteille aiempaa tasapuolisemmin Keskihajonnan sisällä olevien tuloksien painotettu keskiarvo Johtaa siihen, että tehokkaasti tai epätehokkaasti tekevät eivät pääse vaikuttamaan yksikköhintaan vaikka massa olisi suuri poistaa vapaamatkustajat sekä palkitsee paremmin tehokkuutta Virasto on saanut lisätietokyselyjen avulla riittävästi tietoja, jotta kaikille verkkokomponenteille saadaan muodostettua yksikköhinnat 39

Verkkokomponenttien yksikköhintojen keskimääräiset muutokset 3. ja 4. valvontajakson välillä (alustava) Ilmajohtoverkko Maakaapeliverkko 0,4 kv ilmajohdot pysyneet samoina 0,4 kv maakaapelit pysyneet samoina 20 kv ilmajohdot nousseet hieman Pylväsmuuntamot pysyneet samoina Kauko-ohjattavat ilmajohtoverkon erotinasemat hieman laskeneet Johtoerottimet nousseet Suurjänniteverkko Ilmajohdot keskimäärin nousevat Johtoaluekorvaukset keskimäärin nousevat Maakaapelit ja kaivu keskimäärin nousevat 20 kv maakaapelit laskeneet Vesistökaapelit nousseet Kaapelimuuntamot nousseet Maakaapelitarvikkeet laskeneet Muuntamon automaatiolaitteet nousseet Kaivun yksikköhinnat nousseet Sähköasemakomponentit 20 kv kojeistot keskimäärin nousevat 110 kv kojeistot keskimäärin laskevat Rakennukset keskimäärin nousevat Tontit keskimäärin nousevat 40

Estimointeja sähkön jakeluverkon arvon muutoksesta A = haja-asutusyhtiö (82 % koko massasta) B = taajamayhtiö (77 % koko massasta) C = kaupunkiyhtiö (68 % koko massasta) 41

Sähkön jakeluverkon arvon kehitys Verkonarvo todennäköisesti tulee nousemaan. Riippuu kuitenkin verkonhaltijan toimintaympäristöstä ja verkkokomponenttipainotuksista. Yksikköhinnat ovat keskimäärin nousseet Esimerkkiestimointien mukaan verkonarvo näyttäisi nousevan ainakin jakeluverkon peruskomponenttien osalta haja-asutusyhtiössä, taajamayhtiössä sekä kaupunkiyhtiöissä Paljon täysin uusia komponentteja, jotka huomioivat tarkemmin eri rakenteita ja ratkaisuja Muuntamoautomaatio maakaapeliverkossa 110 kv verkossa paljon uusia verkkokomponentteja tarkemman jaottelun takia 42

Estimointeja maakaasun jakeluverkon arvon muutoksesta Keskimäärin suhteellisen suuria eroja yksikköhinnoissa, koska sisältömäärittelyt muuttuneet huomattavasti sekä selvityksen otanta suurempi kuin aiemmin kaivuolosuhteilla nostava vaikutus putkiston kokonaishintoihin mittareista on erotettu nousuputket erilliseksi komponentiksi, mikä on laskenut mittareiden yksikköhintoja 43

Maakaasun jakeluverkon arvon kehitys Verkonarvo todennäköisesti tulee nousemaan. Riippuu kuitenkin verkonhaltijan toimintaympäristöstä ja verkkokomponenttipainotuksista. Merkittävä osa maakaasuverkon arvosta muodostuu putkistosta. Putkien ja kaivun muodostama kokonaishinta keskimäärin korkeampi kuin aiemmin Esimerkkiestimointien mukaan verkonarvo tulee nousemaan 44

Lausuntojen pohjalta tulevat todennäköiset muutokset Vuokraverkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu sekä yleistyvät palveluhankinnat tietojärjestelmien ja viestiverkkojen osalta Järjestelmät ja viestiverkot palautetaan verkkokomponenttiluetteloon Yksikköhinnat tullaan muodostamaan vanhojen yksikköhintojen pohjalta Kaivuolosuhteiden entistä tarkempi ja tasapuolisempi määrittäminen Jakeluverkon kaivuolosuhteiden luokittelussa voi käyttää apuna maaperäkarttaa kallioisten alueiden määrittämiseen. Maaperäkartan avulla voi siis korjata CLC-aineiston määrittämää aluetta kallioalueiden osalta. Alueet joissa on jouduttu tekemään louhintaa maaperän takia, kuuluu tavalliseen kaivuolosuhteeseen vaikka ympäristö olisi CLC-aineiston mukaan helppoa. Tarkempi määrittely vielä auki mutta pyritään huomioimaan. Jonovarokkeet otetaan takaisin, jotta yksikköhinnoista saadaan tasapuolisempi Yksikköhinnat jonovarokkeille ja jakokaapeille tullaan muodostamaan vanhojen yksikköhintojen pohjalta 45

