Planläggningsöversikt Kaavoituskatsaus 2016 www.korsholm.fi www.mustasaari.fi
Aktuellt inom planläggningen Markplaneringens uppgift är att styra utvecklingen och byggandet i kommunen. Planläggningsavdelningen vid Korsholms kommun sköter uppgiften att utarbeta general- och detaljplaner som först får en politisk behandling i samhällsbyggnadsnämnden innan planen går via kommunstyrelsen till kommunfullmäktige för godkännande. I planläggningsöversikten presenteras de planläggningsarbeten som kommunfullmäktige 7.12.2015 godkände i planläggningsprogrammet för åren 2016 2020 och som i den preliminära tidtabellen har satts på år 2016. Syftet med planläggning är att skapa goda utvecklingsmöjligheter för olika typer av boende, näringsliv, trafik och service. Planer utarbetas i samarbete med invånare, företagare, fastighetsägare, experter, beslutsfattare och myndigheter. För tillfället är revideringen av Smedsby delgeneralplan på slutrakan och den ska enligt tidtabellen godkännas av fullmäktige på sommaren. Beträffande delgeneralplanen för Märkenkall vindkraftspark planeras också den att godkännas detta år. För delgeneralplanen över området Karperö-Singsby, som har inletts med olika grundutredningar, fortsätter man under året med själva delgeneralplanen. En revidering av delgeneralplanen för Kvevlax inleds under året med att grundutredningar påbörjas. Under året fortsätter eller påbörjas många detaljplaner som är viktiga för bostadsbyggande. Dessa planer gäller bl.a. Norrskog detaljplanområde i Tölby (mestadels privata markägare), fortsättning av detaljplanen för kvarter 226 i Smedsby, utvidgning av detaljplan invid Fattigmarksvägen i Smedsby (enbart privata markägare), Trollkuniback detaljplan i Singsby (privat markägare) och Hägnan detaljplan i Solf (mestadels privata markägare). Ett flertal ändringar av detaljplaner så att flervåningshus kan uppföras är redan på gång eller inleds i Smedsby. Ändringarna gäller både privata aktörer och kommunens mark. För planering av privata markägares områden uppgörs markanvändningsavtal. En detaljplan för att skapa förutsättningar att etablera ett gemensamt pälsfarmområde för Korsholms och Vörå kommuner inleds under året. Korsholms kommuns planreserv för både bostadsbyggande samt industri- och verksamhetstomter är på god nivå. Det finns godkända eller nästan godkända detaljplaner som fullt utbyggda ger 258 tomter, varav 184 bostadstomter. Förslaget till ett nytt markpolitiskt program godkändes inte år 2015. Programmet kommer att kompletteras och förs till politisk behandling under år 2016. Programmet ger grunden för markanvändningen i kommunen samt åtgärdsrekommendationer och riktlinjer i allt från råmarksanskaffning till tomtöverlåtelser. Barbara Påfs Planläggningschef Ajankohtaista kaavoituksessa Maankäytön suunnittelulla ohjataan kehittämistä ja rakentamista kunnassa. Mustasaaren kunnan kaavoitusosasto vastaa yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimisesta. Kaavat käsitellään ensin yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa, minkä jälkeen ne etenevät kunnanhallituksen kautta kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavoituskatsauksessa esitellään kaavoitustyöt, jotka kunnanvaltuusto 7.12.2015 hyväksyi kaavoitusohjelmaan 2016 2020 ja joiden alustava aikataulu on asetettu vuodelle 2016. Kaavoituksen tavoitteena on luoda hyvät mahdollisuudet kehittää monipuolista asumista, elinkeinoelämää, liikennettä ja palveluja. Kaavat laaditaan yhteistyössä asukkaiden, yrittäjien, kiinteistönomistajien, asiantuntijoiden, päättäjien ja viranomaisten kanssa. Tällä hetkellä Sepänkylän osayleiskaavan tarkistaminen on loppusuoralla, ja aikataulun mukaan kaava hyväksytään kunnanvaltuustossa kesällä. Myös Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava tulee suunnitelmien mukaan hyväksyttäväksi tänä vuonna. Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavoitus on aloitettu perusselvityksillä, ja varsinaisen osayleiskaavan laatimiseen päästään vuoden aikana. Koivulahden osayleiskaavan tarkistaminen käynnistetään vuoden aikana perusselvityksillä. Vuoden aikana jatketaan tai käynnistetään monia asuntorakentamisen kannalta tärkeitä asemakaavoja. Tällaisia ovat muun muassa Norrskogenin asemakaava-alue Tölbyssä (pääosin yksityisiä maanomistajia), korttelin 226 asemakaavoittamisen jatkaminen Sepänkylässä, asemakaavan laajentaminen Köyhäinmaidentien varrella (vain yksityisiä maanomistajia), Trollkunibackin asemakaava Singsbyssä (yksityinen maanomistaja) ja Hägnanin asemakaava Sulvalla (pääosin yksityisiä maanomistajia). Sepänkylässä on jo käynnissä tai ollaan käynnistämässä useita asemakaavan muutoksia kerrostalojen rakentamista varten. Muutokset koskevat sekä yksityisomistuksessa että kunnan omistuksessa olevia maa-alueita. Yksityisten maanomistajien alueiden suunnittelu edellyttää maankäyttösopimuksia. Vuoden aikana aletaan laatia asemakaavaa, jolla luodaan edellytykset Mustasaaren ja Vöyrin kuntien yhteiselle tarha-alueelle. Mustasaaren kunnan kaavavaranto on sekä asuntorakentamisen että teollisuus- ja toimitilatonttien osalta hyvä. Hyväksytyt tai pian hyväksyttävät asemakaavat antavat täysin hyödynnettyinä 258 tonttia, joista 184 on asuntotontteja. Ehdotusta uudeksi maapoliittiseksi ohjelmaksi ei hyväksytty vuonna 2015. Maapoliittista ohjelmaa täydennetään, ja ohjelma viedään käsiteltäväksi vuoden 2016 aikana. Ohjelma luo perustan kunnan maankäytölle ja antaa niin raakamaan hankintaa kuin tonttien luovutustakin koskevia toimenpidesuosituksia ja suuntaviivoja. Barbara Påfs Kaavoituspäällikkö 2
