Perusmittalaitteet. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi. Mittaustekniikan perusteet / luento 3. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi

Samankaltaiset tiedostot
Perusmittalaitteet. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi. Mittaustekniikan perusteet / luento 3. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi

Perusmittalaitteet. Oskilloskooppi. Tärkein ja monipuolisin elektroniikkamittalaite. Piirtää mitattavasta suureesta graafin

Perusmittalaitteet. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi. Mittaustekniikan perusteet / luento 3. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

Tietoliikennesignaalit & spektri

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Käyttö liipaisu (trigger) säädöt

Virheen kasautumislaki

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

11. kierros. 1. Lähipäivä

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

TBS2104 = Oikea kouluskooppi

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri

Perusmittalaitteet 3. Yleismittari. Mittaustekniikan perusteet / luento 5. Digitaalinen yleismittari. Digitaalinen yleismittari.

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

S Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät Erityisesti huomioitava

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

S Mittaustekniikan perusteet A Tentti

Laitteita - Yleismittari

Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Tiedonkeruu ja analysointi

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

Tiedonkeruu ja analysointi

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

MT , Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

S Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti

Perusmittalaitteet 2. Spektrianalyysi. Mittaustekniikan perusteet / luento 4. Spektrianalyysi. Logaritmiasteikko ja db (desibel) Spektrianalysaattori

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Radioamatöörikurssi 2018

Perusmittalaitteet 2. Spektrianalyysi. Mittaustekniikan perusteet / luento 4. Spektrianalyysi. Logaritmiasteikko ja db (desibel) Spektrianalysaattori

Matlab-tietokoneharjoitus

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

T SKJ - TERMEJÄ

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Successive approximation AD-muunnin

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

EMC Säteilevä häiriö

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Kohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)

Laskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia

12. Laskostumisen teoria ja käytäntö

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

käytä pienikapasitanssista probea

ELEC-C Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

S Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät Erityisesti huomioitava

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

0 Kaksisädeoskilloskoopin käyttö

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Mitä on signaalien digitaalinen käsittely

Numeeriset menetelmät

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

DEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Transkriptio:

Mittaustekniikan perusteet / luento 3 Perusmittalaitteet Oskilloskooppi Tärkein ja monipuolisin elektroniikkamittalaite Mittauksia: jännite, taajuus, muutosilmiöt, kohina, säröytyminen... Oskilloskooppi Oskilloskooppi Piirtää mitattavasta suureesta graafin Yleensä: jännite ajan funktiona. Vaihtoehtoja: Jännite toisen jännitteen funktiona Mittapäillä muita suureita (virta, paine ) Soveltuu erityisesti värähtelyjen, muutosilmiöiden ja riippuvuuksien tutkimiseen Oskilloskoopilla usein tarkkaillaan visuaalisesti mitattavan kohteen (piirin) toimintaa Ei ole tarkkuusmittalaite, epävarmuus > 1 % Dynaaminen alue on pieni Oskilloskooppi Analoginen oskilloskooppi Perustuu katodisädeputkeen, jossa elektronisuihkua poikkeutetaan jännitteellä (jännitteeseen verrannollisesti) Analogisella tekniikalla saadaan edullisesti melko nopea laite Digitaalinen oskilloskooppi Perustuu tietokoneeseen ja näytteenottoon (näyttönä voi olla edelleen katodisädeputki, useimmiten kuitenkin LCD) Usein paljon hyödyllisiä lisäominaisuuksia Näytteenoton ongelmien vuoksi on sovelluksia, joissa analoginen oskilloskooppi on edelleen parempi