Jatkuu Tarkennetaan kojeistomäärittelyjä tasapuolisemmaksi siten, että se huomioi kaupunkiyhtiöissä yleisesti rakennettavat ryhmäkatkaisijat Muodostetaan oma yksikköhinta ryhmäkatkaisija- ja kiskokatkaisijakentille Differentiaalireleelle kaksi eri yksikköhintaa Sähköaseman koon mukaan Pitoaikavälit tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan lähemmäksi todellista pitoaikaväliä Ainakin päämuuntajien pitoaikaväliä laajennetaan suuremmaksi Kulujen ja investointien yhdenmukainen käsittely keräsi kannatusta sekä vastustusta Selkeyden ja viraston rajallisista resursseista johtuen kirjaustapojen eroavaisuuksia ei nykyisellä aikataululla todennäköisesti tulla yhdenmukaistamaan menetelmien laskennassa. Lisäksi tehostamiskannustin rajoittaa mahdollista kirjaustavasta saatavaa hyötyä. Tekstiä pyritään täsmentämään suuntaviivoissa monelta osin selkeämmäksi 46

Muita lausuntoihin liittyen auki olevia asioita Osakomponenttien huomiointi nykyisen valvontajakson tapaan Asia vielä auki Yksikköhintojen päivittäminen viidennelle valvontajaksolle Asia vielä auki. Ongelman muodostaa menetelmien sitovuus 8 vuodeksi. Nykytulkinnan mukaan vain lähinnä mekaaniset parametrien päivitykset mahdollisia viidennelle valvontajaksolle. Tehdään joko uudella yksikköhintakyselyllä tai käytetään samoja yksikköhintoja koko valvontajakson Maakaasuverkon järjestelmien ja viestiverkkojen huomiointi Asia vielä auki 47

Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Yksikköhintakyselyjen otanta suurempi kuin koskaan aiemmin Yksikköhinnat voitu muodostaa massakomponenteille aiempaa paremmin suuren otannan takia Lisätietokyselystä kattavasti tarvittavia lisätietoja Verkonarvo tulee arviolta keskimäärin nousemaan sähkö- ja maakaasuverkoissa mutta lopputulos riippuu paljon yhtiön verkkokomponenttipainotuksista Yksikköhinnat julkaistaan todennäköisesti kaikille verkkokomponenteille tulevissa suuntaviivoissa 2. Suuntaviivoista saatujen lausuntojen ja kommenttien jälkeen tehdään lopulliset tarpeelliset muutokset vahvistuspäätöksiä varten 48

Kiitos mielenkiinnosta! Lasse Simola Puh. 029 5050 021 lasse.simola@energiavirasto.fi

Toimitusvarmuuskannustin Analyytikko Mikko Friipyöli, Energiavirasto Energiaviraston Verkkopäivä 4.6.2015

Toimitusvarmuuskannustin kolmannella valvontajaksolla Kannustin otettiin käyttöön 2014 vuoden alusta uuden sähkömarkkinalain myötä Kannustimessa kaksi kokonaisuutta sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi o o Ennenaikaiset korvausinvestoinnit eli NKA-jäännösarvon alaskirjaukset Uudet kunnossapito- ja varautumistoimenpiteiden kustannukset Johtoalueen vierimetsän hoidon tason nostaminen ja hoidon tehostetut toimenpiteet Viranomais- ja asiakasviestintään tarkoitettujen järjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannukset 51

Jakeluverkkoyhtiöiden asiakkaiden keskimääräinen keskeytysmäärä vuosina 2005 2014 52

Jakeluverkkoyhtiöiden asiakkaiden keskimääräinen keskeytysaika (tuntia/asiakas) vuosina 2005 2014 53

Maksettujen vakiokorvausten määrä jaoteltuina keskeytyksen pituuden mukaan 2005 2014 54

