LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA 2011 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ
1 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON KUVAUS, ARVOT, YLEISET TAVOITTEET JA TUTKINON MUODOSTUMINEN... 5 1.1. LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN KUVAUS, ARVOT JA OSAAMISTARPEET...5 1.1.1 Luonto- ja ympäristöalan kuvaus...5 1.1.2 Luonto- ja ympäristöalan arvoperusta...6 1.1.3 Luonto- ja ympäristöalan osaamistarpeet Saamelaisalueella...6 1.2 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET...7 1.3 TUTKINNON MUODOSTUMINEN...9 1.4 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT...11 1.5 JATKO-OPINTOKELPOISUUS...13 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO... 13 2.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA SISÄLTÖ...13 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa... 13 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa... 14 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 14 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA... 14 4 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVOINTI... 15 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT...15 4.1.1 Kestävällä tavalla toimiminen (30 ov)...15 4.2 LUONTOALAN KOULUTUSOHJELMA, LUONTO-OHJAAJA...24 4.2.1 LUONNOSSA OHJAAMINEN (20 ov)...24 4.3 POROTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, PORONHOITAJA...32 4.3.1 Poronhoito (20 ov)...32 4.4 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT...40 4.4.1 Ulkoilureittien rakentaminen ja hoito (10 ov)...40 4.4.2 Ympäristökohteiden kunnostaminen ja hoito (10 ov)...44 4.4.3 Luontopalveluissa toimiminen (10 ov)...48 4.4.3 Poronlihan jalostaminen (10 ov)...52 4.3.4 Poron käyttö matkailussa (10 ov)...55 4.3.5 Luonto- ja kulttuurimatkailu saamelaisalueella (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, luontoalan koulutusohjelma) (10 ov)...59 4.3.6 Saamelaisuus poronhoidossa (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, porotalouden koulutusohjelma) (10 ov)...63 4.4 MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 0-10 ov...64 4.6.1 Yrittäjyys 10 ov... 64 4.6.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov... 71 2
4.4.3 Kalastus (ammattitaitoa syventävä ja laajentava tutkinnon osa) (10 ov)...74 4.4.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) (0-10 ov)...77 4.4.5 Lukio-opinnot (0-10 ov)...78 4.5 AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (PERUSTUTKINTOA LAAJENTAVAT OSAT)...78 4.5.1 Yritystoiminta...78 4.5.2 Tutkinnon osat ammatillisista tutkinnoista...78 4.5.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa...78 4.6. OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA...78 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT (20 OV)... 79 5.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT...79 5.1.1 Äidinkieli (4 ov)...79 3.4.1.1 Äidinkieli, suomi...79 5.1.1.2 Äidinkieli, saame...81 5.1.2 Toinen kotimainen kieli (1 ov)...86 5.1.3 Vieras kieli, A-kieli (englanti)...87 5.2.4 Matematiikka (3 ov)...89 5.1.5 Fysiikka ja kemia (2 ov)...90 5.1.4 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1 ov)...92 5.1.7 Liikunta, 1 ov...94 5.1.8 Terveystieto (1 ov )...95 5.1.9 Taide ja kulttuuri (1 ov )...97 5.2 VALINNAISET TUTKINNON OSAT...98 5.2.1 Tieto- ja viestintätekniikka...98 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT (10 OV)...100 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA...101 7.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET...101 7.2 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN...101 7.3 OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN...102 7.4 OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI...104 7.5 ARVOSANASTA PÄÄTTÄMINEN...106 7.6 ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN...106 7.7 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN...107 7.8 ARVIOINNIN OIKAISEMINEN...107 7.9 TODISTUKSET...107 7.10 ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA...109 7.11 MAAHANMUUTTAJA- JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI...110 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA...111 8.1 OPINTO-OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA...111 8.2 TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖTURVALLISUUS...113 8.3 AMMATILLINEN ERITYISOPETUS...114 8.4 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS...115 8.5 OPPISOPIMUSKOULUTUS...116 8.6 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ...116 8.7 OPISKELIJAHUOLTO...117 3
9. LIITTEET...118 4