Analoginen oskilloskooppi Analoginen oskilloskooppi Katodisädeputki: Analogisen oskilloskoopin tärkein komponentti Määrää laitteella saavutettavat ominaisuudet Maksimitaajuus ~1 GHz Y-sisääntulo Volts/div AC/DC Sisääntulosuodatin Sisääntulovaimennin Z-sisääntulo HV Ulkopuolinen liipaisu X-sisääntulo Oskilloskoopin ottopiiri Ottovaimennin: Taajuuskorjattu jännitteenjakaja. Hajakapasitanssit huonontavat pelkistä resistansseista kootun jännitteenjakajan taajuusominaisuuksia Taajuuskorjatussa jännitteenjakajassa muodostetaan jännitteenjako myös kapasintansseilla Oscilloscope input 1 MΩ /10 pf 1 mv/div... 10 V/div R 1 R 2 R 3 R n C 1 C 2 C 3 C n Oskilloskoopin sisääntulo ei ole kelluva! Maadoitus on kytketty verkkomaahan! Vertical amplifier Oskilloskoopin ottopiiri Oskilloskoopin suuri-impedanssinen sisääntulo vastaa matalilla taajuuksilla resistanssin ja kapasitanssin rinnankytkentää Oskilloskooppi kuormittaa mitattavaa kohdetta sitä enemmän, mitä korkeampi mitattava taajuus on Z in R C R = 1+ j ω CR Impdance [Ω ] 10 6 10 5 10 4 10 3 Oskilloskoopin impedanssi taajuuden funktiona Mittajohdon kapasitanssi 87 pf Oskilloskoopin kapasitanssi 13 pf Oskilloskoopin resistanssi 1 MΩ 10 2 10 0 10 1 10 2 10 3 10 4 10 5 10 6 10 7 Frequency [Hz] Vaihtoehto: (nopeat oskilloskoopit) 50 Ω sovitettu kuorma

Digitaalinen oskilloskooppi Näytteistää signaalin ja muuttaa sen digitaaliseen muotoon käyttäen A/D-muunninta Näytteistys tasaisin väliajoin Nopeampi näytteistys korkeampi taajuus Muunnoksen tulos siirretään nopeaan muistiin Suurempi muisti pidempi näytejono Suurempi bittimäärä suurempi dynaaminen alue Oskilloskooppi kerää näytteitä, kunnes niitä on riittävästi signaalin esittämiseen Digitaalinen oskilloskooppi Lisäominaisuuksia (vrt. Analoginen oskilloskooppi): Transienttimittaukset (kertailmiöt) Liipaisuehtoa edeltävän signaalin tarkastelu Kursorit ja automaattiset mittaukset Jännitteet ja ajat Tiedon helppo siirrettävyys ja kopiointi Matemaattiset operaatiot ja spektrianalyysi (FFT) Lisäksi: pienempi mittausepävarmuus Liipaisuehtoa edeltävä signaali Kuva: Yokogawa Reaaliaikanäytteistys (Real-time sampling) Maksimitaajuus ~1 GHz (Myös jatkuvat ilmiöt) Näytteenottomenetelmät Transientit ja kertailmiöt Jatkuvat signaalit Satunnainen (Random) Maksimiresoluutio ~10 ps Equivalent-time sampling Sarja (Sequential) Maksimiresoluutio ~10 fs Reaaliaikanäytteistys (transientti-ilmiöt, kertailmiöt) Ottovaimennin / vahvistin Näytteenotto ja pitopiiri A/D-muunnin Kello Muisti Ajoituspiiri Liipaisusignaali Sigaali näytteistetään ja kirjoitetaan muistiin jatkuvassa silmukassa Liipaisuehdon toteutumisen jälkeen muistiin kirjoitusta jatketaan ennalta määrätty näytemäärä. Ääritapaukset: halutaan nähdä vain mitä tapahtui 1) ennen liipaisuehtoa muistiin kirjoitus lopetetaan heti liipaisuehdon toteutuessa 2) liipaisuehdon jälkeeen koko muisti kirjoitetaan kerran

T T Equivalent Time Sampling (ETS) Näytteenotto voidaan tehdä D/A-muunnosta nopeammaksi suurinta mitattavaa taajuutta voidaan kasvattaa hyödyntämällä signaalin periodisuutta (vrt. Nyquistin ehto) Toimii kuten reaaliaikanäytteistys, mutta näytteitä kerätään usean periodin (liipaisuehdon) ajalta Näytteenotto suhteessa signaalin vaiheeseen muuttuu jokaisella pyyhkäisyllä Näytteidenottohetki suhteessa liipaisuhetkeen joko määritetään (Random ETS) tai tunnetaan (Sequential ETS) Tämän tiedon avulla oskilloskooppi limittää näytteet toisiinsa nähden oikein Real-time sampling Kuvat: Tektronix app. note 47W-7209 Equivalent-time sampling Random Equivalent Time Sampling Oskilloskooppi ottaa näytteitä oman kellonsa tahdissa Liipaisuhetki suhteessa näytteenottoon muuttuu jokaisella pyyhkäisyllä satunnaisesti Liipaisun ja näytteenoton vaihe-ero määritetään aikadigitaalimuuntimella (time-to-digital converter TDC) Aikatietoa käytetään lomittamaan mittauspisteet oikein Sequential Equivalent Time Sampling Limitystekniikan äärimmäinen muoto: jokaisen liipaisuehdon (periodi) jälkeen otetaan vain yksi näyte Jokaisen näytteen jälkeen pidennetään viivettä liipaisuhetken ja näytteenoton välillä (1/ T = näennäinen näytteenottotaajuus) T 2 T 1. Pyyhkäisy 2. Pyyhkäisy 3. Pyyhkäisy 4. Pyyhkäisy 1. Pyyhkäisy 2. Pyyhkäisy 3. Pyyhkäisy