Toimitusvarmuuskannustimeen kirjatut kustannukset ja alaskirjaukset vuonna 2014 Keskijännitteisen jakeluverkon vierimetsänhoidon tason nostamisesta aiheutuneet kustannukset: 3,2 miljoonaa euroa Viranomais- ja asiakasviestintään tarkoitettujen järjestelmien ylläpito- ja käyttökustannukset: 759 tuhatta euroa Alaskirjauksien ilmoitettu määrä yli 17 miljoonaa euroa NKA-alaskirjausten määrä suhteutettuna liikevaihtoon niistä ilmoittaneilla yhtiöillä keskimäärin 2,2 prosenttia 55

Ennenaikaiset korvausinvestoinnit tulevissa suuntaviivoissa Kannustimeen hyväksytään korvattavien komponenttien NKA-jäännösarvo alaskirjaukseksi. NKA-jäännösarvolla tarkoitetaan komponentin alaskirjaushetken mukaista nykykäyttöarvoa. Nykykäyttöarvo lasketaan käyttäen komponentin oikaistua jälleenhankintaarvoa, ikää ja verkkokomponentin liitteen 1 (verkkokomponentit, yksikköhinnat ja pitoaikavälit) mukaisen pitoajan vaihteluvälin alarajaa. Toimitusvarmuuskannustimen alaskirjaukset tarkoitettu vain ennenaikaisille korvausinvestoinneille jotka tehdään toimitusvarmuuskriteerien takia normaalia korvausinvestointia merkittävästi aiemmin. Jatkuva tasapoisto mahdollistaa korvausinvestoinnit normaalin vaihteluvälin sisällä ja toimitusvarmuuskannustin ne, jotka poikkeavat normaalista vaihteluvälistä toimitusvarmuuskriteerien seurauksena Sovellettaessa pitoaikavälin alarajaa toimitusvarmuuskannustin on tasapuolinen koska sama kaikille verkonhaltijoille 56

Ennenaikaiset korvausinvestoinnit tulevissa suuntaviivoissa Mahdollisuus alaskirjaukseen koskee liitteen 1 mukaisia verkkokomponenttiryhmiä: 20 kv ilmajohdot, 20 kv ilmajohtoverkon erottimet ja katkaisija, 20 / 0,4 kv ilmajohtoverkon pylväsmuuntamot, 0,4 kv ilmajohdot. Hyväksytään vain suoraan toimitusvarmuuteen liittyviä komponenttiryhmiä ja komponentteja Sallitaan sellaisille alaskirjauksille jotka koskevat erityisesti uuden lain mukaisia toimitusvarmuusvaatimuksia, esimerkiksi projektikohtaisia alaskirjauksia 57

Kunnossapito- ja varautumistoimenpiteet tulevissa suuntaviivoissa Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtävät kunnossapito- ja varautumistoimenpiteet otetaan huomioon toimitusvarmuuskannustimen laskennassa. Kannustimeen hyväksyttäviä toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtäviä kunnossapito- ja varautumistoimenpiteitä ovat Keskijännitejakeluverkon läheisyydessä sijaitsevan metsän eli johtoalueen vierimetsän hoidon tason nostaminen ja hoidon tehostetut toimenpiteet Johtoalueen vierimetsään liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi Vierimetsän riskipuiden havainnointi ja vierimetsien analysointi kaukokartoituksen avulla Vierimetsän hoito taimikko- tai ensiharvennusvaiheessa Yksittäisten vaarapuiden ja metsäkiilojen poistaminen. 58

Kunnossapito- ja varautumistoimenpiteet tulevissa suuntaviivoissa Johtoalueeseen kohdistuvia toimenpiteitä ei voi sisällyttää toimitusvarmuuskannustimeen. Johtoaluetta koskevien toimenpiteiden katsotaan olevan tavanomaista verkon toimitusvarmuuteen liittyvää toimintaa. Viranomais- ja asiakasviestintään tarkoitettujen järjestelmien kehittämis-, käyttö- ja ylläpitokustannukset poistetaan toimitusvarmuuskannustimesta. Tärkeimmät hankkeet toteutettu ja vaikutus toimitusvarmuuteen alhainen. Toimitusvarmuuskannustimeen liittyviä raportointivaatimuksia yhtenäistetään ja lisätään ohjeistusta 59