JOHDANTO Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon perusteet on Opetushallituksen määräys 31/011/2009. Perusteet on hyväksytty 11.6.2009 ja se on voimassa 1.8.2009 alkaen toistaiseksi. Tutkinnon osa -käsite vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen / pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. 1 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON KUVAUS, ARVOT, YLEISET TAVOITTEET JA TUTKINON MUODOSTUMINEN 1.1. LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN KUVAUS, ARVOT JA OSAAMISTARPEET 1.1.1 Luonto- ja ympäristöalan kuvaus Luonto mahdollistaa elämyspalveluiden tuottamisen, kuten erilaiset luonto-, maaseutu- ja porotilapalvelut. Luonto-ohjaajalla on asiakaspalvelutilanteissa hyvät tiedot luonnosta ja sen ilmiöistä sekä taidot luonnossa liikkumiseen haastavissakin tilanteissa. Työ on hyvää fyysistä kuntoa vaativaa. Luonto-ohjaaja toimii usein läheisessä yhteistyössä matkailualan ammattilaisten kanssa. Paikallinen luonto ja sitä kestävällä tavalla hyödyntävä kulttuuri ja perinne ovat luonto-ohjaajan työn perustana. Tähän perustuu taito kertoa elävästi luonnosta ja sen ilmiöistä niin kotimaisille kuin kansainvälisille asiakkaille. Ohjauksen ja opastuksen lisäksi työhön sisältyy runsaasti erilaisia huolto-, järjestely-, toimintaympäristön ylläpito- ja pienimuotoisia korjaus- ja rakentamistehtäviä sekä sosiaalisia taitoja vaativia tehtäviä. Luonto-ohjaajan tehtävässä on usein myös tilanteita, joissa hän toimii eläinten kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi koira- ja porovaljakkosafarit sekä hevosvaellus tai luontoon suunnatut eläinten havainnointiretket (linturetket). Luonto-ohjaaja voi toteuttaa myös erilaisia kalan tai riistan pyyntiin liittyviä palveluja. Kaikissa tilanteissa asiakkaan turvallisuus on aina etusijalla. Luonto-ohjaaja auttaa isonkin asiakasryhmän kokemaan uusia elämyksiä suomalaisesta luonnosta ja toimii luontevasti vieraista kulttuureista tulevien asiakkaiden kanssa. Alan työtehtäviä ovat esimerkiksi kesällä vesillä liikkuminen asiakasryhmien kanssa (soutu, melonta, moottorivene) ja talvella lumikenkäreittien suunnittelu ja toteutus, maastossa hiihtäminen, moottorikelkkasafarien suunnittelu ja toteutus. Luonto-ohjaaja voi suuntautua myös kulttuuri- ja käsityöalalle. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi järjestetyt luontokuvausretket, jää- ja lumiveisto sekä niiden työstäminen. Alan monipuolisuus ja eri elinkeinoja edustavat toimijat muodostavat palveluketjun. Hän on palvelutilanteissa alansa ja työnantajansa yhteistyökykyinen edustaja. Luontoohjaaja on yksi tärkeä lenkki monipuolisen alan palveluketjussa. Työpaikat ovat esimerkiksi safariyrityksissä, opastuskeskuksissa, leirikouluissa ja erilaisissa hyvinvointi- ja virkistyspalveluja tarjoavissa luontoa hyödyntävissä yrityksissä, laitoksissa, toiminta- ja palvelukeskuksissa, järjestöissä ja verkostoissa. 5
Porotaloudella on pitkät perinteet ainoana elinkeinona, joka pystyy hyödyntämään laajoja pohjoisia alueita ympärivuotisesti ja jolla on erityinen yhteiskunnallinen merkitys saamelaisen kulttuurin ja kielen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Poronhoitajan ammatissa edellytetään oma-aloitteellisuutta ja kykyä toimia paliskuntayhteisössä ja yrittäjänä. Luonnon arvoihin sopeutuva toiminta on yhteistyötä luonnonvara- ja ympäristöalan muiden ammattien edustajien ja alaa sivuavien muiden elinkeinojen kanssa. Porotalouden vahvuutena on alueellinen imagollinen ja matkailullinen merkitys sekä kasvava kansainvälinen toiminta. Näiden vaatimusten täyttämiseksi poronhoitaja työskentelee toiminta-alueillaan kestävää kehitystä edistävästi. Alan perustehtäviin kuuluu poron luontaiseen vuosikiertoon perustuvan ravinnon saannin sekä lisääntymisedellytysten turvaaminen. Alalla käytetään raskasta fyysistä työtä helpottavia koneita ja laitteita, joiden käyttö vaatii teknistä osaamista. Tietotekniikka sovellutuksineen mahdollistaa poronhoidon taloudellisen ja hallinnollisen suunnittelun ja toteutuksen seurannan reaaliajassa. Poronhoitaja ei ole yksinomaan liharaaka-aineen tuottaja, vaan mitä suurimmassa määrin lihan jalostaja ja markkinoija sekä poromatkailuun suuntautuva monialayrittäjä. Vaativissa luonnon- ja matkailuympäristöissä työskentelevä poronhoitaja ymmärtää luonnonilmiöt ja hoitaa ympäristöä. 1.1.2 Luonto- ja ympäristöalan arvoperusta Luonto- ja ympäristöalan arvoperustana on toimia ja neuvoa toimimaan ekologisesti, taloudellisesti, psyko-sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Toiminnassa painottuu osaaminen ja vastuullisuus niin luonnosta kuin ihmisestä. Alan osaaja hoitaa ympäristöä, käyttää luonnonvaroja kestävällä tavalla ja ohjaa toimimaan luonto- ja ympäristötietoutta sekä ihmisen ja luonnon myönteisiä vuorovaikutuksia lisäävästi. Arvopäämääriä ovat paikallisen perinteen, kulttuurin, ympäristön ja luonnon kunnioittaminen. Arvopäämäärät näkyvät tuotteiden ja palveluiden elinkaarien eri vaiheissa ja johtavat energiaa ja materiaalia säästäviin ratkaisuihin. Tuotteissa ja palveluissa on paikallisia erityispiirteitä ja alueellista omaleimaisuutta. Perustavoitteena on elävän maaseudun säilyttäminen. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö perustuu erilaisten kulttuurien toimintatavoista oppimiseen. Kaikkea toimintaa yhdistää kestävä, monipuolinen ja uutta luova luonto- ja ympäristöosaaminen. Koulutuksessa huomioidaan saamelainen kulttuuri ja elämäntapa, joita ovat muokanneet luonto ja siihen läheisesti liittyvät saamelaiselinkeinot. Saamelaisten arvomaailman ymmärtämisessä saamen kielellä on merkittävä rooli. 1.1.3 Luonto- ja ympäristöalan osaamistarpeet Saamelaisalueella Inari kuuluu Suomen johtavien matkailukuntien joukkoon. Inarin kunnan matkailun ominaispiirre on korkea kansainvälisyysaste ja ympärivuotisuus. Matkailun merkityksen eli työpaikkojen, palvelujen ja yritystoimipaikkojen määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja ennustetaan tulevina vuosina yhä lisääntyvän. Matkailun työpaikoista koko kunnan alueella yli 80 % on inarilaisten hallussa. Matkailun vetovoimatekijät ovat alueen erämainen luonto (tutkimuksen mukaan Suomen luontovetovoimaisin kunta) sekä saamelaiskulttuuri. Alueella toimii runsaasti erilaisia luontomatkailuun suuntautuneita ohjelmapalveluyrityksiä. Toisaalta matkailu koetaan Inarissa monessa mielessä epäpaikallisimpana elinkeinona. Tähän syynä ovat muualta alueelle tulleet ja tänne asettuneet yrittäjät sekä luonto-oppaat, joiden paikallisen luonnon, kulttuurin ja toimintatapojen tuntemus ei aina tyydytä alueen paikallisväestöä. Tämä puolestaan aiheuttaa usein eturistiriitoja 6
alueen luonnon käytöstä. Ohjelmapalveluyrityksissä onkin alueen ainutlaatuista luontoa, paikallisia sidosryhmiä sekä erityisesti saamelaiskulttuuria tuntevalle paikalliselle työvoimalle suuri tarve. Suomen poronhoitoalue käsittää Lapin läänin ja osan Oulun läänin aluetta. Poronhoitoalueen pohjoisosa, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualue, muodostaa poronhoitoalueen, jossa valtion maat muodostavat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen. Tällä alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Lisäksi perustuslaissa on turvattu saamelaisten oikeus alkuperäiskansana omaan kielen ja kulttuurin ylläpitoon ja kehittämiseen. Kulttuuri käsittää perustuslain perustelujen mukaan myös saamelaisten perinteisen maankäytön kuten poronhoidon. Saamelaisalueella poronhoidolla onkin erityinen merkitys sekä kannattavana elinkeinona että kulttuurin ylläpitäjänä. Poronhoito lisää myös yhteistyötä kylän ihmisten välille, luo yhteisiä symboleita ja myös asettaa rajoja toiminnalle. Paikallisyhteisön näkökulmasta resurssienhallinnan pääperiaatteita ovat elinkeinon kestävä harjoittaminen ja sen jatkumisen turvaaminen. Paikallisesti hallittu poronhoito perustuu tietoon alueen luonnosta ja luonnonvaroista, jossa paikallistuntemuksella on suuri merkitys. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto on varsin uusi ammatillisen koulutuksen tutkinto. Sen tarve on syntynyt toisaalta maaseutuyrittäjyyden muuttuessa entistä monimuotoisemmaksi ja toisaalta ympäristökysymysten huomioimisen noustessa yhä tärkeämmäksi osaksi nyky-yhteiskuntaa. Maaseudun tuotteille ja palveluille on muodostunut uutta kysyntää ja toisaalta yhteiskunnan rakennemuutos on saanut maaseudulla asuvat ihmiset etsimään uusia toimeentulon mahdollisuuksia. Tyypillisiä pienyritysten toimialoja ovat muun muassa matkailu ja siihen liittyvät palvelut sekä elintarvikkeiden, kuten esimerkiksi poronlihan tai luonnonmarjojen, jatkojalostus. Luontoalan perustutkinto tarjoaa juuri näille toimialoille suuntautuvaa koulutusta. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto tuottaa alan ammattilaisia mitä erilaisimpiin käytännön tehtäviin ja tulevaisuuden haasteet ovat alalla merkittävät. 1.2 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen osaa toimia työtehtävissään niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti ja kulttuurisestikin kestävällä tavalla. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää biologiaan, sosiologiaan ja psykologiaan sekä teknologiaan perustuvia ammatillisia perusvalmiuksia. Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen tunnistaa monipuolisesti luonnon eläimiä, kasveja sekä luonnonilmiöitä. Hän liikkuu turvallisesti ja luontevasti luonnossa maalla ja vesillä. Hän arvostaa luontoa ja toimii monimuotoisuutta edistäen ja ekologiset sekä sosiologiset vuorovaikutussuhteet ymmärtäen. Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen tunnistaa kohteita, joissa voidaan vähentää materiaalien kulutusta. Hän neuvoo ja ohjaa kuluttajia tekemään kestäviä kulutusvalintoja ja käyttämään luontoa ja ympäristöä säästäviä työmenetelmiä ja välineitä. Työtehtävissään hän noudattaa alaansa koskevaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja sopimuksia sekä toimii kustannus-, laatu- ja ympäristövastuullisesti, eettisesti ja asiakaslähtöisesti. Hän osaa työtehtävissään työskennellä eriikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa. Hän on mukana tarvittavissa oman alansa ja eri alojen yhteisissä kehittämistehtävissä ja työryhmissä ja seuraa alan markkinatilanteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Alan erilaiset tehtävät edellyttävät tilanteen mukaista valmiutta fyysisesti raskaaseen työhön, riskialttiutta ja henkisen paineen sekä muutoksen sietokykyä. Alan ammattilainen noudattaa terveellisiä elintapoja ja ylläpitää toiminta- ja työkykyään. Hän tunnistaa työhönsä ja työympäristöönsä liittyvät vaarat ja terveyshaitat, osaa ennakoida ja suojautua niiltä sekä noudattaa 7