Oskilloskooppien sisääntulot Suojattu sisääntulo Digital storage oscilloscope (DSO) (Random Equivalent Time Sampling) Myös: Digital phosphor oscilloscope (DPO) Suojaamaton sisääntulo (Nopeat oskilloskoopit) Sampling digital oscilloscope (Sequential Equivalent Time Sampling) Interpolointi Signaalin näytteistys ja digitointi pistejoukko näytölle Nopeissa signaaleissa pisteitä vähän, tulkinta vaikeaa Ratkaisu: interpolointi Matemaattinen menetelmä, jolla estimoidaan signaalin arvoa mitattujen pisteiden välillä signaalin rekonstruointi Tavallisimmat tyypit: lineaarinen ja sin(x)/x Sin(x)/x interpolointi Minimi: ~4 näytettä/jakso Sinimuotoiset pyöreät signaalit Ei sisääntulovaimenninta tai suojadiodeja! Kuvat: Tektronix app. note 47W-7209 Lineaari-interpolointi Minimi: ~10 näytettä/jakso Suorareunaiset signaalit Kuva: Tektronix XYZs of Oscilloscopes Sin(x)/x -interpolointi Näytteenotto aika- ja taajuustasoissa Sin(x)/x interpolointi aikatasossa Näytteenottopulssit (Diracin deltafunktio) korvataan Sinc-funktioilla Sinc-funktiot summaamalla saadaan alkuperäinen signaali Aika- ja taajuustasojen välillä liikutaan Fourier muunnoksilla Kertolasku aikatasossa vastaa konvoluutiota taajuustasossa

Sin(x)/x interpolointi taajuustasossa Näytteenottoteoreema Alkuperäisen signaalin spektri rekonstruoidaan näytteistetyn signaalin spektristä alipäästösuodattamalla Nyqvistin kriteerin on oltava voimassa Alkuperäinen spektri Nyqvistin kriteeri Signaalia on näytteistettävä vähintään kaksinkertaisella nopeudella alkuperäisen signaalin korkeimpaan taajuuteen nähden jotta signaali voidaan rekonstruoida f max < f s /2 Mikäli Nyqvistin kriteeri ei toteudu, signaali laskostuu Laskostuminen aika-alueessa Laskostuminen taajuusalueessa Oskilloskoopin mittapää Oskilloskooppi mittaa ja näyttää vain sen signaalin, minkä mittapää (probe) välittää oskilloskoopille Mittapää muodostaa fyysisen ja sähköisen kytkennän mitattavan piirin ja oskilloskoopin välille Sopimaton mittapää pilaa mittauksen: Oskilloskooppi kuormittaa mitattavaa piiriä Mittajohdosta heijastuvat signaalit aiheuttavat häiriöitä (digitaalipiirit) Häiriöt kytkeytyvät helposti Houkutus käyttää yksinkertaista johdinta on suuri... Oskilloskoopin mittapää Mittapään ja piirin välisen kytkennän kolme tärkeintä kysymystä: Fyysisen kontaktin varmistaminen Vaikutus piirin toimintaan Signaalin toistotarkkuus Ideaalisen mittapään ominaisuudet Kytkennän helppous ja mukavuus Täydellinen signaalin toisto Ei kuormita mitattavaa piiriä lainkaan Epäherkkyys ympäristön häiriöille Käytännön mittapäälle mikään näistä ei toteudu