Kiitoksia! Mikko Friipyöli p. 029 5050 065 mikko.friipyoli@energiavirasto.fi 60

Innovaatiokannustin Laskentatoimen asiantuntija Heikki Mannermaa, Energiavirasto

Innovaatiokannustin Innovaatiokannustin sisältyy kaikkien verkkotoimintojen suuntaviivoihin Sähkön jakeluverkkotoiminta, sähkön kantaverkkotoiminta, maakaasun jakeluverkkotoiminta, maakaasun siirtoverkkotoiminta Innovaatiokannustimen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa kehittämään ja käyttämään innovatiivisia teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja Innovaatiokannustin koostuu kohtuullisina pidetyistä t&k-kustannuksista 1 % verkkotoiminnan liikevaihdosta 62

Tulosten julkisuus Innovaatiokannustimeen sisällytetyiltä tutkimustuloksilta edellytetään julkisuutta Tarkoituksena on edesauttaa innovaatioiden leviämistä alalla Kuitenkin tuloksissa voidaan jättää julkaisematta esimerkiksi luottamuksellisia asiakastietoja 63

Innovaatiokannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Innovaatiokannustimen vaikutus vähennetään toteutunutta oikaistua tulosta laskettaessa Kannustimen käyttö jaetaan koko valvontajakson ajalle Kohtuullisina t&k-kustannuksina käsitellään enintään 1 %:a vastaava osuus valvontajakson verkkotoiminnan tuloslaskelmien liikevaihtojen summasta Yksittäisenä vuotena hyväksyttävien t&k-kustannusten määrä voi siis ylittää tai alittaa yhtä prosenttia vastaavan osuuden kyseisen vuoden verkkotoiminnan liikevaihdosta 64

Tarkempi ohjeistus Hyväksyttävien t&k-kustannusten tulee liittyä suoraan uuden tiedon, teknologian, tuotteen tai toimintatavan synnyttämiseen verkkotoiminnassa Myöhemmin syksyn aikana tullaan antamaan tarkempaa ohjeistusta siitä, millaisia hankkeita innovaatiokannustimeen voidaan hyväksyä Tyhjentävää listausta ei kuitenkaan ole mahdollista laatia Ennen hankkeiden aloitusta on mahdollista tiedustella hyväksyttävyyttä Energiavirastolta 65

T&k-kustannusten käyttö yhtiöittäin 2012 2013 2014 ei t&k-kustannuksia t&k-kustannukset enintään 0,5 % liikevaihdosta t&k-kustannukset yli 0,5 %, mutta enintään 1,0 % liikevaihdosta t&k-kustannukset yli 1,0 % liikevaihdosta 66

Kiitos mielenkiinnostanne

Laatukannustin & Ajankohtaista valvonnassa Energiaviraston verkkopäivä 4.6.2015 Tarvo Siukola

Laatukannustin

Laatukannustimen kehitys Energiavirasto tilasi laatukannustimen kehittämisestä selvityksen Gaia Consulting Oy:ltä Selvitystä tehtiin kesä-lokakuun 2014 aikana 1. suuntaviivoissa sähköverkonhaltijoiden menetelmän ehdotettiin pysyvän samankaltaisena kuin 3. valvontajaksolla Nykyinen menetelmä koettiin vakiintuneeksi ja riittävän yksityiskohtaiseksi Laatukannustimen päivittäminen vaatii aina vertailudatan keräämistä Maakaasun siirtoverkonhaltijalle ehdotettiin laatubonusmenetelmää 70

Laatukannustin Sähkön jakeluverkkotoiminta Lausunnoissa suhtauduttu sekä positiivisesti, että negatiivisesti laatukannustimen vaikutuksen nostoon: Menetelmämuutokset kasvattavat verkonhaltijan riskiä 20 % leikkuri olisi oikeampi leikkuritaso lain tavoitteisiin nähden Muita kommentteja: Ehdotettu, että vertailutasoa aikaistettaisiin vuodella (Erityisesti suunniteltujen) keskeytysten hinnat ovat liian korkeat Ei palkitse jo hyvästä laadusta Laatukannustin 2. Suuntaviivoissa: Laatukannustin pidetään pääosin ennallaan KHI-päivitys vuonna t vuoden t-1 sijaan Korjataan virhe suurjännitteisen jakeluverkon KAH-määrityksessä (energiapainotetut -> liityntäpistekohtaiset) 71