alansa työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita. Hän pitää työympäristönsä ergonomisesti terveellisenä ja turvallisena. Alan ammattilainen on aloitteellinen työturvallisuuden kehittäjä. Hän noudattaa alansa ja työpaikkansa kriisi- ja turvallisuussuunnitelmia. Luonto- ja ympäristöalan ammattilainen arvostaa yksilöllistä, paikallista ja alueellista kulttuuria ja tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän pyrkii verkostoitumaan muiden alojen kanssa. Luontoalan koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut luonto-ohjaaja toimii erilaisissa luontoon liittyvissä käytännön ohjaustehtävissä pääasiassa matkailu-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalvelujen alalla. Hänellä on hyvät tiedot luonnosta ja sen ilmiöistä ja taidot luonnossa liikkumiseen. Hän on perehtynyt kotiseutunsa luontoon ja sitä kestävällä tavalla hyödyntävään kulttuuriin ja perinteeseen. Hän osaa käyttää ammattimaisesti tarvitsemiaan työkaluja ja välineitä ohjelmapalveluiden ja erilaisten luonnossa toteutettavien toimintojen järjestelyissä. Hän tuo luontevasti esille omaa osaamistaan ja kertoo ja esittää elävästi tarinoita luonnosta ja sen ilmiöistä. Hän toimii työryhmän jäsenenä isojenkin asiakasryhmien kanssa toimittaessa, auttaen heitä kokemaan uusia elämyksiä suomalaisessa luonnossa. Luonto-ohjaaja osaa kohdata erilaisista kulttuureista tulevia asiakkaita ja tulee toimeen vieraalla kielellä. Hän on palvelutilanteessa asiakaslähtöinen asettaen kuitenkin turvallisuuden etusijalle. Hän ymmärtää roolinsa työnantajansa edustajana palvelutilanteissa, tuntee työelämän pelisäännöt; oikeutensa ja velvollisuutensa. Hän tuntee yritystoimintaa niin, että pystyy toimimaan yritteliäästi, kustannustietoisesti ja yhteistyökykyisesti. Hänellä on kokonaiskuva alansa markkinoinnista, palveluketjusta ja sen eri toimijoiden rooleista asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisessä. Valintojensa mukaisesti hän voi erikoistua esimerkiksi erilaisten ohjelma- virkistys- ja ulkoilupalveluiden järjestämiseen, erityisryhmien ohjaamiseen, vaelluksen ohjaamiseen, ulkoilureittien rakentamiseen ja hoitoon, luonnonsuojelualueiden kunnostukseen ja hoitoon ja luontoselvitysten laadintaan. Porotalouden koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut poronhoitaja on pohjoisen luonnon laajojen alueiden hyödyntäjä. Hän toimii työssään ympärivuotisesti. Häneltä edellytetään omatoimisuutta, kykyä toimia paliskuntayhteisössä ja itsenäisenä yrittäjänä. Poronhoitajan työtehtäviin kuuluu poron luontaiseen vuosikiertoon perustuvan ravinnon saannin sekä lisääntymisedellytysten turvaaminen. Luonnon arvoihin perustuva poronhoitajan työ on yhteistyötä luonnonvara- ja ympäristöalan muiden ammattien edustajien ja alaa sivuavien muiden elinkeinojen kanssa. Poronhoitajan haasteena on alueellisen imagon, matkailun ja kasvavaan kansainväliseen toimintaan valmentautuminen. Näitä vaatimuksia täyttääkseen poronhoitaja työskentelee toimintaalueillaan kestävää kehitystä esimerkiksi luonnon kestokykyä, yhteistyötaitoja, kulutuksen vähentämistä ja kulttuurien yhteistyötä edistävästi. Poronhoitaja käyttää koneita ja laitteita, jotka vaativat teknistä osaamista, mutta helpottavat raskasta fyysistä työtä. Hänen työvälineenään ovat erilaiset tiedonhallintamenetelmät. Poronhoitaja suunnittelee ja seuraa reaaliajassa taloudellista kannattavuutta ja alan toiminnan kehittymistä. Hän toimii lihan tuottajana, jalostajana ja markkinoijana. Poronhoitaja voi valintansa mukaan toimia poromatkailuun suuntautuvana monialayrittäjänä. Poronhoidolla on erityinen yhteiskunnallinen merkitys saamelaisten kulttuurin ja kielen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). 8
1.3 TUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon voi yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista perustutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Koko tutkinnon suorittaminen on ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa opiskelijalle laaditaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa suunnitelma koko tutkinnon suorittamiseen. Tutkinnon ammatillisiin opintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista. Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Porotalouden koulutusohjelmassa 4 ov työssäoppimista sijoittuu ensimmäisen ja toisen lukuvuoden väliseen kesäaikaan. Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa luontoalan (luonto-ohjaaja) ja porotalousalan (poronhoitaja) koulutusohjelmissa seuraavat tutkinnon osat: 4 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 90 ov, (Tutkinnon osan edessä oleva numero viittaa valtakunnallisiin luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon tutkintojen perusteisiin) 4.1 Kaikille pakollinen tutkinnon osa (4.1.1) Kestävällä tavalla toimiminen, 30 ov 4.3. Luontoalan koulutusohjelma, luonto-ohjaaja (4.3.1) Luonnossa ohjaaminen, 20 ov 4.6 Porotalouden koulutusohjelma, poronhoitaja (4.6.1) Poronhoito, 20 ov Valittava yhteensä 40 ov tutkinnon osista 4.7.1-4.8.5 Valinnaiset tutkinnon osat (valittava 40 ov tutkinnon kohdista 4.7.6-4.8.5) (4.7.6) Ulkoilureittien rakentaminen ja hoito, 10 ov (luontoalan ko) (4.7.17) Luontopalveluissa toimiminen, 10 ov (luontoalan ko) 9