Planläggningsöversikt 2016 För att öka möjligheterna till insyn i planläggningen ska kommunen minst en gång om året uppgöra och publicera en översikt över de planärenden som är anhängiga eller blir anhängiga i kommunen under den närmaste tiden. I planläggningsöversikten presenteras de viktigaste generalplanerna och detaljplanerna samt övriga regionala markanvändnings- och trafikplaner som berör kommunen och som kommunen deltar i. Kaavoituskatsaus 2016 Kunta tiedottaa maankäytön suunnittelusta laatimalla ja julkaisemalla vähintään kerran vuodessa katsauksen kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksessa esitellään kunnan tärkeimmät yleiskaavat ja asemakaavat samoin kuin muut kuntaa koskevat seudulliset maankäyttö- ja liikennesuunnitelmat. Innehåll: Aktuellt inom planläggningen... 2 Planläggningsöversikt 2016... 3 Planläggningsnivåer... 4 Så kan du påverka... 5 Planläggningsprocessen... 6 Från planläggning till genomförande... 7 Österbottens landskapsplan... 8 Aktuella generalplaner... 10 Aktuella detaljplaner... 12 Övriga aktuella planer och utredningar... 20 Beslutsfattande... 22 Kontaktuppgifter... 23 Sisältö: Ajankohtaista kaavoituksessa... 2 Kaavoituskatsaus 2016... 3 Kaavoituksen tasot... 4 Näin voit vaikuttaa... 5 Kaavoitusprosessi... 6 Kaavoituksesta toteutukseen... 7 Pohjanmaan maakuntakaava... 8 Ajankohtaiset yleiskaavat... 10 Ajankohtaiset asemakaavat... 12 Muita ajankohtaisia suunnitelmia ja selvityksiä... 20 Päätöksenteko... 22 Yhteystiedot... 23 Planläggningsöversikt 2016 Korsholms kommun, planläggningsavdelningen. Planläggningsöversikten godkändes av samhällsbyggnadsnämnden 15.2.2016 31. Planläggningsöversikten finns även som PDF-fil på Korsholms kommuns webbplats www.korsholm.fi. Text, foton, kartor: Korsholms kommun. Kaavoituskatsaus 2016 Mustasaaren kunta, kaavoitusosasto. Kaavoituskatsaus hyväksyttiin yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa 15.2.2016 31. Kaavoituskatsaus on luettavissa myös PDF-tiedostona Mustasaaren kunnan verkkosivuilta www.mustasaari.fi. Teksti, kuvat, kartat: Mustasaaren kunta. Tryckeri Korsholms Tryckeri Ab Painotalo Mustasaaren Painotalo Oy 3
Planläggningsnivåer Markanvändnings- och bygglagen (MBL) reglerar systemet för planeringen av markanvändningen. I Finland har vi ett hierarkiskt planläggningssystem som innebär att en mer allmän plan som täcker ett större område styr den mer detaljerade planläggningen. De riksomfattande målen för områdesanvändningen är en del av markanvändnings- och bygglagens system för planering av områdesanvändningen. Målen utgör statsrådets syn på områdesanvändningen ur riksintresse. Målens viktigaste uppgift är att säkerställa att frågor ur riksintresse beaktas vid områdesplaneringen. Landskapsplanen är en övergripande plan för områdesanvändningen i landskapet. I den presenteras de grundläggande lösningarna för landskapets samhällsstruktur och områdesanvändning på lång sikt. Landskapsplanen är en del av systemet för planering av områdesanvändningen i markanvändningsoch bygglagen och styr den kommunala planläggningen. Landskapsplanen utarbetas vid landskapsförbundet. Generalplanen uppgörs och godkänns av kommunen. Planen anger principerna för den eftersträvade utvecklingen och nödvändiga områden anvisas till grund för den detaljerade planläggningen och annan planering samt för byggande och övrig markanvändning. Det är kommunfullmäktige som godkänner generalplaner. Detaljplaner uppgörs och godkänns av kommunen. Detaljplaner ska utarbetas och hållas aktuella efter hand som kommunens utveckling eller behovet att styra markanvändningen det kräver. Detaljplaner som inte har betydande verkningar kan godkännas av samhällsbyggnadsnämnden. I annat fall är det kommunfullmäktige som godkänner detaljplanerna. Kaavoituksen tasot Maankäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään maankäyttöja rakennuslaissa (MRL). Suomessa noudatetaan hierarkkista kaavoitusjärjestelmää, jossa yleispiirteisempi ja suuremman alueen käsittävä kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteet kertovat valtioneuvoston näkemyksen valtakunnallisesti merkittävästä alueidenkäytöstä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tärkein tehtävä on varmistaa, että alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnallisesti merkittävät seikat. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaava kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään ja ohjaa kuntien kaavoitusta.. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Kaavassa esitetään tavoiteltavan kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun perustaksi sekä rakentamiselle ja muulle maankäytölle. Yleiskaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaavoja on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat voidaan hyväksyä yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa. Muut asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Riksomfattande mål för områdesanvändningen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Generalplan Landskapsplan Yleiskaava Maakuntakaava Detaljplan Asemakaava 4
Så kan du påverka Ett av markanvändnings- och bygglagens mest central a mål är växelverkan och öppenhet i planeringsprocessen på alla planenivåer. När kommunen beslutat att en planering påbörjas kallas detta att planläggningen blir anhängig. Beslutet ska meddelas endera för varje plan skilt för sig eller i planläggningsöversikten. Intressenter är områdets markägare och de vilkas boende, arbete eller övriga förhållanden betydligt kan påverkas av planen samt myndigheter och sammanslutningar vilkas verksamhetsområde behandlas i planeringen. Planläggningsprocessen delas in i tre huvudskeden: Program för deltagande och bedömning Planutkast Planförslag Beredningsmaterialet är framlagt under framläggningstiden i ämbetshusets andra våning och på kommunens webbplats www.korsholm.fi/planer. Du kan påverka planläggningen genom att kontakta planläggningsavdelningen lämna en åsikt i beredningsskedet lämna en anmärkning söka ändring genom besvär. En intressent har möjlighet att framföra sin åsikt över en plan i beredningsskedet. Åsikten kan lämnas in gällande programmet för deltagande och bedömning samt över planutkastet. I förslagsskedet har intressenter möjlighet att lämna in en skriftlig anmärkning mot förslaget. Kommunen skickar sitt bemötande till de som har uppgett sin adress. Vid inlämnande av åsikter och anmärkningar kan man använda sig av en färdig åsiktsblankett eller ett fritt formulerat brev. Åsiktsblanketten finns tillgänglig på kommunens webbplats och vid ämbetshuset. Åsikten eller anmärkningen skickas till Korsholms kommun, Planläggningen, Centrumvägen 4, 65610 Korsholm, eller per e-post till planlaggning(at)korsholm.fi. I planärenden kan man söka ändring genom ett besvär till Vasa förvaltningsdomstol (VFD) efter att planen godkänts i kommunen. Den som anfört kommunalbesvär kan, om han har fått nekande svar, anföra ett besvär hos högsta förvaltningsdomstolen (HFD). Näin voit vaikuttaa Yksi maankäyttö- ja rakennuslain keskeisimmistä tavoitteista on suunnitteluprosessien avoimuus ja vuorovaikutteisuus kaikilla tasoilla. Kunnan on tiedotettava jokaisen kaavaprosessin vireilletulosta. Vireilletulosta tiedotetaan joko kaavakohtaisesti tai kaavoituskatsauksessa. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavoitusprosessi jaetaan kolmeen päävaiheeseen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Kaavaehdotus Valmisteluaineistoon voi tutustua nähtävilläoloaikana virastotalon toisessa kerroksessa sekä kunnan verkkosivuilla www.mustasaari.fi/kaavat. Voit vaikuttaa kaavoitukseen ottamalla yhteyttä kaavoitusosastoon jättämällä mielipiteen valmisteluvaiheessa jättämällä muistutuksen hakemalla muutosta valittamalla. Osallisella on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta valmisteluvaiheessa. Mielipiteen voi jättää sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta että kaavaluonnoksesta. Osallisella on mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus kaavasta ehdotusvaiheessa. Kunta lähettää vastineensa niille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Mielipiteen ja muistutuksen voi jättää valmiilla lomakkeella tai vapaamuotoisella kirjeellä. Lomakkeen saa kunnan verkkosivuilta tai virastotalosta. Mielipide tai muistutus lähetetään osoitteeseen Mustasaaren kunta, Kaavoitus, Keskustie 4, 65610 Mustasaari, tai sähköpostitse kaavoitus(at)mustasaari.fi. Kaava-asioissa muutosta voi hakea valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (VHO) sen jälkeen, kun kaava on hyväksytty kunnassa. Jos vastaus on kielteinen, kunnallisvalituksen tekijä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). 5
Planläggningsprocessen Kaavoitusprosessi 6
Från planläggning till genomförande Kaavoituksesta toteutukseen Förverkligandet av ett område som grundar sig på detaljplan kan starta när detaljplanen vunnit laga kraft. Innan tomter kan byggas ska kommunaltekniken, dvs. gator samt vatten- och avloppsledningar, anläggas. Asemakaavoitetun alueen toteuttaminen voi alkaa, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Ennen kuin tontteja voidaan alkaa rakentaa, on rakennettava kunnallistekniikka eli kadut sekä vesi- ja viemäriverkko. Gatuplaneringen och den kommunaltekniska planeringen kan starta efter att detaljplanen godkänts i kommunen. Själva byggandet startar först efter att detaljplanen och vägplanen fastställts samt kommunfullmäktige beviljat budgetmedel för projektet. En allmän princip är att gatorna i ett nytt område först byggs som grusvägar och beläggs när tomterna längs dem har bebyggts. På det här sättet söndras inte beläggningen genast i början av arbetsmaskiner och andra tunga fordon som belastar gatorna. Katusuunnittelu ja kunnallistekniikan suunnittelu voivat alkaa, kun asemakaava on hyväksytty kunnassa. Varsinainen rakentaminen alkaa vasta, kun asemakaava ja tiesuunnitelma on vahvistettu ja kunnanvaltuusto on myöntänyt hankkeeseen talousarviovaroja. Yleisperiaatteena on, että kadut rakennetaan uudella alueella ensin sorateiksi, jotka päällystetään sitten, kun tontit on rakennettu. Tällä tavalla työkoneet ja muut raskaat ajoneuvot eivät heti vaurioita päällystettä. Lekparker och dylikt som anvisas i detaljplanen genomförs i regel först då övriga byggandet till största delen är klart. Offentlig service som eventuellt anvisats i planen, såsom daghem och skolor, byggs utgående från behov. I ett nytt område sker tomtutdelning genom gemensam tomtansökning och för resterande tomter behandlas ansökningarna vartefter de lämnas in. På kommunens webbplats finns information om lediga kommunala tomter. Leikkipuistot ja muut asemakaavassa osoitetut alueet toteutetaan yleensä vasta, kun muu rakentaminen on suurimmaksi osaksi saatu valmiiksi. Kaavassa osoitetut julkiset palvelut, kuten päiväkodit ja koulut, rakennetaan tarpeen mukaan. Uuden alueen tontit jaetaan yhteisessä tonttihaussa, ja jäljelle jäävät tontit jaetaan sitä mukaan kuin niitä haetaan ja hakemukset on käsitelty. Kunnan verkkosivuilla on lisätietoja kunnan vapaista tonteista. 7
Landskapsplan Maakuntakaava Österbottens landskapsplan Landskapsplanen är en övergripande plan för områdesanvändningen i landskapet. I den presenteras de grundläggande lösningarna för landskapets samhällsstruktur och områdesanvändning på lång sikt. Landskapsplanen är en del av systemet för planering av områdesanvändningen i markanvändningsoch bygglagen och styr den kommunala planläggningen. Österbottens landskapsplan 2030 fastställdes av miljöministeriet 21.12.2010. Landskapsplanen har uppdaterats via etapplandskapsplaner. Etapplandskapsplan 1 behandlar placeringen av kommersiell service i Österbotten. Planen fastställdes av miljöministeriet 4.10.2013. Inom landskapsplanläggningen är följande planer aktuella: Etapplandskapsplan 2 behandlar placeringen av förnybara energiformer i Österbotten. Planen fastställdes av miljöministeriet 14.12.2015. Över miljöministeriets beslut har framförts besvär till högsta förvaltningsdomstolen. Österbottens klimatstrategi godkänns av landskapsstyrelsen våren 2016. Landskapsstyrelsen beslutade på sitt möte 27.1.2014 att påbörja uppgörandet av Österbottens landskapsplan 2040 (www.obotnia.fi/landskapsplanen). Programmet för deltagande och bedömning var framlagt 6.1 12.2.2016. Målsättningen är att landskapsfullmäktige godkänner planen 2018. År 2016 görs följande utredningar: samhällsstruktur (centrumnätverket, tätorter och deras utvidgning, industriområden, arbetsplatser) regionalt servicenät regionalt värdefulla kulturlandskap och byggda kulturmiljöer samt historiska platser regionalt värdefulla rekreationsområden skyddsområden på landskapsnivå regionalt betydelsefulla jord- och skogsbruksområden regionalt betydelsefulla skjutbanor flygplatsers områdesreservering och bullerområden regionalt betydelsefulla båt- och fiskehamnar pälsdjurs- och växthusnäringen. Österbottens landskapsförbund, www. obotnia.fi planläggningsdirektör Ann Holm tfn 06 320 6540, 044 320 6540 Pohjanmaan maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaava kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään ja ohjaa kuntien kaavoitusta. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaava on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1 käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittamista Pohjanmaalla. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013. Maakuntakaavoituksessa ovat ajankohtaisia seuraavat suunnitelmat: Vaihemaakuntakaava 2 käsittelee uusiutuvien energiamuotojen sijoittumista Pohjanmaalla. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 14.12.2015. Ympäristöministeriön päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pohjanmaan ilmastostrategia hyväksytään maakunta-hallituksessa keväällä 2016. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014 Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 (www.obotnia.fi/ maakuntakaava) laatimisen aloittamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 6.1. 12.2.2016. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vuonna 2018. Vuonna 2016 tehdään seuraavia selvityksiä: yhdyskuntarakenne (keskusverkko, taajamat laajenemissuuntineen, teollisuusalueet, työpaikat) seudullinen palveluverkko seudullisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä historialliset kohteet seudullisesti arvokkaat virkistysalueet maakunnalliset suojelualueet seudullisesti merkittävät maa- ja metsätalousalueet seudullisesti merkittävät ampumaradat lentokenttien aluevaraukset ja melualueet seudullisesti merkittävät vene- ja kalastussatamat turkiselinkeino ja lasinalaisviljely. Pohjanmaan liitto, www.obotnia.fi kaavoitusjohtaja Ann Holm puh. 06 320 6540, 044 320 6540 8
9
Generalplan Yleiskaava Aktuella generalplaner A. Smedsby delgeneralplan Avsikten är att revidera Smedsby delgeneraplan som godkändes år 2002. Kommunens målsättning är att skapa en på hållbar utveckling baserad delgeneralplan som beaktar kommunens och framför allt kommuncentrums särdrag. Planen ska stöda sig på kommunens strategier och utnyttja och förtäta befintlig samhällsstruktur. Ett förslag till delgeneralplan hölls offentligt framlagt våren 2015. Efter det har kompletterande utredningar utförts och avsikten är att planen kan godkännas våren 2016. (PLKS 368/2012) Barbara Påfs Marika Häggblom B. Karperö Singsby delgeneralplan Enligt kommunens planläggningsprogram ska en delgeneralplan för området Karperö Singsby påbörjas inom år 2016. Delgeneralplanen ersätter tidigare plan, som är godkänd av kommunfullmäktige år 1994. Området som ska delgeneralplaneras omfattar ett cirka 2 060 hektar stort område, varav cirka 300 hektar består av vattenområdet Karperöfjärden. Arbetet med grundutredningar för planarbetet har inletts och själva planeringen inleds under året. (KT 870/2013) Barbara Påfs Catarina Simons C. Märkenkall vindkraftspark OX2 Wind Finland Oy har anhållit om uppgörande av en delgeneralplan som möjliggör byggande av en vindkraftspark i Märkenkall. Området finns i ett skogsområde mellan Veikars, Voitby, Vassor och Merikart. Planläggningen genomförs i samarbete med Vasa stad. En miljökonsekvensbedömning (MKB) färdigställdes under år 2015. Ett förslag till delgeneralplan hölls offentligt framlagt januari februari 2016. Tidtabellen utgår från en godkänd plan inom år 2016. (KT 646/2013) Barbara Påfs Marika Häggblom D. Kvevlax delgeneralplan Enligt kommunens planläggningsprogram ska en revidering av delgeneralplanen för Kvevlax påbörjas inom år 2016. Delgeneralplanen ska ersätta tidigare plan, som är godkänd av kommunfullmäktige år 1999. Arbetet med grundutredningar för planarbetet inleds under året. (KT 115/2016) Barbara Påfs Catarina Simons Ajankohtaiset yleiskaavat A. Sepänkylän osayleiskaava Tavoitteena on tarkistaa Sepänkylän osayleiskaavaa, joka hyväksyttiin vuonna 2002. Kunnan tavoitteena on luoda kestävään kehitykseen pohjautuva osayleiskaava, jossa huomioidaan kunnan ja varsinkin kuntakeskuksen erityispiirteet. Kaavan on tukeuduttava kunnan strategioihin ja hyödynnettävä ja tiivistettävä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä keväällä 2015, minkä jälkeen on tehty täydentäviä selvityksiä. Tavoitteena on, että kaava voidaan hyväksyä keväällä 2016. (PLKS 368/2012) Barbara Påfs Marika Häggblom B. Karperön Singsbyn osayleiskaava Kunnan kaavoitusohjelman mukaan Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavaa aletaan laatia vuonna 2016. Osayleiskaava korvaa aiemman kaavan, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 1994. Osayleiskaavoitettava alue käsittää noin 2 060 hehtaaria, josta noin 300 hehtaaria on Karperönjärven vesialuetta. Kaavan perusselvitystyöt on aloitettu, ja varsinainen kaavoitus käynnistetään vuoden aikana. (KT 870/2013) Barbara Påfs Catarina Simons C. Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 Wind Finland Oy on hakenut lupaa osayleiskaavan laatimiseen tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistamiseksi Merkkikalliolle. Alue sijaitsee Veikkaalan, Voitilan, Vassorin ja Merikaarron välisellä metsäalueella. Kaavoitus toteutetaan yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) valmistui vuonna 2015, ja osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä tammi helmikuussa 2016. Aikataulun mukaan kaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2016 aikana. (KT 646/2013) Barbara Påfs Marika Häggblom D. Koivulahden osayleiskaava Kunnan kaavoitusohjelman mukaan Koivulahden osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuonna 2016. Osayleiskaava korvaa aiemman kaavan, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 1999. Kaavan perusselvitystyöt aloitetaan vuoden aikana. (KT 115/2016) Barbara Påfs Catarina Simons 10
Generalplan Yleiskaava Karperö 11