Laatukannustin Sähkön kantaverkkotoiminta Fingrid on lausunnossaan ehdottanut, että 4 & 5 valvontajaksolla käytettäisiin vastaavaa menetelmää kuin 3. valvontajaksolla Laatukannustin 2. Suuntaviivoissa: Laatukannustin pidettäneen ennallaan Selvitetään vielä leikkuritason määrittämistä ja pikajälleenkytkentöjen huomioimista kantaverkossa 72

Laatukannustin Maakaasun siirtoverkkotoiminta Lausunnon perusteella Gasum on kokenut laatubonusmenetelmän mukana tuoman bonusmahdollisuuden hyväksi, mutta menetelmä vertautuu Gasumin toimitusvarmuuden kannalta hyviin vuosiin, jolloin menetelmän tavoitetasot muodostuvat hyvin tiukoiksi. Gasum ei koe, että menetelmä palkitsisi laadun säilyttämisestä korkealla tasolla Laatukannustin 2. Suuntaviivoissa: Laatukannustin pidetään laatubonusmallin mukaisena Laatubonusmalli kannustaa pitämään laatutason vähintään ennallaan 73

Ajankohtaista valvonnassa

Verkkoluvat 89 kpl jakeluverkonhaltijan sähköverkkolupahakemusta 21 kpl suljetun jakeluverkon sähköverkkolupahakemusta Useita yhteydenottoja ja lausuntopyyntöjä liittyen kiinteistön/kiinteistöryhmän sisäiseen sähköntoimitukseen ja suljettuun jakeluverkkoon liittyen Tähän mennessä myönnetyt luvat: FG, Gasum Oy, Vetelin Sähkölaitos Oy ja Kilpilahden Sähkönsiirto Oy Yhtiöittämisen ja fuusioiden vuoksi myönnetty useita määräaikaisia sähköverkko- ja maakaasuverkkolupia 75

Verkkoluvat Käsittely saapumisjärjestyksessä Ensin jakeluverkonhaltijoiden sähköverkkolupahakemukset Toisena suljetun jakeluverkon sähköverkkolupahakemukset Erityisestä perustellusta syystä, kuten yrityskaupan seurauksena, Energiavirasto voi käsitellä hakemuksen kiireellisenä Viimeistään syksyllä tarkoitus tehostaa käsittelyä ja varata enemmän resursseja lupien käsittelyyn Jakeluverkonhaltijoiden luvat pyritään käsittelemään vuoden loppuun mennessä 76

Verkkoluvat Suuressa osassa hakemuksissa on ollut puutteita ja naapuriverkonhaltijoiden vastuualuerajoissa paljon poikkeavuuksia Vaatii paljon täydennyspyyntöjä ja lisätöitä virastolta Energiavirasto pyytää käsittelyn nopeuttamiseksi: Toimittamaan ripeästi pyydetyt täydennykset Kiinnittämään huomioita vastuualuekarttojen laatuun ja tarkkuuteen Reagoimaan nopeasti lausuntoihin verkkoluvan päätösluonnoksista 77

Valvontatiedot Tekniset ja taloudelliset tunnusluvut tuli jättää 31.5. mennessä Teknisiä tunnuslukuja jättämättä 14 verkonhaltijalla Rakennetietojen tarkastus Tarkastetaan kunkin verkonhaltijan kohdalla kerralla koko valvontajakson ajalta. Tavoitteena tarkastaa tiedot syksyyn 2016 mennessä 78

Kantaverkon nimeäminen Kantaverkonhaltija Fingrid nimesi kantaverkon 31.3.2015 Määräaikaan mennessä Energiavirastoon saapui 6 tutkimuspyyntöä Energiavirasto on pyytänyt Fingridiltä vastinetta tutkimuspyyntöihin Energiaviraston on vaadittava kesäkuun loppuun mennessä muutoksia nimeämispäätökseen, jos päätös ei ole lainmukainen Tutkimuspyynnöissä virastolla on 2+2 kk käsittelyaika, mutta päätös pyritään antamaan yhdessä viraston muutosvaatimusten kanssa 79