(4.7.35) Poronlihan jalostaminen, 10 ov (porotalouden ko) (4.7.36) Poron käyttö matkailussa, 10 ov (porotalouden ko) (4.4.37) Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista, 10 ov (4.4.38) Tutkinnon osa ammattitutkinnoista (4.4.39) Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista (4.4.40) Paikallisesti tarjottavat luonto- ja ympäristöalan tutkinnon osat, 10 ov Luonto- ja kulttuurimatkailu saamelaisalueella (luontoalan ko) Saamelaisuus poronhoidossa (porotalouden ko) Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov (4.8.1) Yrittäjyys, 10 ov (4.8.2) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov (4.8.3) Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 5-10 ov Kala ja riista, 10 ov (luontoalan ja porotalouden ko) (4.8.4) Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 0-10 ov (4.8.5) Lukio-opinnot 0-10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) (4.9.1) Yritystoiminta, 10 ov (4.9.2) Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) (4.9.3) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 5. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA (YHTEISET OPINNOT), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset 5.1.1 Äidinkieli 4 ov 0 4 ov 5.1.2 Toinen kotimainen kieli 1 2 ov 0 4 ov 5.1.2.1 Toinen kotimainen kieli ruotsi 1 ov 5.1.2.2 Toinen kotimainen kieli suomi 2 ov 5.1.3 Vieras kieli 2 ov 0 4 ov 5.1.4 Matematiikka 3 ov 0 4 ov 5.1.5 Fysiikka ja kemia 2 ov 0 4 ov 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 0 4 ov 5.1.7 Liikunta 1 ov 0 4 ov 5.1.8 Terveystieto 1 ov 0 4 ov 5.1.9 Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 ov 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 5.1.1 5.1.9 5.2.2 Ympäristötieto 0 4 ov 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 ov 5.2.4 Etiikka 0 4 ov 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 0 4 ov 5.2.6 Psykologia 0 4 ov 5.2.7 Yritystoiminta 0 4 ov 16 ov 4 ov Opiskelija, joka on perusopetuksessa opiskellut äidinkielenä sekä suomea että saamea ja toisena 10
kotimaisena kielenä ruotsia, voi opiskella SAKK:ssa saamea äidinkielenä 4 ov tai 3 ov. Ensimmäiseen vaihtoehtoon kuuluu suomea 4 ov ja toiseen 1 ov. Molemmissa vaihtoehdoissa toista kotimaista kieltä (ruotsi) opiskellaan 1 ov. Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov 1.4 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. 11
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen 12
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.5 JATKO-OPINTOKELPOISUUS Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 2.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA SISÄLTÖ 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä SAKK:n keskeiset arvot. 13
2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää: tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävien tutkinnon osien (perustutkintoa laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen -arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaisten lisäosien tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan HOPS:n laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen 14
päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on sopimus saamelaiskultturitutkintotoimikunnan kanssa luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon porotalouden koulutusohjelman suorittamisesta näyttötutkintona. 4 LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 Kestävällä tavalla toimiminen (30 ov) A. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa selvittää yhteisön tai ryhmän arkipäivän toimintaa ja tekee esityksen kestävän elämäntavan toimintamalliksi tehdä yhdessä paikallisten asukkaiden ja yritysten kanssa havaintoja ympäristön tilasta (kohteena voivat olla esim. kylä, koulun piha, julkinen ulkoalue ja teollisuus- tai matkailualue) ja raportoida tilanteesta tunnistaa paikallisia kasveja ja eläimiä ja määrittää niiden avulla ympäristön laatua suunnitella ja tehdä luonnon- ja rakennetun ympäristön kunnostukseen ja hoitoon liittyviä töitä liikkua ja toimia ympäristöä säästävällä tavalla esim. ympäristövastuullinen retkeily, reittivalinnat, jälkien jättäminen, kestävällä tavalla asuminen tai kulttuuriarvojen kunnioittaminen tavallisimmat luonnossa selviytymisen taidot, kuten varustautuminen ja leiriytyminen eri vuodenaikoina valita työ- ja retkeilyvarusteet ja välineet ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden käyttää ja huoltaa paikallisesti tarvittavia, tarkoituksenmukaisia pientyövälineitä ja paikallisesti tarvittavia motorisoituja työvälineitä kuten perustöiden vaatimia pientyövälineitä, maastossa ja vesillä liikkumisen välineitä, moottorisahaa, raivaussahaa, tiedonsiirto- ja paikantamisvälineitä, moottorivenettä, traktoria, mönkijää, maastomoottoripyörää tai moottorikelkkaa. edistää kestävän kehityksen toimintatapoja B. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 15