Detaljplan Asemakaava 12 Aktuella detaljplaner Ajankohtaiset asemakaavat Smedsby Sepänkylä 1. Smedsby centrum 1 1. Sepänkylän keskusta 1 Planområdet omfattar kvarter 6, 8, 221 och 224 vilka hör till det område som ingick i arkitekttävlingen som ordnades av Korsholms kommun år 2009 och finns med i den stomplan som uppgjordes som fortsättning på tävlingen. Avsikten med detaljplanen är att kvarteren bredvid gamla riksvägen förtätas och att vägen omgestaltas som en huvudgata. Kvarteren planeras för boende- och verksamhetsbyggnader. Förutom kommunens mark ingår områden som ägs av privata markägare. Detaljplanen förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. Ett justerat planförslag behandlas under vårvintern och målet är att detaljplanen kan godkännas våren 2016. (PLKS 526/2010) Kaava-alue käsittää korttelit 6, 8, 221 ja 224. Korttelit kuuluvat Mustasaaren kunnan vuonna 2009 järjestämän ideakilpailun alueeseen ja sisältyvät runkosuunnitelmaan, joka laadittiin kilpailun jälkeen jatkosuunnitteluna. Asemakaavalla on tarkoitus tiivistää entisen valtatien varressa olevia kortteleita ja muuttaa tie pääkaduksi. Korttelit kaavoitetaan asuin- ja toimitilarakennuksille. Kunnan omistamien maa-alueiden lisäksi asemakaavaan kuuluu yksityisomistuksessa olevia maa-alueita. Asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Tarkistettu kaavaehdotus käsitellään kevättalven aikana, ja tavoitteena on, että asemakaava voidaan hyväksyä keväällä 2016. (PLKS 526/2010) Barbara Påfs Marika Häggblom Barbara Påfs Marika Häggblom 2. Ändring av detaljplan i kvarter 226 2. Asemakaavan muutos korttelissa 226 Planläggnings- och kommunplaneringssektionen har beslutat utreda förutsättningar att ändra detaljplanen för park- och trädgårdsområdena mellan kvarter 226 och 212 till ett höghusområde. Lemminkäinen Talo Oy Länsi-Suomi har anhållit om ändring i detaljplanen. Detaljplanen förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. Ett utkast till detaljplan har kungjorts men planprocessen har inte förts vidare eftersom revideringen av Smedsby delgeneralplan pågått parallellt. Ett förslag till delgeneralplan har behandlats och avsikten är att detaljplanen tas upp för fortsatt beredning våren 2016. (PLKS 728/2010) Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto on päättänyt selvittää edellytykset asemakaavan muutokseen korttelien 226 ja 212 välisellä alueella, jossa puisto- ja puutarha-alueet muutettaisiin kerrostaloalueeksi. Lemminkäinen Talo Oy Länsi-Suomi on hakenut asemakaavan muutosta. Asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos on kuulutettu, mutta koska kaavoitusprosessi etenee Sepänkylän osayleiskaavan tarkistamisen rinnalla, kaavoitusprosessia ei ole viety eteenpäin. Osayleiskaavaehdotus on käsitelty, ja tavoitteena on, että asemakaava otetaan jatkovalmisteluun keväällä 2016. (PLKS 728/2010) Barbara Påfs Marika Häggblom Barbara Påfs Marika Häggblom 3. Detaljplan invid Gammelstadsvägen 3. Asemakaava Vanhakaupungintien varrelle Ett antal markägare har lämnat en anhållan om att uppgöra en detaljplan för ett område söder om Gammelstadsvägen. Målsättningen är att kunna utarbeta en detaljplan för småhusbyggande. Detaljplanen omfattar i huvudsak privatägd mark och förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. En markundersökning har utförts och förutsättningar för att uppgöra en detaljplan utreds vidare efter att den övergripande markanvändningen angetts i revideringen av Smedsby delgeneralplan. (PLKS 401/2012) Maanomistajat ovat jättäneet hakemuksen asemakaavan laatimisesta Vanhakaupungintien eteläpuolella sijaitsevalle alueelle. Tavoitteena on laatia asemakaava pientalorakentamiseen. Asemakaava käsittää pääasiassa yksityisomistuksessa olevia maa-alueita ja edellyttää maankäyttösopimuksia. Maaperätutkimus on tehty, ja asemakaavan laatimisedellytyksiä selvitetään edelleen sen jälkeen kun maankäytön yleisperiaatteet on vahvistettu Sepänkylän osayleiskaavan tarkistamisen yhteydessä. (PLKS 401/2012) Martina Bäckman Martina Bäckman
4. Ändring av detaljplan i kvarter 401 Bostads Ab Smedsby Bankhus anhåller om planändring för kvarter 401 i Smedsby (Källängsvägen 1). Avsikten är att höja våningstalet på befintligt våningshus till tre våningar. En ändring av detaljplanen förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. Ett utkast till detaljplan hölls framlagt i beredningsskedet hösten 2015. Målet är en godkänd plan inom 2016. (KT 1137/2013) Marika Häggblom 5. Ändring av detaljplan i kvarter 403 Österbottens äggcentrallag anhåller om en planändring för tomt 11 i kvarter 403. Syftet enligt anhållan är att ändra användningsändamålet från industriverksamhet till bostadsändamål innefattande rad- och/eller höghus. Förutsättningar att ändra detaljplanen utreds. (KT 594/2014) Marika Häggblom 6. Utvidgning av detaljplan på Gäddaområdet En markägare har anhållit om uppgörande av detaljplan invid Fattigmarksvägen. Markområdet gränsar till Gädda detaljplan område och avsikten är att det ska planeras för bostadsändamål. Detaljplanen omfattar privatägd mark och förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. Ett program för deltagande och bedömning presenterades vintern 2016. Målet är en godkänd plan våren 2017. (KT 633/2014) Martina Bäckman 7. Ändring av detaljplan i kvarter 17 och 18 Syftet med detaljplanändringen är att utreda förutsättningar för uppförande av flervåningshus på ett område reserverat för kommunaltekniska byggnader och inrättningar (YT) i kvarter 17 samt ett område reserverat för sjukhus och byggnader för annan social verksamhet (YS) i kvarter 18. Förutsättningar att ändra detaljplanen utreds och målsättningen är att detaljplaneringen påbörjas under året. (KT 202/2015) Marika Häggblom 8. Klockars detaljplan En markägare har anhållit om uppgörande av detaljplan för ett delvis bebyggt markområde. Markområdet gränsar till detaljplanerat område öster om Violvägen och avsikten är att det ska planeras för bostadsändamål. Detaljplanen förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. Utredningar som detaljplanen förutsätter uppgörs och målsättningen är att en detaljplanering kan påbörjas under året. (KT 525/2015) Martina Bäckman 4. Asemakaavan muutos korttelissa 401 Asunto Oy Sepänkylän Pankkitalo on hakenut asemakaavan muutosta Sepänkylän korttelille 401 (Niittylähteentie 1). Tarkoituksena on korottaa nykyisen kerrostalon kerrosluku kolmeen. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheessa syksyllä 2015. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2016 aikana. (KT 1137/2013) Marika Häggblom 5. Asemakaavan muutos korttelissa 403 Pohjanmaan Munakeskuskunta on hakenut asemakaavan muutosta korttelin 403 tontille 11. Hakemuksen mukaan tarkoituksena on muuttaa käyttötarkoitusta teollisuustoiminnasta asumiseen käsittäen rivi- ja/tai kerrostaloja. Asemakaavan muuttamisedellytyksiä selvitetään. (KT 594/2014) Marika Häggblom 6. Asemakaavan laajentaminen Gäddan alueella Maanomistaja on hakenut asemakaavan laatimista Köyhäinmaidentien varrelle. Maa-alue rajautuu Gäddan asemakaavaalueeseen, ja alue on tarkoitus kaavoittaa asumiseen. Asemakaava käsittää yksityisomistuksessa olevia maa-alueita ja edellyttää maankäyttösopimuksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin talvella 2016. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään keväällä 2017. (KT 633/2014) Martina Bäckman 7. Asemakaavan muutos kortteleissa 17 ja 18 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää edellytykset kerrostalojen rakentamiselle korttelissa 17 alueelle, joka on varattu kunnallisteknisiä rakennuksia ja laitoksia (YT) varten, sekä korttelissa 18 alueelle, joka on varattu sairaalaa ja muuta sosiaalitointa palveleville rakennuksille (YS). Asemakaavan muuttamisedellytyksiä selvitetään, ja tavoitteena on, että asemakaavoittaminen aloitetaan vuoden aikana. (KT 202/2015) Marika Häggblom 8. Klockarsin asemakaava Maanomistaja on hakenut asemakaavan laatimista osittain rakennetulle maa-alueelle. Maa-alue rajautuu asemakaavoitettuun alueeseen Orvokkitien itäpuolella, ja alue on tarkoitus kaavoittaa asumiseen. Asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Asemakaavan edellyttämät selvitykset laaditaan, ja tavoitteena on, että asemakaavoittaminen voidaan aloittaa vuoden aikana. (KT 525/2015) Martina Bäckman Detaljplan Asemakaava 13
Detaljplan Asemakaava 14 9. Smedsby skolcentrum 9. Sepänkylän koulukeskus Syftet med detaljplanändringen är att skapa förutsättningar för utbyggnad av befintliga skolbyggnader samt utrymmen för daghems- och ungdomsverksamhet. I planändringen inkluderas även angränsande områden med anknytning till verksamheten i området. En visionsplan har utarbetats utgående från de behov som finns i området och en förhandsplanering av Smedsby skolcentrum ska färdigställas under våren. En ändring av detaljplanen inleds under hösten och målsättningen är en godkänd plan inom år 2017. (KT 201/2015) Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset nykyisten koulurakennusten laajentamiselle sekä tiloille päivähoitoa ja nuorisotoimintaa varten. Kaavanmuutokseen sisällytetään myös koulukeskukseen rajautuvat alueet, jotka liittyvät alueen toimintaan. Alueen tarpeiden perusteella on laadittu visiosuunnitelma, ja Sepänkylän koulukeskuksen esisuunnittelu valmistuu kevään aikana. Asemakaavan muutos käynnistetään syksyn aikana, ja tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2017 aikana. (KT 201/2015) Marika Häggblom Marika Häggblom
Böle 10. Ändring av detaljplan i kvarter 42 10. Asemakaavan muutos korttelissa 42 Privata markägare i Böle har anhållit om att deras fastigheter ska delas till två eller tre tomter. I dagsläget finns två egnahemshus inom berörda markområde medan resterande del består av skogsmark. Planområdet utgörs enligt fastställd plan av tomt 2 och 3 i kvarter 42. För att få en bättre överblick så ingår hela kvarter 42 i detaljplanändringen. Ett justerat utkast till detaljplan hölls framlagt i beredningsskedet vintern 2016. Målet är en lagvunnen plan hösten 2016. (PLKS 606/2012) Yksityiset maanomistajat Bölessä ovat hakeneet kiinteistöjensä jakamista kahdeksi tai kolmeksi tontiksi. Tällä hetkellä kyseisillä maa-alueilla on kaksi omakotitaloa, ja muu osa on metsämaata. Vahvistetun kaavan mukaan kaava-alue muodostuu korttelin 42 tonteista 2 ja 3. Jotta alueesta saadaan parempi yleiskäsitys, asemakaavan muutokseen sisällytetään koko kortteli 42. Tarkistettu asemakaavaluonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheessa talvella 2016. Tavoitteena on lainvoimainen kaava syksyllä 2016. (PLKS 606/2012) Martina Bäckman Martina Bäckman Karperö 11. Svedjeback II Detaljplanen utgör en fortsättning på Svedjeback II-bostadsområde i Karperö. Utredningar har gjorts i området och en kompletterande naturinventering utfördes våren 2014. Avsikten är att detaljplanen utvidgas på ett område invid Långnäsvägen.(KT 165/2013) Detaljplan Asemakaava Böle Karperö 11. Svedjeback II Asemakaava on jatkoa Karperössä sijaitsevalle Svedjeback II -asuinalueelle. Alueella on tehty selvityksiä, ja keväällä 2014 tehtiin täydentävä luontoinventointi. Asemakaavaa on tarkoitus laajentaa Långnäsintien varrella olevalle alueelle. (KT 165/2013) Martina Bäckman 12. Holmhagen Svedjeback Martina Bäcknam Förutsättningar att uppgöra en detaljplan i området mellan Karperövägen, Hultvägen, Bäckstået och Svedjeback bostadsområde utreds. Målsättningen med detaljplanen är att skapa ett bostadsområde med tomter för egnahemsboende och par- eller radhusboende då det finns byggnadstryck i området. Stora delar av planområdet är i privat ägo och detaljplanen förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. (KT 111/2015) 12. Holmhagen Svedjeback Anne Holmback Anne Holmback Asemakaavan laatimisedellytyksiä Karperöntien, Hultintien, Bäckinraitin ja Svedjebackin asuinalueen välisellä alueella selvitetään. Asemakaavan tavoitteena on luoda asuinalue, jossa on omakotitontteja ja pari- tai rivitalotontteja, sillä alueeseen kohdistuu rakentamispaineita. Suuri osa kaava-alueesta on yksityisomistuksessa, ja asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. (KT 111/2015) 15