Valvontatietojärjestelmä VATI VATI korvaa lähes vuosikymmenen ikäisen VTJ:n Helpottaa sekä viraston, että toiminnanharjoittajien toimintaa Uusi, joustavampi järjestelmäarkkitehtuuri Viestijärjestelmä vähentää sähköpostin tarvetta Läpinäkyvät laskutoimitukset Energiavirasto tulee tarjoamaan koulutusta järjestelmän käyttäjille ennen järjestelmän lopullista käyttöönottoa Järjestelmä otetaan käyttöön ensi syksyn aikana Tulevat vahvistuspäätökset tullaan antamaan VATI:n kautta Ensimmäisen kerran valvontaa koskevat tiedot tullaan jättämään Vatiin keväällä 2016 Kaikki käyttäjäoikeudet haetaan uudelleen ja järjestelmään kirjaudutaan jatkossa henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla 80

Muuta Hankeluvat Hakemusten määrä on kasvanut huomattavasti viimeisen 5-6 vuoden aikana Samalla verkkoon liittymiseen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet Maakaasumarkkinalain uudistaminen Työryhmä on saanut lisäaikaa maakaasumarkkinalain hallituksen esityksen julkaisemiseksi vuoden loppuun saakka. Kehittämissuunnitelmat 81

Kiitos mielenkiinnostanne tarvo.siukola@energiavirasto.fi

Kehittämissuunnitelmien tarkastus Energiaviraston verkkopäivät 4.6.2015

Aiheet Tarkastusmetodiikka ja havainnot Oikeita ja vääriä vastauksia? Tarkastusten eteneminen Muutama huomio suunnitelmien käsittelystä ja päivittämisestä 84

Tarkastusmetodiikka Verkonhaltijoiden antamat tiedot on koottu tietokantaan käsiteltäväksi Näin tiedoista pystytään laskemaan tunnuslukuja ynnä muita yhteenvetoja, joiden perusteella suunnitelmia arvioidaan Jokaisen suunnitelman kohdalla arvioidaan mm. seuraavaa: Suunnitelman kattavuus ja kuvausten tarkkuus Oman toimitusvarmuustason soveltaminen Investoinnit suhteessa liikevaihtoon/tasapoistoon/laskennalliseen poistoon Verkon johdonmukainen parantuminen ja toimitusvarmuustaso tarkastelujakson lopussa Kullekin tunnusluvulle on määritetty lukuvälit, joista poikkeaminen johtaa lähempään tarkasteluun Tarkastellaan verkonhaltijan mahdollisesti antamiin lisätietoihin nähden, tarvittaessa kysytään lisätietoja ja/tai pyydetään korjaamaan annettuja tietoja 85

Esimerkki 86

Yleisimmät havainnot strategia-osasta Yleisesti ottaen suunnitelmat ovat keskeisiltä osiltaan riittävän kattavia. Osa suunnitelmista on liian yleisluontoisia. Ei näin: Suunnitellaan ja rakennetaan verkko niin, että se täyttää tekniset ja toimitusvarmuusvaatimukset Usean verkkoyhtiön yhdistetyt viankorjausresurssit: Millä periaatteella resurssit jaetaan laajan häiriön sattuessa? Yhteiskunnallisesti merkittäviä kohteita on huomioitu suunnitelmissa summittaisesti Miten kohdetietoja ylläpidetään, onko varavoiman käyttö tosiasiallisesti mahdollista? Paikallisten olosuhteiden mukaan määritetty toimitusvarmuuden tavoitetaso Mikä on sovellettava toimitusvarmuustaso, täyttyvätkö 51 kriteerit? Miten toimitusvarmuustaso on määritetty? 87

Verkonhaltijan paikallisten olosuhteiden mukaisesti määrittämä tavoitetaso Verkonhaltijan oma toimitusvarmuustaso [h] 1200 1000 Kesällä tavoitetaso lyhimmillään materiaalin hankinta-aika n.1kk + asennus n.1/2kk 800 600 400 200 0 0 10 20 30 40 50 88

Yleisimmät havainnot investoinneista Vain osa korvausinvestoinneista merkitty. Energiaviraston ohjeen (823/002/2014) mukaan kehittämissuunnitelmaan merkitään kaikki korvausinvestoinnit. Investointien suhde laskennalliseen tasapoistoon oli useilla yhtiöillä selvästi alle 100 %. Pitkällä tähtäimellä johtaa verkon vanhenemiseen ja nykykäyttöarvo pienenee. Investoinnit suhteessa tasapoistoon, [%] 200% 180% 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 89