Oskilloskoopin mittapää Kytkentä Ei ole yhtä mittapäätä, joka sopisi kaikkiin tarkoituksiin Ongelmat mittapään kytkemisessä mitattavaan piiriin aiheuttavat usein signaalin vääristymistä Yleiskäyttöinen jännitemittapää + varusteet Kärki, jossa kiinnityskoukku Maaklipsi Säätötyökalu Oskilloskoopin mittapää Täydellinen signaalin toisto = nollavaimennus, ääretön kaistanleveys ja tasainen vaihevaste Mahdoton saavuttaa, mutta toisaalta myös signaalien kaista on rajoitettu Voidaan yrittää saavuttaa rajoitetulla kaistalla Oskilloskoopin mittapää (myös pelkkä johdin) on korkeilla taajuuksilla monimutkainen piiri Tasajännite (matalat taajuudet) Vaihtojännite (korkeat taajuudet) Kuvat: Tektronix ABCs of probes Kuvat: Tektronix ABCs of probes Oskilloskoopin mittapää Maadoituksen vaikutus signaalin toistoon Käytettäessä tavanomaista jännitemittapäätä tarvitaan kaksi kytkentää: mittapään kärki kytketään mittauspisteeseen ja maadoitusjohdin kytketään mitattavan laitteen maahan Maadoitusjohdin tarjoaa virran paluutien Maadoitusjohtimessa on induktanssia pulssien jälkivärähtely (ringing). (Värähtely voi tulla myös mitattavasta piiristä!) Sarjaresonanssi V Source R IN C IN Oskilloskoopin mittapää Maadoituksen vaikutus signaalin toistoon Sääntö: tehdessäsi oskilloskooppimittauksia käytä lyhintä mahdollista maadoitustietä Älä käytä verkkomaata signaalimaana Tyypillisesti käytetään mittapään lyhyttä maadoitusjohtoa, jonka aiheuttaman resonanssin taajuus on oskilloskoopin kaistan ulkopuolella Maadoitusjohtimen pidennys voi tuoda resonanssin oskilloskoopin kaistalle Kriittisissä ajoitusmittauksissa piirilevylle voidaan asentaa adapteri mittapäätä varten Maajohtimen induktanssi Mittapään sijaiskytkentä Kuva: Tektronix ABCs of probes Kuva: Tektronix ABCs of probes

Oskilloskoopin mittapää Erilaisia mittapäitä Kuormitus Muista: mittapää kytkee oskilloskoopin osaksi mitattavaa piiriä Mittapää Kuva: Tektronix ABCs of probes Mittapään impedanssi muodostuu resistiivisestä ja reaktiivisesta komponentista (kapasitanssi 100 pf - 1 pf) Reaktiivinen kuorma tulee hallitsevaksi taajuuden kasvaessa Valmistajat antavat mittäpäälle impedanssikäyrän Reaktiivista kuormaa voi arvioida: X P = 1/2πfC P Esim. 100 pf @ 10 MHz X P = 159 Ω Kuva: Tektronix ABCs of probes Tavallisesti passiivinen 10X vaimentava mittapää Passiivinen vaimentava mittapää Passiivinen vaimentava mittapää Mittapää R 1 C 1 Mitattava kohde Mittajohto, kapasitanssi C 2 R i C i Oskilloskoopin sisääntulo Mittapään viritys: Tasaisen taajuusvasteen saavuttamiseksi mittapää täytyy virittää Virittämisessä reaktanssien suhde asetetaan samaksi kuin resistanssien suhde R 1 R i C 1 C 2 + C i R1 C2 + Ci = R C i 1