Detaljplan Asemakaava 16 Singsby Singsby 13. Trollkuniback detaljplanområde 13. Trollkunibackin asemakaava-alue En ansökan om påbörjande av detaljplan gällande fastigheten Bäck RNr 5:8 i Singsby har inkommit till kommunen. Området är cirka 9,8 hektar stort och ägs av Lemminkäinen Hus Ab. Avsikten är att planera området för ett småhusdominerat bostadsområde. Detaljplanen förutsätter markanvändningsavtal. Ett utkast till detaljplan hölls framlagt i beredningsskedet vintern 2016. Målet är en lagvunnen plan inom år 2016. (KT 311/2013) Kuntaa on pyydetty käynnistämään asemakaavoitus Singsbyssä kiinteistöllä Bäck RN:o 5:8. Alue on pinta-alaltaan noin 9,8 hehtaaria, ja sen omistaa Lemminkäinen Talo Oy. Tarkoituksena on kaavoittaa alue pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheessa talvella 2016. Tavoitteena on lainvoimainen kaava vuoden 2016 aikana. (KT 311/2013) Martina Bäckman Martina Bäckman Kvevlax Koivulahti 14. Detaljplan invid Kvevlaxvägen 14. Asemakaava Koivulahdentien varrelle Kommunen äger ett markområde väster om Kvevlaxvägen i anslutning till befintligt bebyggelse på Tranasbacken. Avsikten är att uppgöra en detaljplan för ett småhusdominerat bostadsområde. Arbetet inleds med att uppgöra utredningar som förutsätts för detaljplanen. (KT 116/2016) Kunta omistaa maa-alueen Koivulahdentien länsipuolella Tranasbackenin asutuksen yhteydessä. Tarkoituksena on laatia asemakaava pientalovaltaiselle asuinalueelle. Työ aloitetaan asemakaavan edellyttämien selvitysten laatimisella. (KT 116/2016) Barbara Påfs Barbara Påfs
Detaljplan Asemakaava Solf Sulva 15. Hägnan 15. Hägnan Samhällsbyggnadsnämnden beslutade att undersöka möjligheten att uppgöra en detaljplan på ett område beläget på västra sidan av Solfvägen och söderom ungdomslokalen. Målsättningen med detaljplanen är att förtäta ett område främst med tomter för egnahemsboende samt att se över väganslutningar i området. Den gamla bebyggelsen tas med i detaljplanen av plantekniska skäl för att få ett mera enhetligt område. Största delen av planområdet är i privat ägo och detaljplanen förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. Målsättningen är en godkänd plan vintern 2017. (KT 537/2015) Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti tutkia mahdollisuudet asemakaavan laatimiseen alueelle, joka sijaitsee Sulvantien länsipuolella ja nuorisotalon eteläpuolella. Asemakaavan tavoitteena on tiivistää alueen asutusta lähinnä kaavoittamalla omakotitontteja ja tarkistamalla alueen tieliittymiä. Kaavoitusteknisistä syistä asemakaavaan sisällytetään alueella ennestään oleva asutus, jotta alueesta saadaan yhtenäisempi. Suurin osa kaava-alueesta on yksityisomistuksessa, ja asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään talvella 2017. (KT 537/2015) Barbara Påfs Anne Holmback Barbara Påfs Anne Holmback 16. Hästsportområde 16. Hevosurheilualue En detaljplan för det så kallade Wahlrooska hemmanet invid Solf ängsväg kan inledas under året enligt planläggningsprogrammet 2016 2020. Markområdet är i kommunens ägo och avsikten är att uppgöra en detaljplan som ger förutsättningar att etablera verksamhet för hästsport på området. (KT 145/2014) Asemakaavan laatiminen niin kutsutulle Wahlroosin tilalle Sulvan niittytien varrella voidaan aloittaa vuoden aikana kaavoitusohjelman 2016 2020 mukaisesti. Maa-alue on kunnan omistuksessa, ja tarkoituksena on laatia asemakaava, joka luo edellytyksiä hevosurheilutoiminnan sijoittamiseen alueelle. (KT 145/2014) Barbara Påfs Martina Bäckman Barbara Påfs Martina Bäckman 17
Detaljplan Asemakaava Toby Tuovila 17. Tuovilan koulu 17. Tuovilan koulu Detaljplanen vid Tuovilan koulu ändras för att bereda rum för utbyggnaden för daghemsverksamheten. Detaljplanen anhängiggörs hösten 2016 och målsättningen är en godkänd plan inom år 2017. (KT 203/2015) Tuovilan koulun asemakaavaa muutetaan päiväkotitoiminnan laajentamisen mahdollistamiseksi. Asemakaava laitetaan vireille syksyllä 2016. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2017 aikana. (KT 203/2015) Martina Bäckman Martina Bäckman Tölby Tölby 18. Norrskogen detaljplan 18. Norrskogenin asemakaava Genom detaljplanen skapas ett bostadsområde med tomter för egnahemsboende och par- eller radhusboende. Stora delar av planområdet är i privat ägo och detaljplanen förutsätter uppgörande av markanvändningsavtal. Ett förslag till detaljplan presenterades vintern 2016. Målsättningen är en godkänd plan inom år 2016. (PLKS 681/2011) Asemakaavalla luodaan asuinalue, jossa on omakotitontteja ja pari- tai rivitalotontteja. Suuri osa kaava-alueesta on yksityisomistuksessa, ja asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Asemakaavaehdotus esiteltiin talvella 2016. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2016 aikana. (PLKS 681/2011) Anne Holmback Anne Holmback 19. Detaljplan för hästsportcenter 19. Hevosurheilukeskuksen asemakaava En ändring av detaljplanen för hästsportcenterområdet och hästnära boendet i Tölby görs så att andelen bostadstomter ökar. Bakgrundsutredningar som ändringen av detaljplanen förutsätter uppgörs och målsättningen är att en detaljplanering kan inledas under hösten. (KT 204/2015) Tölbyn hevosurheilukeskuksen ja hevosläheisen asumisen asemakaavaa muutetaan asuntotonttien osuuden lisäämiseksi. Asemakaavan muutoksen edellyttämät taustaselvitykset laaditaan, ja tavoitteena on, että asemakaavoittaminen voidaan aloittaa syksyn aikana. (KT 204/2015) Martina Bäckman Martina Bäckman 18
Vikby företagscenter 20. Ändring av detaljplan i kvarter 1 Detaljplanen utvidgas på ett markområde norr om motorvägen. Oy Backman-Trummer Ab har anhållit om ändringen av detaljplan. Företaget har ingått föravtal med en privat markägare. Skiftet ligger invid den fastighet som Oy Backman-Trummer Ab förvärvade hösten 2012. Villkor för förverkligande av köpet är att det fås till stånd en ändring av detaljplanen så att området kan planeras för industriellt bruk. Detaljplanen förutsätter eventuellt uppgörande av markanvändningsavtal. Ett planutkast kungjordes hösten 2013 men eftersom planprocessen har pågått parallellt med Tölby-Vikby delgeneralplan har planen inte förts för vidare behandling. Den fortsatta planprocessen avgörs efter att besvär över delgeneralplanen avgjorts. (PLKS 1108/2012) Anne Holmback 21. Ändring av detaljplan i kvarter 7 Wasa ST-Invest Oy Ltd har på grund av utrymmesbrist anhållit om ändring av detaljplanen för tomt 2 i kvarter 7 på Vikby företagscenter. Målsättningen är att utvidga tomt 2 västerut för att få ändamålsenligare utrymmen och en bättre avrinning av tomten. Samtidigt granskas tomtgränserna mellan tomterna 3 och 5 samt 1 och 2. Ett program för deltagande och bedömning hölls framlagt hösten 2014. (KT 448/2014) Anne Holmback Vikbyn yrityskeskus 20. Asemakaavan muutos korttelissa 1 Asemakaavaa laajennetaan moottoritien pohjoispuoliselle maa-alueelle. Asemakaavan muutosta on hakenut Oy