Eteneminen ja toimenpiteet Sähkömarkkinalain lähtökohta on, että kehittämissuunnitelman tulee sisältää toimenpiteet, joiden toteuttaminen johtaa 51 ja 119 :ssa säädettyjen vaatimusten täyttymiseen. Energiavirasto ei anna hyväksyntää yksittäisten teknisten ratkaisujen soveltuvuudelle tiettyyn käyttöympäristöön Suunnitelmalle ei tehdä muodollista hyväksyntää Annamme kaikille verkonhaltijoille palautteen suunnitelmasta. OK / Täydennettävä seuraavaan suunnitelmaan / Täydennettävä tähän suunnitelmaan Tähän mennessä n. 10 suunnitelmaa on tarkastettu, n. 25 suunnitelmaa on täydennettävänä. Loput ovat jonossa. 90

Muita huomioita kehittämissuunnitelmista Esim. teknisten ratkaisujen kehittyessä ja verkonhaltijoiden yhdistyessä pidettävä mielessä myös kehittämissuunnitelman päivittäminen: Mikäli verkonhaltija poikkeaa olennaisesti kuluvan ja seuraavan vuoden suunnitelmastaan tai muuttaa olennaisesti pitkän aikavälin strategiaan ennen seuraavan kehittämissuunnitelman jättämistä, tulee siitä ilmoittaa viipymättä Energiavirastolle. Pienemmistä poikkeamista ilmoitetaan viimeistään seuraavassa kehittämissuunnitelmassa. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä Energiavirastoon. Seuraavat kehittämissuunnitelmat jätetään 30.6.2016 mennessä. Seuraavia kehittämissuunnitelmia tehdessä voi olla hyvä arvioida, onko tarvetta hakea suunnitelman täytäntöönpanolle jatkoaikaa. Hakemus täytäntöönpanoajan jatkamisesta on tehtävä viimeistään 31.12.2017. 91

Kiitos mielenkiinnosta! Joel Seppälä 029 505 0488

Paikallisvoima ry Energiaviraston Verkkopäivä 4.6.2015 Mikko Rintamäen kommenttipuheenvuoro Voimalla pienten energiayhtiöiden. 6/5/2015 93

Kommenttipuheenvuoro Käyttäjien näkökulma? Maallikon havaintoja Energiavirastosta, sen merkityksestä ja toiminnasta Valvontamallista Huomioita päivän aikana kuullusta Asioita jotka mietityttävät Voimalla pienten energiayhtiöiden. 6/5/2015 94

Havaintoja Sähkömarkkinakeskus -> Sähkömarkkinavirasto > Energiavirasto Pelikentän erotuomari Myös sääntöjen luoja (!?) Useita kenttiä, sama pallo, eri tuomarit Lähestyttävyys, rooli Kehitys, siilot Voimalla pienten energiayhtiöiden. 6/5/2015 95

Valvontamallista Hyvältä näyttää, muttei avokätiseltä..mietittävää Tehokkuusmittarit Epähomogeeniset verkot Investointien aloitus, ajoitus ja toteutus Voisiko joltain osin yksinkertaistaa/ selkeyttää? Voimalla pienten energiayhtiöiden. 6/5/2015 96

Huomioita päivän ajalta Voimalla pienten energiayhtiöiden. 6/5/2015 97

Kysymyksiä EVi/Toimiala Tiedonkulun haasteet Onko haasteita? (tuntuu toimivan hyvin?) EU asiat? Siilot vs. Kokonaisvaltaisuus Voimalla pienten energiayhtiöiden. 6/5/2015 98

Energiaviraston verkkopäivä 4.6.2015 Verkonhaltijoiden kommenttipuheenvuoro Risto Lappi Vantaan Energia Sähköverkot Oy

Siirrämme sähköä vantaalaisille 3.6.2015/Risto Lappi 100

Yleistä suuntaviivaluonnoksesta Valmisteltu rakentavasti, toimialaa kuunneltu Avoimuus lisääntynyt - Valmistelun eteneminen, tilaisuuksien esitysmateriaalit laajassa jakelussa - Kaikkien lausunnot nähtävillä EV:n sivuilla - Työpajat Menetelmät loogisesti kuvattu Kokonaisuus kehittynyt positiiviseen suuntaan Suuntaviivoilla voimakas ohjausvaikutus verkkoyhtiöiden toimintaan - Korostuu entisestään, kun menetelmät lukitaan 4 + 4 v jaksolle! 3.6.2015/Risto Lappi 101