Arvioinnin kohde 1 Työprosessien hallinta Kestävän elämäntavan mallittaminen ja ympäristöä säästävien kulutusvalintojen suunnitteleminen ja toteuttaminen (kohteena hankinnat, sähkön, veden ja polttoaineen kulutus, kierrätys, jätejakeet ja jätteen määrä) Yhteisössä tai ryhmässä toimiminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja selvittää ryhmän kanssa selvittää valitun kohteen valitun kohteen toimintatapoja, valitsee toimintatapoja ja valitsee parantamiskohteen ja kulutukseen liittyvän tekee esityksen parantamiskohteen ja kestäväksi elämäntavaksi toteuttaa sen sekä vastaa jonkin osaalueen asiantuntijan ohjaamana toteuttamisesta tai yhdessä ryhmän kanssa toimii työyhteisössä annettujen ohjeiden mukaisesti suhtautuu positiivisesti eri kulttuureihin ottaa huomioon työturvallisuuden luontoja ympäristöalalla sekä välttää riskejä työssään käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita. arvioi oman työnsä tuloksia ja seuraa ajankäyttöä annettujen työohjeiden mukaisesti suhtautuu positiivisesti eri kulttuureihin ja arvostaa paikallista kulttuuria vastaa toimintansa turvallisuudesta käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita. valitsee kohteen, selvittää toimintatapoja, vertaa tuloksia ja tekee muutosesityksen sekä toteuttaa sen toimii omaa työtään kehittäen työyhteisön tavoitteiden mukaisesti ja seuraa ajankäyttöä annettujen ohjeiden mukaan suhtautuu positiivisesti eri kulttuureihin, arvostaa paikallista kulttuuria ja edistää yhteistyötä monikulttuurisessa ympäristössä vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Lähiympäristön tilan selvittäminen ja alueen hoitaminen (kohteena vesi, ilma tai maaperä paikallisen ympäristön mukaan) Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja arvioi ohjattuna valitun lähiympäristön tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja ympäristöriskejä etsii ja tunnistaa ohjatusti valitun alueen tyypillisimpiä kasveja ja eläimiä, tekee havaintoja alueen monimuotoisuudesta tekee ohjatusti luonnon ja rakennetun ympäristön hoitotöitä seuraa ohjattuna valitun alueen töiden kustannuksia ja töiden edistymistä selvittää ryhmässä valittua lähiympäristön tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja ympäristöriskejä annettujen työohjeiden mukaisesti etsii ja tunnistaa valitulle alueelle tyypillisiä kasveja ja eläimiä, arvioi alueen monimuotoisuuden tilaa tekee ryhmän mukana luonnon ja rakennetun ympäristön hoitotöitä ohjeiden mukaisesti laatii ohjauksen jälkeen valitun alueen kustannusarvion ja seuraa suunnitelman toteutumista toimii ympäristön tilan ja ympäristöriskien selvittämisessä työohjeiden mukaisesti ja tekee esityksiä mahdollisista korjaavista toimenpiteistä etsii ja tunnistaa valitulle alueelle tyypillisiä kasveja ja eläimiä, arvioi alueen monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä tekee luonnon ja rakennetun ympäristön hoitotöitä suunnitelmia noudattaen laatii valitulle alueelle hoitosuunnitelman mukaisen kustannusarvion ja raportoi tuloksista 16
Luonnossa ja rakennetussa ympäristössä selviytyminen Kulutuksen vähentäminen (materiaalin ja koneiden käyttöikä, uusiutuvat luonnonvarat, hankintojen tarpeellisuus ja uusiokäyttö) Tiedon hallinnan menetelmien käyttäminen toimii annettujen ohjeiden mukaan tulkitsee karttamerkintöjä ja käyttää ohjattuna paikantamisvälineitä kulkee ohjattuna luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä selviytyy ryhmän mukana päivittäisestä työtehtävästä käyttää ja huoltaa ohjattuna yleisimpiä välineitä ympäristöä kuormittamatta ottaa ohjattuna huomioon välineiden ja varusteiden valinnassa varusteiden kestävyys ja ympäristöystävällisyys varustautuu alkuohjauksen jälkeen tilanteen mukaisesti (esim. sääolosuhteet huomioiden) lajittelee ohjeiden mukaisesti kierrätettävää materiaalia toimii positiivisella asenteella ja seuraa kulutuskäyttäytymistä annettujen ohjeiden mukaan etsii ohjattuna kestävään elämäntapaan kuuluvia asioita seuraa ohjattuna kulutusvalintojen kustannusvaikutuksia ja tekee ohjattuna asiantuntijan kanssa valitun elinkaarianalyysin käyttää ohjattuna tietoliikennettä, yleisimpiä tiedonkäsittelyohjelmia ja noudattaa verkoissa työskentelyyn annettuja ohjeita käyttää ohjattuna annettuja oppaita ja tiedostoja. noudattaa työmaakohtaisia lakeja ja