Backman-Trummer Ab. Yritys on tehnyt yksityisen maanomistajan kanssa esisopimuksen maa-alueen ostosta. Palsta sijaitsee yrityksen syksyllä 2012 hankkiman kiinteistön vieressä. Maakaupan toteutumisen ehtona on asemakaavan muutos, jotta alue voidaan kaavoittaa teollisuuskäyttöön. Asemakaava voi edellyttää maankäyttösopimuksia. Kaavaluonnos kuulutettiin syksyllä 2013 mutta koska kaavoitusprosessi etenee rinnakkain Tölbyn Vikbyn osayleiskaavan laatimisen kanssa, kaavaa ei ole viety eteenpäin käsiteltäväksi. Kaavoitusprosessin jatkosta päätetään sen jälkeen, kun osayleiskaavasta tehty valitus on ratkaistu. (PLKS 1108/2012) Anne Holmback 21. Asemakaavan muutos korttelissa 7 Wasa ST-Invest Oy Ltd on tilanpuutteen vuoksi hakenut asemakaavan muutosta Vikbyn yrityskeskuksen korttelin 7 tontille 2. Tavoitteena on laajentaa tonttia 2 länteen tarkoituksenmukaisempien tilojen saamiseksi sekä hulevesien johtamiseksi tehokkaammin pois tontilta. Samalla tarkistetaan tonttien 3 ja 5 sekä tonttien 1 ja 2 välisiä rajoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2014. (KT 448/2014) Anne Holmback Detaljplan Asemakaava Vassor 22. Detaljplan över pälsfarmområden En detaljplan för att skapa förutsättningar att etablera ett gemensamt pälsfarmområde för Korsholms och Vörå kommuner påbörjas under året. Detaljplanen omfattar även det befintliga pälsfarmområdet i Vassor. Arbetet inleds med utredningar som uppgörandet av detaljplanen förutsätter. (KT 1051/2014) Barbara Påfs Martina Bäckman Vassor 22. Tarha-alueen asemakaava Asemakaavan laatiminen aloitetaan vuoden aikana, ja asemakaavalla luodaan edellytykset Mustasaaren ja Vöyrin kuntien yhteiselle tarha-alueelle. Asemakaava käsittää myös ennestään olevan tarha-alueen Vassorissa. Työ aloitetaan asemakaavan edellyttämien selvitysten laatimisella (KT 1051/2014) Barbara Påfs Martina Bäckman 19
Övriga planer Muita suunitelmia 20 Övriga aktuella planer och utredningar Muita ajankohtaisia suunnitelmia ja selvityksiä Vasa hamnväg och vägsträckningen Helsingby Vassor Vaasan satamatie ja tielinjaus Helsingby Vassor Syftet med projektet Vasa hamnväg är att hitta en förbindelse till Vasa hamn som fungerar bättre än den nuvarande och på detta sätt utveckla Vasaregionens logistiksystem. Avsikten är att skapa en vägförbindelse som effektivt förenar Vasklot hamn med logistikcentret och samtidigt riksvägarna 3 och 8 som är en del av det riksomfattande huvudvägnätet. Vasa hamnväg omfattar även en sammankoppling av logistikcentret och Lillkyrovägen som är en del av förbindelsen Helsingby Vassor av riksväg 8. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten har tillsammans med Vasa stad undersökt olika alternativ till vägsträckningar. Utredningen blev färdig år 2010. Projektet anknyter även till planeringen av Martois Kuni-förbindelsen för vilken Södra Österbottens ntm-central utarbetar en lokaliseringsplan. En miljökonsekvensbedömning enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning är aktuell. MKBförfarandet gäller vägförbindelsen till Vasa hamn i Vasa stads och Korsholms kommuns område. (PLKS 837/2010) Vaasan satamatiehankkeen tavoitteena on löytää nykyistä toimivampi yhteys Vaasan satamaan ja näin kehittää Vaasan seudun logistista järjestelmää. Tarkoituksena on luoda tieyhteys, joka kytkee tehokkaasti Vaskiluodon sataman ja logistiikkakeskuksen toisiinsa ja samalla valtakunnan päätieverkkoon, valtateihin 3 ja 8. Vaasan satamatiehankkeeseen sisältyy myös logistiikkakeskuksen kytkentä Vähänkyröntiehen osana valtatien 8 yhteyttä Helsingby Vassor. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tutkinut yhdessä Vaasan kaupungin kanssa eri linjausvaihtoehtoja Vaasan satamatielle. Selvitys valmistui vuonna 2010. Hanke kytkeytyy myös Martoinen Kuni-yhteyden suunnitteluun, josta Etelä-Pohjanmaan ely-keskus laatii pääsuuntaselvitystä. Hankkeessa tehdään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ympäristövaikutusten arviointimenettely koskee tieyhteyttä Vaasan satamaan Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan alueella. (PLKS 837/2010) Mikael Alaviitala, tfn 06 327 7127, 044 727 1210 Mikael Alaviitala, puh. 06 327 7127, 044 727 1210 Världsarvsvägen Maailmanperintötie En vägförbindelse mellan Björkö och Vistan skulle gagna såväl turismnäringen som den lokala befolkningen. Förbindelsen har utretts tidigare och i januari 2015 färdigställdes en komplettering med syftet att fungera som underlag för diskussioner med olika myndigheter om alternativ för utvecklande av förbindelsen. Målet är att hitta en väglösning som är tekniskt och ekonomiskt genomförbar och som beaktar områdets status som världsarv och som Natura 2000-område. I utredningsrapporten lyfts fyra alternativa vägsträckningar fram som är 4 400 5 100 meter långa inklusive broar. Kommunstyrelsen beslutade våren 2015 att fortsätta utredningen av förbindelsen. En fågelinventering har utförts och en naturabedömning ska göras över området som påverkas av den nya vägen. Vid behov görs även en miljökonsekvensbedömning. Projektet ingår i Världsarvsdelegationens åtgärdslista och Unesco har gett sitt utlåtande om projektet. (KST 82/2007) Tieyhteys Björkön ja Vistanin välillä hyödyttäisi sekä matkailuelinkeinoa että paikallisväestöä. Tieyhteyttä on selvitetty aiemmin, ja tätä selvitystä on täydennetty tammikuussa 2015. Selvityksen on tarkoitus olla pohjana keskusteluille eri viranomaisten kanssa tieyhteyden kehittämisvaihtoehdoista. Tavoitteena on löytää teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa oleva tieratkaisu, jossa otetaan huomioon, että alue on sekä maailmanperintöaluetta että Natura 2000 -aluetta. Selvityksessä nostetaan esiin neljä vaihtoehtoista tielinjausta, joiden pituus on sillat mukaan lukien 4 400 5 100 metriä. Kunnanhallitus päätti keväällä 2015, että tieyhteyden selvitystyö jatkuu. Linnustoselvitys on tehty, ja Natura-arviointi tehdään alueella, johon uusi tie vaikuttaa. Tarvittaessa tehdään myös ympäristövaikutusten arviointi. Hanke sisältyy Maailmanperintöneuvottelukunnan toimenpideluetteloon, ja Unesco on antanut lausuntonsa hankkeesta. (KST 82/2007) Mikael Alaviitala, tfn 06 327 7127, 044 727 1210 Mikael Alaviitala, puh. 06 327 7127, 044 727 1210