Isoja ja tärkeitä kokonaisuuksia Riskittömän korkokannan määrittäminen ja WACC -parametrit - Korkokannan määritysmekanismi vaikuttaa hyvältä - Miten käy valvontajakson lopulla, jos korot säilyvät alhaalla? - Riittääkö tuottotaso silti kaikille verkkoyhtiöille SML toimitusvarmuustavoitteiden edellyttämien investointien rahoittamiseen ilman muita joustoja menetelmissä? Erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu - Kaupungit, maaseutu, sekaverkot, vesistöt, metsäisyys, kaivuolosuhteet - Ei riitä, että menetelmät toimivat keskimäärin hyvin, kun valvonta on yhtiökohtaista Tehokkuusmalli ja tehostamiskannustin - Ymmärrettävyys? - Ohjausvaikutukset? 3.6.2015/Risto Lappi 102

Etukäteisestä valvonnasta (1/2) Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta 10 : EV:n tulee päätöksellään vahvistaa palvelujen hinnoittelua koskevat valvontaperiaatteet ennen niiden käyttöönottamista Suuntaviivaluonnos 1.1: Valvontamenetelmät koostuvat useista eri menetelmistä, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Kaikki yksittäiset menetelmät on kuvattu tässä asiakirjassa. Suuntaviivaluonnos 1.4.3: Verkonhaltijan on noudatettava valvontatietoja määrittäessään ja toimittaessaan kirjallisia ohjeita, määritelmiä ja tarkennuksia, jotka on esitetty - eriyttämisasetuksessa - tunnuslukumääräyksessä - valvontamenetelmissä - valvontatietojärjestelmässä - viraston muissa ohjeissa. 3.6.2015/Risto Lappi 103

Etukäteisestä valvonnasta (2/2) Suuntaviivaluonnos 2.1 (esimerkki): Niiltä osin kuin sähköverkko-omaisuuteen kuuluva komponentti ei sisälly liitteen 1 mukaisiin verkkokomponentteihin, kyseinen komponentti voidaan ottaa huomioon tasearvossaan luvussa 2.2 esitetyllä tavalla. Näitä komponentteja ovat esimerkiksi verkkotoiminnan tietojärjestelmät ja viestiverkot. Verkonhaltijan on toimitettava valvontatietojen toimittamisen yhteydessä selvitys kyseisistä komponenteista ja niiden tasearvosta. Virasto arvioi selvityksen ja päättää sen perusteella näiden komponenttien käsittelystä. On ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että EV:lla on laaja harkintavalta valvontamenetelmien kehittämisessä Valvontamenetelmät tulisi olla niin selkeitä, että niiden soveltaminen ei jälkikäteen edellyttäisi laajan harkintavallan käyttöä 3.6.2015/Risto Lappi 104

Oikeusturva ja tasapuolisuus SML:n lähtökohtana on taata kohtuullinen tuotto verkkoon sijoitetulle pääomalle Seuraavien tekijöiden osalta asiaan kiinnitettävä erityistä huomiota - Yksikköhintojen määrittäminen ja soveltaminen - CLC -aineiston käyttäminen - Omistaminen, vuokraaminen, osallistuminen käyttöomaisuuteen - Verkkokomponenttien uusiminen/huoltaminen (PM -perushuollot, 110 kv SF 6 -laitteistojen perushuollot) - Parametrien, yksikköhintojen yms. päivittäminen valvontajaksojen välissä 3.6.2015/Risto Lappi 105

Laatukannustin Case Vantaan Energia Sähköverkot Oy 3.6.2015/Risto Lappi 106

Toimitusvarmuuskannustin Tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa tekemään toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit sekä verkon ylläpito eli kunnossapito ja varautuminen toimitusvarmuuden parantamisen kannalta vaikuttavimmalla tavalla. Onko perusteltua rajata keinovalikoimaa koskemaan käytännössä vain ilmajohtoihin kohdistuviin toimenpiteisiin? - Sekaverkot - Muut varautumisen parantamiseksi tehtävät toimenpiteet Viraston tavoitteena on ohjata verkonhaltijaa myös kehittämään sähkönsiirron ja -jakelun laatua oma-aloitteisesti lain edellyttämää vähimmäistasoa paremmaksi. - Ohjaaminen olisi mahdollista esim. toimitusvarmuuskannustimella! 3.6.2015/Risto Lappi 107

Kiitos mielenkiinnosta!