määräyksiä ohjeiden mukaisesti kulkee luonnossa ja rakennetussa ympäristössä karttaa ja paikantamisvälineitä käyttäen toimii ryhmälle annettujen ohjeiden mukaisesti päivittäisessä työtehtävässä ja käyttää apunaan ohjeiden mukaisesti luonnonmerkkejä käyttää ja huoltaa tilanteeseen sopivia välineitä ja laitteita turvallisuutta noudattaen ympäristöä kuormittamatta ottaa huomioon välineiden ja varusteiden valinnassa varusteiden kestävyys ja ympäristöystävällisyys varustautuu, käyttää varusteita ja huoltaa ne tilanteen mukaisesti (esim. sääolosuhteet huomioiden) lajittelee kierrätettävän materiaalin ja arvioi kustannussäästöjä toimii positiivisella asenteella yhteistyötä edistäen ja valitsee kulutusta vähentäviä laitteita ja työmenetelmiä löytää erilaisia kestävän elämäntavan esimerkkejä seuraa kulutusvalintojen kustannusvaikutuksia ja tekee sovitun tarvikkeen kevennetyn elinkaarianalyysin käyttää tarvittavaa tietoliikennettä, yleisimpiä ohjelmia ja noudattaa verkoissa työskentelyyn annettuja ohjeita käyttää työssään tarvittavia oppaita ja tiedostoja. noudattaa työmaakohtaisia lakeja ja määräyksiä kulkee luonnossa ja rakennetussa ympäristössä karttaa ja erilaisia paikantamisvälineitä käyttäen toimii ryhmän tarpeiden ja ohjeiden mukaisesti päivittäisessä työtehtävässä ja käyttää apunaan luonnonmerkkejä valitsee työhön sopivat välineet ja laitteet ja käyttää ja huoltaa niitä turvallisuutta noudattaen ja ympäristöä kuormittamatta vertailee ja arvioi välineiden ja varusteiden valinnassa varusteiden kestävyyttä, kierrätettävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä varustautuu itsenäisesti, ennakoiden tulevia tilanteita, käyttää varusteita ja huoltaa ne tilanteen mukaisesti (esim. sääolosuhteet huomioiden) lajittelee kierrätettävän materiaalin ja ohjaa kustannussäästöihin toimii positiivisella asenteella yhteistyötä edistäen, tekee kulutusta vähentäviä valintoja ja lisää valintojensa energiatehokkuutta määrittää oma-aloitteisesti kestävän elämäntavan ja toimii sen suuntaisesti tekee johtopäätöksiä kulutusvalintojen kustannusvaikutuksista ja tekee sovitun tarvikkeen elinkaarianalyysin hyödyntää ja soveltaa tietoliikennettä, käyttää itsenäisesti eri ohjelmia ja noudattaa verkoissa työskentelyyn annettuja ohjeita etsii tarvittavaa tietoa oppaista ja tiedostoista ja soveltaa sitä työssään. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 3. Työn perustana Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 17
olevan tiedon hallinta Tuotteen ja palvelun valitseminen niiden elinkaaren mukaisesti Luonnonilmiöiden ja ekosysteemien seuraaminen Eläin- ja kasvilajien tunnistaminen Perinnemaisemien ja kulttuuriympäristöjen tunnistaminen ja nimeäminen Karttamerkintöjen ja toimintaa ohjaavien suunnitelmien hyödyntäminen (turvallisuus-, kriisi-, työ-, hoito-, jätehuoltosuunnitelmat ja kestävän kehityksen toimintaohjelma) Alan toimintaa ohjaaviin lakeihin ja määräyksiin tutustuminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valitsee ohjattuna tarvitsemiaan tuotteita ja palveluita niiden elinkaaren mukaisesti tunnistaa yleisimpiä luonnonilmiöitä ja ohjattuna seuraa valitun ekosysteemin kehittymistä tunnistaa keskeisimmät kasvi- ja eläinlajit löytää ohjattuna perinnemaisemien ja kulttuuriympäristöjen tunnistamisen periaatteita hyödyntää toiminnassaan ohjattuna tärkeimpiä karttamerkintöjä ja toimintaa ohjaavia suunnitelmia tutustuu ohjattuna tärkeimpiin kohteen toimintaan vaikuttaviin lakeihin ja määräyksiin. valitsee tuotteita ja palveluita niiden elinkaaren mukaisesti seuraa ohjeita saatuaan erilaisia luonnonilmiöitä ja seuraa valitun ekosysteemin kehittymistä tunnistaa alan töissä tarvittavia kasvi- ja eläinlajeja löytää erilaisia perinnemaisemien ja kulttuuriympäristöjen tunnistamisen periaatteita ja käyttää tietoa kohteiden nimeämiseen ohjeiden mukaisesti hyödyntää tarvittavia karttoja ja suunnitelmia tutustuu tärkeimpiin lakeihin ja määräyksiin. edellisten lisäksi perustelee valintansa niiden elinkaaren mukaisesti seuraa erilaisia luonnonilmiöitä ja ekosysteemien kehittymistä tunnistaa alan töissä tarvittavia kasvi- ja eläinlajeja ja käyttää yleisimpiä opaslajeja käyttää perinnemaisemien ja kulttuuriympäristöjen yleisiä tunnistamisen periaatteita kohteiden nimeämisessä löytää itsenäisesti tarvittavat kartat ja suunnitelmat ja hyödyntää niiden tietoja toiminnassaan etsii itsenäisesti kohteen toimintaan liittyviä lakeja ja määräyksiä. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ryhmän mukana ja toimii ryhmän jäsenenä ja tukee ryhmänsä jäseniä ja tekee ratkaisuesityksiä tekee ratkaisuesityksiä arvioi eri toimii yhteistyöhaluisesti ryhmän mukana ja saa onnistumisen kokemuksia ei vahingoita toiminnallaan luontoa eikä tuota kärsimystä eläimille toimii työssään suvaitsevaisesti ottaa vastaan myönteiset ja kielteiset palautteet, huomioi toisten kokemukset ja ottaa mukaan erilaisia toimijoita. perustaa toimintansa luonnon ja eläinten kunnioittamiseen kunnioittaa kanssaihmisten (esim. työyhteisön ja naapuruston) arvoja ja oikeuksia ratkaisuvaihtoehtoja osallistuu aktiivisesti, löytää yhdessä toisten kanssa ratkaisuja ja löytää uusia yhteisiä toteuttamisideoita perustaa toimintansa esimerkilliseen luonnon ja eläinten kunnioittamiseen, eikä sulje silmiään vääryydeltä kunnioittaa kanssaihmisten (esim. työyhteisön ja naapuruston) arvoja ja oikeuksia sekä pyrkii noudattamaan tasa-arvon ja tasapuolisuuden periaatteita 18