Oskilloskoopin suoritusarvot Tärkeimmät oskilloskoopin suorituskykyä kuvaavat ominaisuudet: Kaistanleveys Taajuusvaste Nousuaika Näytteistys Näytenopeus / pyyhkäisyn nopeus Näytemuistin koko (record length) Aaltomuodon tallennusnopeus (waveform capture rate) Aikamittauksen epävarmuus Vahvistuksen epävarmuus Bittimäärä, resoluutio Efektiivinen bittimäärä Liipaisuominaisuudet Nousuaika Aika, joka kuluu askelvasteessa näyttämän muuttuessa 10 %:sta 90 %:iin lopullisesta mittaustuloksesta Huomaa: suoritusarvot määräytyvät oskilloskooppimittapää -yhdistelmästä Oskilloskoopin suoritusarvot Kaistanleveys Oskilloskoopin kaistanleveys ilmoitetaan -3 db:n rajataajuutena tällä taajuudella siniaallon amplitudi vaimentunut 70.7%:iin oikeasta Kuva: Tektronix XYZs of Oscilloscopes Jos halutaan saavuttaa alle 2% virhe, täytyy rajataajuuden olla n. 5 kertaa suurempi kuin mitattava taajuus Suunnittelussa pyritään mahdollisimman tasaiseen taajuusvasteeseen (pulssimuodon oikea toistuminen), mutta käytännön komponenteissa aina epäideaalisuutta Oskilloskoopin suoritusarvot Huomaa: jos signaali ei ole sinimuotoinen, on suuri osa signaalin tehosta korkeammilla, harmonisilla, taajuuksilla Liian pientä kaistanleveyttä käytettäessä reunat ja detaljit häviävät, amplitudi vääristyy Peukalosääntö kaistanleveydelle: Oskilloskoopin kaistanleveys > 5 signaalin taajuus Nousuaika Digitaalitekniikan mittauksessa nousuaika on usein kaistanleveyttä tärkeämpi Tietylle nousuajalle tarvittavaa kaistanleveyttä voidaan arvioida kaavalla: kaistanleveys = k/nousuaika, missä k on oskilloskoopin taajuusvasteesta riippuva vakio (0.35-0.45) Oskilloskoopin suoritusarvot Peukalosääntö nousuajalle: Oskilloskoopin nousuaika > 3 signaalin nousuaika Näytenopeus Logiikkaperhe Nousuaika Kaistanleveys TTL 2 ns 175 MHz CMOS 1.5 ns 230 MHz GTL 1 ns 350 MHz LVDS 400 ps 875 MHz ECL 100 ps 3.5 GHz GaAs 40 ps 8.75 GHz Määritellään näytteinä sekunnissa (samples per second S/s) Nopeampi näytteistys Suurempi todennäköisyys nähdä harvoin toistuvat ilmiöt Signaali saadaan rekonstruoitua harvemmista jaksoista (Equivalent Time Sampling) Tarvittava näytenopeus? Näytteenottoteoreema: näytenopeus > 2 signaalin suurin taajuus (Oletus: ääretön näytemäärä, jatkuva signaali) Käytännössä näytteitä pitää olla tiheämmässä Interpolaatio: sin(x)/x 4, lineaari 10

Oskilloskoopin suoritusarvot Näytemuistin koko (record length) Näytemuistin koko määrää kuinka monta näytettä voidaan tallentaa kerralla: tallennusaika = näytemuistin koko / näytenopeus Riittävä koko: Stabiili jatkuva signaali ~ satoja näytteitä Digitaalisen tiedonsiirron signaalit ~ miljoonia näytteitä Aaltomuodon tallennusnopeus (waveform capture rate) Määrää kuinka monta kertaa sekunnissa oskilloskooppi pystyy mittaamaan signaalin (tai sen osan) aaltomuodon Oskilloskoopin suoritusarvot Digital Sampling Oscilloscope: sarja-arkkitehtuuri Mittausten välillä voi olla pitkä kuollut aika Nopeus: 10-5000 wfms/s Tulos usein monesta jaksosta (ETS) Datan käsittelyyn kuluu aikaa Tämän vuoksi analogiset oskilloskoopit ovat joissain sovelluksissa parempia Digital Phosphor Oscilloscope: rinnakkaisprosessorointiin perustuva menetelmä, jolla digitaalioskilloskooppiin saadaan analogisen oskilloskoopin nopeus Kuva: Tektronix XYZs of Oscilloscopes Oskilloskoopin käyttö X- ja Y-skaalat Y-suunnassa herkkyys X-suunnassa mittausaika Y-akseli: Jännite Oskilloskoopin käyttö Trigger, liipaisu Liipaisutaso ja jännitteen muutoksen suunta määräävät piirron aloituskohdan. Liipaisu on välttämätön, jotta kuva pysyy kohdallaan. X-akseli: Aika

Oskilloskoopin käyttö Oskilloskoopin käyttö Väärin asetettu liipaisu: piirto alkaa signaalista riippumattomasti Oikein asetettu liipaisu: piirto alkaa aina signaalin samasta vaiheesta Holdoff, viivästetty liipaisu T