Terveys, turvallisuus ja työkyky huolehtii alkuohjauksen jälkeen fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämisestä maastossa ja rakennetussa ympäristössä noudattaa turvallisuussuunnitelmia, välttää tapaturmavaaroja ja käyttää EA1 tason ensiaputaitoja käyttää koneiden, laitteiden ja työvälineiden mukaisia suojaimia. huolehtii fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämisestä maastossa ja rakennetussa ympäristössä noudattaa turvallisuussuunnitelmia, tunnistaa vaaratekijöitä välttää tapaturmavaaroja ja käyttää EA1 tason ensiaputaitoja käyttää tarvittavia suojaimia ja tarkastaa konekohtaiset suojavarustukset. huolehtii omasta ja tarvittaessa auttaa toisia fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämisessä maastossa ja rakennetussa ympäristössä noudattaa turvallisuussuunnitelmia, ennakoi mahdollisen vaaran olemassaolon ja käyttää EA1 tason ensiaputaitoja tarkistaa suojainten kunnon ennen työvaihetta ja tarvittaessa huoltaa tai uusii rikkoutuneet suojaimet. C. Opetuksen toteutus Kestävällä tavalla toimiminen (30 ov) on opetuksellisesti jaettu seuraaviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Maastossa toimiminen Työ- ja maastovälineet Luonnontuntemus ja ympäristövastuullisuus Paikallisessa ympäristössä toimiminen Yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen 2 ov Saamen kieli ja kulttuuri 2 ov Orientoivat opinnot 1,5 ov 9,5 ov 6 ov 9 ov 5,5 ov Maastossa toimiminen (10 ov) Sisältö: (1) Kartanluku ja suunnistus - Luonnonmerkkien käyttö - Erilaiset kartat, karttamerkit, koordinaattipisteet sekä mittakaava ja etäisyydet - Kompassi ja sen käyttö - Suunnistusharjoitukset (päivä ja yö) - Gps ja sen käyttö (2) Varusteet ja retkeilytaidot - Vaatetus ja olosuhteita vastaava pukeutuminen - Kantamuksen pakkaaminen ja kuorman lastaaminen ja sitominen - Henkilökohtaiset varusteet - Varusteiden ominaisuudet - Ruoka ja ruoanvalmistusvälineet - Turvallinen jäällä liikkuminen - Solmut - Tulenteko - Majoitteiden pystytys - Teräaseiden käyttö ja teroitus 19
- Retkikeittimien käyttö (3) Liikkuminen maastossa - Liikkuminen suksilla ja lumikengillä - Lumimajoitteet - Syysvaellus - Motorisoitu liikkuminen - Kestävällä tavalla ja ympäristövastuullisuuden huomioiminen liikkumisessa - Toiminta erilaisissa maasto- ja luonnonolosuhteissa sekä niiden huomioiminen toiminnassaan. (4) Maastoruokailu - Maastoruokailu osana ohjelmapalvelua - Maastoruokailutapahtuman suunnittelu ja toteuttaminen - Maastoruokailun kustannuslaskenta - Hygieniapassi (5) Turvallinen maastorakentaminen - Rakenteiden suunnittelu: suunnittelussa otetaan huomioon tekijät jotka vaikuttavat työmenetelmiin, kustannuksiin ja työn turvalliseen suorittamiseen. o Mitoittaminen ja eri raaka-aineet o Ympäristön huomioiminen rakenteiden suunnittelussa. - Työmenetelmät ja työvälineet: Tarkoituksenmukaisilla työmenetelmillä ja työvälineillä pystytään vaikuttamaan kustannuksiin ja työturvallisuuteen. o Erilaiset rakenteet ja niiden valmistaminen o Kustannusten laskenta ja arviointi o Turvallisten työmenetelmien ja työvälineiden valinta - Kestävällä tavalla toimiminen ja kulttuuriarvojen kunnioittaminen. Toiminta kestävällä tavalla ja kulttuuri arvojen huomioiminen rakennettavissa kohteissa. o Rakennettavan ympäristön kulttuuriarvot. o Kestävällä tavalla toimiminen rakenteiden valmistuksessa. Oppimisen arviointi: Opintojakson alussa opiskelijalle selvitetään tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset ja opiskelija arvioi oman osaamisensa tason. Opiskelijan oppimista arvioidaan yksilö- ja ryhmätyönä suoritettavien oppimistehtävien ja kokeiden perusteella. Oppimisesta annetaan jatkuvaa suullista palautetta. Opiskelijan osattua vaadittavat taidot, osioista annetaan suoritusmerkintä S. Opetusmenetelmät: Osaamisen pohjana oleva tieto opetetaan luokkatilassa tapahtuvana lähiopetuksena. Sen jälkeen harjoitellaan taitoja koulun ympäristössä yksilö- ja ryhmätyöskentelynä. Myöhemmin taitoja harjoitellaan käytännössä maastoretkien yhteydessä. Osioon sisältyy syysvaellus, hiihtovaellus sekä talvileiri, jonne siirtyminen tapahtuu moottorikelkoilla. Työ- ja maastovälineet (6 ov) Sisältö: (1) Koneiden ja laitteiden rakenne ja toimintaperiaatteet. Ammatissa toimivan henkilön on oltava tietoinen millainen kone tai laite on rakenteeltaan ja millä periaatteella se toimii, jotta kykenee sitä käyttämään ja ratkaisemaan ongelmatilanteita. - Pienkoneiden toiminta ja rakenne. 20